Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 25

«Keʼn oj jleʼ ja jchejik»

«Keʼn oj jleʼ ja jchejik»

«Keʼn oj jleʼ ja jchejik sok oj jtalnaye» (EZEQ. 34:11).

TSʼEBʼOJ 105 «Ja Dyosi jel ja syajal skʼujol»

JA JAS OJ PAKLAXUK *

1. ¿Jas yuj wa slaja sbʼaj ja Jyoba sok jun nanal?

JA BʼA styempo ja aluman Isaías, ja Jyoba yalayabʼ ja xchonabʼi: «¿Oj maʼ chʼay skʼujol ja yal jun nanal [...]? Ama ja ixuke it wa xchʼay skʼujole, ja keʼn nunka oj chʼay jkʼujol bʼa weʼna» (Is. 49:15). Mi tikʼanuk wa slaja sbʼaj ja Jyoba sok jun nanal, pe ja bʼa ekʼele it skʼulan. Ya makunuk ja jastal jel kʼubʼan wa xyila sbʼaj jun nanal soka yalatsi bʼa sjejel ja janekʼto wa syajtayotik. Tʼusan mi spetsanil nanal jach wa spensaraʼane ja jastal wa xyala ja jun hermana sbʼiʼil Jasmín: «Yajni wa xwa chunuk jawa wali, wa smocho sbʼaj ja sakʼanile bʼa jun modo jel chaʼanyabʼal».

2. ¿Jastal wa xyabʼ ja Jyoba yajni june ja bʼa yuntikil wa sjitsa sbʼaj soka yeʼn?

2 Ja Jyoba wa xyayi kwenta yajni june ja bʼa yuntikil mixa x-el ja bʼa xcholjeli sok mixani waj ja bʼa tsomjeliki. Anto, yajni wa xyila yibʼanal ja jabʼilik jitsan mil yaʼtijumik wa xyaʼawekan elel xcholjel, ¿wan maʼ x-ekʼ ja bʼa jpensartik janekʼto yaj wa xyabʼi? *

3. ¿Jasa wa skʼana ja Jyoba?

3 Jitsan ja bʼa kermanotik it wa xkumxiye ja bʼa kongregasyoni, sok gustoxta wa xmajlaytike. Ja Jyoba wa skʼana oj kumxuke, sok chomajkil ja keʼntiki (1 Ped. 2:25). ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytike? Bʼajtanto yuj oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjel it, jel lek snajel jas yuj jujuntik kermanotik wa xyaʼawekan wajel ja bʼa tsomjeliki sok mixa x-elye xcholjel.

JAS YUJ JUJUNTIK HERMANOʼIK YAʼAWEKAN ELEL XCHOLJEL

4. ¿Jastal oj bʼobʼ sjom jpensartik ja aʼteli?

4 Jujuntik jaʼ jel xwaj skʼujole ja yaʼtele. Jun hermano sbʼiʼil Hung, * bʼa tey bʼa sureste bʼa Asia, wa xyala: «Jel jchʼika jbʼaj ja bʼa kaʼteli. Jpensaraʼan ta jkʼulan ganar mas takʼin oj bʼobʼ kaʼteltay mas lek ja Jyoba. Ja yuj kʼe aʼtijukon mas oraʼik sok mixa xyaki tyempo bʼa wajel ja bʼa tsomjeliki. Sok man jpila jbʼaj ja bʼa kongregasyon. Lajansok ja luʼumkʼinali chapubʼal bʼa takal takal oj ya jits-otik soka Dyos».

5. ¿Jasa ekʼ sbʼaj jun hermana yuja jastik wokolik stʼaspuni?

5 Tuk hermanoʼik wane lucha soka wokolik wa x-aji chamskʼujole. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Anne, bʼa ti sbʼaj bʼa Gran Bretaña sok ay joʼe yuntikil. Ja yeʼn wa xyala: «June ja bʼa kuntikil pojkisok jun chamel bʼa mi lek ay ja skwerpo. Tsaʼan, june ja bʼa kakʼixi aji elkan ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi jaxa jun jkeremi ilji ayiʼoj jun chamel bʼa spensar. Jel och jtristeʼil juntiro sok kaʼakan wajel ja bʼa tsomjeliki sok kaʼakan elel xcholjel». Jelni yaj xkabʼtik ja wa x-ekʼ sbʼaje wokolik ja kermanotik jastal ja Anne soka spamilya.

6. ¿Jasa oj bʼobʼ ekʼuk ta mi xnochotik ja rason bʼa Colosenses 3:13?

6 (Kʼuman ja Colosenses 3:13). Ay yaʼtijumik ja Jyoba bʼa tajkel wa xkanye yuja yajbʼesjiye yuj jun hermano. Ja jekabʼanum Pablo snaʼa ay ekʼele oj ajyukujtik rason bʼa yajel parte yuja jas skʼulankitik jun kermanotik. Bʼobʼta ayni jas mi lek skʼulankitik. Pe ta mi xkaʼa jkwidadotik, oj jnoltik koraja sok oj jpil jbʼajtik soka xchonabʼ ja Jyoba. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun hermano bʼa Sudamérica sbʼiʼil Pablo. Lom leji smul bʼa ay jas malo skʼulan sok yuja jawi aji koʼuk ja xchol ja bʼa kongregasyon. ¿Jastal yila? Wa xyala: «Jel tajkiyon juntiro sok takal takal kaʼakan ja kongregasyon».

7. ¿Jasa wa x-ekʼ yajni june mulalto ay xyabʼi?

7 Cha bʼobʼta ja matik koʼye bʼa jun chaʼan mulal oj spensaraʼuke ayto smule sok wa xyabʼye mi sbʼajine oj yajtajuke yuja Dyosi. Ama snaʼaweta malaya sok jejiyile yajulal kʼujol, pe sen bʼobʼta wa xyabʼye mixa sbʼajine oj ajyuke ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi. Jachni yabʼ jun hermano sbʼiʼil Francisco. Ja yeʼn wa xyala: «Tojiyon yuj koʼel mulal sok ixuk winik. Ama ja bʼajtani wanto la wajyon ja bʼa tsomjeli, jel och jtristeʼil sok kabʼ lajansok mi xbʼajin oj ajyukon ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba. Wani syajbʼeson ja jconciencia sok mini xkʼuʼan ta yaʼawonta perdon ja Jyoba. Ekʼ ja tyempo, kaʼakan wajel ja bʼa xcholjeli sok ja bʼa tsomjeli». ¿Jas wa xpensaraʼantik ja bʼa hermanoʼik wa stʼaspune ja wokolik jaw? ¿Wan maʼ xkabʼtike syajal? Pe ja mas tʼilani, ¿jasa wa spensaraʼan ja Dyos sbʼaja yeʼnle?

JA JYOBA WA SYAJTAY JA YAL XCHEJIKI

Ja bʼa styempo ja israʼelenyoʼiki, ja talna chejiki jel xcham skʼujole ta chʼay jun yal chej. (Kʼela ja parrapoʼik 8 sok 9). *

8. ¿Jastal wa xnaʼatik ja Jyoba mi xchʼay skʼujol ja matik aʼteltajiyuji ja bʼa najate?

8 Ja matik spilunej sbʼaje jun tyempo ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba, mi xchʼay skʼujol ja bʼa yeʼnle soka bʼa yaʼtele skʼulane (Heb. 6:10). Sok jun tsamal sjejel, ja aluman Isaías sjeʼa jastal modo ja Jyoba wa syajtay sok wa stalnay ja xchonabʼ. Stsʼijbʼan: «Jastal jun talnuman ja yeʼn oj stalnay ja xchejiki. Sok ja skʼabʼi oj stsom ja yal chejiki; sok jaxa ja bʼa sniʼ skʼujoli oj stele» (Is. 40:11). Yajni june ja bʼa xchejik wa spila sbʼaj ja bʼa yal nole chejiki, ¿jastal wa xyabʼ ja Jyoba, ja Niwan Talnanumi? Ja Jesús xchiktes jastal wa xyabʼ ja Jyoba ja yajni yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Jun huinic, ta ay cʼa yioj cien chej pero ta huan cʼax chʼay junuc ja jahui, oj ni yaa can ja noventa nueve ja ba huitzi. Oj ni huaj slee ja jun it chʼay can yuji. ¿Mi ma jach ni oj scʼul ba? Pero man to huas staa, ti xa huax cujlaji ja scʼujoli. Mas jel sgusto ja jun jau it chʼay yujili soc ja noventa nueve mi chʼayeluqui» (Mat. 18:12, 13).

9. ¿Jastal wa xyila ja yal xchejik jun lekil talnanum? (Kʼela ja dibujo ja bʼa skʼeʼulabʼil bʼa spatiki).

9 ¿Jas yuj wa slaj sbʼaj lek ja Jyoba jastal jun talna chej? Yujni jun lekil talna chej jel syajtay ja yal xchejiki. Jun sjejel, ja David smila jun choj sok jun oso bʼa stalnajel lek ja yal nole xchejiki (1 Sam. 17:34, 35). Ta chʼay june ja bʼa yal cheji, jun lekil talnanum wegoni oj snaʼ kʼinal (Juan 10:3, 14). Wa xyaʼakan bʼa korral ja 99 chejiki ma oj skʼanyi pabor pilan talna chej bʼa oj stalnakan malan ja yeʼn wa xwaj sle ja yal chej chʼayeli. Ja Jesús ya makunuk ja sjejel it bʼa oj sjekitik jun jasunuk jel tʼilan sbʼaja sTati: «Mi ni june huas scʼana oj chʼayuc ja yal chʼin jumasa iti» (Mat. 18:14).

Jun talnay chej ja bʼa poko Israel stelunej jun yal chej chʼayel ajyi. (Kʼela ja parrapo 9).

JA JYOBA WA SLEʼA JA YAL XCHEJIKI

10. Jastalni wa xyala ja Ezequiel 34:11-16, ¿jasa skʼapa oj skʼuluk ja Jyoba yuja xchejik bʼa chʼayele?

10 Ja Jyoba wa syajtayotik kada jujuneʼotik, cha jachʼni ja «chʼin jumasa iti» bʼa spiluneje sbʼaje ja bʼa nole chejiki. Ja Dyosi ya makunuk ja aluman Ezequiel bʼa skʼapjel oj sle ja yal xchejik bʼa chʼayeleʼi sok bʼa skoltajele ja bʼa jastal wa xtaxye soki. Sok yala jasa oj skʼuluk bʼa skoltajele. Jani ja jas junxta oj skʼul jun talna chej israʼelenyo ta lek xchʼayuj jun yal xcheji (kʼuman ja Ezequiel 34:11-16). Bʼajtan, ja talnanumi oj sleʼ ekʼ ja yal xcheji, sok bʼobʼta oj yi yuj jitsan tyempo sok oj chʼak sbʼaj. Tsaʼan, yajni staʼata, oj cha yiʼoch ja bʼay ja nole yal chejiki. Chomajkil, lekbʼi yajbʼeluk sok waʼin xyabʼ ja yal cheji, ja talnanumi tsamalxta oj stalnay, oj yajnay ja syajbʼeli, oj spotsyi, oj stel-oche sok oj yayi swaʼel. Jastal stalnanumik ja bʼa ‹xchejik ja Dyos›, ja ansyanoʼik tʼilan jach junxta oj skʼuluke ja yajni wa skoltaye ja matik jitsele ja bʼa kongregasyoni (1 Ped. 5:2, 3, TNM). Ja ansyanoʼik wa sleʼawe, wa skoltaye bʼa oj kumxuke ja bʼa kongregasyon sok wa sjeʼawe wa syajtaye ja yajni wa skoltaye ja bʼa jastal wa xtaxye soka Jyoba. *

11. ¿Jasa wa snaʼa jun lekil talna chej?

11 Jun lekil talnanum wani snaʼa ja yal chejiki wani xbʼobʼ chʼayuke. Ta jach ekʼi, mini ixta wa xyilawe. La kiltik jasa skʼulan ja Jyoba yajni jujuntik yaʼtijumik yaʼawekan jun tyempo skʼulajel ja jasa smajlay bʼa yeʼnleʼi.

12. ¿Jastal yila ja Jyoba ja Jonás?

12 Ja aluman Jonás spaka ajnel bʼa mi oj skʼuluk ja jas kʼanjiyi. Pe ja Jyoba mini wegoxta sjipakani. Jastalni oj skʼul jun lekil talna chej, ja Jyoba skoltay sok yayi ja yip oj makunukyuj bʼa skʼulajel ja jas skʼanunejyi (Jon. 2:7; 3:1, 2). Sok tsaʼan, ya makunuk jun yakʼil tsuj bʼa sjejelyi jel chaʼan yabʼalil ja sakʼanil kada kristyano (Jon. 4:10, 11). ¿Jasa wa xnebʼatik? Ja ansyanoʼiki mini wegoxta oj sjipekan ja matik wa xyaʼawekan elel xcholjeli. Jelni tʼilan oj xchʼak sbʼaje bʼa oj yabʼye stojolil jas yuja spila sbʼaje ja bʼa yal nole chejik. Sok yajni wa xkumxiye soka Jyoba ja yal chejik it, jelni tʼilan oj syajtaye sok oj cham skʼujole bʼa yeʼnle.

13. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jas skʼulan ja Jyoba ja bʼa jas yala ja tsʼijbʼanum bʼa Salmo 73?

13 Ja tsʼijbʼanum bʼa Salmo 73 el sgana ja yajni yila lajansok jel lek wan ekʼel yujile ja matik jel malo. Sok kʼot spensaraʼuk lomni skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi (Sal. 73:12, 13, 16). ¿Jasa skʼulan ja Jyoba? Mini skʼulan kastigar. Jaʼuktoma, yaʼakan atsʼijbʼaxuk bʼa Biblia ja jas yala. Yajni ekʼ ja tyempo, ja tsʼebʼanumi kʼot yabʼ stojol ja jas mas lek ja bʼa jsakʼaniltiki jani yamigoʼajel ja Jyoba (Sal. 73:23, 24, 26, 28). ¿Jasa wa xnebʼatik? Ja ansyanoʼiki mini wegoxta oj yale mi stojoluk ay ja matik wa sjobʼo sbʼaje ta mi lomuk ja yaʼteltajel ja Jyoba. Pes mini wegoxta oj stoj-e, tʼilan oj skʼujoluke yabʼjele stojol jas yuja ja jach wa xyalaweʼi sok jas yuja ja jach wa skʼulaneʼi. Kechan jachuk oj bʼobʼ yawe makunuk ja Biblia bʼa stsatsankʼujolajele.

14. ¿Jas yuj skʼana skoltajel ja Elías, sok jastal skoltay ja Jyoba?

14 Ja aluman Elías spaka ajnel yuja ixawal Jezabel (1 Rey. 19:1-3). Spensaraʼan mixa ay mas yalumanik ja Jyoba sok mini xmakuni ja jas wan skʼulajeli. Jelni och juntiro stristeʼil sok skʼana achamuk (1 Rey. 19:4, 10). Ja Jyoba mini skʼulan kastigar ja Elías. Ja jas skʼulani, aljiyabʼ mini stuchʼiluk ay, a-sjip skʼujol sbʼaja yipi yujni jelto ja yaʼteli. Sok tsamalxta smaklay yajni ja Elías wan xcholjelyabʼ ja jas wa xcham skʼujoli, sok yayi yajkʼachil cholalik (1 Rey. 19:11-16, 18). ¿Jasa wa xnebʼatik? Jel tʼilan jpetsaniltik, pe mastoni ja ansyanoʼiki bʼa yajxta oj kiltik ja yal xchejik ja Jyoba. Ta jun kristyano tajkel ay sok wa xyabʼ mi sbʼajin ja syajulal skʼujol ja Jyoba, ja ansyanoʼiki ojni smaklaye ja yajni wan yaljel jastal ay xyabʼi. Tsaʼan ojni yale yabʼ ja yal chej it chʼayeli jelni chaʼanyabʼalil wa x-ilji yuja Jyoba.

¿JASTAL OJ KILTIK JA XCHEJIK CHʼAYEL YUJA DYOSI?

15. Jastalni wa xyala ja Juan 6:39, ¿jastal wa xyila ja Jesús ja yal xchejik ja sTati?

15 ¿Jastal wa skʼana ja Jyoba oj kiltik ja xchejik chʼayel yuji? Yeʼn yaʼa ja sjejel ja Jesús. Ja yeʼn wa snaʼa jelni chaʼanyabʼalil ja bʼa stiʼ sat ja Dyos ja yal xchejiki. Ja yuj skʼulan ja janekʼ bʼobʼyuj bʼa skoltajel akumxuke soka Jyoba «ja chʼayel chej jumasa» bʼa chonabʼ Israel (Mat. 15:24; Luc. 19:9, 10). Yuja Jesús kʼotel jun lekil talna chej, wani skʼujolan lek bʼa mini june oj chʼayuj ja yal xchejik ja sTati (kʼuman ja Juan 6:39).

16, 17. ¿Jastal oj yile ja ansyanoʼik ja cholal bʼa skoltajel ja matik yaʼunejekan elel xcholjeli? (Kʼela ja rekwagro  «Jastal wa xtax jun chej bʼa chʼayel ay»).

16 Ja jekabʼanum Pablo yala yabʼ ja ansyanoʼik ja bʼa kongregasyon bʼa Éfeso bʼa a-snoch-e ja sjejel bʼa Jesús. Yala yabʼye: «Tʼilan oj atjucotic ba oj coltatic ja maʼ ay snesesida. La jnaatic ja jas yala ja Cajualtic Jesusi: Mas ni jel lec huax yila ja maʼ huax yaa que yuj ja maʼ huas scʼulan recibiri» (Hech. 20:17, 35). Jastalni wa xkilatik, ja ansyanoʼiki ayni yiʼoje jun niwan cholal. Jun ansyano bʼa España sbʼiʼil Salvador jach wa xyala: «Yajni wa xpensaraʼan janekʼto wa syajtay ja yal xchejik chʼayeli, wa snikawon bʼa skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼkuj bʼa skoltajele. Wani xkʼuʼan lek ja Jyoba wani skʼana oj talnaye».

17 Ja bʼa artikulo it, jtaʼatik tiʼal ja matik yaʼunejekan elel xcholjeli, koltajiye bʼa kumxel soka Jyoba. Pe ja wego aytoni jitsan matik wa skʼanawe oj kumxuke. ¿Jastal oj koltaytike? Ja bʼa artikulo jakumi oj kiltik mas sbʼaja it.

TSʼEBʼOJ 139 ¡Tixa wa xkila jbʼaj bʼa yajkʼachil luʼum!

^ par. 5 ¿Jas yuj jujuntik hermano bʼa ajyele toj jitsanxa jabʼil wa spila sbʼaje soka Jyoba? ¿Jas wa spensaraʼan ja Dyos sbʼaja yeʼnle? Ja bʼa artikulo it oj jnatik jas yuj. Cha oj kiltik jastal ja Jyoba skoltunej jujuntik yaʼtijumik bʼa tyempo najate bʼa jun tyempo mini skʼulane ja jas wa skʼana ja yeʼn soka jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja it.

^ par. 2 YALJEL JEL TʼILAN: Jun choluman bʼa yaʼatakan elel xcholjel jani ja maʼ ayxa wake ixaw mixa skʼulan inpormar ja janekʼ skʼulan ja bʼa xcholjeli sok yajel och nebʼumanil. Ama jachuk, kermanotik sok jel xkʼanatike.

^ par. 4 Jujuntik ja bʼiʼilali tukbʼesnubʼal.

^ par. 10 Ja bʼa artikulo ti nochani oj jpaklaytik jastik oj bʼobʼ skʼuluke ja ansyanoʼik.

^ par. 60 XCHOLJEL SBʼAJA POTO: Jun talna chej israʼelenyo wa xchamskʼujol bʼa slejel jun yal xchej bʼa chʼayelyuj sok wa skoltay bʼa oj kumxuk ja bʼay ja tuk. Jachni junxta wa skʼulane ja ansyanoʼik ja bʼa jtyempotiki.

^ par. 64 XCHOLJEL SBʼAJA POTO: Yajni wan majlanel bʼa jun autobús, jun hermana bʼa yaʼunejxakan elel xcholjel wan skʼeljel chabʼ Taʼumantiʼ bʼa gustoxta wane xcholjel bʼa ay jitsan kristyano.