Känändre nekänti

Indice yete känändre

KUKWE JA TÖTIKARA 26

“Mun jakwreta ti kokwäre”

“Mun jakwreta ti kokwäre”

“Mun jakwreta ti kokwäre aune ti näinta mun kokwäre” (MAL. 3:7).

KANTIKO 102 Nikwe nitre mada dimikadre

KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAI *

1. ¿Jata nemen ruin ño Jehovai oveja nianinte tä kiteta kokwäre ngwane?

KUKWE ja tötikara känebätä rababa gare nie erere, Jehová ketata ni oveja ngübakabätä abokän tä oveja kwe ngübare kwin aune nianinte kän ye tä känene. Bati Jehovakwe niebare nitre israelita kämikaninkäbätä ie: “Mun jakwreta ti kokwäre aune ti näinta mun kokwäre”. Aune gare nie Jehová töi täbe ye erere nengwane ñobätä ñan aune “ti ñaka ja töi kwite” nieta kwe (Mal. 3:6, 7). Jehová aune angeletre yebätä kätä nemen juto oveja nianinte tä kiteta kokwäre ngwane niebare Jesukwe (Luc. 15:10, 32).

2. ¿Drebätä nibike ja tötike?

2 Kukwe ja tötikara nekänti nibike ja tötike Jesukwe kukwe ketamä bämikani yebätä käta kukwe ütiäte mike gare nie nitre tä tibo ja üairebiti dimikakäre. Nikwe ja ngwandre ño ja mräkätre tä tibo ja üairebiti yebe dimikakäre kiteta Jehová kokwäre aune ñobätä ütiäte nikwe nuaindre ye nibike mike gare jai.

NGWIAN NIANINTE KÄNÄNDRETARI

3, 4. ¿Ngwian nianinte meri iti kän nieta Lucas 15:8-10 ye ñobätä niara ja di ngwani känentari?

3 Ja di ngwandre krubäte ja mräkätre tö kiteta Jehová kokwäre ye dimikakäre. Evangelio Lucakwe yekänti Jesús kukwe bämikani meri iti kän ngwian dracma nianinte kwati yebätä. Kukwe mika tö gare kukwe nebiti ye abokän meri ye käkwe ja di ngwani krubäte ngwian ye känäntarikäre (ñäkädre Lucas 15:8-10 yebätä).

4 Jesús näire meritre judío nämäne ja mäkete ngwane, ruäre ie meyei nämäne dracma bien kwäjätä. Raba ruin nie ngwian ye nianinte kwati meri yekän abätä blitabare Jesukwe. Ngwian ye matani tibien ruin meri yei yebätä ñotra mikani kwe aune nikani känene akwa ñaka kwani ie. Ñotra mikani kwe ye ñaka trä krubäte yebätä ngwian ñan kwani ie. Yebätä ja töi mikani kwe kä sökökä gwita. Mrä mada, kä sökaninkä kwe yete jondron trä jutuabare ie, ye abokän ngwian nianinte kän ye ara. Jesukwe mikani gare ja namani ruin kwin meri yei aune kä namani jutobätä yebätä ja ketamuko aune meritre nünanka bäre käräbare kwe jakänti ngwian kwaninta ie ye mikakäre gare ietre.

5. ¿Nitre tä tibo ja üairebiti ye känäntarikäre ñobätä ja di ribeta krubäte?

5 Jesukwe kukwe bämikani nebiti mikani gare kwe nie dre raba nente nikän ye nikwe känändretari ja dibiti ne kwe kwandretari nie. Ye erere tä nemen bare nitre tä tibo ja üairebiti känäntarita ye ngwane. Ruäre ngwane kä raire te niaratre ñan tä nemen gätäbätä aune nikani nüne kä madakänti aune yekänti niaratre ñaka gare ja mräkätre ie. Akwa nengwane niaratre tö kiteta Jehová kokwäre aune sribire gwairebe ja mräkätre tä kukwebätä yebe, akwa niaratre tä ribere jai nikwe dimikadre.

6. ¿Nitre tä tibo ja üairebiti ye ni jökrä konkrekasionte raba känentari ño?

6 ¿Nitre tä tibo ja üairebiti ye nire nire raba känentari? Ni jökrä raba ja mräkätre ye dimike, ñodre, mräkä kwe, nitre umbre ji ngwanka, nitre prekursor aune nitre kukwe driekä ye raba ja mräkätre ye dimike. ¿Mä mräkä o ja ketamuko mäkwe tä tibo kukwe ja üairebiti? Nita dirire ju ju te aune nitre kwati ngwärekri ngwane, ¿nitre tibo ja üairebiti tärä kwen nie? Ye erere ngwane ni raba mike gare töi jämebiti ie, tö ja mräkätre tuai nüke jakänti ngwane, niarata nüne medente o número kwe ye kä jutobiti ni raba mike gare nitre umbre ji ngwanka ie. Akwa nuaindre kukwe tä ükaninte gobrankwe ye ererebätä.

7. ¿Ja mräkä Thomas kukwe niebare ye tä dre driere mäi?

7 ¿Nitre umbre ji ngwanka rabadre dre nuainne ne kwe nitre tä tibo ja üairebiti tö kiteta Jehová kokwäre ye kwandre ietre? Ni umbre ji ngwanka kädekata Thomas * nünanka España tä kukwe niere ye ani mike gare jai. Niarakwe nitre 40 dimikanina ja mäketa Jehovabe. Niara tä niere: “Kena tita ngwentari ja mräkätre aune ja ngwaitre ie, ‘¿gare munye medente ja mräkä tibo ja üairebiti tä nüne o törö munye ja mräkä meden ñan niena nüke gätäbätä?’. Ja mräkätre jökräbätä kätä juto nitre tibo ja üairebiti ye känäntarikäre. Ja mräkä tibo kukwe ja üairebiti tä kwen tie ngwane tita blite ben aune tita mräkätre aune monso kwe ye ngwentari ie ñobätä ñan aune niaratre ruäre nämäne niken monso kwe ngwena gätäbätä aune ruäre monso kwe namani kukwe driere arato. Niaratre ye arato ni raba dimiketa ja mäketa Jehovabe”.

MONSO JEHOVAKWE TÄ NIANINTE YE NIKWE DIMIKADRE JA KETETA BEN

8. Lucas 15:17-24 tä niere erere, ¿monso ja töi kwitani yebätä rün ja töi mikani ño?

8 ¿Nikwe ja töi mikadre ño nitre tö ja mäketa Jehovabe ye dimikakäre? Monso kämikaninkä rünbätä, yebätä Jesukwe kukwe bämikani ye tä dre driere nie ye ani mike gare jai (ñäkädre Lucas 15:17-24 yebätä). Jesukwe mikani gare, monso ye ja töi kwitani aune nikaninta rün känti. Rün nikani betekä ngäbiti aune kise kitani kwe ngörä mikakäre gare ie nämäne tarere jankunu. Monso ye ie ja nämäne ruin ngite krubäte aune ruin ie rün ñaka rabadre niara mike tuin jai monso kwe erere. Monso ye ja driebare ja brukwä ngöibiti rün ie yebätä namani tuin bobre rünye. Yebätä mrö sribe mananbare kwe kräke aune dän kwin bianmana kitadre jabätä monso ie. Kukwe nuainbare kwe monso kwe kräke yebiti bämikani kwe ie niara ñan nämäne kain ngäbiti sribikä kwe erere, ñakare aune monso tare kwe erere.

9. ¿Nikwe ja ngwandre ño ja mräkätre tä tibo ja üairebiti ben dimikakäre kiteta Jehová kokwäre? (Recuadro “ Ja mräkätre tö ja ketaita Jehovabe ye dimikadre ño” mikadre ñärärä).

9 Jehová tä ja ngwen ni rüne kädrite ye erere. Ja mräkätre tä tibo ja üairebiti ye tare kwe aune tö tuai kiteta ja kokwäre. Nikwe ja ngwain Jehová ngwane ni raba ja mräkätre ye dimike kiteta niara kokwäre. Akwa yekäre nikwe kukwe ketamä nuaindre: niaratre ngübadre bätärekä, ja ruin ño ietre ye nikwe mikadre nüke gare jai aune nikwe taredre. ¿Ñobätä nikwe kukwe ketamä ye nuaindre aune ni raba bämike ño ietre?

10. ¿Ñobätä nikwe ja mräkätre tä tibo ja üairebiti ye ngübadre bätärekä dimikakäre kiteta Jehová kokwäre?

10 Ja mräkätre tä tibo ja üairebiti ye nikwe ngübadre bätärekä ñobätä ñan niaratre ñaka rabai ja keteta Jehovabe jötrö ngwarbe. Ja mräkätre namani tibo ja üairebiti ye kwati tä niere, niaratre ja mäkädreta Jehovabe ye känenkri, nitre umbre ji ngwanka aune ja mräkätre mada ye nikani bä kabre känti. Nancy nünanka Asia käkwe kukwe ne tikani: “Ja ketamuko kwin tikwe konkrekasionte käkwe ti dimikaba krubäte, ti niara eteba umbre kwrere nämä ti tarere. Dre kä mikanina juto nunbätä ja ketabätä jabe ye ngwanba törö kwe tie. Ja nämä nemen ruin ño tie ye ti nämä niere ie ngwane, nämä ti kukwe nuin bätärekä aune drebätä mäträdre kwe tibätä ye erere nämäne nuainne. Niara ye ja ketamuko metre tikwe aune käre nämä juto biare ti dimikakäre”.

11. ¿Ja ruin ño ni madai ye mikadre nüke gare jai dimikakäre ye ñobätä ütiäte?

11 Ja ruin ño ni madai ye nüke gare nie ye abokän pomada mikata ni mada träinbiti ye kwrere abokän tä dimike nementa kwin. Ja mräkätre ruäre tä tibo ja üairebiti ñobätä ñan aune ja mräkä mada kukwe nuainbarebätä aune ye täbe tare ietre. Mada abokän kukwe kwin ñaka nuainbare bätätre ruin ietre. ¿Niaratre tä dre ribere jai raba ruin nie? Ni mada käkwe niaratre kukwe nuadre kwin aune ja ruin ño ietre ye mikadre nüke gare jai ie tö (Sant. 1:19). María ye nämäne tibo ja üairebiti abokän tä niere: “Ja ketamukokwe ti kukwe nuadre, ti dimikadre kwe aune niarabe tikwe muadre ye ti nämä ribere jai”.

12. ¿Ja tare Ngöbökwe ye ñobätä ketata kö yebätä?

12 Jehovata ni niara mikaka täte tarere ye Bibliabätä bämikata kö oto kri ye kwrere. ¿Ni tare Ngöbökwe ye ñobätä bämikata kore? Kukwe ne bämike ja töite: mä tädre murie nötökä ñöte ngwane ni nänkä rute käkwe salvavida kitadre mäi ne kwe mä murie ñan rötadrekä ñöte. Mäkwe debe biandre krubäte, ¿ñan ererea? Akwa salvavida tädre mäkwe ye ñan ngöräbe rabatekäre nire. Ñö tä tibo yebätä ni nänkä rute käkwe kö kitadre mäi mä dimikakäre nüke rute. Ye erere Jehovakwe nuainbare nitre israelita kämikaninkä niarabätä kräke aune kukwe ne niebare kwe bätätre: “Ti nämä niaratre ngwen ja kokwäre [...] kö ja tare yebiti” (Os. 11:4). Ye erere Ngöbö tö ja mräkätre tibo ja üairebiti tä ja tuin kukwe kri ben aune tä ja töibikaire ye ngwen ja kokwäre. Ja mräkätre ye tare kwe aune niarata juto biare dimikakäre ye tö mikai gare ietre. Aune raba ja tare bämike ietre nibiti.

13. Kukwe namani bare Pablobätä erere, ¿ja mräkätre tibo ja üairebiti ie nikwe ja tare bämikadre ye ñobätä raba dimike nökröta Jehová ken?

13 Ja mräkätre tibo ja üairebiti ye tare Jehovakwe aune nikwe arato ye mikadre gare ietre ye ütiäte krubäte. Ja mräkä Pablo kädrite kukwe ja tötikara käne yekänti ye nämäne tibo ja üairebiti kä 30 näre te. Niara tä niere: “Bati dekä ti nämä näin ji ngrabare ngwane ja ngwai umbre ben ti gätäba, kise ngökaba kwe tie, blitaba jäme kwe tibe aune ti tare kwe kwrere bämikaba kwe tie. Ti rababa muen monso chi kwrere. Jehovakwe niara juanba blite tibe rababa ruin tie tikwe nieba ie. Kukwe ye käkwe ti dimikaba näinta Jehová kokwäre”.

JA MRÄKÄTRE TIBO JA ÜAIREBITI DIMIKADRE NEMENTA DITE

14. Lucas 15:4, 5 tä niere erere, ¿oveja tä kwentari ni oveja ngübaka ie ye bitikäre tä dre nuainne?

14 Ja mräkätre tä nementa ja kete Jehovabe ye nikwe dimikadre jankunu tätre ribere jai. Monso kämikaninkä rünbätä erere, ja ruin ngite krubäte ietre raba ruin nie. Nämänentre kukwe blo aibe ngätäite yebätä niaratre ñaka dite ja üairebiti. Yebätä ni rabadre niaratre dimike tödeketa bäri Jehovai. Oveja nianinte yebätä Jesukwe kukwe bämikani ngwane, ni oveja ngübaka ie oveja kwanintari ngwane nikani ngwena kötärä nementa mräkä mada ngätäite. Ni oveja ngübaka käkwe ja di ngwani krubäte känentari akwa gare ie oveja ye ñan raba nementa kaibe mräkä mada ngätäite ñobätä ñan aune di ñaka nuainkäre (ñäkädre Lucas 15:4, 5 yebätä).

15. ¿Ja mräkä tibo ja üairebiti tö ja mäketa Jehovabe ye ni raba dimike ño? (Recuadro “ Täräkwata ütiäte” mikadre ñärärä).

15 Ja mräkätre tibo ja üairebiti ye dimikakäre nikwe ja di ngwandre krubäte ne kwe rabadreta dite ja üairebiti (Rom. 15:1). Biblia, üai deme Jehovakwe aune tärä sribeta ye tärä nikwe niaratre dimikakäre. ¿Nuaindre ño? Ja mräkä tä mekera konkrekasion jie ngwen tä niere: “Ja mräkätre tibo ja üairebiti tä kiteta Jehová kokwäre ye bäsi jökrä tötikadre bobukäreta Bibliabätä”. * Ye medenbätä, ja mräkä tibo ja üairebiti ye nikwe tötikadre Bibliabätä ribedre nie ngwane nikwe nuaindre kä jutobiti. Ja mräkä ji ngwanka ye tä niere arato: “Ni ja mräkä tibo ja üairebiti tötikaka ye rabadre ja ketamuko kwin kwe aune rabadre tö ngwen ie”.

KÄTÄ NEMEN JUTO KÄ KWINBÄTÄ AUNE KÄ TIBIENBÄTÄ

16. ¿Ñobätä tä nüke gare nie angeletre ye tä dimike?

16 Ja mräkätre tibo ja üairebiti tö kiteta Jehová kokwäre kwandretari nie ye angeletre tä ni dimike nuainne ye kukwe keta kabrebätä tä nüke gare nie (Apoc. 14:6). Ñodre, Silvio nünanka Ecuador nämäne ribebare orasionte Jehovai rabadre dimike nökröta niara ken. Orasion jämi krüte ie ngwane ja mräkätre ji ngwanka nibu nükani känti. Köbö ye arabe te niaratre käkwe Silvio dimikani nämäne dre ribere jai ye ererebätä.

17. Ja mräkä tibo ja üairebiti ye nita dimike ngwane, ¿kukwe meden kwin tä nemen nikwe?

17 Nikwe ja mräkätre dimikadre ja keteta Jehovabe yekwe kä mikai juto nibätä. Salvador, ni prekursor tä ja di ngwen ja mräkätre tibo ja üairebiti dimike tä niere: “Ja mräkätre niena ja keteta Jehovabe yebätä tita töbike ngwane, jata nemen ruin kwin tie aune tä kä mike juto tibätä. Tita sribire Jehovabe ja mräkätre dimikakäre nemen kwäre Satana kisete aune ja keteta Jehovabe ye käi juto tibätä” (Hech. 20:35).

18. ¿Mä ni tibo ja üairebiti ngwane dre tädre gare metre mäi?

18 Mä ni tibo ja üairebiti ngwane, ngwen törö jai Jehová tä mä tarere aune tö mä tuai ja keteta ben. Akwa mä rabadre kukwe ruäre nuainne. Ni rünebätä Jesukwe kukwe bämikani ye mäkwe ngwan törö jai. Jehová tä mä ngübare ngäbiti aune tä kise ngianinte mä ka ngäbitikäreta ja juete.

KANTIKO 103 Nitre ji ngwanka ye ütiäte krubäte

^ párr. 5 Nire nire ñan niena nüke gätäbätä aune ñan tä dirire ye ie Jehová tä niere: “Jakwreta ti kokwäre”. Ni jökrä raba ja mräkätre tö kukwe ne kain ngäbiti ye dimike. Ni raba dre nuainne ja mräkätre tä tibo ja üairebiti ye dimikakäre ye rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti.

^ párr. 7 Nitre ruäre kä kwitani.

^ párr. 15 Ja mräkätre tibo ja üairebiti tötikadre kukwe ruärebätä tärä “Munkwe Ngöbö taredre jankunu” yebätä ye raba niaratre dimike; mada abokän tötikadre kapitulo ruärebätä tärä Acerquémonos a Jehová yebätä ye raba dimike. Nire bäri kwin ja mräkä tibo ja üairebiti tötikakäre ye Comité de Servicio tä denkä.

^ párr. 68 KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ. Ja mräkä tibo ja üairebiti tö ja ketaita Jehovabe ye ja mräkätre nimä mada tä dimike. Yekäre, niara tua ño ye tätre ngwentari jankunu ie, niara tare kwetre tätre bämike ie aune tätre niara kukwe nuin ja ruin ño ie mikakäre nüke gare jai.