ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 26
«Kumxan jmok»
«Kumxan jmok, sok ja keʼn oj kumxukon amok» (MAL. 3:7).
TSʼEBʼOJ 102 La jkoltaytik ja matik mey yipe
JA JAS OJ PAKLAXUK *
1. ¿Jastal wa xyabʼ ja Jyoba yajni june ja bʼa yal chej chʼayeli wa xkumxi?
JASTALNI jpaklaytik ja bʼa artikulo ekʼta, ja Jyoba jachni kʼotel jastal jun lekil talna chej bʼa yajxta wa stalnay kada jujune ja yal xcheji sok wa sleʼa ja yajni wa xchʼayi. Bʼa jun ekʼele, yalayabʼ ja israʼelenyoʼik bʼa spilata sbʼaje soka yeʼn: «Kumxan jmok, sok ja keʼn oj kumxukon amok». Cha jachni junxta wa skʼulan ja bʼa jtyempotik, pes wa xyala: «Mini tukbʼelukon» (Mal. 3:6, 7). Ja Jesús cha yala ja Jyoba soka anjelik, jel gusto x-ajyiye ja yajni wa xkumxi june ja yal chej chʼayeli (Luc. 15:10, 32).
2. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?
2 Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik oxe loʼil bʼa Jesús bʼa jani mero yala jastal skoltajel ja matik yaʼunejekan ja Jyoba. Oj cha kiltik jas tikʼe modoʼal tʼilan oj ajyukujtik bʼa skoltajele bʼa oj kumxuke soka yeʼn sok jas yuj mini lomuk oj jkoltaytik ja matik mey yipe.
LA JLETIK JA SAT TAKʼIN CHʼAYELI
3, 4. Jastalni wa xyala ja Lucas 15:8-10, ¿jas yuj ixuk sleʼa jaʼankʼujol lek ja sat takʼin chʼayuji?
3 Bʼa stajel ja matik ayiʼoje ja skʼanjel bʼa kumxel soka Jyoba jelni tʼilan skʼujolajel slejel. Ja bʼa Evangelio bʼa Lucas, wa xtaʼatik june ja bʼa sloʼil ja Jesús bʼa wa xyala jun ixuk ay jas chʼayuj bʼa jel chaʼanyabʼalil: jun sat takʼin sbʼiʼil dracma. Ja jas mero wa xkʼan yal ja bʼa loʼil it jani skʼujolajel slejel ja jas chʼayeli (kʼuman ja Lucas 15:8-10).
4 Ja bʼa styempo ja Jesús, yajni wa xnupaniye ja ixuke judíaʼik, jujuntik nanal kʼajyele wa xyaʼaweyi lajune sat takʼin bʼa dracma. Bʼobʼta ja ixuk ja bʼa loʼil it jani chʼayuj june ja bʼa sat takʼin it bʼa plata. Lajansok tini mokʼyuj bʼa yoj snaj, wa stsana jun lámpara bʼa aseyte sok wa skʼela bʼa sjoyanal, pe mini staʼa. Bʼobʼta ja lámpara mi x-ijlabʼani lek ja yuj mi xtax ja yal sat takʼini. Ja yuj mas lek och smes takal ja yoj snaji. Sok yajni xchʼak smes, yila ja bʼa yoj polvo, ay jas wan lijpel: ¡Jani stakʼin bʼa jel chaʼanyabʼal! Ja Jesús xcholo jelni xlikiki yabʼi sok jel gustoʼaxi ja ixuk jaw, ja yuj spaya ja yamigaʼik, ja sbesinaʼik sok yaljelyabʼ staʼata.
5. ¿Jas yuj wa skʼana skʼujolajel slejel ja matik yaʼunejekan elel xcholjel?
5 Ja loʼil it bʼa Jesús wa sjeʼakitik bʼa stajel ja jas chʼayel kujtik wani skʼana skʼujolajel slejel. Junxtani wa x-ekʼ ja yajni wa xleʼatik ja matik yaʼunejekan elel xcholjeli. Bʼobʼta ayxa jabʼilik sjipunejekan ja kongregasyon. Bʼobʼta tixa aye bʼa pilan lugar, bʼa mi xnaji sbʼaje soka hermanoʼik. Pe jujuntik bʼa yeʼnle wanxani skʼanawe oj kumxuke soka Jyoba. Wanxani cha skʼanawe oj aʼtijuke lajan soka hermanoʼik, pe wani skʼanawe oj jkoltaytike.
6. ¿Jastal oj bʼobʼ koltanuk ja kongregasyon bʼa slejel ja matik yaʼunejekan elel xcholjel?
6 ¿Matik oj bʼobʼ koltanuk slejel ja matik yaʼunejekan elel xcholjel? Spetsanil ja kongregasyon, tey ja spamilyaʼik jastal ja ansyanoʼik, precursorik soka cholumaniki. ¿Ay maʼ jun kamigotik ma jun jpamilyatik yaʼunejekan elel xcholjel? Yajni wala wajtik ja bʼa xcholjel bʼa ay jitsan kristyano ma bʼa naʼits naʼits, ¿ay maʼ bʼa jtaʼunejtik june maʼ yaʼunejekan elel xcholjel? Choloyabʼ ta wa skʼana oj waj ulatajuk bʼa gustoxta oj waja walyabʼ ja ansyanoʼik ja bʼa kongregasyoni, ta ay permiso ja jpaistik.
7. ¿Jasa waxa nebʼa ja weʼn ja jas wa xyala jun ansyano sbʼiʼil Thomas?
7 Jaxa ansyanoʼik, ¿jastik oj bʼobʼ skʼuluke ja yeʼnle bʼa stajel ja matik wa skʼanawe oj kumxuke soka Jyoba? La kiltik ja jas wa xcholo jun ansyano bʼa España sbʼiʼil Thomas. * Ja yeʼn skoltunej mas ja 40 Taʼumantiʼik bʼa kumxel ja bʼa kongregasyon. Wa xyala: «Bʼajtan wa jobʼoyi tuktukil hermanoʼik sok hermanaʼik ta wa snaʼawe bʼay ja snaje ja matik yaʼunejekan elel xcholjeli. Ma wa xjobʼoyi ja cholumanik ta wa xjul skʼujole bʼa jun hermano bʼa mixa waj ja bʼa tsomjelaliki. Tʼusan mi spetsaniluk jel gusto-e aʼtel lajan yajni ti chʼikane ja bʼa slejeli. Tsaʼan, yajni wa xkulatay jun hermano ma hermana ja maʼ yaʼunejekan elel xcholjel, wa xjobʼoyi sbʼaja yuntikil ma ja spamilyaʼik. Jujuntik ja matik yaʼunejekan elel xcholjel wa xyiʼaje och ajyi ja yuntikil ja bʼa tsomjelaliki, sok bʼobʼta kʼotye cholumanik. Ja yeʼnle cha wani xbʼobʼ koltaxuk bʼa kumxele soka Jyoba».
JA UNTIK MATIK CHʼAYELI LA JKOLTAYTIK BʼA OJ KUMXUKE SOKA JYOBA
8. Jastalni wa xyala ja Lucas 15:17-24, ¿jastal yila ja tatal yajni ja uninal snaʼata malaya?
8 ¿Jastik modoʼalik jel tʼilan sjejel bʼa skoltajele ja matik wa skʼanawe kumxel soka Jyoba? La kiltik jastik sjejel wa sjeʼakitik ja loʼil bʼa uninal chʼayeli (kʼuman ja Lucas 15:17-24). Ja Jesús wa xyala ja bʼa uninal snaʼa malaya sok skʼana oj kumxuk bʼa snaj. Ja tatali ajnelxta wa xwaj staʼ sok yajxta stela bʼa sjeʼayi wantoni skʼana. Ja keremi jeltoni xyabʼ syajal ja jas skʼuluneji sok spensaraʼan mixa sbʼajin ja ojto iljuk jastal jun uninal. Ja tatali nikjiyi ja skʼujoli yajni yila ja skerem snaʼata malaya sok sjamata ja skʼujoli. Ja yuj chapa skʼulajel jun kʼin sok yaʼa mandar ayaweyi ja kʼuʼal mas leki. Sok ja it, sjeʼani mi wanuk yiljel jastal june ja bʼa yaʼtijumik, wani skʼana jastal june ja bʼa mero spamilya.
9. Ja matik yaʼunejekan elel xcholjel soka wa skʼanawe kumxel soka Jyoba, ¿jastik modo tʼilan oj ajyukujtik bʼa skoltajele? (Kʼela ja rekwagro « Jastal skoltajel ja matik wa skʼanawe oj kumxuke»).
9 Ja Jyoba jachni kʼotel jastal ja tatal ja bʼa loʼil it. Wani syajtay ja hermanoʼik ja matik yaʼunejekan elel xcholjel sok ja matik wa skʼanawe oj kumxuke soka yeʼn. Ta jnochotik, ojni bʼobʼ jkoltaytike bʼa oj kumxuke. Bʼa skʼulajel ja it, jel tʼilan oj ajyukujtik pasensya, snajel syajal sok yajalkʼujol. ¿Jas yuj jel tʼilan oj ajyukujtik ja modoʼalik it, sok jastal oj jetik?
10. ¿Jas yuj tʼilan oj jetik pasensya yajni wa xkoltaytik ja matik yaʼunejekan elel xcholjel?
10 La ka jpasensyatik soka matik yaʼunejkan ja Jyoba, yujni wa xyiʼajyujile tyempo bʼa cha lek oj ajyuke soka yeʼn. Jitsan yaʼtijumik Dyos bʼa yaʼunejekan elel xcholjel ajyi snaʼuneje ja ansyanoʼik sok ja tuk hermanoʼik ja bʼa kongregasyon tʼilan waj ulatanuke jitsan ekʼele bʼajtanto oj kumxuke soka Jyoba. Jun hermana sbʼiʼil Nancy, ja bʼa sureste bʼa Asia, tsʼijbʼan: «Jun kamiga ja bʼa kongregasyon jelni skoltayon. Wani xyilawon jastal jun swats. Wani xjuljkʼujol ja tsamalik jutsʼinik wala ajyitikoni. Yajni wa xkalyabʼ ja jastal wala taxyoni, sok pasensya wa smaklayon sok wani xkʼuʼan oj yaki rason. Kʼotni jun lekil kamiga sok tolabida tey jmok bʼa wa skoltayon».
11. Bʼa oj jkoltaytik june yajbʼesnubʼal, ¿jas yuj tʼilan yabʼjel syajal?
11 Ja yabʼjel syajal ja tuki jach jastal jun pomada bʼa wa xkoltani bʼa wa stojbʼeskitik ja bʼa jastal ayotik xkabʼtiki. Jujuntik ja matik yaʼunejekan elel xcholjel sjitsa sbʼaje ja bʼa kongregasyon yujni ay maʼ yajbʼes, sok ama ekʼta jabʼil jelto yaj xyabʼye. Ja yuj mi skʼanawe kumxel soka Jyoba. Tuk bʼobʼta wa spensarane yiʼaje wokol sok ja bʼa mi tojuki. Bʼobʼta wani skʼanawe ay maʼ oj maklajukeyuj sok yabʼjel stojol ja jastal wa xtaxye (Sant. 1:19). Jun hermana sbʼiʼil María, bʼa yaʼunejkan jun tyempo ajyi ja elel xcholjeli, wa xyala: «Wani xkʼana ay maʼ oj kalyabʼ ja jastal wala taxyoni, okʼel bʼa stejlubʼ june sok syamjel jas kʼabʼi».
12. ¿Jas yuj ja syajal skʼujol ja Jyoba kʼotel jastal jun akʼ?
12 Ja Biblia wa xyala ja yajalkʼujol bʼa Jyoba jach jastal jun akʼ ma jun soga. ¿Jas wa xkʼan kaltik? La katik jun sjejel. Jpensaraʼan lek wana sjikʼjel jaʼ bʼa jun mar sok tsʼajiwi jun jasunuk bʼa oj skoltaya ja matik teye bʼa jun barko. Ojni wayi tsʼakatal, yujni oj skoltaya bʼa oj ajyan kayan ja bʼa sat jaʼ. Pe ama tsʼajitawi jun jasunuk bʼa oj skoltaya mi malanukta. Yujni jel cheʼej ja jaʼi, bʼa oj kanan sakʼan tʼilan wa skʼana oj tsʼajukawi jun soga sok jachuk oj skoltaya kʼotel man bʼay ja barko. Ja yuj, ja Jyoba yala ja it sbʼaja israʼelenyoʼik matik yaʼunejekan: «Wani xkiʼajan [...] soka yakʼilik ja yajalkʼujoli» (Os. 11:4). Ja bʼa jtyempotiki, jani it ja jas wan skʼanjel ja Dyos sbʼaja matik yaʼunejekan elel xcholjel yuja jel wane ekʼel sbʼaje wokolik sok chamkʼujolik. Wani skʼana oj skoltay bʼa kumxel sok a-snaʼe bʼa jelni xyajtajiye. Soka yeʼn wani xya makunukotik bʼa sjejelyile ja yajalkʼujol jaw.
13. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jas ekʼ sbʼaj ja Pablo bʼa sjejel wa xyajtaytik ja matik yaʼunejekan elel xcholjel bʼa kumxel soka Jyoba?
13 Jelni tʼilan oj katik snaʼe ja matik yaʼunejekan elel xcholjeli ja Jyoba wani syajtay sok cha jachuk ja keʼntiki. Ja Pablo, ja it jtaʼatik tiʼal ja bʼa artikulo ekʼta, yaʼunejekan elel xcholjel mas ja 30 jabʼil. Wa xcholo: «Yajni elyon jun saʼan sakbʼel ja bʼa jnaji, jun hermana bʼa ayxa skʼujol skʼulanon saludar sok yaʼawxta skʼumanon. Kʼe okon jastal jun yal untik. Kalyabʼ lajansok yeʼn sjekawajan ja Jyoba bʼa oja ka kʼumukon. Jachuk kala oj kumxukon soka Jyoba».
LA JKOLTAYTIK SOK YAJALKʼUJOL JA MATIK MEY YIPE
14. Jastalni wa xyala ja Lucas 15:4, 5, ¿jasa wa skʼulan jun talna chej yajni wa staʼa jun chej chʼayel?
14 Yajni wa xkumxiye ja matik yaʼunejekan elel xcholjel ajyi, jelni tʼilan oj jkoltaytike sok oj tsatasankʼujoluktike. Bʼobʼta mitoni xyaʼawe lek kulan ja bʼa jas ekʼel sbʼajeʼi, jastalni ja bʼa sloʼil yala ja Jesús ja bʼa uninal chʼayeli. Yuja tini ajyiye ja bʼa sluʼum kʼinal ja Satanás, bʼobʼta mey yipe ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos. Ja yuj, tʼilan oj jkoltaytike bʼa ajyelyujile mas skʼuʼajel bʼa Jyoba. Ja bʼa loʼil ja bʼa chej chʼayeli, ja Jesús yala ja talnuman cheji wa xyiʼaj och bʼa stejlubʼ ja bʼay ja tuk chejiki. Ja talna chej spilani tyempo sok yip bʼa slejel ja yal cheji. Pe tʼilan oj skoltay bʼa yajel kumxuk yujni mi oj bʼobʼyuj ja stuchʼili (kʼuman ja Lucas 15:4, 5).
15. ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja matik mey yipe bʼa wa skʼanawe kumxel soka Jyoba? (Kʼela ja rekwagro « Jun yamkʼabʼal bʼa jel chaʼanyabʼalil»).
15 Bʼobʼta oj jpiltik jtyempotik sok kiptik bʼa skoltajele bʼa oj ajyuke tsats bʼa yaʼteltajel ja Dyos jujuntik ja matik yaʼunejekan elel xcholjeli (Rom. 15:1). Cha tini kiʼojtik ja skoltanel ja yip ja Jyoba, ja Yabʼali sok ja juʼunik wa xya eluk ja xchonabʼi. ¿Jastal oj bʼobʼ koltanukotik? Jun ansyano bʼa ayxa yiʼoj snajel wa xyala: «Yajni wa xyalawe oj kumxuke, tʼusan mi spetsaniluk ja matik yaʼunejekan elel xcholjeli tʼilan oj koltajukyuj jun choluman bʼa oj ajukyi jun estudio bʼa Biblia». * Ja yuj, ta ja ansyanoʼik wa skʼanakitik oj jkoltaytik ja matik yaʼunejekan elel xcholjel, gustoxta la jkʼuluktik. Ja junxta ansyano wa xyala: «Ja matik yaʼunejekan elel xcholjel wani skʼanawe jun choluman bʼa kʼotel jun lekil amigo, june maʼ oj bʼobʼ sjip skʼujolsok».
WA X-AJYI GUSTOʼIL JA BʼA SATKʼINAL SOKA BʼA LUʼUMI
16. ¿Jastal wa xnaʼatik wani skoltayotik ja anjeliki?
16 Ay jitsan sjejelik bʼa wa sjeʼakitik jastal wa xkoltaniye ja anjelik bʼa wa skoltayotik stajel ja matik yaʼunejekan elel xcholjeli bʼa wa skʼanawe kumxel soka Jyoba (Apoc. 14:6). Jun sjejel, ja Silvio, tey bʼa Ecuador, spatayi skʼujol ja Jyoba bʼa akoltajuk kumxel ja bʼa kongregasyon. Yajni wan skʼulajel ja yorasyon, okʼ ja timbre ja bʼa snaji. Chabʼ ansyano. Ja bʼa ulatanel jaw, gustoxta kʼe koltajuk.
17. ¿Jasa jtsʼakoltik wa xkilatik yajni wa xkoltaytik ja matik kʼumbʼel aye bʼa yaʼteltajel ja Jyoba?
17 Skoltajele bʼa yajel kumxuk ja matik mey yipe bʼa yaʼteltajel ja Jyoba jelni wa xya gustoʼaxukotik. La kiltik ja jas wa xyala ja Salvador, jun precursor bʼa jelni skʼujolan skoltajel ja matik yaʼunejekan elel xcholjeli: «Ay ekʼeleʼik mi xkuchkuj okʼel soka gustoʼili. Jel xyaki gusto spensarajel yuja Jyoba yaʼunej eluk june ja yal xcheji ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás sok ayni kiʼoj ja cholal bʼa aʼtel lajan soka yeʼn» (Hech. 20:35).
18. Ta waʼunejkan elel xcholjel, ¿jasa oj bʼobʼ ya ajyan seguro?
18 Ta wa jipunejkan ja xchonabʼ ja Jyoba, seguro ajyan bʼa wantoni syajtaya ja Dyos sok wa skʼana oj kumxan. Pe ayni jujuntik jas oja kʼuluk. Ajuluka kʼujol ja tatal ja bʼa sloʼil ja Jesús. Ja Jyoba wan smajlajel oj kumxan sok ja jawa pamilya, sok jelni gusto oj ajyuke ja oj kumxani.
TSʼEBʼOJ 103 Ja talnumanik: jun majtanale bʼa Dyos
^ par. 5 Ja matik ayxa tyempo mi x-elye ja bʼa xcholjeli sok mi xwajye ja bʼa tsomjelik, wa x-alji yabʼye yuja Jyoba: «Kumxan jmok». Jpetsaniltik jel jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa tsatsankʼujolajel sok slokjele ja matik yaʼunejekan elel xcholjeli. Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik jastal skoltajele bʼa akumxuke.
^ par. 7 Jujuntik ja bʼiʼilali tukbʼesnubʼal.
^ par. 15 Jujuntik ja matik yaʼunejekan elel xcholjeli ojni koltajuke ta spaklaye jujuntik xetʼan ja bʼa libro La ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi, jaxa tuki ojni koltajuke ta skʼumane jujuntik kapituloʼik ja bʼa libro Acerquémonos a Jehová. Ja Tsome Olomalik bʼa Xcholjel ja bʼa Kongregasyon, yeʼn oj tsaʼ maʼ choluman oj skʼul estudiar soka maʼ yaʼunejekan elel xcholjeli.
^ par. 68 XCHOLJEL SBʼAJA POTO: Ja oxwane hermano wane skoltajel june maʼ yaʼunejekan elel xcholjel bʼa wa skʼana oj kumxuk. Tolabida wa skʼumane, wa xyalawe yabʼ wa syajtaye sok wa xyabʼye syajal ja wa smaklaye.
