Kichay leenaykipaq

Índice nisqaman riy

24 YACHACHIKUY

“Junt’aq sonqota ruwaway, sutiykita manchakunaypaq”

“Junt’aq sonqota ruwaway, sutiykita manchakunaypaq”

“Junt’aq sonqota ruwaway, sutiykita manchakunaypaq. Jehová Diosníy, tukuy sonqoywanmi yupaychamusqayki” (SAL. 86:11, 12, TNM)

7 TAKI Qanmi kallpachaqniyku kanki

KAYKUNAMANTAN YACHASUN *

1. ¿Imaraykun Jehová Diosta mana llakichiyta munanchischu?

JEHOVÁ DIOSTA serviqkunaqa anchatan Jehová Diosta munakunanchis. Pitapas munakunchis chayqa manchakunchismi mal sientechiyta, llakichiyta ima. Chhaynallataqmi Dioswanpas, payta sonqomanta munakusqanchisraykun manchakunchis ima ruwasqanchiswanpas mal sientechiyta, llakichiyta ima. Arí, Jehová Diostaqa tukuy sonqowanmi munakunchis, jinaspapas paywanqa amigontinmi kanchis, chaymi munayninman jinapuni imatapas ruwayta munanchis (Sal. 111:10; Prov. 8:13). Chaymantan astawan yachasun.

2. ¿Imakunamantan kaypi yachasunchis?

2 (Salmos 86:11 nisqanta uray willakuypi leey). * Davidqa anchatan Jehová Diosta manchakuran chayraykun Salmos 86:11 nisqanta qelqaran. ¿Imaynapin Davidpa qelqasqan yanapawasunman? Chaypaq ñaupaqta yachasunchis imarayku Jehová Diospa sutinta respetananchis chayta. Iskaypitaq yachasunchis, imaynatas kausayninchispi Jehová Diospa sutinta respetasunman chaytapas.

¿IMARAYKUN DIOSPA SUTINTA ANCHATA RESPETANANCHIS?

3. ¿Iman yanaparan Moisesta Jehová Diospa sutinta respetananpaq?

3 Moisesqa Jehová Diospa lliphlli-kaynintan juj rijuriypi rikuran, chaymantan “Perspicacia para comprender las Escrituras” qelqa nin: “Chay rijuriypi rikusqanqa musphanapaq jinachá kanman karan, chhayna rijuriytaqa manachá pipas rikuranchu Jesucristo jamunankamaqa”, nispa. Chay rijuriypin Jehová Diosqa juj angelwan Moisesman willachiran: “¡Khuyapayakuq sumaq sonqo Diosmi kani! Manan usqhaylla phiñakuqchu kani, tukuy tiempo munakuqmi cheqaqtaqmi kani. Waranqa miraykaman tukuy tiempo munakushallanipuni, juchallikusqatapas, mana kasukusqatapas, juchatapas pampachanin”, nispa (Éx. 33:17-23; 34:5-7). Moisesqa yuyarillaqpunichá Jehová Diospa nisqantaqa, chaychá Israel llaqtata niran Jehová Diosta yupaychanankuta, “qollanan manchana sutintapas” manchakunankuta (Deut. 28:58).

4. ¿Imapi yuyaymanaymi yanapawasun Jehová Diosta astawan respetananchispaq?

4 Jehová Diospa sutinpi piensaspaqa, yuyarinanchismi tukuy atiyniyoq kasqanta, munakuq kasqanta, yachayniyoq kasqanta, chanin Dios kasqantapas. Chaykunapi piensaymi yanapawasunchis astawan Jehová Diosta respetananchispaq (Sal. 77:11-15).

5, 6. a) ¿Ima ninanmi Jehová Diospa sutin? b) Éxodo 3:13, 14 chaymantapas Isaías 64:8 nisqan jina, ¿imaynatan Jehová Dios munayninta junt’an?

5 ¿Ima ninanmi Jehová Diospa sutin? Bibliamanta yachaq runakunan Diospa sutinmanta ninku: “Paymi ruwachin imapas kananta”, nispa. Chaymi yachachiwanchis Jehová Diospa munaynin junt’akunanta. ¿Imaynapin chayta yachanchis?

6 Ñaupaqta, Jehová Diosqa imatapas ruwanmanmi, imamanpas tukunmanmi munayninta junt’ananpaq. Chaymi qelqanchiskuna kallpachawanchis chaykunapi piensananchispaq (leey Éxodo 3:13, 14). Iskaypitaq, Jehová Diosqa noqanchistapas imaymanamantan yanapawasunman paypa munayninta junt’ananchispaq (leey Isaías 64:8). Chaykunata ruwaspan Jehová Diosqa munayninta junt’an. Arí, Jehová Diospa munaynin junt’akunantaqa manan pipas jark’anmanchu (Is. 46:10, 11).

7. ¿Iman yanapawasunchis Jehová Diosta astawan munakunanchispaq jatunchananchispaqpas?

7 ¿Iman yanapawasunman Jehová Diosta astawan munakunanchispaq jatunchananchispaqpas? Llapa kamasqankunapi piensaymi. Arí, maytan kusikunchis llapa kamasqankunapi piensaspaqa (Sal. 8:3, 4). Yanapawallasuntaqmi munayninta junt’ananchispaq Jehová Diospa yanapawasqanchispi piensaypas. Yachasqanchis jina, sutinmi rikuchiwanchis imayna Dios kasqanta, ima ruway atisqanta, jamuq tiempopi ima ruwanantapas (Sal. 89:7, 8).

“DIOSPA SUTINTAN JATUNCHASAQ”

Moisespa yachachisqankunaqa plantakunapaq juj sulla jina sumaqmi karan, Jehová Dios ancha munakuq kasqanmanta yachachisqanrayku (8 parrafota qhaway) *

8. Deuteronomio 32:2, 3 nisqan jina, ¿ima ruwananchistan Jehová Dios munan?

8 Manaraq Israel llaqta prometesqa allpaman jaykushaqtinmi Jehová Diosqa Moisesman juj takita yachachiran. Chay takitan Moisesqa Israel llaqtaman yachachinan karan (Deut. 31:19). Deuteronomio nisqan jina, Jehová Diosqa manan munanchu sutinta pakananchista, aswanpas munanmi llapa runakuna reqsinankuta (leey Deuteronomio 32:2, 3). Israel llaqtaqa anchatachá kusikuran Moisés Diosta reqsinankupaq yachachiqtinqa. Paykunapaq Diospa sutinmanta yachayqa plantakunapaq juj sulla jinaraqmi karan, chaymi paykunata kallpacharan. ¿Imaynatan noqanchispas kallpachananpaq jina Diospa sutinmanta yachachisunman?

9. ¿Imaynatan yanapakusunman Diospa sutin ch’uyanchasqa kananpaq?

9 Wasin-wasinta maypiña Diosmanta rimaspapas, Bibliawanpunin Diospa sutintaqa yachachinanchis. Jinaspapas munachisunmanmi qelqanchiskunata, qhawachisunmanmi videokunata, chaymantapas willasunman internetpi direccionninchismanta. Llank’ananchispipas, escuelapipas, viajashaspapas yachachinanchispunin munakuq Diosninchismantaqa, jamuq tiempopi ima ruwananmantapas. Chaykunamanta yachachiqtinchismi runakunaqa reparanqaku Jehová Dios munakuq kasqanta. Chaymantapas Diosninchismanta yachachispan yanapakushanchis Diospa sutin ch’uyanchasqa kananpaq, paymanta llulla yachachikuykunapas sut’inchakunanpaq ima. Bibliamanta yachayqa ancha allinpunin llapa runakunapaqpas (Is. 65:13, 14).

10. ¿Imaynatan Diosmanta yachachinanchis?

10 Runakunaman Diosmanta yachachispaqa, yachachinanchismi sutinmanta Diosta wajakunankupaq. Ichaqa astawanmi reparananku imayna Dios kasqanta. Yaqapaschá runakunaqa Diospa kamachikuyninkunamanta yachaspa kasukunqaku. Ichaqa, ¿imaraykun kasukunqaku? ¿Jehová Diosta munakusqankuraykuchu? Manapaschá munakusqankuraykuchu. Adanpas Evapas allintan yacharanku Diospa kamachikuyninkunamanta, ichaqa manan tukuy sonqochu Diosta munakuranku (Gén. 3:1-6). Chhaynaqa, manan Diospa kamachikuyninkunallamantachu yachachinanchis aswanpas munakuq kasqanmantawanmi.

11. ¿Imaynatan runakunata yanapasunman tukuy sonqowan Diosta munakunankupaq?

11 Diospa kamachikuyninkunaqa sumaqmi, allinninchispaqmi kanpas (Sal. 119:97, 111, 112). Ichaqa manan chhaynatachu runakunaqa qhawarinqaku, chaymi Bibliamanta yachachishaspaqa tapunanchis: “¿Imaraykun Jehová Dios kayta kamachishawanchis? ¿Imatan kay kamachikuy paymanta yachachisunki?”, nispa. Chhaynata yuyaymanachisun chayqa astawanmi Jehová Diosta munakunqaku, sutintapas respetanqaku (Sal. 119:68). Chhaynapin allin iñiyniyoq kanqaku, sasachakuykunatapas atipanqaku (1 Cor. 3:12-15).

‘JEHOVÁ DIOSTAN WIÑAY-WIÑAYPAQ KASUKUSUNPAS YUPAYCHASUNPAS’

Juj kutinmi Davidqa mana junt’aq sonqochu karan (12 parrafota qhaway)

12. a) ¿Imaynapin David mana junt’aq sonqochu karan? b) ¿Iman pasaran chay warmita munapayashallasqanrayku?

12 Davidqa Salmos 86:11 nisqantan qelqallarantaq, chaypin nin: “Qanta tukuy sonqo serviqta ruwaway”, nispa. Chaypi nisqan jina, Davidqa junt’aq sonqo kaytan munaran. Juj kutinmi Davidqa wasi patamanta rikuran Uriaspa esposanta bañakushaqta. ¿Junt’aq sonqochu David kashanman karan Uriaspa esposanta bañakushaqta qhawaspa? Manan. Payqa yacharanmi Jehová Diospa kamachikuyninkunata, jujninmi niran: “Aman munapayankichu runamasiykiq, [...] warminta”, nispa (Éx. 20:17). Chaywanpas Davidqa qhawapayashallaranmi chay warmita. Davidqa munaranña Jehová Diosta kasukuyta chaypas, sonqonpiqa chay warmiwanmi puñuyta munasharan. Chaymi qhepamanqa imaymana juchaman urmaran, jinaspa Jehová Diospa sutinta qhellicharan. Familianpas sasachakuykunapin tarikuranku (2 Sam. 11:1-5, 14-17; 12:7-12).

13. ¿Kutichiranchu Jehová Dios junt’aq sonqo kananpaq Davidpa mañakusqanman?

13 Jehová Diosqa wanachiranmi Davidta (2 Sam. 12:13; Sal. 51:2-4, 17). Chaywanmi Davidqa yacharan mana junt’aq sonqo kasqanrayku sasachakuykunapi tarikusqanta, familiantapas llakichisqanta. Chayraykun Salmos 86:11 nisqanta qelqaran. Chaypiqa “junt’aq sonqo kanaypaq yanapaway” nispan Jehová Diosmanta mañakuran. ¿Uyariranchu Jehová Dios Davidpa mañakusqanman? Arí. Chaymi Biblia nin: Davidqa “tukuy sonqowan Jehová Diosta serviran”, nispa (1 Rey. 11:4; 15:3, TNM).

14. ¿Imakunatan tapukunanchis, imarayku?

14 Davidmanta yachayqa yanapawanchismi sonqonchista cuidananchispaq, junt’aq sonqo kananchispaq kallpachakunanchispaqpas. Unayña otaq chayllaraq Jehová Diosta servishanchis chaypas, kaykunatan tapukunanchis: “¿Kallpachakushanichu junt’aq sonqo kanaypaq? ¿Kallpachakushanichu Satanaspa trampankunamanta cuidakunaypaq?”, nispa.

Satanasqa imaymanatan ruwanqa ama junt’aq sonqo kananchispaq ¡Kallpachakushallay ama atipachikunaykipaq! (15, 16 parrafokunata qhaway) *

15. ¿Imatan mana ruwananchischu?

15 ¿Imatan ruwananchis internetpi televisionpipas mana allinkuna rijurimuqtin? Yaqapaschá nisunman: “Chaykunaqa manan pornografiachu”, nispa. Ichaqa chay qhelli ruwaykunata qhawashasunman chayqa manan junt’aq sonqochu kashasunman. Satanasqa munanmi chaykuna qhawananchista chhaynapi Diosmanta t’aqakunanchispaq (2 Cor. 2:11). Chaymi rijch’akunman k’ulluta achawan ch’eqtayman. Achaqa pisi-pisimantan k’ulluta iskayman ch’eqtan. Chhaynallataqmi mana allin kaqkunata qhawaypas. Chay mana allin kaqkunaqa manapaschá imanawasu npaschu qallariypiqa, tiempowanmi ichaqa manaña junt’aq sonqochu kasunchis, Jehová Diosta munakushaspapas mana allin kaqkunata munapayashasun. Chaymi kallpachakunanchis sonqonchista allinta cuidananchispaq qhelli ruwaykunatapas ama qhawananchispaq. Chayta ruwasun chayqa junt’aq sonqowanmi Jehová Diosta servisun.

16. ¿Ima tapuykunatan ruwakunachis?

16 Satanasqa mana allin fotokunawan mana allin videokunawanmi engañayta munawanchis chhaynapi juchaman urmananchispaq. Jinaspapas “manachus jina kay qhawasqallaymantaqa Diospa llaqtanmantaqa qarqowankumanchu”, nispa piensananchistan munan. Chhaynata piensayqa manan allinchu. Chaymi kaykunata tapukunanchis: “¿Pin kay mana allin fotokunawan videokunawanpas engañayta munawashan? Kaykunata qhawaspa, ¿qhellichashanichu Diospa sutinta? ¿Asuykusaqchu Jehová Diosman kaykunata qhawaspa, icha karunchakusaqchu?”, nispa. Chaykunapi yuyaymanaymi yanapawasunchis junt’aq sonqolla kananchispaq. Chaymantapas sonqonchista allinta t’aqwirikunanchispaqmi yachayta Jehová Diosmanta mañakunanchis (Sant. 1:5). Llapa chaykunata ruwasun chayqa junt’aq sonqon Jehová Diospaq kasun, jinaspapas Jesús jinan nisunchis: “¡Ripuy kaymanta, Satanás!”, nispa (Mat. 4:10).

17. ¿Imawanmi tupachisunman junt’aq sonqo kay allinpuni kasqanta?

17 Jehová Diostan tukuy sonqowan munakunanchis, manan mana allin kaqkunatapas munapayashananchischu. Kaypi piensaykuy, juj equipo pelotawan pujllaspa atipanankupaqqa juj nisqallan pujllananku. Ichaqa, ¿iman pasanman sapanka pujllaqpas munasqankuman jina pujllaqtinku, yachachiqninkutapas mana kasukuqtinku? Manan atipankumanchu pujllaspa ¿riki? Chhaynallataqmi noqanchiswanpas pasanman. Jehová Diosta mana kasukusunchischu, munasqanchisman jinataq imatapas ruwasunchis chayqa sasachakuykunapin tarikusunchis. Chaymi junt’aq sonqopuni kananchis piensayninchispipas ruwayninchispipas. Satanasqa manan junt’aq sonqo kananchista munanchu, chaymi cuidakunanchis Satanaspa churasqan mana allin ruwaykunamanta (Mat. 22:36-38). Kallpachakushallay junt’aq sonqo kanaykipaq, Satanaspa trampankunawanpas ama engañachikunaykipaq.

18. Miqueas 4:5 nisqanta leespa, ¿imata ruwananchispaqmi kallpachakunanchis?

18 Rey Davidmi Jehová Diosmanta mañakuran “junt’aq sonqota ruwaway, sutiykita manchakunaypaq”, nispa. Noqanchispas David jinan Jehová Diosmanta mañakunanchis. Chaymantapas kallpachakunanchismi mañakusqanchisman jina kausananchispaq, ruwasqanchispipas junt’aq sonqo kananchispaq. Chayta ruwaspan Jehová Diospa sutinta jatunchasunchis (Prov. 27:11). Profeta Miqueas jinataq nisunchis: “Noqanchismi ichaqa Diosninchis Señor Diosta wiñay-wiñaypaq kasusunpas yupaychasunpas”, nispa (Miq. 4:5).

41 TAKI “Mañakusqayta uyariykuway”

^ párr. 5 Kaypin yachasunchis Salmos 86:11, 12 textopi Davidpa nisqanmanta. ¿Iman Diosta manchakuy? ¿Imaraykun Diospa sutinta anchata respetananchis? ¿Imaynatan Diosta manchakuy yanapawanchis ama ima juchamanpas urmananchispaq?

^ párr. 2 (Salmos 86:11, TNM) “Jehová Diosniy, ñanniykipi purinaypaq yachachiway, cheqaq kaqpi purinaypaq. Junt’aq sonqota ruwaway, sutiykita manchakunaypaq”, nispa.

^ párr. 54 DIBUJOMANTA WILLAKUY: Moisesmi Israel llaqtaman takiyta yachachiran, chhaynapi Jehová Diosta jatunchanankupaq.

^ párr. 58 FOTOMANTA WILLAKUY: Evaqa aychanpa munapayasqantan ruwaran. Noqanchismi ichaqa kallpachakunanchis mana allin kaqkunata ama qhawananchispaq. Chhaynapin Jehová Diospa sutinta mana qhellichasunchu.