Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 24

«Aʼajyuk june ita ja jkʼujol bʼa oj xiwyuj jawa bʼiʼili»

«Aʼajyuk june ita ja jkʼujol bʼa oj xiwyuj jawa bʼiʼili»

«Aʼajyuk june ita ja jkʼujol bʼa oj xiwyuj jawa bʼiʼili. Wa xtoyowa sok spetsanil ja jkʼujoli, ah, Jyoba kala Dyos» (SAL. 86:11, 12).

TSʼEBʼOJ 7 Jyoba, weʼnani ja kiptikon

JA JAS OJ PAKLAXUK *

1. ¿Jas wa stojolan xiwel yuja Dyos, sok jas yuj ay stʼilanil oj sjeʼe ja matik wa syajtaye ja Jyoba?

JA YAʼTIJUMOTIK Dyos jel xyajtaytik ja yeʼn, pe cha wala xiwtikyuj. Yuja it bʼobʼta ayni jujuntik oj yal-e mey stojol. Pe mi wantik yaljel bʼa jun pyero xiwelal. Ja tikʼe xiwelal it jani yuja meran lek wa xkisatik ja Dyos. Ja matik wa xyabʼye ja it mi skʼanawe syajbʼesel ja yala Tate bʼa satkʼinali yujni jel chaʼanyabʼal xyilawe ja kʼotel yamigoʼajeli (Sal. 111:10; Prov. 8:13). La jpaklaytik ja jastik ti chʼikan ja bʼa xiwelal it.

2. ¿Jas chabʼ jasunuk ja bʼa Salmo 86:11 oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

2 (Kʼuman ja Salmo 86:11). Yajni wa x-och jpensaraʼuktik ja yaljelik it, wa xkatikyi kwenta ja tojil mandaranum David snaʼa ja stʼilanil yiʼoj xiwel yuja Dyosi. La kiltik jastal oj bʼobʼ jkʼuʼuktik ja rason it aji ekʼyi ja David. Bʼajtan, oj kiltik jujuntik rason yuja tʼilan oj kistik ja sbʼiʼil ja Dyos. Tsaʼan, oj kiltik jastal oj bʼobʼ jetik wa xkisatik ja Dyos ja bʼa jsakʼaniltiki.

¿JAS YUJ JEL TʼILAN OJ KISTIK JA SBʼIʼIL JA JYOBA?

3. ¿Jas bʼobʼta ekʼ sbʼaj ja Moisés bʼa koltaji bʼa oj skis tolabida ja sbʼiʼil ja Dyos?

3 La jpensaraʼuktik jastal yabʼ ja Moisés ja yajni chubʼan ay bʼa jun patakʼ ton ja bʼa yaxkʼul Horeb sok yila bʼa jun nakʼ sat ja slijpelal ja Jyoba wan ekʼel bʼa stiʼ sat. Ja Perspicacia para comprender las Escrituras wa xcholo «bʼobʼta jani ja ekʼele mas jel chaʼanyabʼalil yilunej ja winik bʼajtantoyuj oj juluk ja Jesukristo». Ja Moisés yabʼ ja yaljelik it bʼa bʼobʼta jani ja skʼumal jun anjel: «Jyoba, Jyoba, jun Dyos jel snaʼa yajulal sok wa xyabʼ syajal, mi xkʼe skoraja wego, jel lek smodo, mi xjipwanikan sok tolabida wa xyala ja smeranili, bʼa wa sjeʼayi lekil skʼujol jitsan mil, bʼa wa xyaʼa perdon ja jas mi lek skʼulajel, ja skʼokjel abʼal sok ja mulali» (Éx. 33:17-23; 34:5-7). Bʼobʼta ja Moisés jani wa xjul skʼujol ja jas ekʼ sbʼaji ja yajni wa xya makunuk ja sbʼiʼil ja Jyoba. Ja yuj, tsaʼan yala yabʼ ja xchonabʼ ja Dyos, ja Israel, axiwuk yuja «bʼiʼilal it jel chaʼanyabʼal» (Deut. 28:58).

4. ¿Bʼa jastik lekil smodo yiʼoj ja Jyoba bʼa tʼilan oj jpensaraʼuktik bʼa oj yaʼ jkistik mas?

4 Yajni wa xpensaraʼantik sbʼaja sbʼiʼil ja Jyoba, jelni lek oj cha jpensaraʼuktik sbʼaja jas tikʼe kristyanoʼil ja yeʼn. Jel tʼilan yajel julel jkʼujoltik ja lekil smodoʼiki, sbʼaja it tey ja yipi, ja sbiboʼili, ja stojili sok ja syajal skʼujoli. Spensarajel sbʼaja it soka tuk lekil smodoʼik oj yaʼ jkistik mas ja Jyoba (Sal. 77:11-15).

5, 6. a) ¿Jas wa stojolan ja sbʼiʼil ja Dyos? b) Jastalni wa xyala ja Éxodo 3:13, 14 sok ja Isaías 64:8, ¿jastal wa skʼulan ja Jyoba bʼa oj kʼotuk ja jas wa skʼana?

5 ¿Jasa wa xnaʼatik sbʼaja jas wa stojolan ja sbʼiʼil ja Dyos? Jitsan paklanumik akwerdoʼaye sbʼaja sbʼiʼil ja Jyoba lajansok wani stojolan «yeʼn oj kʼotuk ja jastalni wa skʼana». Yuja jach wa stojolani wa xya juljkʼujoltik mey mini jun jasunuk bʼa mi oj ya kʼotuk ja jas wa skʼana oj skʼuluk ja Jyoba. ¿Jastal wa skʼulan?

6 Jun modo jani kʼotel chikan jasa bʼa oj skʼuluk ja jas wa skʼana (kʼuman ja Éxodo 3:13, 14). Ja bʼa juʼuntiki, jel tikʼan x-aljikabʼtik bʼa oj jpensaraʼuktik ja bʼa jasunuk it jel chaʼanyabʼal bʼa Jyoba. Chomajkil, ja Jyoba wa xbʼobʼ snik ja yaʼtijumik mulanumik bʼa oj skʼuluke chikan jasa bʼa oj aʼteltajuk sok bʼa yajel kʼotuk ja jas wa skʼana (kʼuman ja Isaías 64:8). Jastal it, ja Jyoba wa xya kʼotuk ja jas wa skʼana. ¡Mey mini jasa bʼa oj timjukyuj bʼa mi oj skʼuluk ja jas wa skʼana! (Is. 46:10, 11).

7. ¿Jas oj skoltayotik bʼa mas chaʼanyabʼal oj kiltik sok oj kistik ja kala Tatik bʼa satkʼinali?

7 ¿Jas oj skoltayotik bʼa mas chaʼanyabʼal oj kiltik sok oj kistik ja kala Tatik bʼa satkʼinali? Spensarajel sbʼaja jas skʼuluneji soka jastal skoltunejotik skʼulajeli. Jun sjejel, jeltoni cham xkilatik juntiro ja yajni wa x-och jpensaraʼuktik sbʼaja jastik skʼuluneji (Sal. 8:3, 4). Sok spensarajel sbʼaja jas yaʼunej kʼotkotik bʼa oj skʼuluk ja jas wa skʼana, jel xya jkistik. Jachniʼa, ja sbʼiʼil ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal. Ja jas wa stojolan ja sbʼiʼili wani xchiktes jastalni kʼotel ja yeʼn, spetsanil ja jas skʼuluneji sok ja jas ojto skʼuluki (Sal. 89:7, 8).

«OJ JCHOL JA SBʼIʼIL JA JYOBA»

Ja jastik sjeʼa ja Moisés jel tsatsankʼujolani yujni jawa stsʼa tiʼal ja sbʼiʼil soka jastal kʼotel ja Jyoba. (Kʼela ja parrapo 8). *

8. Jastalni wa xyala ja Deuteronomio 32:2, 3, ¿jas wa skʼana ja Jyoba oj jkʼuluktik soka sbʼiʼili?

8 Tʼusan bʼajtanyuj oj ochuke ja bʼa Luʼum Kʼapubʼal ja israʼelenyoʼik, ja Jyoba sjeʼayi ja Moisés ja sletra bʼa jun tsʼebʼoj sok ajiyi mandar bʼa oj sjeyi ja xchonabʼi (Deut. 31:19). Yajni wa xpensaraʼantik Spensarajel xetʼanik ja bʼa sletraʼil, wa xkilatik ja Jyoba mi skʼana oj jnakʼtik ja sbʼiʼili ma oj kiltik jastal jel sak juntiro bʼa mi oj katik makunuk (kʼuman ja Deuteronomio 32:2, 3). Wa skʼana anajuk sbʼaj yuj yibʼanal ja kristyano. Sbʼaja israʼelenyoʼiki juni ekʼele jel chaʼanyabʼal yuja jejiyile yuja Moisés sbʼaja Jyoba soka sbʼiʼil jel chaʼanyabʼalil. Ja jas snebʼawe jel xlikiki yabʼye sok jel tsatsankʼujolajiye, jastal yal stsʼujul jaʼ wa xkoʼ ja bʼa jobʼi. ¿Jastal oj bʼobʼ jnatik ta ja jastal wa xjeʼatik wa xkʼot man skʼujol ja kristyano?

9. ¿Jastal wala koltanitik bʼa oj sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba?

9 Yajni wanotik xcholjel bʼa naʼits naʼits ma bʼa tuk lugarik, la katik makunuk ja Biblia bʼa sjejelyi ja kristyano ja sbʼiʼil ja Dyos. Oj bʼobʼ katik makunuk yamkʼabʼalik bʼa wa xyayi stoyjel ja Jyoba, jastal ja juʼuntik, ja bideoʼik sok ja jsitiotik bʼa Internet. Ama teytik bʼa aʼtel, bʼa eskwela ma elelotik bʼa viaje, la jletik modo bʼa ochel loʼil soka kristyano sbʼaja kala Tatik Dyos sok yaljel ja lekil smodo yiʼoji. La kaltik sbʼaja jas jel tsamal oj skʼuluk bʼa keʼntik sok sbʼaja Luʼumi. Yajni ja kristyano xyabʼye ja jastik it, bʼobʼta oj snaʼe ja janekʼto wa skʼanawotik ja Jyoba. Yajni wa xjeʼatikyi ja kristyano sbʼaja kala Tatik Jyoba, wa xkatik sakbʼuk ja sbʼiʼili sok wa xjeʼatik mi meranuk ja jastik wa x-alji sbʼaj ja yeʼn. Mini ay jun jasunuk jel xlikiki sbʼaja kristyano yabʼjel ja rason bʼa Biblia bʼa wa xkiʼajtik och yileʼi (Is. 65:13, 14).

10. Yajni wa xkaʼatik estudio bʼa Biblia, ¿jas yuj mi lekuk kechan oj jetik ja smandarik soka sleyik ja Dyos?

10 Yajni wa xkaʼatik estudio bʼa Biblia, jani wa xkʼanatik skoltajel ja kristyano bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Jyoba sok bʼa oj yawe makunuk ja sbʼiʼili. Pe cha wa xkʼanatik a-snaʼe sbʼaj lek jas tikʼe Dyosil ja yeʼn. ¿Oj maʼ lajxukujtik ta kechan wa xkaʼatik rason, sjejelyi ja smandarik sok jastal oj sjeʼ ja smodoʼe? Bʼobʼta miyuk. Bʼobʼta jun estudio bʼa wa skʼujolan oj snebʼ ja smandarik ja Dyos sok chaʼanyabʼal oj yil. Pe ¿oj maʼ skʼuyi ja Jyoba yuja wa syajtayi? La juljkʼujoltik ja Eva. Ja yeʼn wa snaʼa sbʼaj ja sley ja Dyos, pe mi meran syajtay. Sok cha junxta wa xbʼobʼ kaltik sbʼaja Adán (Gén. 3:1-6). Ja yuj, mok kechan jetik ja smandarik soka sleyik ja Dyos.

11. ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja estudioʼik bʼa oj syajtaye ja Dyos sok mi kechan sjejel mandarik sok leyik?

11 Ja smandarik soka sleyik ja Dyos nake jel xpaywani sok bʼa jlekilaltik (Sal. 119:97, 111, 112). Pe ja estudio mi jachukuk oj yil ta mi xyabʼ stojol jas yuj yaʼunejkitik ja Jyoba yuja jel syajtayotik. Ja yuj jel lek oj jobʼtikyi: «¿Jas maʼ yuja Dyos wa skʼana oj jkʼuluktik ja it, pe ja it miyuk? ¿Jas wa sjeʼawi bʼa yeʼn ja it?». Ta wa xkoltaytik bʼa a-spensaraʼuk bʼa Jyoba sok syajtajel meran lek ja sbʼiʼili, ojni kʼotkotik man skʼujole. Jachuk mi kechan oj syajtaye ja sleyiki, cha oj syajtaye ja yeʼn (Sal. 119:68). Mas tsats oj ajyuk ja skʼuʼajel yiʼoji sok oj kuchyuj ja tsatsal prebaʼik oj jak sbʼaji (1 Cor. 3:12-15).

«OJ WAJKOTIKONSOK BʼA SBʼIʼIL JA JDYOSTIKON JYOBA»

Bʼa jun ekʼele, ja David yaʼakan a-spil sbʼaj ja skʼujoli. (Kʼela ja parrapo 12).

12. a) Bʼa jun ekʼele, ¿jasa iji och ja David bʼa oj ajyuk chabʼ skʼujol? b) ¿Jasa ijijanyi yuja jaw?

12 Ja yaljelik stsʼijbʼan ja mandaranum David ja bʼa Salmo 86:11 cha jelni stʼilanil: «Aʼajyuk june ita ja jkʼujol». Ja bʼa sakʼanili yila jel wego wa spila sbʼaj ja jkʼujoltiki. Bʼa jun ekʼele, tey tekʼan bʼa yolom snaj sok yila wan atnel ja xcheʼum jun winik, sbʼiʼil Bat-Seba. ¿Jastalxa wa xtax ja skʼujol ja David ja bʼa jutsʼin jaw? ¿June ita maʼ ma pilan ay? Ja yeʼn wa snaʼa sbʼaj ja smandar ja Jyoba bʼa wa xyala: ‹Mok kʼankʼunuk akʼujol ja xcheʼum jawa moji› (Éx. 20:17). Pe kan skʼel. Ja skʼujoli pilanxa ay. Bʼa june, wa skʼana oj way soka ixuki. Pe bʼa tuk, wa skʼana oj ajyuk lek soka Jyoba. Ama skʼanunej sok wa xiw yuja Jyoba man najate, pe yaʼakan aʼijuk yuja sgustoʼil yuja ixuki. Yuja jaw, skʼulan jujuntik jasunuk jel malo. Ya kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba sok syajbʼes kristyanoʼik bʼa mey smule, bʼa ti chʼikan ja spamilya (2 Sam. 11:1-5, 14-17; 12:7-12).

13. ¿Jastal wa xnaʼatik ja David cha ajyiyuj jun ita skʼujol?

13 Ja Jyoba stojo ja David, sok ja it stojbʼes sbʼaj (2 Sam. 12:13; Sal. 51:2-4, 17). Mini chʼay skʼujol ja wokolik ijijanyi yuja yaʼakan a-spil sbʼaj ja skʼujoli. Ja jas yala ja bʼa Salmo 86:11 cha wa xbʼobʼ sutxuk jachuk: «Aki jun jkʼujol bʼa mok spil sbʼaj». ¿Jakʼjima yi yuja Jyoba? Jakʼjiyi, pes ja Yabʼal ja Dyos wa xyalakabʼtik mas tsaʼan ja David ‹yaʼteltay ja Jyoba ja sDyosi sok jun skʼujol tsʼikan lek› (1 Rey. 11:4; 15:3).

14. ¿Jasa tʼilan oj jobʼ jbʼajtik, sok jas yuj?

14 Ja sjejel bʼa David jel stsatsankʼujolanotik, pe chomajkil wa skoltayotik bʼa mok jkʼuluktik. Ja chaʼan mulal skʼulani ojni yaʼ jpensaraʼuktik. Ama tʼusan ma jitsanxa tyempo wantik yaʼteltajel ja Jyoba, jel tʼilan oj jobʼ jbʼajtik: «¿Wanon maʼ stalnajel jbʼaj bʼa mi oj spil ja jkʼujol ja Satanás?».

Ja Satanás jel lek oj yil ta spilata sbʼaj ja jkʼujoltiki. ¡Mok katikan aʼeluk soka smanya! (Kʼela ja parrapoʼik 15 sok 16). *

15. ¿Jastal wa skoltayotik ja wala xiwtik yuja Dyos ja yajni wa xkilatik jastik mi lekuk?

15 Jun sjejel, ¿jas wa xkʼulantik yajni wa xkilatik jun pelikula ma poto ja bʼa telebisyon ma bʼa Internet bʼa wa spayawotik skʼulajel ja malo? Jelni pasil yaljel mi jaʼukxta mero ay smaloʼil, pes mey kristyano bʼasan. Pe ¿mi maʼ wantik yajelkan aʼochuk ja Satanás bʼa oj spil ja jkʼujoltiki? (2 Cor. 2:11). Ja it wa xbʼobʼ slaj june maʼ wa xya makunuk jun kunya (estaka) bʼa stʼajel jun troso teʼ. Bʼobʼta yajni wan ochel ja jayal sniʼ ja kunya ja bʼa teʼi. Sok yajni wan mukxel koʼ, ja teʼi wan stʼajel sbʼaj. Ja jastik wa xkilatik jach jastal ja sjayal sniʼ ja kunya jaw. Ja bʼajtani bʼobʼta lajansok mi jas oj ekʼuk, pe wegoxta oj yiʼotik och bʼa oj kokotik mulal bʼa oj spil ja jkʼujoltik sok skʼokjel ja smandar ja Dyos. Ja yuj, mini xkaʼatikan ay jas a-xchʼik sbʼaj ja bʼa jkʼujoltiki. La katik ajyuk jun ita sok axiwuk yuja sbʼiʼil ja Jyoba.

16. ¿Jas sjobʼjelik tʼilan oj kaʼ jbʼajtik ja yajni aytik bʼa jun preba?

16 Mi kechanuk ja it, ja Satanás wa xcha sleʼa pilan modoʼik bʼa oj kokotik mulal. ¿Jas wa xkʼulantik? Jelni pasil oj kaltik ja it: «Mi jas oj ekʼuk, mi oj ajuk elkon ja bʼa xchonabʼil ja Dyos, mini jel maloʼuk». Pe ja pensar jaw mini lekuk. Mas lek la kaʼ jbʼajtik ja sjobʼjelik it: «¿Wan maʼ yajel makunuk ja Satanás ja preba it bʼa oj spil ja jkʼujoli? Ta wa xkaʼakan ayiʼon och ja mal pensarik, ¿oj maʼ ka kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba? ¿Oj maʼ ya mojxukon soka Dyos ma oj jits-on bʼa yeʼna?». La jpensaraʼuktik sbʼaja sjobʼjelik it. La jkʼantikyi biboʼil ja Jyoba bʼa oj jakʼtik jaman lek sok mok jloʼlay jbʼajtik (Sant. 1:5). Ja it jelni oj skoltayotik. Oj skoltayotik bʼa mi oj kokotik ja bʼa preba, jastalni skʼulan ja Jesús ja yajni yala: «¡Elan ja ba jtzʼeel Satanás!» (Mat. 4:10).

17. Cholo sok jun sjejel jas yuj mi lekuk jawa spila sbʼaj ja jkʼujoltiki.

17 Ajyel chabʼ jkʼujoltik mini tʼun lekuk bʼa keʼntik. La jpensaraʼuktik bʼa jun kʼole tajnumik bʼa mi lek xyila sbʼaje. Jujuntik wa skʼanawe yeʼn atoyjuke, tuk mi xyaʼa sbʼaje soka jastal chapubʼali sok tuk mi skisawe ja maʼ wa xchapwani. Mini oj skʼuluke ganar jun partido ja jachuki. Masni lek oj wajyuj jun equipo ta lek wa xyila sbʼaje. Ja jkʼujoltik jach oj ajyuk jastal ja equipo it ta ja jpensartik, ja jas wa xkʼanatik sok jastal wala taxtik ta «tsoman» aytik ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. La juljkʼujoltik ja Satanás jel lek oj yil ta spilata sbʼaj ja jkʼujoltiki. Wa skʼana oj kitik wokol soka jas wa xkʼankʼuniyuj ja jkʼujoltik bʼa mi lekuk, pe jnaʼunejtik mi lek xyila ja Jyoba. Ta wa xkʼana oj kaʼteltaytik ja Jyoba, jel tʼilan oj jkʼuluktik sok spetsanil ja jkʼujoltik (Mat. 22:36-38). Mokni katikan a-spil ja jkʼujoltik ja Satanás.

18. Jastalni wa xyala ja Miqueas 4:5, ¿jasa waxa kʼana oja kʼuluki?

18 La jkʼantikyi ja Jyoba junxta jastal skʼana ja David: «Aʼajyuk june ita ja jkʼujol bʼa oj xiwyuj jawa bʼiʼili». La jkʼujoluktik bʼa oj jkʼuluktik ja orasyon it. La jetik soka jastik wa xkʼulantik kada kʼakʼu, ama mey lek stʼilanil sok ja bʼa mas ay stʼilanili, wa xkisatik lek ja sakal sbʼiʼil ja Dyos. Ta jach wa xkʼulantik, mini oj kʼixwukotik oj aljukabʼtik taʼumantiʼotik bʼa Jyoba (Prov. 27:11). Sok spetsanil ja keʼntik oj bʼobʼ kaltik junxta jastal ja aluman Miqueas: «Jani oj wajkotikonsok bʼa sbʼiʼil ja jDyostikon Jyoba masan bʼa tolabida» (Miq. 4:5).

TSʼEBʼOJ 41 Tatal, maklay ja korasyon

^ par. 5 Ja bʼa artikulo it, ja oj waj jkʼujoltik ja jastik alji yabʼ ja Jyoba yuja mandaranum David ja bʼa Salmo 86:11, 12. ¿Jas wa stojolan xiwel yuja Jyoba? ¿Jas yuj tʼilan oj kistik lek ja bʼiʼilal jaw jel chaʼanyabʼalili? ¿Sok jastal wa skoltayotik ja wala xiwtik yuja Dyos ja yajni wa xtʼaspuntik prebaʼik?

^ par. 53 XCHOLJEL SBʼAJA POTO: Ja Moisés sjeʼayi ja israʼelenyoʼik jun tsʼebʼoj bʼa wa stoyo ja Jyoba.

^ par. 57 XCHOLJEL SBʼAJA POTO: Ja Eva mi skʼulan luchar soka jas wa xkʼankʼuniyuj bʼa mi lekuki. Ja keʼntiki, mi xkʼanatik skʼeljel jastik ma mensajeʼik bʼa oj syujkes jastik mi lekuk sok yajel kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Dyos.