Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

ISIHLOKO SAMA-27

Ungacabangi Ukuthi Uqakatheke Khulu

Ungacabangi Ukuthi Uqakatheke Khulu

“Ngitjela woke umuntu hlangana nani ukuthi angazicabangi aqakatheke ukudlula indlela okufuze azicabange ngayo, kodwana ukuthi acabange ukwenzela bona abe nengqondo evuthiweko.”—ROM. 12:3.

INGOMA 130 Libalelanani

OKUZOKUCOCWA NGAKHO *

1. Ngokomtlolo webeFilipi 2:3 ukuthobeka kungasisiza njani bona sibe nobuhlobo obuhle nabanye?

SILALELA uJehova besizithobe kuye ngombana uyazi ukuthi khuyini esilungeleko. (Efe. 4:22-24) Ukuthobeka kuzosenza sibeke intando kaJehova qangi kunezinto esizifunako begodu sizokuqala abanye njengabakhulu kunathi. Umphumela walokho uzokuba kukuthi sizokuthabela ubuhlobo obuhle nabafowethu begodu sibe nobuhlobo obuqinileko noJehova.—Funda kwebeFilipi 2:3.

2. Khuyini umpostoli uPowula ayilemukako begodu sizokucoca ngani esihlokwenesi?

2 Nasingakatjheji singagcina sele silingisa abantu ababuswa nguSathana ngokuthi sizikhakhazise nokuthi singabacabangeli abanye.  * Kuhlekuhle kubonakala ngasuthi amanye amaKrestu aphila ngesikhathi sakaPowula aqalana nawo umraro lo. Lokha uPowula nakatlolela amaRoma wathi, “Ngitjela woke umuntu hlangana nani ukuthi angazicabangi aqakatheke ukudlula indlela okufuze azicabange ngayo, kodwana ukuthi acabange ukwenzela bona abe nengqondo evuthiweko.” (Rom. 12:3) UPowula walemuka ukuthi kufuze sizihloniphe ngezinga elithileko. Nanyana kunjalo ukuthobeka kuzosisiza bona silinganisele. Isihlokwesi sikhuluma ngobujamo obuthathu ukuthobeka okungasisiza kibo bona sibalekele ukuzikhakhazisa. Iindawezo zihlanganisa (1) umtjhadwethu (2)  izinto esizenzela uJehova (3) nendlela esisebenzisa ngayo ithungelelwano lezokuthintana.

THOBEKA EMTJHADWENAKHO

3. Kubayini kuba nemiraro emtjhadweni begodu abanye balinga ukuyirarulula njani?

3 UJehova wenza bona umtjhado ube mthombo wethabo, ngebanga lokuthi umfazi nendoda babantu abanesono, ngasikhathi bazokubona izinto ngeendlela ezihlukeneko. Kungebangelo umpostoli uPowula atlola ukuthi labo abatjhadako bazokuba nemiraro. (1 Kor. 7:28) Abanye balwa nabantu abatjhade nabo ngaso soke isikhathi, yeke lokho kungababangela ukuthi bacabange ukuthi bekungakafuzi batjhade. Nange bacabanga njengephaseli bangaphetha ngokuthi ukuhlukana kungayiqeda imirarwabo. Bangacabanga ukuthi into eqakathekileko kukuthi bazithabise bona bese bayatlhalana.

4. Khuyini ekufuze siyibalekele?

4 Kufuze singacabangi ukuthi umtjhadwethu awuphumeleli namkha awusanelisi. Siyazi ukuthi iBhayibheli liyakuvumela ukutlhalana kodwana kwaphela nangabe kube nokuziphatha kumbi ngokomseme. (Mat. 5:32) Yeke nangabe sinemiraro emtjhadweni kufuze singavumeli ukuzikhakhazisa bona kusenze sizibuze ukuthi, ‘Kghani umtjhado usangithabisa? Kghani ngisathandwa emtjhadweni lo? Nangingatjhada nomunye umuntu kghani ngingathaba?’ Tjheja ukuthi umuntu obuza imibuzo le uzicabangela yena kwaphela kangangani. Ukuhlakanipha okufumaneka ephasineli kukhuthaza bona umuntu alandele ihliziywakhe begodu enze nanyana yini emthabisako ngitjho nanyana afuna ukuqeda umtjhado. Kodwana ukuhlakanipha okufumaneka eliZwini lakaZimu lithi, “Ningatshwenyeki ngehlalakuhle yenu kwaphela kodwana nitshwenyeka nangehlalakuhle yabanye.” (Flp. 2:4) UJehova ufuna uhlale emtjhadwenakho begodu ungahlukani nomuntu otjhade naye. (Mat. 19:6) Ufuna bona ucabange ngaye kunokuzicabangela wena wedwa.

5. Ngokomtlolo webe-Efesu 5:33 indoda nomfazi kufuze baphathane njani?

5 Indoda nomfazi kufuze bathandane begodu baphathane ngehlonipho. (Funda kwebe-Efesu 5:33.) IBhayibheli lisifundisa ukuthi kungcono ukupha kunokwamukela. (IzE. 20:35) Khuyini engasiza abatjhadikazi bona bathandane bebahloniphane? Kuthobeka. Indoda namkha umfazi othobekileko angekhe azifunele okuzuzisa yena kwaphela, kunalokho uzokufuna “okuzuzisa omunye umuntu.”—1 Kor. 10:24.

Kunokobana bahlale baphikisana ngaso soke isikhathi, abatjhadikazi abathobekileko bazokusebenzisana (Funda isigaba 6)

6. Khuyini okufundileko kilokho okwatjhiwo nguSteven noStephanie?

6 Ukuthobeka kusize abatjhadikazi abamaKrestu bona bathabe emtjhadwenabo. Ngokwesibonelo enye indoda ibizo layo linguSteven ithi, “Nanibambisanako nizokusebenzisana, khulukhulu naninemiraro. Kunokuthi ucabange ngokuthi, ‘khuyini engilungeleko?’ uzokucabanga ngokuthi ‘khuyini esilungeleko?’” Nomkakhe uStephanie uzizwa ngendlela efanako uthi, “Akekho umuntu ofuna ukuhlala nomuntu ahlala aphikisana naye. Nakuba nemiraro silinga ukufumana unobangela, siyathandaza, senza irhubhululo besikhulume ngawo umraro loyo, silwisana nomraro kunokuthi silwisane sodwa.” Abatjhadikazi bazokuthaba khulu nabangacabangi ukuthi baqakatheke ukudlula abalingani babo.

LOTJHA UJEHOVA “NGAKHO KOKE UKUZITHOBA”

7. Kufuze aziphathe njani umfowethu ofumana izabelo ehlanganweni kaJehova?

7 Kuyasithabisa ukulotjha uJehova ngananyana ngiyiphi indlela esingakghona ngayo. (Rhu. 27:4; 84:11) Nangabe kunomfowethu othileko ozimisele ukwenza okungeziweko ehlanganweni kaJehova, lokho kuhle khulu. Ekhabolakhona iBhayibheli lithi, “Nangabe umuntu ufuna ukuba mtlhogomeli webandla, ufisa umsebenzi omuhle.” (1 Thim. 3:1) Nanyana kunjalo, nangabe ufumana izabelo akukafuzi acabange ukuthi uqakatheke ukudlula abanye. (Luk. 17:7-10) Kufuze afise ukusiza abanye begodu athobeke.—2 Kor. 12:15.

8. Sifundani kilokho okwenziwa nguDiyotrefe, u-Uziya no-Absalomu?

8 IBhayibheli lineendaba ezinengi zabantu ebebacabanga ukuthi bangcono kunabanye. UDiyotrefe bekangakathobeki ‘bekathanda indawo yokuthoma’ ebandleni. (3 Jwa. 9) U-Uziya bekazikhakhazisa lokho kwamenza wafuna ukwenza isabelo uJehova angakhenge amnikele sona. (2 Kron. 26:16-21) U-Absalomu bekafuna ukuba yiKosi yeke wenza ngasuthi uthanda abantu ukwenzela bona bamsekele. (2 Sam. 15:2-6) Iindaba eziseBhayibhelinezi zikuveza kuhle ukuthi uJehova akabathandi abantu abazikhakhazisako nabazifunela idumo. (IzA. 25:27) Abantu abathanda ukuzikhakhazisa isiphetho sabo siba simbi khulu.—IzA. 16:18.

9. UJesu wasibekela siphi isibonelo?

9 Ngokungafani neembonelo esifunde ngazo, uJesu bekangazikhakhazisi, iBhayibheli lithi, “yena nanyana bekanjengoZimu, akhange acabange ukuthatha isikhundla sakaZimu, azenze olingana naye.” (Flp. 2:6) Akekho omunye onamandla adlula kaJesu ngaphandle kwakaJehova, nanyana kunjalo uJesu akazicabangi amkhulu ukudlula lokho angikho. Watjela abafundi bakhe wathi: “Oziphatha njengomncani phakathi kwenu nguye omkhulu.” (Luk. 9:48) Kusibusiso ukulotjha uJehova namaphayona, iinceku ezikhonzako, abadala nabajikelezi abathobeke njengoJesu. Nasizithobako sizokuthanda abantu begodu noJesu wathi abantu abalotjha uZimu bazokuthanda boke abantu.—Jwa. 13:35.

10. Khuyini ongayenza nawubona ngasuthi imiraro ekhona ebandleni ayilungiswa ngendlela efaneleko?

10 Khuyini ongayenza nawubona umraro othileko ebandleni begodu ubona ngasuthi abadala abenzi litho ngawo? Kunokunghonghoyila kubayini ungathobeki usekele abadala bebandla? (Heb. 13:17) Lokho ungakwenza ngokuthi uzibuze imibuzo nasi ‘Kghani imiraro le itlhoga ukulungiswa vele na? Kghani sikhathi esifaneleko bona ilungiswe? Msebenzami na ukulungisa imiraro leyo? Nangikhuluma iqiniso inga-kghani ngilinga ukwenza ukuthula ebandleni namkha ngizenza ngasuthi ngiqakatheke ukudlula abanye?’

Abantu abaphathiswe umthwalo wokusebenzela uZimu akukafuzi baziwe ngamakghonwabo kwaphela kunalokho kufuze baziwe nangokuthobeka kwabo (Funda isigaba 11) *

11. Yebe-Efesu 4:2, 3 ithi ngimiphi imiphumela ebakhona nasilotjha uJehova ngokuthobeka?

11 KuJehova kuqakatheke khulu ukuthobeka kunokuba namakghono athileko begodu kuqakatheke khulu ukuthi sibumbane kunokuthi senze izinto ngokurhaba, yeke yenza koke okusemandlenakho ukuthi ulotjhe uJehova ngokuthobeka. Nawenza njalo kuzokuba nokuthula ebandleni. (Funda kwebe-Efesu 4:2, 3.) Tjhumayela khulu ngendlela ongakghona ngayo. Funa iindlela ongasiza ngazo abantu ngokuthi ube nomusa kibo. Thanda boke abantu ngitjho nalabo abanganazo izabelo ebandleni. (Mat. 6:1-4; Luk. 14:12-14) Njengombana usebenza nebandla ngokuthobeka, abanye bazokubona amakghono nokuthobeka kwakho.

THOBEKA NAWUSEBENZISA ITHUNGELELWANO LEZOKUTHINTANA

12. Kghani iBhayibheli lisikhuthaza bona sibe nabangani? Hlathulula.

12 UJehova ufuna sikuthabele ukuba nabangani namalunga womndeni. (Rhu. 133:1) UJesu bekanabangani abahle. (Jwa. 15:15) IBhayibheli liyasitjengisa ukuthi sizuza njani nasiba nabangani abahle. (IzA. 17:17; 18:24) Lithi akukafuzi sibe ngukom’edla yodwa. (IzA. 18:1) Abantu abanengi bacabanga ukuthi ukusebenzisa ithungelelwano lezokuthintana yindlela yokuba nabangani abanengi nokubalekela ukuba ngukom’edla yodwa. Nanyana kunjalo, kufuze sitjheje nasisebenzisa indlela le yokuthintana.

13. Kubayini abantu abasebenzisa ithungelelwano lezokuthintana kanengi bazizwa bagandelelekile begodu banesizungu?

13 Irhubhululo litjengisa ukuthi abantu abanengi abaqala iinthombe kuthungelelwano lezokuthintana kungenzeka bazizwa banesizungu begodu bagandelelekile. Ibanga elenza lokho kukuthi lokha nabafaka iinthombe kuthungelelwano lezokuthintana iinthombezo zitjengisa ukuthi bathabile begodu banabangani abanengi bakhambela neendawo ezihle khulu. Lokho kwenza ukuthi umuntu nakaqala iinthombezo aphethe ngokuthi ipilwakhe ayithabisi nayimadaniswa neyomuntu loyo. Udade oneminyaka eli-19 uthi, “Ngathoma ukuzizwa ngingakathabi nangibona iinthombe ezitjengisa ukuthi abanye bebathabe kangangani ngepelaveke. Lokho kwangenza ngazizwa nginesizungu.”

14. Iseluleko esikeyoku-1 kaPitrosi 3:8 sisisiza njani endabeni yokusebenzisa ithungelelwano lezokuthintana?

14 Iye khona kuliqiniso ukuthi ithungelelwano lezokuthintana singalisebenzisa ngeendlela ezihle, njengokuthi sikhulume nomndeni nabangani bethu. Utjhejile na ukuthi ezinye zezinto abantu abazifaka kuthungelelwano lezokuthintana zenzelwe ukuthi bazikhakhazise? Kubonakala ngasuthi into abafuna ukuyitjela abantu kukuthi “Qalani mina.” Abanye bafaka amezwi angakhiko nalumelako kuthi abanye bakhulume ngeenthombe zabanye kumbi. Lokho kuhlukile kunalokho okufuze sikwenze njengamaKrestu, okukuthobeka nokuthanda amaKrestu esikunye nawo.—Funda yoku-1 kaPitrosi 3:8.

Nawufaka iinthombe ezitjengisa ukuthi ukuphi nokuthi wenzani, kghani iinthombezo zitjengisa uku- thi uthobekile namkha zitje- ngisa ukuthi uyazikhakhazisa? (Funda isigaba 15)

15. IBhayibheli lingasisiza njani silise ukuzikhakhazisa thina?

15 Nawusebenzisa ithungelelwano lezokuthintana akhuzibuze nasi imibuzo: “Iinthombe engizifakako zibatjelani abantu. Inga-kghani zibatjela ukuthi ngiyazikhakhazisa? Ngingabenza na abanye abantu bona babe nomona?” IBhayibheli lithi, “Koke okusephasini ikanuko yenyama nekanuko yamehlo nokuzikhakhazisa ngalokho umuntu anakho akuveli kuBaba, kodwana kuvela ephasini.” (1 Jwa. 2:16) Elinye iBhayibheli litjhugulule umutjho othi, ‘ukuzikhakhazisa ngalokho umuntu anakho’ ngokuthi, “kufuze aqakatheke ukudlula abanye abantu.” AmaKrestu akukafuzi afune ukuzizwa aqakatheke ukudlula abanye abantu namkha afune ukubukwa ukudlula abanye abantu. AmaKrestu alandela lokho okutjhiwo liBhayibheli nalithi, “Asingaziphakamisi, sivuse ukuphalisana, simonakalelane.” (Gal. 5:26) Ukuthobeka kuzosisiza singafani nabantu abangalotjhi uJehova siziphakamise thina.

‘CABANGA BONA UBE NENGQONDO EVUTHIWEKO’

16. Kubayini kufuze silwisane nokuzikhakhazisa?

16 Kufuze sithobeke ngombana abantu abazikhakhazisako ‘abanangqondo evuthiweko.’ (Rom. 12:3) Abantu abazikhakhazisako bathanda ukuphikisana begodu abakuthandi ukulalela abanye abantu. Ukungafuni ukulalela abanye kwabo kuyabalimaza bekulimaze nabanye abantu. Nabangekhe batjhugulule indlela abacabanga ngayo imikhumbulwabo izokuphophazwa mikhumbulo kaSathana. (2 Kor. 4:4; 11:3) Umuntu othebekileko uvuthiwe, akazicabangi angaphezu kwalokho angikho begodu akaziboni amkhulu kunabanye. (Flp. 2:3) Uyazi ukuthi “uZimu ulwisana nabazikhakhazisako, kodwana abathobekileko ubanikela umusakhe omkhulu.” (1 Pit. 5:5) Abantu abavuthiweko abafuni ukuba manaba kaJehova.

17. Khuyini ekufuze siyenze nasifuna ukuhlala sithobekile?

17 Nasifuna ukuhlala sithobekile kufuze senze lokho iBhayibheli elikutjhoko nalithi “hlubulani ubuntu obudala kunye nemikghwabo nimbathe ubuntu obutjha.” Lokho kuzokutlhoga ukuzimisela. Kufuze sifunde ngesibonelo sakaJesu begodu silinge ukusilandela eduze. (Kol. 3:9, 10; 1 Pit. 2:21) Kuzosizuzisa khulu ukwenza njalo. Nasisebenza ngamandla bona sithobeke imindenethu izokuthaba begodu sizokuba nokuthula ebandleni sibalekele nokusebenzisa ithungelelwano lezokuthintana kumbi. Okuthabisa ukudlula koke kukuthi uJehova uzosibusisa begodu uzosithanda.

INGOMA 117 Ukulunga Kuqakathekile

^ isig. 5 Namhlanjesi iphasi esiphila kilo lizele abantu abazikhakhazisako nabazicabangela bona kwaphela. Yeke kufuze sitjheje bona singafani nabo, silingise indlela abaphila ngayo. Isihlokwesi sikhuluma ngezinto ezintathu okungabamraro ukuthobeka kizo.

^ isig. 2 IHLATHULULO YAMAGAMA: Umuntu ozikhakhazisako uzicabangela yena kwaphela begodu akabacabangeli abanye, ukuthobeka kusiza umuntu bona angazicabangeli yena yedwa. Nawuthobekileko kutjho ukuthi awuzikhakhazisi begodu awuziboni uqakatheke ukudlula abanye.

^ isig. 56 IHLATHULULO YEENTHOMBE. Ikhasi 5: Umdala onekghono elihle khulu lokukhuluma emhlanganweni. Udosa phambili emsebenzini wokwakha. Unelungelo lokuraga umhlangano wokuya esimini. Uhlwengisa iWolo lomBuso.