Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS 29

Keman amo tichikaujkej, ijkuak tikpiaj chikaualis

Keman amo tichikaujkej, ijkuak tikpiaj chikaualis

“Nimouelitstinemis san kuak niyoltajyouijtinemi oso kuak nechijitojtinemij [...,] kuak amo nikpias noixpanolis, oso kuak nechikantokatinemij oso kuak nechtajyouiltijtinemij [...] porin nitakuautamatinemi iuan Cristo.” (2 COR. 12:10)

NEKUIKATIL 38 Jiova mitsyolchikauas

TEIN MOITAS *

1. ¿Toni kijtoj tatitanil Pablo?

TATITANIL PABLO kijtoj ke kemansa kimachiliaya ke amo kipiaya chikaualis oso ke amo teyi chiujkej katka. Kijtoj ke inakayo ‘kuetaujtiaya’, ke mochikauaya kichiuas tein kuali uan ke Jiova amo nochipa kinankiliaya inetataujtiluan kemej kichiaya (2 Cor. 4:16; 12:7-9; Rom. 7:21-23). No kijtoj ke akin kitauelitayaj kijtouayaj ke moitaya ke amo teyi chiujkej. * Sayoj ke amo kikauak maj inepololuan nion tein kijtouiliayaj oksekin kichiuani maj kinemiliani ke amo teyi chiujkej katka (2 Cor. 10:10-12, 17, 18).

2. Kemej kijtoua 2 Corintios 12:9, 10, ¿toni kiajsikamatik Pablo tein semi moneki?

2 Pablo kiajsikamatik se taman tein semi moneki: ke se taltikpaknenkej uelis kimachilis ke amo kipia chikaualis, sayoj ke tein melauj uelis yeski semi chikauak (xikonixtajtolti 2 Corintios 12:9, 10). Keman Jiova kiluij Pablo “moueyinextia nochikaualis kuak in tagat kiyolmachilia yolkuetauilis”, kijtosnekia ke kimakaskia chikaualis tein kipolouaya. Yekinika, maj tikitakan keyej amo moneki semi timotekipachoskej keman techuijuikaltiskej akin techtauelitaj.

MAJ TIYOLPAKIKAN KEMAN TECHUIJUIKALTISKEJ

3. ¿Keyej uelis tiyolpakiskej keman techuijuikaltiskej?

3 Amo akin kiuelita maj kiuijuikaltikan. Sayoj ke komo semi timotekipachouaj keman techuijuikaltiaj akin techtauelitaj, tiknekiskej timosenkauaskej (Prov. 24:10). ¿Toni moneki tikchiuaskej komo panoua nejon? Uelis tikchiuaskej kemej Pablo uan tiyolpakiskej keman techuijuikaltiskej (2 Cor. 12:10). ¿Keyej? Porin keman techuijuikaltiaj uan techixnamikij kinextia ke yekmelauj tiimomachtijkauan Cristo (1 Ped. 4:14). Jesús kijtoj ke imomachtijkauan kinixnamikiskiaj (Juan 15:18-20). Uan yejua nejon panok itech yekinika siglo. Kemej neskayot, akin kiselijkaj inintanemililuan griegos kinitayaj imomachtijkauan Cristo ke amo teyi kimatiaj uan amo teyi chiuanimej katkaj. Uan judíos kinitayaj kemej takamej akin “amo keman momachtijke para ma taixmatikan”, kemej kinijtouilijkej tatitanilmej Pedro uan Juan (Hech. 4:13). Miakej kinemiliayaj ke akin kichiuayaj kemej Cristo amo teyi chiuanimej katkaj, porin amo mokalakiayaj itech política nion kinekiaj tapaleuiskej itech neteuilis, uan taltikpakneminij kintauelitayaj.

4. ¿Toni kichiujkej tokniuan itech yekinika siglo keman kinixnamikkej akin kintauelitayaj?

4 Tokniuan itech yekinika siglo amo mosenkaujkej keman kinixnamikiaj akin kintauelitayaj. Kemej neskayot, tatitanilmej Pedro uan Juan kiitayaj ke se tatiochiualis maj kinixnamikinij porin katkaj imomachtijkauan Jesús uan porin kiteixmatiltiayaj itamachtilisuan (Hech. 4:18-21; 5:27-29, 40-42). Tokniuan itech yekinika siglo amo mopinaujmatiaj. Maski amo kinpoujkaitayaj, kichiujkej okachi miak taman tein ika kinpaleuijkej nochin taltikpakneminij ke tein kichiujkej akin kintauelitayaj. Kemej neskayot, amatajkuilolmej tein sekin kijkuilojkej ika inepaleuil Dios kisentoka kinpaleuia millones taltikpakneminij uan kinmatiltia ke uelis kichiaskej tein kuali satepan. Uan Tekiuajyot tein kiteixmatiltiayaj, axkan taixyekana iluikak uan amo uejkaua taixyekanas nikan taltikpak (Mat. 24:14). Sayoj ke, inintekiuajyo romanos tein kinixnamikia, ixpoliuik. Uan no, axkan nejon tokniuan tekiuanij ompa iluikak. Sayoj ke akin kintauelitayaj momikilijkejya; uan komo moajokuij kinixyekanas Tekiuajyot tein tokniuan kiteixmatiltiayaj (Apoc. 5:10).

5. Kemej kijtoua Juan 15:19, ¿keyej amo techpoujkaitaj taltikpakneminij?

5 Itech nejin tonalmej, no moajsij taltikpakneminij akin amo techpoujkaitaj uan techpijpinaujtiaj porin kinemiliaj ke amo teyi tikmatij uan amo teyi tichiuanimej. ¿Keyej? Porin amo tikchiuaj tein kichiuaj akin amo kitekitiliaj Jiova. Yejuan kinueyitaliaj akin moueyimatij uan akin taixnamikij. Sayoj ke tejuan timochikauaj tiyeskij tiyolyemankej, tiyolseujkanemiskej uan titatakamatiskej. Uan no, amo timokalakiaj itech política nion titapaleuiaj itech neteuilis. Kemej amo tikchiuaj tein kichiuaj akin amo kitekitiliaj Jiova, kinemiliaj ke amo teyi tichiuanimej (xikonixtajtolti Juan 15:19; Rom. 12:2).

6. ¿Toni uejueyi taman techpaleuia Jiova maj tikchiuakan?

6 Maski taltikpakneminij kinemiliaj ke amo teyi tichiuanimej, Jiova kichiujtok maj tikchiuakan uejueyi taman. Kemej neskayot, motanojnotstok itech nochi taltikpak kemej amo keman mochiujtoya. Tiitekitikauan tikixtiaj amaixmej tein okachi motajtolkepaj uan momoyauaj itech taltikpak, uan tikinpaleuiaj ika Biblia millones taltikpakneminij maj okachi kuali nemikan. Uan nochi nejin Jiova kichiujtok. Yejuatsin kinkui se oloch taltikpakneminij maj kichiuakan nejin uejueyi taman, maski oksekin kinitaj ke amo teyi chiuanimej. ¿Uelis techpaleuis Jiova tisejsemej maj tikchiuakan uejueyi taman? Uan komo kemaj, ¿toni moneki tikchiuaskej uan ijkon tikseliskej inepaleuil? Maj tikitakan eyi taman tein techmachtia ineskayo tatitanil Pablo.

MAJ AMO TIKNEMILIKAN KE NOCHI UELI TIKCHIUAJ

7. ¿Toni yekinika taman techmachtia Pablo?

7 Yekinika taman tein techmachtia Pablo yejua ke keman tiktekitiliskej Jiova amo moneki tiknemiliskej ke ueli tikchiuaj porin tikpiaj chikaualis oso porin tiuelij seki taman. Pablo ueliskia moueyimatis uan kinemilis ke nochi uelia kichiuaya. Moskaltij Tarso, se xolal tein moajsia Roma, kampa uelia kitaniaj miak tomin uan moajsia se kuali kaltamachtiloyan. Kiselijka se kuali nemachtil, porin kimachtijka Gamaliel, se taixyekankej judío akin semi kipoujkaitayaj itech nejon tonalmej (Hech. 5:34; 22:3). Uan no, mochiujka ueyichiujkej. Kijtoj: “Kachi ok nitayekantinemia tech ne taneltokalis de judíos uan ke oksekin notaneltokaikniuan judíos ten inuan nimomachtiaya” (Gál. 1:13, 14; Hech. 26:4). Sayoj ke nochi nejon amo kichiuak maj kinemiliani ke nochi uelia kichiuaya.

Pablo okachi kipatiuitaya yeski itatojtokakauj Cristo uan kiitaya kemej “tajsol” nochi tein ueliskia kiselis nikan taltikpak (xikonita párrafo 8) *

8. 1) Kemej kijtoua Filipenses 3:8, ¿keniuj kiitaya Pablo nochi tein kikaujka? 2) ¿Keyej Pablo kijtoj ke yolpakia keman kipanouaya ouijkayomej?

8 Pablo kiixtopeuak nochi tein kichiuaya maj taltikpakneminij kiitanij ke katka ueyichiujkej. Tein melauj, hasta kijtoj ke nochi nejon katka “tajsol” (xikonixtajtolti Filipenses 3:8). Sayoj ke keman mochiuak itatojtokakauj Cristo kipanok miak ouijkayomej. Judíos kitauelitakej (Hech. 23:12-14). Uan romanos kimaakej uan kitsakkej maski yejua no katka romano (Hech. 16:19-24, 37). Uan no, amo kuali momachiliaya porin kemej katka tajtakolej ouij kikisaya kichiuas tein kuali (Rom. 7:21-25). Sayoj ke amo keman kikauak Cristo maski kiixnamikkej uan maski kipiaya nepololmej, ta kijtoj ke yolpakia keman kipanouaya nejon. ¿Keyej? Porin keman kimachiliaya ke amo kipiaya chikaualis, ijkuak kiitaya keniuj Dios kipaleuiaya (2 Cor. 4:7; 12:10).

9. ¿Keniuj moneki tikitaskej seki taman tein kichiua maj moita ke amo tikpiaj chikaualis?

9 Komo tiknekij maj Jiova techmaka ichikaualis, amo moneki tiknemiliskej ke yejuatsin techpatiuita porin tikpiaj chikaualis, se kuali nemachtil, miak tomin oso porin kiita kani tikayomej. Tein melauj, itech ixolal Dios amo moajsij “miakke tamatinime [...]. Uan amo no [...] miakke tayekanani” nion “tepiluan den tayekanani”, ta Jiova kinkui akin “taltikpakuani kinpouaj ke semi amo teyi kualtiaj” (1 Cor. 1:26, 27). Yejua ika, maj amo tiknemilikan ke amo uelis tiktekitiliskej Dios komo amo tikpiaj nochi tein tikijtojkej ipeujyan nejin párrafo, ta nejin se taman kemej uelis tikitaskej keniuj techpaleuia Dios. Kemej neskayot, komo tikmouiliaj se taltikpaknenkej akin kitemoua maj tiknemilikan ke amo melauak tein tikneltokaj, maj tiktajtanikan Dios maj techmaka yolchikaualis tein techpaleuis maj ika titajtokan tein tikneltokaj (Efes. 6:19, 20). Oso komo timokokouaj, maj tiktajtanikan Jiova maj techmaka chikaualis tein techpaleuis maj tiksentokakan tiktekitilikan kemej okachi tiueliskej. Nochipa keman tikitaj keniuj techpaleuia, okachi iuan titakuaujtamatij uan okachi tikpiaj chikaualis.

MAJ TIMOMACHTIKAN ININNESKAYO AKIN ININKA MOTAJTOUA ITECH BIBLIA

10. ¿Keyej moneki timomachtiskej ininneskayo seki itekitikauan Dios, kemej akin ininka motajtoua itech Hebreos 11:32-34?

10 Pablo nochipa momachtiaya iTajtol Dios. Nejon kipaleuij maj kipiani miak taixmatilis, sayoj ke no momachtij miak taman ika tein kichiujkej okseki itekitikauan Dios akin amo keman kikaujkej. Keman kintajkuilouilij tokniuan hebreos, kinyolchikauak maj no kichiuanij kemej nejon itekitikauan Dios (xikonixtajtolti Hebreos 11:32-34). Maj itech titanemilikan tekiuaj David. Yejua kiixnamikkej akin kitauelitayaj, sayoj ke no kiixnamikkej sekin akin achto kuali iniuan mouikaya. Maj okachi ika titajtokan ineskayo David. Ijkon tikitaskej keniuj Pablo semi kipaleuij itech tanemilis tein kipanok David uan keniuj uelis tikchiuaskej kemej Pablo.

David amo mouik moteuis iuan Goliat maski telpochok katka uan moitaya ke amo kipiaya chikaualis. Yejua takuaujtamatik iuan Jiova porin kimatia ke yejuatsin kimakaskia chikaualis tein kipaleuiskia maj kitani Goliat, uan Jiova ijkon kichiuak (xikonita párrafo 11)

11. ¿Keyej moitaya ke David amo kipiaya chikaualis? (Xikonita taixkopin ipeujyan amaix.)

11 Keman Goliat, se tateuijkej akin semi chikauak katka, kiitak David, kinemilij ke amo kipiaya chikaualis uan yejua ika “kikejkeloj”. Goliat katka okachi uejkapantik, kipiaya tein ika tateuis uan katka se kuali tateuijkej. David moitaya ke amo kipiaya chikaualis porin katka sayoj se telpoch akin amo keman yajtoya itech se neteuilis. Sayoj ke tein melauj, kemaj kipiaya chikaualis porin takuaujtamatia iuan Jiova uan yejuatsin kimakak chikaualis tein kipaleuij maj kimiktiani Goliat (1 Sam. 17:41- 45, 50).

12. ¿Toni okse kuejmol kipiak David?

12 David kipiak okse kuejmol tein ueliskia kichiuas maj kinemiliani ke amo teyi chiujkej katka uan ke amo kipiaya chikaualis. Katka se itekitikauj Saúl, tekiuaj akin Jiova kiixtalijka itech xolal Israel. Yekinika, Saúl kipoujkaitaya David. Sayoj ke satepan, peuak moueyimati uan nejon kichiuak maj kinexikoluiani. Peuak kichiuilia tein amo kuali uan hasta kinekia kimiktis (1 Sam. 18:6-9, 29; 19:9-11).

13. ¿Toni kichiuak David keman Saúl kichiuilij tein amo kuali?

13 Maski Saúl kichiuiliaya tein amo kuali, David kisentokaya kipoujkaitaya, porin kimatia ke katka tekiuaj akin Jiova kiixtalijka (1 Sam. 24:6). Uan amo no kitajtakoltij Dios tein amo kuali tein kichiuak Saúl, ta takuaujtamatia ke Jiova kimakaskia chikaualis tein kipaleuiskia maj kixiko nejon ueyi ouijkayot (Sal. 18:1 uan encabezamiento).

14. ¿Toni kipanok tatitanil Pablo ijkon kemej David?

14 Tatitanil Pablo no kipanok se taman kemej tein kipanok David. Akin kitauelitayaj katkaj okachi chikaujkej ke yejua. Miakej uejueyi taixyekananij kitauelitayaj uan miakpa tanauatijkej maj kimaakan uan kitsakkej. Ijkon kemej David, kitajyouiltijkej akin monekia kipaleuiskej. Hasta sekin itech nechikol kiixnamikkej (2 Cor. 12:11; Filip. 3:18). Sayoj ke amo keman mosenkauak. Kisentokak tanojnotsak maski kiixnamikiaj. Amo keman kinkauak tokniuan hasta keman amo kichiujkej tein yejua kichiaya. Uan tein okachi moneki, amo keman kikauak Dios (2 Tim. 4:8). Maski kijyouij miak taman, taxikoj porin takuaujtamatik iuan Jiova uan amo itech ichikaualis.

Maj tikualtakamej uan maj tikinpoujkaitakan akin techiluiskej ke amo melauak tein tikneltokaj (xikonita párrafo 15) *

15. ¿Toni tiktemouaj tikchiuaskej, uan keniuj tikchiuaj?

15 ¿Techuijuikaltiaj oso techixnamikij akin iniuan timomachtiaj, akin iniuan titekitij oso tochankauan akin amo itaixpantijkauan Jiova? ¿Kemansa techchiuiliani tein amo kuali se tokniuj? Komo ijkon techpanouani, maj tikelnamikikan ininneskayo David uan Pablo. Maj tiksentokakan tikchiuakan nejin: “Nekes ten mitstauelitstinemij, yejuan nojonkes xikinpaleui” (Rom. 12:21). Keman taltikpakneminij techixnamikij, amo timoteuiaj iniuan kemej David moteuij iuan Goliat, ta tiktemouaj tikinpaleuiskej maj kiixmatikan Jiova uan iTajtol. ¿Keniuj tikchiuaj nejin? Keman tiknankiliaj ika Biblia ininnetajtaniluan taltikpakneminij, keman tikinpoujkaitaj akin techchiuiliaj tein amo kuali uan tikualtakamej iniuan, uan keman tikinpaleuiaj nochin, hasta akin techtauelitaj (Mat. 5:44; 1 Ped. 3:15-17).

MAJ TIKSELIKAN ININNEPALEUIL OKSEKIN

16, 17. ¿Toni amo keman kielkauak Pablo?

16 Achto ke mochiuaskia imomachtijkauj Cristo, tatitanil Pablo, akin ijkuak kiixmatiaj kemej Saulo, katka se telpoch akin amo tapoujkaitaya uan kintajyouiltiaya itatojtokakauan Jesús (Hech. 7:58; 1 Tim. 1:13). Sayoj ke keman Jesús yetoyaya iluikak kiualpannojnotsak, kichiuak maj amo ueli tachia uan amo kikauak maj kisentoka kintajyouilti itatojtokakauan. Pablo monekik kitemos ininnepaleuil akin kintajyouiltijka uan ijkon ueliskia oksepa tachias. Kinextij yolyemanilis uan kiselij inepaleuil Ananías, se imomachtijkauj Jesús, akin kipaleuij maj oksepa tachia (Hech. 9:3-9, 17, 18).

17 Satepan, Pablo mochiuak itatojtokakauj Cristo uan semi tapaleuij, sayoj ke amo keman kielkauak tein Jesús kimachtij keman kiualpannojnotsak. Kisentokak kinextij yolyemanilis uan kuali kiselij ininnepaleuil tokniuan. Kijtoj ke yejuan semi kipaleuijkaj uan kiyolchikaujkaj (Col. 4:10, 11).

18. ¿Keyej uelis ouij techkisas tikseliskej ininnepaleuil oksekin?

18 ¿Toni techmachtia ineskayo Pablo? Keman peuak timomachtiaj Biblia, xa ika pakilis tikseliayaj ininnepaleuil oksekin porin tikmatiaj ke monekiaok timomachtiskej miak taman (1 Cor. 3:1, 2). Sayoj ke komo miak xiujmejya tiktekitilianij Jiova, xa amo semi tiknekijok maj techpaleuikan, okachiok komo akin kineki techpaleuis se tokniuj akin yankuixtok peuak kitekitilia Jiova. Sayoj ke miakpa, Jiova kichiua maj tokniuan takamej uan siuamej techyolchikauakan (Rom. 1:11, 12). Yejua ika, komo tiknekij tikseliskej ichikaualis Jiova moneki tikauaskej maj tokniuan techpaleuikan.

19. ¿Keyej Pablo uelik kichiuak seki uejueyi taman?

19 Satepan ke Pablo mochiuak itatojtokakauj Cristo, kichiuak seki uejueyi taman. ¿Keyej? Porin kiajsikamatik ke amo tayekantok kani tikayomej, ox tikpiaj miak chikaualis, se kuali nemachtil oso tomin. Uelis tikchiuaskej uejueyi taman komo tiyolyemankej uan titakuaujtamatij iuan Jiova. Yejua ika, maj tikchiuakan kemej Pablo uan maj titakuaujtamatikan iuan Jiova, maj timomachtikan ininneskayo itekitikauan akin ininka motajtoua itech Biblia uan maj tikselikan ininnepaleuil tokniuan. Ijkon, maski tikmachiliskej ke amo tichikaujkej, Jiova techmakas chikaualis.

NEKUIKATIL 71 ¡Tiitateuijkauan Jiova!

^ párr. 5 Itech nejin tamachtilis ika titajtoskej ineskayo tatitanil Pablo. Tikitaskej ke komo tiyolyemankej, Jiova techmakas chikaualis tein techpaleuis maj amo timoyolkokokan keman techpijpinaujtiskej, uan maj tikixnamikikan tein yeski taman tein kichiua maj tikmachilikan ke amo tikpiaj chikaualis oso ke amo teyi tichiuanimej.

^ párr. 1 TEIN OKACHI MOMELAUA: Moajsi miak taman tein uelis kichiuas maj tikmachilikan ke amo tikpiaj chikaualis oso ke amo teyi tichiuanimej. Kemej neskayot, porin titajtakolejkej, tikpanouaj tatasojtilis, timokokouaj, oso amo tikselijkej miak nemachtil. Uan no, akin techtauelitaj techteuiaj oso techijtouiliaj teisa porin kinekij maj tikmachilikan ke amo tichikaujkej oso ke amo teyi tichiuanimej.

^ párr. 57 TEIN NESI ITECH TAIXKOPIMEJ: Keman Pablo peuak kiteixmatiltia itamachtilis Cristo, kikauak nochi tein kichiuaya uan tein kikuia keman katka fariseo, kemej amatatetekuinolmej uan se cajita tein kipiaya tajkuilolmej.

^ párr. 61 TEIN NESI ITECH TAIXKOPIMEJ: Se tokniuj takat kichikaujkauiaj kampa tekiti maj no moajsi itech iluit tein kichiuiliaj se akin xiuajsi.