Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 29

“Ijkuak xnikojtik, ijkuakon más nikojtik”

“Ijkuak xnikojtik, ijkuakon más nikojtik”

“Nipaki ika xnikojtik, ika nechuijuikaltiaj niman ika xnikpiya tlen nechpoloua, ika nechtlaueltokaj niman ika nikixnamiki miyek tlauejli ipampa Cristo” (2 COR. 12:10TNM).

TLAKUIKAJLI 38 Jehová mitschikauas

TLEN TIKITASKEJ *

1. ¿Tlenon okijto apóstol Pablo?

APÓSTOL PABLO okijto ika kemantika kimachiliaya ika xok kojtik katka. Noijki okijto ika ichikaualis tlantiaya, ika ouijtika kitaya kichiuas tlen kuajli niman ika Jehová xnochipa kinankiliaya iteoyouan ijkon ken yejua kichiaya (2 Cor. 4:16; 12:7-9; Rom. 7:21-23). Niman okijto ika itlauelikniuan kijtouayaj ika yejua nesiya ika xkojtik katka. * San ika, xokinemili tla xitlaj ika tepaleui san ipampa tlen xkuajli kijtouiliayaj itlauelikniuan niman ipampa nochi tlen yejua kixnamiktoya (2 Cor. 10:10-12, 17, 18).

2. Itech tlen kijtoua 2 Corintios 12:9, 10, ¿tlenon okasikamat Pablo?

2 Pablo okasikamat itlaj tlen melak ueyi kijtosneki: ika yakaj uelis melak kojtik yes maski kimachilia ika xkojtik (xpoua 2 Corintios 12:9, 10TNM). * Ijkuak Jehová okijli Pablo “nokojtilis más kuajli noteititia ijkuak se xkojtik”, okasikamachilti ika nochipa kikojtilijtoskia. Aman, kachtopa matikitakan tleka xnoneki melak tajmanaskej tla totlauelikniuan techixnamikij noso techijliaj tlen xkuajli.

MATIPAKIKAN IJKUAK TECHUIJUIKALTISKEJ

3. ¿Tleka uelis tipakiskej ijkuak techuijuikaltiskej?

3 Xakaj kuelita makiuijuikaltikan. San ika, tla sajnoye tajmanaj ijkuak totlauelikniuan techuijuikaltiaj, uelis kichiuas maka matiyolchikaujkej (Prov. 24:10). Kuakon, ¿tlenon uelis tikchiuaskej ijkuak ijkon texchiuiliskej? Uelis tikchiuaskej ken Pablo niman tipakiskej ijkuak techuijuikaltiskej (2 Cor. 12:10TNM). ¿Tleka? Pampa Biblia kijtoua ika akin yemelak kichiuaj ken Cristo kinuijuikaltiskiaj niman kintlauelitaskiaj (1 Ped. 4:14). Jesús okijto ika inomachtijkauan kintlaueltokaskiaj (Juan 15:18-20). Niman yejuin tlen opanok ipan kachtopa siglo. Akin yopeujkaj tlanemiliayaj ken miyekej griegos, kijtouayaj ika tokniuan xuejueyixtoyaj niman xitlaj kimatiyaj. Miyekej judíos kijtouayaj ika tokniuan xonomachtijkej ipan escuela niman ika nion xuejueyixtoyaj, ijkon okijtokej itech apóstol Pedro niman apóstol Juan (Hech. 4:13). Miyekej kinemiliayaj ika tokniuan xkojtikej katkaj pampa xnokalaktiayaj ipan política niman xkinekiyaj ontlauijsokiskej ipan guerra. Ika yejon, miyekej xkintlakaitayaj tokniuan.

4. ¿Tlenon nochipa okichiujkej tokniuan akin onenkej ipan kachtopa siglo maski intlauelikniuan kimijtouiliayaj tlen xkuajli?

4 Tokniuan akin onenkej ipan kachtopa siglo nochipa okitekichiuilijkej Jehová maski intlauelikniuan kimijtouiliayaj tlen xkuajli. Apóstol Pedro niman Juan pakiyaj ijkuak kintlaueltokayaj ipampa Jesús niman pampa kiteijliayaj tlen yejua temachtiaya (Hech. 4:18-21; 5:27-29, 40-42). Tokniuan akin onenkej ipan kachtopa siglo xpinauiyaj kiteititiskej ika yejuamej kichiuayaj ken Cristo. Yejuamej okichiujkej miyek tlemach niman ijkon tepaleuiskej. Sekimej okimijkuilojkej amatlajkuiloltin tlen hasta aman kinpaleuijtika melak miyekej tlaltikpakchanejkej niman kimititia ika uelis kuajli nemiskej ika tlayekapan. Tokniuan akin onenkej ipan kachtopa siglo kiteijliayaj ika ajsiskia se tonajli ijkuak iTekiuajyo toTajtsin nochiuiyan tlayekanaskia. Aman yejuin Tekiuajyotl tlayekantika ne iluikak, niman sa achijtsin poliui ijkuak tlayekanas nikan ipan tlaltikpaktli (Mat. 24:14). San ika, yejon tlayekankej romanos akin okintlaueltokakej tokniuan, xok yakaj kimilnamiki. Niman yejon tokniuan akin oyolmelajkanenkej, aman itekiuajtitokej ne iluikak. San ika, intlauelikniuan yomijkej; niman, tla yoliuij, kinyekanas yejon Tekiuajyotl tlen okiteijlikej akin yejuamej okintlaueltokakej (Apoc. 5:10).

5. Itech tlen kijtoua Juan 15:19, ¿tleka xtechtlakaitaj akin xkitekichiuiliaj toTajtsin?

5 Ipan yejuin tonaltin, nemij miyekej akin xtechtlakaitaj, techpijpinaujtiaj niman kijtouaj ika xitlaj tikmatij niman ika xtiuejueyixtokej. ¿Tleka ijkon kichiuaj? Pampa tejuamej xtikchiuaj ijkon ken yejuamej. Tlaltikpakchanejkej akin xkitekichiuiliaj Jehová melak kintlakaitaj akin noueyimatij, akin totoka kualanij niman akin kichiuaj tlen yejuamej kinekij. San ika, tejuamej tokojtiliaj tiyolyemankej yeskej, tiyolseujkej yeskej niman titetlakamatiskej. Noijki xtokalaktiaj ipan política niman xtontlauisokij ipan guerras. Tejuamej xtikchiuaj ken akin xkitekichiuiliaj toTajtsin, ika yejon, yejuamej xtechtlakaitaj (xpoua Juan 15:19; Rom. 12:2).

6. ¿Tlenon yonochiuj pampa Jehová techtekitiltia?

6 Maski akin xkitekichiuiliaj toTajtsin xtechtlakaitaj, Jehová techtekitiltia niman ijkon matikchiuakan miyek tlemach tlen kualtsin. San matikonnemilikan yejuin, yejua kichiujtika manotenojnotsa ipan nochi tlaltikpaktli. Akin tiitekipanojkauan Jehová tikinchijchiuaj revistas tlen tikintemakaj ipan nochi tlaltikpaktli niman tlen notlajtolkuepaj ika miyek tlajtoltin, niman tiktekitiltiaj Biblia niman ijkon tikinpaleuiskej miyekej tlaltikpakchanejkej más kuajli manemikan. Nochi yejuin ueli tikchiuaj pampa Jehová techpaleuiya. Maski nesiskia ika xtikojtikej, yejua techtekitiltia niman ijkon manochiua se ueyi tekitl. Aman tej, ¿uelis techpaleuis Jehová toseselti? Tla kema, ¿tlenon noneki tikchiuaskej niman ijkon matechpaleui niman matechkojtili? Matikitakan yeyi tlemach tlen tiuelij itech apóstol Pablo.

MAKA MATITLANELTOKAKAN SAN IPAN TOKOJTILIS

7. ¿Tlenon tiuelij itech Pablo?

7 ¿Tlenon tiuelij itech Pablo? Kachtopa, tlen ipan onochiuj apóstol Pablo techititia ika ipan itekiyo Jehová xnoneki titlaneltokaskej san ipan tokojtilis noso ipampa tlen ueli tikchiuaj. Miyekej kitayaj Pablo ken se tlakatl akin melak ueyixtoya, yejua ika, ueliskia noueyimatis niman san itech tlaneltokas. Yejua onoskalti ne Tarso, se ueyi kalpan tlen kinauatiaya seki kalpamej tlen onkatkaj ne Roma. Ipan yejon kalpan, onkatka miyek tomin niman se escuela tlen melak noixmatiya. Pablo melak kuajli okimachtijkej, pampa itlamachtijkauj katka Gamaliel, se intlayekankauj judíos akin melak kitlakaitayaj (Hech. 5:34; 22:3). Niman judíos noijki yopeujkaj kiueyiteneuayaj Pablo, pampa yejua okijto: “Ipan notlaneltok hebreo, miyekej yejuan inuan oninoskaltij nikintlaniya” (Gál. 1:13, 14; Hech. 26:4). Maski ijkon, Pablo xkeman san itech otlaneltokak.

Pablo kitaya “ken itlaj tlajsojli” nochi tlen tetekiuiltia yejuin tlaltikpaktli, niman más okipatiojkaitak kichiuas ken Cristo. (Xkita párrafo 8). *

8. a) Itech tlen kijtoua Filipenses 3:8, ¿tlenon kinemiliaya Pablo itech tlen okikaujka? b) ¿Tleka Pablo okijto ika pakiya ijkuak xkojtik katka?

8 Pablo ika iyojlo okikauj nochi tlen kichiuaya makiueyiteneuakan. Yejua hasta okijto ika nochi tlen okikauj kitaya “ken itlaj tlajsojli” (xpoua Filipenses 3:8). Miyekej okitlauelitakej Pablo pampa okitlapejpeni kichiuas ken Cristo. San no ichanikniuan okitlauelitakej (Hech. 23:12-14). Niman romanos okiuijuitejkej Pablo niman okitsajkej, maski yejua noijki romano katka (Hech. 16:19-24, 37). Noijki melak najmanaya pampa kimatiya ika xnochi ueliya kichiuaya (Rom. 7:21-25). Maski miyekej kitlauelitayaj niman xnochi ueliya kichiuaya, yejua xkeman okikauj Jehová. Yej okijto: “Nipaki ika xnikojtik”. ¿Tleka ijkon okijto? Pampa ijkuak kimachiliaya ika xkojtik, ijkuakon kitaya kenon toTajtsin kikojtiliaya (2 Cor. 4:7; 12:10).

9. ¿Tleka xnoneki tiknemiliskej ika xok uelis tiktekichiuiliskej Jehová ijkuak itlaj tikixnamikiskej?

9 Tla tiknekij ika Jehová matechkojtili, xkipiya ika tiknemiliskej ika oksekimej noneki techtlakaitaskej pampa tikojtikej, miyek otomachtijkej, tiualeuaj ipan se kalpan noso pampa miyek tlemach tikpiyaj. Jehová xtechpatiojkaita san ipampa yejuin. Ipan ikalpan toTajtsin nemij miyekej akin xokiselijkej “miyek tlamatkilistli yejuan kistika ipan in tlaltikpaktli” niman xuejueyixtokej. Jehová, kintekitiltia “on tlakamej yejuan imixpan on tlaltikpaktlakamej nesij xtlamatkej” (1 Cor. 1:26, 27). Tla tiknemiliaj ika onka seki tlemach tlen xueli tikchiuaj, maka matiknemilikan ika xuelis tiktekichiuiliskej Jehová. Más kuajli tla tijkauiliaj Jehová matechititi kenon kitekitiltia ikojtilis niman ijkon techpaleuis. Matitlanemilikan itech yejuin, tla yakaj kineki matiometlamatikan itech tlen tikneltokaj niman kineki techmojtis, matikchiuilikan teoyotl toTajtsin niman matiktlajtlanilikan matechpaleui matikteijlikan tlen tikneltokaj (Efes. 6:19, 20). Noso, tla tikpiyaj se ueyi kokolistli, matiktlajtlanilikan toTajtsin matechkojtili niman ijkon uelis nochipa tiktekichiuiliskej. Nochipa ijkuak tikitaj kenon techpaleuiya, más itech titlaneltokaj niman tikojtiaj.

MATIKCHIUAKAN IJKON KEN SEKIMEJ ITEKIPANOJKAUAN JEHOVÁ

10. ¿Tleka noneki kuajli tomachtiskej itech sekimej itekipanojkauan Jehová akin noteneuaj ipan Hebreos 11:32-34?

10 Pablo nochipa nomachtiaya iTlajtol toTajtsin, yejua ika, kuajli kixmatstoya tlen ijkuiliujtok ipan Biblia. San ika, xsan yejon, noijki melak okipaleui tlen kijtoua Biblia itech itekipanojkauan Jehová akin omelajkanenkej. Ipan carta tlen okimijkuilouili tokniuan hebreos, Pablo okinyolchikauj makichiuakan ken itekipanojkauan Jehová akin omelajkanenkej (xpoua Hebreos 11:32-34). Matitlajtokan itech tekiuaj David. Miyekej itlauelikniuan okitlaueltokakej, niman hasta sekimej akin iamigos katkaj noijki ijkon okichiujkej. Matikitakan tlenon okixnamik David. Ijkin uelis tikasikamatiskej tleka tikijtouaj ika Pablo melak okipaleui tlanemilis itech tlen David okichiuj, niman noijki tikitaskej tlenon tiuelij itech Pablo.

Ijkuak David okixnamik Goliat, yejua otlaneltokak itech Jehová. David kuajli okitak kenon Jehová okipaleui makitlani yejon tlauijsojketl. (Xkita párrafo 11).

11. ¿Tleka nesiya ika David xkojtik katka? (Xkita tlaixkopinajli tlen onka ixpan yejuin revista).

11 Ijkuak Goliat, se tlauijsojketl akin melak kojtik katka, okitak David, “san okuejuetskilij” pampa nesiya ika xkojtik katka. Goliat melak uejkapan katka xijkon ken David niman kipiaya miyek armas tlen ika tlauijsokis. David san telpokakonetl katka niman nesiya ika xueliya tlauijsokiya. San ika, yejua tlaneltokaya itech Jehová, niman Jehová okipaleui David niman ijkon makitlani Goliat (1 Sam. 17:41-45, 50).

12. ¿Tlenon más okixnamik David?

12 David okixnamik okse tlemach tlen ueliskia kichiuas makinemili ika xkojtik niman ika xakaj ueliskia kipaleuis. Yejua katka se kuajli itekipanojkauj Saúl, se tekiuaj akin Jehová yokitlapejpenijka matlanauati ipan Israel. Kachtopa, Saúl kitlakaitaya David. San ika, sakin Saúl opeuj noueyimati niman opeuj kinexikolita David. Kititiaya ika kitlauelitaya niman hasta okiyejyeko kimiktis (1 Sam. 18:6-9, 29; 19:9-11).

13. ¿Tlenon okichiuj David ijkuak Saúl opeuj kichiuilia tlen xkinamiki?

13 Maski Saúl kichiuiliaya David tlen xkinamikiya, David nochipa okitlakaitak pampa kimatstoya ika Jehová okitlapejpenijka ken tekiuaj ipan Israel (1 Sam. 24:6). Noijki xokitlajtlakolti Jehová ipampa tlen xkuajli kichiuaya Saúl. Yejua okineltokak ika Jehová kipaleuiskia makixiko tlen kixnamiktoya (Sal. 18:1).

14. ¿Tlenon okixnamik apóstol Pablo?

14 Apóstol Pablo noijki itlaj okixnamik ijkon ken David. Miyekej tlakamej akin melak uejueyixtoyaj kitlauelitayaj Pablo, miyekpa otlanauatijkej makiuijuitekikan niman okitsajkej. Niman, miyekej akin kijtouayaj iamigos katkaj okichiuilijkej tlen xkinamiki, ijkon ken ipan onochiuj David. Hasta sekimej tokniuan akin onenkej ipan kachtopa siglo okitlauelitakej Pablo (2 Cor. 12:11; Filip. 3:18). San ika, yejua nochipa okitekichiuili Jehová. Ok tenojnotsaya maski kitlaueltokayaj. Yejua nochipa okinpaleui tokniuan maski kemantika yejuamej xkichiuayaj tlen kinamikiya. Niman, tlen más ueyi kijtosneki, Pablo xkeman okitlalkaui Jehová (2 Tim. 4:8). Maski melak miyek tlen okixnamik, yejua ouel otlaxiko pampa otlaneltokak itech Jehová.

Ika tetlakaitalistli matikinnankilikan akin texchiualtisnekij maka matiktlakamatikan Jehová. (Xkita párrafo 15). *

15. ¿Tlenon tiknekij tikchiuaskej, niman tlenon techpaleuis ijkon matikchiuakan?

15 ¿Techtlauelitaj noso techpijpinaujtiaj akin touan nomachtiaj ipan escuela, akin touan tekitij, noso tochanejkauan akin xiteixpantijkauan Jehová? ¿Kemantika se tokniuj yotexchiuili tlen xkinamiki? Tla kema, matikilnamikikan tlen okichiujkej David niman Pablo. Ika “on tlen kuajli” matiktlanikan “on tlen xkuajli” (Rom. 12:21). Melauak, aman tejuamej xtiknekij yakaj tijkuatemotlaskej, ijkon ken okichiuj David, yej tiknekij tikinpaleuiskej oksekimej makixmatikan Jehová niman tlen Biblia kijtoua. Ika yejon, nochipa matiktekitiltikan Biblia niman ijkon tikinnankiliskej tlaltikpakchanejkej tlen techtlajtoltiaj, matikintlakaitakan akin texchiuiliaj tlen xkuajli, niman nochimej matikinchiuilikan tlen kuajli, hasta akin techtlauelitaj (Mat. 5:44; 1 Ped. 3:15-17).

MATOKAUILIKAN MATECHPALEUIKAN OKSEKIMEJ

16, 17. ¿Tlenon xkeman okilkauj Pablo?

16 Ijkuak xinochiuaya inomachtijkauj Cristo, apóstol Pablo, akin kixmatiyaj ken Saulo, katka se telpochtli akin xtetlakaitaya niman kintlaueltokaya tokniuan (Hech. 7:58; 1 Tim. 1:13). San ika, Jesús, desde ne iluikak, okinots Pablo, okichiuj maka sa matlachia niman xok okikauili makintlaueltoka itekipanojkauan. Pablo onoyolyemanili niman onokauili makipaleui Ananías, se inomachtijkauj Jesús, akin okichiuj oksejpa matlachia. Kema, Pablo ononek kinokauilis makipaleuikan akin yejua kintlaueltokaya (Hech. 9:3-9, 17, 18).

17 Sakin, Pablo melak otlapaleui ipan ikalpan Jehová, san ika, xkeman okilkauj tlenon okichiuj Jesús ijkuak yejua yaya Damasco. Yejua nochipa onokojtili yolyemanki yes niman okinokauili makipaleuikan tokniuan tlakamej niman siuamej. Hasta okimelajkaijto ika yejuamej melak okipaleuijkej niman okiyolchikaujkej (Col. 4:10, 11).

18. ¿Tlenon uelis kichiuas maka matiknekikan yakaj matechpaleui?

18 ¿Tlenon tiuelij itech Pablo? Ijkuak kemach opeuj tomachtiaj Biblia, kanaj melak tikuelitayaj ijkuak oksekimej techpaleuiayaj. Tikasikamatiyaj ika xmiyek tikmatiyaj itech Biblia niman ika nonekiya matechmachtikan (1 Cor. 3:1, 2). San ika ¿ok ijkon titlanemiliaj? Tla melak yotiuejkaujkej ika tiktekichiuilijtokej Jehová niman miyek tlemach yotiuelkej, kanaj xmás tikuelitaj yakaj matechpaleui, niman más tla akin techpaleuisneki xiuejkaui ipan ikalpan Jehová. San ika, Jehová kintekitiltia tokniuan tlakamej niman siuamej niman ijkon techyolchikauas (Rom. 1:11, 12). Kuakon, tla tiknekij matechyolchikaua Jehová niman matechkojtili, noneki tokauiliskej matechpaleuikan tokniuan.

19. ¿Tleka Pablo ouel okichiuj seki tlemach tlen melak kualtsin?

19 Ijkuak Pablo opeuj kichiua ken Cristo, ouel okichiuj seki tlemach tlen melak kualtsin. ¿Tleka? Pampa okasikamat ika, maski yejua melak kojtik yeskia noso melak nomachtiskia ipan escuela, maski melak kipiyaskia tomin noso melak ueyixtoskia, xkijtosnekiskia tla kichiuaskia tlen tepaleui niman tlen teyolpakti. Yejua okasikamat ika san uelis kichiuaskej yejuin akin yolyemankej niman akin tlaneltokaj itech Jehová. Ika yejon, matikchiuakan ken Pablo: matitlaneltokakan itech Jehová, matikchiuakan ijkon ken sekimej itekipanojkauan Jehová niman matokauilikan matechpaleuikan tokniuan. Kuakon, maski kemantika tomachiliskej xtikojtikej, Jehová techkojtilis.

TLAKUIKAJLI 71 ¡Tiitekitkauan Jehová!

^ párr. 5 Ipan yejuin tlamachtijli, titlajtoskej itech apóstol Pablo. Noijki tikitaskej ika tla tiyolyemankej, Jehová techpaleuis matitlaxikokan ijkuak techpijpinaujtiskej niman ijkuak tikixnamikiskej itlaj tlen kichiuas matikmachilikan ika xtikojtikej.

^ párr. 1 TLEN NONEKI MATIKMATIKAN: Onka miyek tlemach tlen uelis kichiuas matomachilikan ika xtikojtikej. Kanaj uelis ijkon tomachiliskej pampa titlajtlakolejkej, xtikpiyaj miyek tomin, tikpiyaj se kokolistli noso pampa xmás otomachtijkej. Noijki pampa totlauelikniuan texchiuiliaj noso techijliaj tlen xkuajli.

^ párr. 2 2 Corintios 12:9, 10: “9 San ika, yejua onechijli: ‘Melak yonimitsititi notlasojtlalis tlen xakaj kinamiki kipiyas, pampa nokojtilis más kuajli noteititia ijkuak se xkojtik’. Ika yejon, ninoueyimati ika xnikojtik, niman ijkon ikojtilis Cristo nopan maonia kentla se kajkajli yeskia. 10 Ika yejon, nipaki ika xnikojtik, ika nechuijuikaltiaj niman ika xnikpiya tlen nechpoloua, ika nechtlaueltokaj niman ika nikixnamiki miyek tlauejli ipampa Cristo. Pampa, ijkuak xnikojtik, ijkuakon más nikojtik”.

^ párr. 58 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Ijkuak Pablo opeuj tenojnotsa itech Cristo, okikauj nochi tlen kikuiya ijkuak fariseo katka. Uelis tikijtoskej ika okinkauj itlajkuilolamauan niman se cajita tlen kitekitiltiayaj fariseos kampa kintlaliayaj seki textos itech iTlajtol toTajtsin.

^ párr. 62 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Se tokniuj nemi ipan itekiyo niman kijliaj teuan makipanolti se cumpleaños.