Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 31

¿Tikchiaj “altepetl non kuali yektlakxilitok iwa ayik wetsis”?

¿Tikchiaj “altepetl non kuali yektlakxilitok iwa ayik wetsis”?

“Abraham [...] okinekia kitas neká altepetl non kuali yektlakxilitok iwa ayik wetsis, non altepetl Dios okimájmanki iwa okichijchi” (HEB. 11:10).

TLAKUIKALI 22 ¡Ma uiki iTekiuajkayo toTajtsin Dios!

XIKILNAMIKTO *

1. ¿Tlen yokichijkej sekimej tokniuan uan tleka?

MIAKEJ tokniuan mochijchikauaj kitekichiuiliskej okachi Jehová. Sekimej amo monamiktiaj uan akinmej yomonamiktijkej amo kinpiaj inkoneuan. Oksekimej familias amo kitemouaj miak tlamantli. Nochtin ninmej tokniuan yolpakij uan kilnamiktokej Jehová kinmakas tlen okachi moneki uan amo keman inselti kinkauas. ¿Ken tikmatij? Porque yiuejkika toTajtsin Dios okinmalui itekipanojkauan. Ye okiteochi Abrahán akin “omochiwako teta de nochteh akimeh milák kineltokah Dios” (Rom. 4:11).

2. (1) Ijkon ken kijtoua Hebreos 11:8-10, 16, ¿tleka Abrahán okiski Ur? (2) ¿Tlen timomachtiskej?

2 Abrahán okika nochi tlen kuali okipiaya ompa Ur. ¿Tleka? Porque “okinekia kitas neká altepetl non kuali yektlakxilitok iwa ayik wetsis” (xiktlajtolti Hebreos 11:8-10, 16). ¿Tlen kijtosneki non “altepetl”? ¿Tlen ouijkayotl okipixki Abrahán ijkuak okichiaya ma kichijchiuakan non “altepetl”? ¿Ken tikchiuaskej ken Abrahán uan oksekimej tokniuan? Axkan non timomachtiskej.

¿TLEN KIJTOSNEKI “ALTEPETL NON KUALI YEKTLAKXILITOK IWA AYIK WETSIS”?

3. ¿Tlen kijtosneki “altepetl” tlen okichiaya Abrahán?

3 Altepetl tlen okichiaya Abrahán kijtosneki iTekiuajkayo toTajtsin Dios tlen kiyekana Jesucristo uan 144,000 tlapejpenalmej. Tlatitlanil Pablo okijto nin “weyi altepetl de Dios non yolitok, kijtosneki kan yankuik Jerusalén non kajki ilwikak” (Heb. 12:22; Apoc. 5:8-10; 14:1). Jesús okinmititi imachtijkauan ma kitlajtlanikan nin Tekiuajkayotl para ma mochiua tlen kineki toTajtsin Dios “itech nin tlaltíkpaktli, ijkó kemi mochiwa kan ilwikak” (Mat. 6:10).

4. Ijkon ken kijtoua Génesis 17:1, 2, 6, ¿tlen okimatiaya Abrahán itech iTekiuajkayo Jehová?

4 Abrahán amo okimatiaya akin kiyekanaskia iTekiuajkayo toTajtsin Dios. ToTajtsin Dios miak xiuitl “okitlaatijtoka iwa amaka okinextiliaya” (Efes. 1:8-10; Col. 1:26, 27). Abrahán okimatiaya sekimej ixuiuan yetoskiaj tekiuajkej porque Jehová ijkon okilui (xiktlajtolti Génesis 17:1, 2, 6). Ye sapanoua otlaneltokaya, ik non, yetoskia ken okitaya Mesías tlen kiyekanaskia iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Ik non, Jesús okinmilui judíos: “Nomotata Abraham, opaki ijkuak okima niwalaskia, iwa ika itlaneltokalis onechitak iwa opakmik” (Juan 8:56). Abrahán kuali okimatiaya ixuiuan pouiskiaj itech iTekiuajkayo Jehová uan amo omosotla mochias.

¿Ken okiteititi Abrahán okineltokaya tlen Jehová okijto kichiuaskia? (Xikita párrafo 5).

5. ¿Ken tikmatij Abrahán okichiaya toTajtsin Dios ma kitlali iTekiuajkayo?

5 ¿Ken okiteititi Abrahán okichiaya toTajtsin Dios ma kitlali iTekiuajkayo? Ye amo okipaleui nion se tekiuajkayotl tlen katej nikan tlaltikpak. Amo keman omokalti itech se altepetl nion okipaleui se tekiua. Amo keman omokuayejyeko yetoskia se tekiua. Abrahán okitlakamatki Jehová uan omochixki ma mochiua tlen okilui. Ijkon okiteititi okineltokaya tlen okilui toTajtsin Dios. Ma tikitakan tlen ouijkayotl okipixki uan tlen techmachtia.

¿TLEN OUIJKAYOTL OKIPIXKI ABRAHÁN?

6. ¿Ken okatka altepetl Ur?

6 Altepetl kanin ochantiaya Abrahán nochi okipiaya uan otetlakaitayaj akinmej ompa ochantiayaj. Altepetl okiyaualouaya se tepamitl uan okapantijkej uejkatlan atl tlen ik ompa opanouaya. Tlen ompa ochantiayaj okimatiayaj tlajkuiloskej uan okimatiayaj kichiuaskej cuentas. Itech non altepetl otlanemakayaj uan otlakouayaj. Ijkon tikijtouaj porque akinmej tlatemouaj okinmajsikej seki amamej kanin kijtouaj ken otlanemakayaj. Inkaluan okinchijchiuayaj ika ladrillos, okintlaliliayaj yeso uan okintenexuiayaj. Seki kalmej okipiayaj kanaj trece noso catorce cuartos uan kaltempa okiyektlaliayaj ika tetl.

7. ¿Tleka Abrahán omonekiaya kineltokas Jehová kimaluiskia uan noijki ifamilia?

7 Abrahán okineltokak Jehová kimaluiskia uan noijki ifamilia. ¿Tleka? Ye uan Sara okikajkej nochi tlen okipiaya altepetl Ur uan ochantitoj Canaán itech mantajkalmej. Ayakmo okinyaualouaya se tepamitl nion atl. Ik non, uelis kinpanoskia itlaj amo kuali.

8. ¿Tlen ouijkayotl okipixki Abrahán?

8 Abrahán uan ifamilia okichiuayaj tlen okinekiaya toTajtsin Dios pero ualeua amo okipiayaj tlen kikuaskej. Otlaapistik kanin Jehová okititlanki ma chantiti. Ik non, ochantitoj seki tonalmej ompa Egipto. Pero akin ompa otlanauatiaya okikixtili isiua. Xamo sapanoua omotekipacho uan omoyolseui ijkuak Jehová okilui faraón ma kikopili isiua (Gén. 12:10-19).

9. ¿Tlen okse ouijkayotl okipixki Abrahán uan ifamilia?

9 Abrahán uan isiua okipixkej ouijkayotl. Sara amo ueli okinpiaya ikoneuan. Miak xiuitl ijkon otlajyouijkej. Ik non, Sara okilui Abrahán ma moteka iuan Agar uan ijkon kipiaskiaj se konetl. Ijkuak Agar yikipiaskia ikone, opejki kitlauelita Sara. Agar okachi okitlajyouiltiaya Sara, ik non, Sara okilui ma uia (Gén. 16:1-6).

10. ¿Ken okiteititi Abrahán okineltokaya Jehová?

10 Satepan Sara okipixki Isaac. Abrahán okitlasojtlaya Ismael uan Isaac. Pero Ismael okitlajyouiltiaya Isaac, ik non, Abrahán okilui Agar ma uia uan ma kiuika ikone (Gén. 21:9-14). Opanok seki xiuitl uan Jehová okilui Abrahán ma kimaktili Isaac ken se tlamanali (Gén. 22:1, 2; Heb. 11:17-19). Abrahán omonekiaya kineltokilis Jehová kichiuaskia tlen okiluijka.

11. ¿Tleka Abrahán okichixki Jehová?

11 Nochi non xiuitl Abrahán okichixki Jehová ma kichiua tlen okijto. Okipiaya kanaj setenta xiuitl ijkuak ye uan ifamilia okiskej Ur (Gén. 11:31–12:4). Kanaj cien xiuitl ochantik itech mantajkalmej ompa Canaán uan oixpoliuik ijkuak okipiaya 175 xiuitl (Gén. 25:7). Pero amo okitak ijkuak Jehová okinmakak ixuiuan tlali kanin ochantik. Noijki amo okitak “altepetl” tlen okichiaya noso iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Pero Biblia kijtoua miak xiuitl oyoltoka uan oyolpakiaya (Gén. 25:8). Maski Abrahán otlajyoui okineltokak toTajtsin Dios uan okichixki ma kichiua tlen okilui. ¿Tlen okipaleui ma tlaxiko? Nochipa omouikak iuan Jehová uan okitak ken okimalui (Gén. 15:1; Is. 41:8; Sant. 2:22, 23).

¿Ken kichiuaj sekimej tokniuan ken Abrahán uan Sara? (Xikita párrafo 12). *

12. (1) ¿Tlen tikchiaj ma kichiua toTajtsin Dios? (2) ¿Tlen timomachtiskej?

12 Tejuan noijki tikchiaj ma ualtlanauati iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Tikmatokej nin Tekiuajkayotl Jehová okitlali 1914 uan yitlanauatijtok iluikak (Apoc. 12:7-10). Noijki tikchixtokej ma ualtlanauati tlaltikpak. Pero xamo ok tikixnamikiskej ouijkayotl ijkon ken okipanok Abrahán uan Sara. Miakej tokniuan kichiuaj ken Abrahán. Itech revistas Akin Tetlapouijtok kijtoua miakej tokniuan tlaneltokaj ken Abrahán uan Sara uan noijki kichiaj tlen Jehová kijtoua techmakas. Ma tikitakan tlen okinpanok uan tlen techmachtia.

MA TIKCHIUAKAN KEN ABRAHÁN

Bill okika miak tlamantli uan okitak ken okinteochi Jehová.

13. ¿Tlen techmachtia tlen okichi tokni Bill?

13 Ma tikkauakan seki tlamantli. Moneki tikkauaskej seki tlamantli ken Abrahán okichi tla tiknekij okachi tikpatioitaskej iTekiuajkayo toTajtsin Dios (Mat. 6:33; Mar. 10:28-30). Ma tikitakan tlen okipanok tokni Bill Walden. * 1942 opejki momachtia Biblia iuan iTlaixpantijkauan Jehová ijkuak yimochiuaskia ingeniero ompa Estados Unidos. Se akin okimachtiaya okitemoli kanin tekipanoskia ijkuak tlamis momachtiskia. Pero Bill amo okinek. Okijto amo tekipanoskia ken ingeniero porque okachi kitekichiuiliskia toTajtsin Dios. Satepan okiluijkej ma yeto soldado. Pero okiyekijto ye amo mochiuaskia soldado. Ik non, okiluijkej ma tlatlaxtlaua uan kitsakuaskiaj makuili xiuitl. Pero san eyi xiuitl otsaktoka uan okikixtijkej. Satepan omomachtito kanin tlamachtiaj ika Biblia ompa Patterson uan okititlankej África. Ompa, Bill omonamikti iuan Eva uan okitekichiuilijkej toTajtsin Dios maski okixnamikej miak tlamantli. Satepan omokopkej Estados Unidos okimaluitoj inantsin Bill. Ijkuak kilnamiki tlen okipanok ye okijto: “Nikneki nichokas ijkuak nikilnamiki yisetenta xiuitl niktekichiuilijtok Jehová. Nochipa niktlasojkamatilia Jehová onechkauili ma niktekichiuili”. ¿Noijki uelis okachi tiktekichiuiliskej Jehová?

Eleni uan Aristotelis Apostolidis okitakej ken okinyolchika Jehová.

14, 15. ¿Tlen techmachtia tlen okipanok tokni Apostolidis uan isiua?

14 Ma tikilnamiktokan tikixnamikiskej ouijkayotl. Tlen okipanok Abrahán techititia tikixnamikiskej ouijkayotl akinmej tiktekichiuiliaj Jehová (Sant. 1:2; 1 Ped. 5:9). Ijkon okipanok tokni Aristotelis Apostolidis. * Ye omoapolakti 1946 ompa Grecia. 1952 okilui tokni Eleni kox okinekiaya iuan monamiktis. Ye noijki okipaktiaya kitekichiuilis toTajtsin Dios. Pero Eleni opejki mokokoua uan tepajtijkej okiluijkej okipiaya se tumor ijtik ikuatitix. Okikixtilijkej pero satepan oksepa okiski non tumor. Oksepa okikixtilijkej pero ayakmo omolini nion otlajtouaya. Eleni otetlapouiaya maski omokokouaya uan maski tekiuajkej okintlajyouiltiayaj iTlaixpantijkauan Jehová.

15 Tokni okimalui isiua treinta xiuitl. Maski okimaluiaya isiua, ye okatka tlayekanki, otlapaleuiaya ijkuak omochiuayaj uejueyij nechikolmej uan otlapaleui ijkuak okichijchijkej se kali kanin kinchiuaskiaj uejueyij nechikolmej. Pero 1987 itlaj okipanok tokni Eleni ijkuak otetlapouiaya. Eleni san okatka kanaj eyi xiuitl uan satepan oixpoliuik. Tokni Aristotelis okijto: “Otechpanok miak tlamantli tlen amo otikchiayaj pero omonekiaya niyetos niyolchikauak uan nitlaxikoskia. Pero Jehová onechpaleui maski onikixnamikiaya ouijkayotl” (Sal. 94:18, 19). Nin techititia Jehová kintlasojtla akinmej kitekichiuiliaj maski tlajyouiaj.

Audrey Hyde okilnamiktoka tlen Jehová kimakaskia.

16. ¿Tlen okilui tokni Nathan Knorr isiua?

16 Ma tikilnamiktokan tlen Jehová techmakas. Abrahán okilnamiktoka tlen Jehová okilui kichiuaskia, ik non, otlaxiko ijkuak otlajyoui. Tokni Audrey Hyde omochijchika kichiuas ken Abrahán. Achto omonamikti iuan tokni Nathan Knorr pero okipixki cáncer uan oixpoliuik. Satepan omonamikti iuan Glenn Hyde pero otlapolo. * Ye okijto okipaleui tlen okiluijteuak tokni Nathan Knorr ijkuak yiixpoliuiskia. Tokni okilui: “Maski tiixpoliuij, tikmatokej Jehová techyolitis uan ayakmo keman titlajyouiskej”. Tokni Nathan Knorr noijki okilui tokni Audrey Hyde: “Xikilnamikto tlen satepan mitsmakaskej porque non tetliokolil tikselis. Nochipa xikinpaleui oksekimej porque non mitsyolchikauas”. Timoyolchikauaskej tla tikinpaleuiskej oksekimej uan ma tikilnamiktokan tlen tikseliskej (Rom. 12:12).

17. (1) ¿Tleka moneki ma tikilnamiktokan tlen panos satepan? (2) ¿Ken techyolchikaua tlen kijtoua Miqueas 7:7?

17 Axkan okachi moneki ma tikilnamiktokan tlen techmakas Jehová. Miak tlamantli techititia tikatej itlamian tonalmej. Ayakmo miak poliui uan ualtlanauatis iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Ijkuakon oksepa tikinmitaskej akinmej yoixpolikej. Noijki Jehová kiyolitis Abrahán uan ifamilia uan kinteochiuas porque otlaneltokakej uan omochixkej. ¿Ompa tiyetoskej ijkuak kinyolitiskej? Ompa tiyetoskej tla titlaneltokaj ken Abrahán uan tla tikchiaj tlen Jehová yokijto kichiuas maski titlajyouiskej uan tikkauaskej seki tlamantli (xiktlajtolti Miqueas 7:7).

TLAKUIKALI 74 Xiktlakuikiliki toTajtsin Dios

^ párr. 5 Xamo uelis timosotlauaskej noso ayakmo okachi titlaneltokaskej porque axkan ok tikchiaj tlen kichiuas toTajtsin Dios. ¿Ken techpaleuia ma timochiakan ken Abrahán ma kichiua toTajtsin Dios tlen kijtoua? ¿Ken okichijkej sekimej tokniuan ken Abrahán?

^ párr. 13 Revista Akin Tetlapouijtok 1 de diciembre 2013 páginas 8 a 10 techtlapouia tlen okipanok tokni Bill Walden.

^ párr. 14 Revista Akin Tetlapouijtok 1 de febrero 2002 páginas 24 a 28 techtlapouia tlen okipanok tokni Aristotelis Apostolidis.

^ párr. 16 Revista Akin Tetlapouijtok 1 de julio 2004 páginas 23 a 29 techtlapouia tlen okipanok tokni Audrey Hyde.

^ párr. 56 FOTO: Se tokni uan isiua ok kitekichiuiliaj Jehová maski yikipiaj miak xiuitl uan tlajyouiaj. Kipiaj chikauak intlaneltokilis porque kilnamiktokej tlen Jehová kinmakas.