Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 35

Matikpatiojkaitakan tlen kichiuaj tokniuan ipan tlanechikojli

Matikpatiojkaitakan tlen kichiuaj tokniuan ipan tlanechikojli

“Yejua ika, tixtololoj xueli kijlia on toma: ‘Xnimitsnecesitaroua’. Nion totsontekon xueli kinmijlia tokxiuan: ‘Xnenmechnecesitaroua’” (1 COR. 12:21).

TLAKUIKAJLI 124 Nochipa matimelajkej

TLEN TIKITASKEJ *

1. ¿Tlenon techmaka Jehová?

PAMPA Jehová techtlasojtla, tinochimej techmaka se tekitl ipan itlanechikol. Maski sesejneka tekitl ueli tikchiuaj, tinochimej topaleuiyaj. Apóstol Pablo techpaleuiya matikasikamatikan yejuin. Matikitakan.

2. Ijkon ken kijtoua Efesios 4:16, ¿tleka noneki totlakaitaskej niman san sekan topaleuiskej?

2 Ijkon ken kijtoua tlaxelojli kampa onokixti yejuin tlamachtijli, Pablo okijto ika xuelis tikitaskej okse tokniuj niman tiknemiliskej “Xnimitsnecesitaroua” (1 Cor. 12:21). Tla tiknekij ika ipan tlanechikojli maonia yolseuilistli, noneki totlakaitaskej niman san sekan topaleuiskej (xpoua Efesios 4:16). Ijkuak tinochimej san sekan topaleuiyaj, tokniuan noyolchikauaj niman kimachiliaj ika tikintlasojtlaj.

3. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

3 ¿Kemanon nonekis tikteititiskej ika tikintlakaitaj tokniuan? Ipan yejuin tlamachtijli, kachtopa tikitaskej kenon tlayekankej uelis kintlakaitaskej oksekimej tlayekankej. Sakin, tikitaskej kenon tinochimej uelis tikteititiskej ika tikintlakaitaj tokniuan siuamej niman tlakamej akin xnonamiktiaj. Niman sa ika tlami, tikitaskej kenon uelis tikteititiskej ika tikintlakaitaj akin xmás uelij tlajtouaj totlajtol.

TLAYEKANKEJ, XKINTLAKAITAKAN AKIN IMIUAN NENTLAYEKANAJ

4. Itech tlen kijtoua Romanos 12:10, ¿tlenon noneki kichiuaskej tlayekankej?

4 Nochimej tlayekankej kintlapejpeniaj itechkopa iespíritu santo Jehová, san ika, nochimej tlatlamantik tekitl uelij kichiuaj (1 Cor. 12:17, 18). Kanaj sekimej kemach okintekitlalijkej niman xmás miyek kimatij, niman, sekimej kanaj xok uelij miyek tekitl kichiuaj pampa youeuentsintiakej noso pampa kipiyaj se kokolistli. Maski ijkon, nion se de yejuamej xnoneki kinemilis ika oksekimej tlayekankej xtepaleuijkej. Yej nochimej noneki kitlakamatiskej tlen Pablo okijto ipan Romanos 12:10 (xpoua).

Akin tlayekanaj kiteititiaj ika kintlakaitaj oksekimej tlayekankej ijkuak kuajli kinkakij. (Xkimita párrafos 5 niman 6).

5. ¿Kenon tlayekankej kiteititiaj ika kintlakaitaj akin imiuan tlayekanaj, niman tleka noneki ijkon makichiuakan?

5 Akin tlayekanaj kiteititiaj ika kintlakaitaj oksekimej tlayekankej ijkuak kuajli kinkakij. Melak noneki ijkon makichiuakan ijkuak kiyektlalisnekiskej itlaj tlen ueyi kijtosneki. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Ipan La Atalaya del 1 de octubre de 1988 onoijto ika tlayekankej noneki kasikamatiskej ika Jesús, itechkopa espíritu santo, uelis kichiuas ika maski san katlejua tlayekanketl makiteijli se texto tlen uelis kinpaleuis makiyektlalikan se tlauejli noso kuajli makitlapejpenikan tlenon kichiuaskej (Hech. 15:6-15). Niman noijki onoijto ika nion se tlayekanketl xnoneki kinemilis ika más ueyixtok xijkon ken oksekimej.

6. a) ¿Tlenon kinpaleuis tlayekankej san sekan matekitikan? b) ¿Kenon yejuin kipaleuiya tlanechikojli?

6 Tla se tlayekanketl kintlakaita akin imiuan tlayekana, xnochipa yejua kinekis kachtopa tlajtos ijkuak kipiyaskej intlanechikoluan ken tlayekankej. Xsan yejua kinekis makikakikan nion xkinemilis ika tlen yejua kijtoua yejon tlen más kuajli. Yej ika yolyemanilistli kiteijlis tlen kinemilia, niman kuajli kinkakis oksekimej. Niman xsan yejon, yejua nochipa kinektos kitas tlen Biblia kijtoua niman kichiuas ijkon ken tlanauatia “tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise (Mat. 24:45-47). Ijkuak tlayekankej kichiuaj intekiyo ika tlasojtlalistli niman tetlakaitalistli, iespíritu santo toTajtsin kinyekana niman kinpaleuiya makitlapejpenikan tlen kinpaleuis tokniuan (Sant. 3:17, 18).

MATIKINTLAKAITAKAN TOKNIUAN AKIN XNONAMIKTIAJ

7. ¿Kinemiliaya Jesús ika xkuajli katka tla se xnonamiktia?

7 Ipan tlanechikoltin, xsan nemij akin yononamiktijkej niman akin kinpiyaj inkoneuan, noijki nemij miyekej tokniuan siuamej niman tlakamej akin xnonamiktiaj. ¿Kenon uelis tikimititiskej ika tikintlakaitaj? Kachtopa matikitakan tlenon kinemiliaya Jesús. Ijkuak onen ipan tlaltikpaktli, yejua xononamikti niman onokojtili chikauak tenojnotsas. Xkeman okijto tla se inomachtijkauj nonekiya nonamiktis noso xnonamiktis. San ika, kema okijto ika sekimej inomachtijkauan kitlapejpeniskiaj xnonamiktiskej (Mat. 19:11, 12). Yejua kintlakaitaya akin xnonamiktiayaj niman xkinemiliaya tla xuejueyixtoyaj noso tla xyolpakiyaj.

8. Itech tlen Pablo okijto ipan 1 Corintios 7:7-9, ¿tlenon noneki kinemiliskej itekipanojkauan toTajtsin?

8 Aman matitlajtokan itech apóstol Pablo. Yejua se itekipanojkauj toTajtsin akin noijki xononamikti ijkuak kitekichiuilijtinemiya Jehová, ijkon ken Jesús. Xkeman okiteititi tla xkuajli tla se nonamiktia. Kuajli kimatstoya ika yejuin itlaj tlen toseselti noneki tiktlapejpeniskej. Maski ijkon, yejua okinyolchikauj oksekimej itekipanojkauan toTajtsin makinemilikan tla uelis inselti kitekichiuiliskej Jehová (xpoua 1 Corintios 7:7-9). Kuajli nesi ika Pablo xkinemiliaya tla xuejueyixtoyaj akin xnonamiktiayaj. Yejua okitlapejpeni Timoteo, se telpochtli akin xnonamiktiaya, niman ijkon kimakas más tekitl ipan ikalpan Jehová (Filip. 2:19-22). * Kuakon, xkuajli yeskia tla tiknemiliaj ika se tokniuj más kuajli tekiti noso xmás kuajli tekiti san pampa yononamikti noso xnonamiktia (1 Cor. 7:32-35, 38).

9. ¿Tlenon uelis tikijtoskej intech akin yononamiktijkej niman akin xnonamiktiaj?

9 Jesús niman Pablo xkeman okijtokej tla se kipiya ika nonamiktis noso tla xnoneki nonamiktis. Aman tej, ¿tlenon uelis tikijtoskej intech akin yononamiktijkej niman akin xnonamiktiaj? La Atalaya del 1 de octubre de 2012 okijto ika se tlateochiualistli ijkuak se nonamiktia niman ijkuak se san iselti nemi. Jehová xkinemilia tla akin xnonamiktiaj xuelis nemiskej ika inyojlo. Kuajli nesi ika noneki tikintlakaitaskej tokniuan akin xnonamiktiaj.

¿Tlenon xnoneki tikchiuaskej tla tiknekij tikteititiskej ika tikintlakaitaj tokniuan akin xnonamiktiaj? (Xkita párrafo 10).

10. ¿Kenon uelis tikteititiskej ika tikintlakaitaj tokniuan akin xnonamiktiaj?

10 ¿Kenon uelis tikteititiskej ika tikintlakaitaj tokniuan akin xnonamiktiaj? Noneki matikilnamikikan ika sekimej tokniuan yokitlapejpenijkej xnonamiktiskej. Sekimej kuelitaskiaj nonamiktiskej, san ika, xkinextiaj iuan akinon nonamiktiskej. Niman oksekimej kanaj yomik imixnamik. Maski tla yejuin tlen tokniuan kixnamiktokej noso ka, tejuamej xnoneki tikintlajtoltiskej tleka xnonamiktiaj nion xkipiya ika tikimijliskej tla tikinpaleuiskej makinextikan se imixnamik. Kanaj sekimej kema techtlajtlaniliskej matikinpaleuikan. San ika, tla xitlaj techijliaj, achto matiknemilikan kenon nomachiliskej tla kimijliskiaj ika kinekij kinpaleuiskej makinextikan se imixnamik (1 Tes. 4:11; 1 Tim. 5:13). Matikitakan tlenon kijtouaj sekimej tokniuan akin xnonamiktiaj.

11, 12. ¿Kenon ueliskia tikinyolkokoskej tokniuan akin xnonamiktiaj?

11 Se tlayekanketl ipan circuito akin xnonamiktia niman kuajli kichiua itekiyo kinemilia ika ijkuak se xnonamiktia, ueli kichiua miyek tlemach. San ika, kijtoua ika kemantika noyolkokoua ijkuak sekimej tokniuan kitlajtoltiaj tleka xnonamiktia, maski yejuin tokniuan xkitlajtoltiaj yejuin pampa tla kinekij kiyolkokoskej. Se tokniuj akin xnonamiktia niman tekiti ipan se sucursal, kijtoua: “Kemantika, nikmachilia ika sekimej tokniuan kinemiliaj ika akin xnonamiktiaj tlajyouiyaj, maski yejon xmelauak”.

12 Se tokniuj siuatl akin tekiti Betel niman xnonamiktia kijtoua: “Sekimej tokniuan kinemiliaj ika nochimej akin xnonamiktiaj kinekij nonamiktiskej noso ika nochipa yauej kampa tokniuan kinnotsaj pampa ompa uelis kinextiskej imixnamik. Se tonajli, Betel oksekan onechtitlanka manikchiuati se tekitl. Ipan yejon tonajli ijkuak ompa onajsik, tokniuan kipiayaj intlanechikol. Tokniuj akin iuan ninokauaskia, onechijli ika ipan itlanechikol nemiyaj omemej tokniuan telpokamej akin imiuan niueyi katka. Onechijli ika xnechtejtemouilijtoya noixnamik, san ika, ijkuak otikalajkej ipan Kajli kampa tosentlaliaj, onechajsik niman onechuikak hasta kampa nemiyaj yejon omemej tokniuan. ¡Tiyeyimej melak otipinaujkej!”.

13. ¿Tlenon okiyolchikauj se tokniuj siuatl akin xnonamiktia?

13 Okse tokniuj siuatl akin tekiti Betel okijto: “Nikimixmati sekimej precursores akin xnonamiktiaj niman iuejueyimej akin chikauak kipiyaj intlaneltokil, nemij san ika achijtsin, nemij ika inyojlo pampa nochipa kinemilijtokej kenon chikauak kitekichiuiliskej Jehová, niman melak tlapaleuiyaj ipan tlanechikojli. Yejuamej xkinemiliaj ika más uejueyixtokej pampa xnonamiktiaj nion xnoyolkokouaj pampa san inselti nemij niman xkinpiyaj inkoneuan”. Melak kualtsin ijkuak tinemis ipan se tlanechikojli kampa nochimej notlakaitaj, nopatiojkaitaj, xnochikoitaj niman xnoueyiteneuaj.

14. ¿Kenon tikteititiaj ika tikintlakaitaj akin xnonamiktiaj?

14 Tokniuan akin xnonamiktiaj kitlasojkamatij ijkuak xtikintejteneuaj. Melak kuajli nomachiliaj ijkuak tikinpatiojkaitaj pampa nokojtiliaj kichiuaskej tlen kuajli. Maka matiknemilikan ika tokniuan xnemij ika inyojlo, yej matikinpatiojkaitakan pampa yolmelajkanemij. Tla ijkon tikchiuaj, yejuamej xkeman kinemiliskej ika xtikintlasojtlaj (1 Cor. 12:21). Yej kimachiliskej ika tikintlakaitaj niman tikpatiojkaitaj intekiyo tlen kichiuaj ipan tlanechikojli.

MATIKINTLAKAITAKAN AKIN XMÁS UELIJ TLAJTOUAJ TOTLAJTOL

15. ¿Tlenon yokichiujkej sekimej tokniuan niman ijkon más chikauak kitekichiuiliskej Jehová?

15 Ipan yejuin tonaltin, miyekej tokniuan nokojtilijtokej ueliskej okse tlajtojli niman ijkon más chikauak kitekichiuiliskej Jehová. Yejuamej yokichiujkej miyek tlemach niman ijkon kichiuaskej yejuin. Yokikaujkej intlanechikol niman ijkon ontlapaleuiskej ipan se tlanechikojli kampa tlajtouaj okse tlajtojli niman kampa nonekij más tenojnotskej (Hech. 16:9). Yejon itlaj tlen inseselti yokitlapejpenijkej kichiuaskej. Maski xnimantsin ueltiuetsij se yenkuik tlajtojli, melak tepaleuiyaj ipan tlanechikojli. Tokniuan ipan tlanechikoltin melak noyolchikauaj ijkuak kitaj kenon yejuin tokniuan kuajli kitekichiuiliaj Jehová. ¿Xmelak ika tikpatiojkaitaj tlen kichiuaj?

16. ¿Tlenon noneki kichiuaskej tlayekankej ijkuak kitaskej tla yakaj uelis tekitis ken tlapaleuijketl noso tlayekanketl?

16 Xkuajli yeskia tla tokniuan tlayekankej kijtoskiaj ika yakaj xuelis tekitis ken tlapaleuijketl noso tlayekanketl san pampa xmás ueli tlajtoua yejon tlajtojli tlen nokui ipan tlanechikojli. Ijkuak tlayekankej nosentlaliskej niman kitaskej yejuin, noneki noyekanaskej ika tlen Biblia kijtoua (1 Tim. 3:1-10, 12, 13; Tito 1:5-9).

17. ¿Tlenon noneki kitlapejpeniskej familias akin yauej ipan okse país?

17 Sekimej familias yonochantitoj ipan okse país pampa miyek tlen xkuajli nochiujtok kampa yejuamej ualeuaj noso pampa ompa okitejtemotoj se tekitl. Kanaj kampa nomachtiaj inkoneuan tlajtouaj yejon tlajtojli tlen miyekej tlajtouaj ipan yejon país. Niman kanaj tajtin nonekis nomajmachtiskej yejon yenkuik tlajtojli niman ijkon kinextiskej tekitl. San ika, matikonnemilikan ika onka se tlanechikojli noso se grupo kampa tlajtouaj intlajtol. ¿Kanon nonekis yaskej? ¿Kampa tlajtouaj intlajtol noso kampa tlajtouaj on yenkuik tlajtojli tlen nokui ipan yejon país?

18. Ijkon ken kijtoua Gálatas 6:5, ¿kenon tikteititiaj ika tiktlakaitaj tlen kitlapejpeniaj kichiuaskej tokniuan akin kinyekanaj inchanejkauan?

18 Akin kinyekanaj inchanejkauan noneki kitlapejpeniskej ipan katlejua tlanechikojli yaskej. Yejuamej noneki kuajli kinemiliskej tlenon más kinpaleuis infamilia (xpoua Gálatas 6:5). Pampa yejuin itlaj tlen toseselti noneki tiktlapejpeniskej, noneki tiktlakaitaskej tlen kitlapejpeniskej tokniuan akin kinyekanaj inchanejkauan. Maka matikintejteneuakan, yej ika tlasojtlalistli matikinselikan ipan tlanechikojli (Rom. 15:7).

19. ¿Tlenon noneki kichiuas akin kinyekana ichanejkauan tla ikoneuan xmás kasikamatij on tlajtojli tlen nokui ipan tlanechikojli?

19 Kanaj sekimej familias nemij ipan se tlanechikojli kampa tlajtouaj intlajtol intajuan. San ika, kanaj xmás kasikamatij intlajtol intajuan tla inkoneuan yauej ipan se escuela kampa nokui tlajtojli tlen miyekej tlajtouaj ipan yejon país. Ika yejon, kanaj ouijtika kitaj kasikamatiskej tlen nopanoltia ipan tlanechikoltin niman xueli chikaui intlaneltokil. Tla ijkon panoua, akin kiyekana ichanejkauan noneki kichiuas teoyotl niman kuajli kinemilis kenon kinpaleuis ikoneuan niman ijkon kuajli manouikakan iuan Jehová niman manemikan ipan ikalpan. Akin kinyekanaj inchanejkauan kanaj uelis más kuajli kinmajmachtiskej inkoneuan on tlajtojli tlen yejuamej tlajtouaj, noso kanaj nonekis yaskej ipan okse tlanechikojli kampa tlajtouaj on tlajtojli tlen inkoneuan kasikamatij. Maski san tlenon kitlapejpeniskej, yejon tlanechikojli kampa ajsiskej noneki kiteititis ika kintlakaitaj niman ika kintlasojtlaj yejuin tokniuan.

¿Kenon uelis tikteititiskej ika tikintlakaitaj akin kemach ueltokej se tlajtojli? (Xkita párrafo 20).

20. ¿Kenon uelis tikteititiskej ika tikintlakaitaj akin kemach ueltokej se tlajtojli?

20 Ipampa tlen yotikitakej, ipan miyek tlanechikoltin nemij tokniuan akin nokojtilijtokej ueliskej okse tlajtojli. Kanaj ouijtika kitaj kitekitiltiskej yejon tlajtojli tlen nomachtijtokej, san ika, tla xsan tikitstokej tlen xuelij kichiuaj, tikitaskej ika yejuamej melak kitlasojtlaj Jehová niman ika nokojtiliaj chikauak kitekichiuiliskej. Yejon kichiuas matikintlakaitakan niman matikinpatiojkaitakan ika nochi toyojlo. Xtiknemiliskej ika xtechpaleuiyaj san pampa xmás kuajli tlajtouaj totlajtol.

JEHOVÁ TINOCHIMEJ TECHPATIOJKAITA

21, 22. ¿Tleka melak tiktlasojkamachiliaj Jehová?

21 Melak tiktlasojkamachiliaj Jehová pampa tinochimej techkauilia matitlapaleuikan ipan itlanechikol. Maski tla titlakamej noso tisiuamej, tla yotonamiktijkej noso xtonamiktiaj, tla titelpokamej noso itiuejueyimej, noso tla kuajli titlajtouaj se tlajtojli noso xmás tiuelij: Jehová tinochimej techpatiojkaita, niman tokniuan noijki techpatiojkaitaj (Rom. 12:4, 5; Col. 3:10, 11).

22 Melak kualtsin tlen yotiuelkej itech tlen apóstol Pablo okijkuilo yeuejkaui. Tla tikchiuaj ijkon ken yotiuelkej, más tikpatiojkaitaskej tlen tikchiuaj ipan tlanechikojli niman noijki tlen kichiuaj oksekimej tokniuan.

TLAKUIKAJLI 90 Xmoyolchikauakan

^ párr. 5 Tinochimej akin tiktekichiuiliaj Jehová tisesejnekamej niman tlatlamantik tekitl tikchiuaj ipan tlanechikojli. Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej tleka melak noneki matikintlakaitakan nochimej akin nemij ipan ikalpan toTajtsin.

^ párr. 8 Xkuajli tikmatij tla Timoteo sakin ononamikti.