Ir al contenido

Ir al índice

TLAMACHTILI 32

Xinemi iuaya Jehová uan amo ximoueyimati

Xinemi iuaya Jehová uan amo ximoueyimati

“Ma tinejnemikaj iuaya uan ma timoechkapanokaj iixpa” (MIQ. 6:8).

UIKATL 31 Xinejnemi nochipa iuaya Jehová

TLEN MOIXTOMAS *

1. ¿Tlake kuajkuali tlamantli kiijtok David tlen Jehová?

JEHOVÁ amo moueyimati, David kiampa kiijtok: “Ta tinechmanauia keja se tepostli tlen nechyaualoua. Kena, tinechmakixtia uan ika motlaiknelil tinechueyichijtok [‘pampa amo timoueyimati’, TNM]” (2 Sam. 22:36; Sal. 18:35). Uelis kema David kiijtok ni tlamantli, kiilnamijki kema tlajtolpanextijketl Samuel yajki ichaj uan kitlapejpenik seyok katli tlanauatiskia ipan Israel. Jehová kitlapejpenik David ma kitekipatla Saúl kej tlanauatijketl, maske kinpixtoya sekinok iikniuaj (1 Sam. 16:1, 10-13).

2. ¿Tlake tikitasej ipan ni tlamachtili?

2 David nojkia moiljuiyaya tlen Jehová kej katli kiijkuilok ni salmo, kampa kiijtoua: “Yajaya mouijtsoma para tlachias ipan ni Tlaltipaktli. Uan kitlalana nopa teikneltsi [...] uan kiseuia ininuaya uejueyi tlakamej” (Sal. 113:6-8). Ipan ni tlamachtili tikitasej kenijkatsa Jehová kinextijtok amo moueyimati uan tikitasej tlake techmachtia. Nojkia, tikitasej tlake techmachtia tlen kichijki tlanauatijketl Saúl, tlajtolpanextijketl Daniel uan Jesús.

¿TLAKE TECHMACHTIA TLEN JEHOVÁ?

3. ¿Kenijkatsa Jehová kinita itekipanojkauaj, uan kenke kiampa kichiua?

3 Tijmatij Jehová amo moueyimati pampa maske titlajtlakolejkej, ya techiknelia. Amo san techkaua ma tijtekipanokaj, ya kikajtok ma timouampojchiuakaj iuaya (Sal. 25:14). Ueli timouampojchiuaj iuaya Jehová pampa temaktilik iKone ma techmakixtiki. ¡Nelia tlauel techtlasojtla!

4. ¿Tlake techmakatok Jehová uan kenke?

4 Ma tikitakaj seyok tlamantli kampa Jehová kinextia amo moueyimati. Maske ya ueltoskia kitlapejpenis tlen tojuantij tijchiuaj, ya amo kiampa kichijki. Ya techchijchijki kej itlachialis uan kikaua ma tijtlapejpenikaj tlen tojuantij tijnekij tijchiuasej. Jehová techkaua ma tijtekipanokaj uan kineki ma tijchiuakaj pampa tikikneliaj uan pampa tijmatij itlanauatiljuaj techpaleuia (Deut. 10:12; Is. 48:17, 18). ¡Tlauel tijtlaskamatiliaj Jehová pampa amo moueyimati!

Jesús ininuaya se keskij tlen nopa 144,000 kintlachilijtokej miakej iluikaeuanij. Se keskij iluikaeuanij yauij ipan Tlaltipaktli uan kiampa kichiuasej tlen kinnauatijtokej. Nochi tlen nesij ipan ni tlaixkopinkayotl, Jehová kinmakatok se kentsi tlanauatili. (Xikita párrafo 5).

5. ¿Kenijkatsa Jehová techmachtia amo ma timoueyimatikaj? (Xikita tlaixkopinkayotl ipan ipantsajka).

5 Kema tikitaj kenijkatsa Jehová kintlasojtla itekipanojkauaj, techmachtia amo ma timoueyimatikaj. Maske ya tlauel tlalnamiki kichiua tlen sekinok kiiljuiaj. Se neskayotl, Jehová kikajki Jesús ma kipaleui kema tlachijchijki (Prov. 8:27-29, 8:30, TNM; Col. 1:15, 16). Maske Jehová kipia nochi chikaualistli, kikaua ma kipaleuikaj. Ya kitekimakak Jesús ma tlanauati ipan iTlanauatijkayo uan nojkia kintekimakas nopa 144,000 ma tlanauatikaj iuaya (Luc. 12:32). Nojkia, kimachtik iKone kuali ma tlanauati uan ma eli se kuali Sumo Sacerdote (Heb. 5:8, 9). Uan katli tlanauatisej iuaya Jesús, kinmachtia kenijkatsa tlanauatisej uan motemachia kichiuasej ipakilis. Jehová amo san kiniljuijtos kenijkatsa kichiuasej ininteki (Apoc. 5:10).

Kema tikinmachtiaj o tijkauaj sekinok ma kichiuakaj se keski tekitl, tijchiuaj kej Jehová. (Xikita párrafos 6, 7). *

6, 7. ¿Kenijkatsa uelis kichiuasej kej Jehová katli kipiaj se kentsi tlanauatili?

6 Tlaj Jehová kinkaua sekinok ma kipaleuikaj maske ya nochi ueli kichiua, kinextia tojuantij nojkia moneki kiampa tijchiuasej. Ma timoiljuikaj, ¿kenijkatsa uelis kichiuasej kej Jehová tetajmej uan ueuejtlakamej? Kema kikauaj ma kinpaleuikaj sekinok uan amo san kiniljuijtokej kenijkatsa kichiuasej nopa tekitl. Tlaj kiampa kichiuaj, amo san kitlamiltisej se tekitl, nojkia kinmachtiaj kenijkatsa kichiuasej ininteki uan amo ma majmauikaj (Is. 41:10). ¿Tlake seyok tlamantli uelis kiyekosej tlen Jehová katli kipiaj se kentsi tlanauatili?

7 Biblia kiijtoua Jehová kipatiita tlen moiljuiaj iluikaeuanij (1 Rey. 22:19-22). ¿Kenijkatsa tetajmej uelis kichiuasej kej Jehová? Kema kinamiki, uelis kintlajtlanilisej ininkoneuaj kenijkatsa kinekiskiaj ma mochiua se keski tlamantli. Uan tlaj tetajmej kuali kiitaj tlen kiijtouaj ininkoneuaj, uelis kiampa kichiuasej.

8. ¿Kenijkatsa Jehová kinextik kipia iyolo ika Abraham uan Sara?

8 Jehová nojkia kinextia amo moueyimati pampa kipia iyolo ika sekinok, kej kema itekipanojkauaj kitlatsintokiaj ika tlatlepanitakayotl kenke kichiua se keski tlamantli. Ma tikilnamikikaj ya kitlakakilik Abraham kema kitlatsintokilik tlaj kintsontlamiltiskia nochi maseualmej katli itstoyaj ipan Sodoma uan Gomorra (Gén. 18:22-33). Nojkia, Jehová amo kualanki kema Sara uetskak pampa kiiljuijkej kipiaskia se pilkonetsi. Jehová amo kipinaualtik Sara, ya nochipa kitlepanitak (Gén. 18:10-14).

9. ¿Tlake uelis kiyekosej tlen Jehová tetajmej uan ueuejtlakamej?

9 Tlaj tieli tetaj o titlatekipanoua kej ueuejtlakatl, ¿tlake tijyekoua tlen Jehová? Ximoiljui tlake tijchiua kema se akajya mitsiljuia amo kipaktia tlen tijtlapejpenijtok tijchiuas. ¿Nima tikiljuia amo kiampa ma kiijto? O timoiljuia, ¿kenke kiampa kiijtoua? Kema ueuejtlakamej uan tetajmej kichiuaj kej Jehová, nochi toikniuaj ipan tlanechikoli kuali itstokej, uan tetajmej ika ininchampoyouaj nojkia kuali itstokej. Ipan ni párrafos tikitstokej kenijkatsa Jehová techmachtia amo ma timoueyimatikaj. Nama, ma tikitakaj sekinok neskayotl tlen toTeotsij itekipanojkauaj katli uejkajkia itstoyaj uan kenijkatsa uelis tijchiuasej kej inijuantij.

¿TLAKE TIJYEKOUAJ TLEN KICHIJKEJ SAÚL, DANIEL UAN JESÚS?

10. ¿Kenijkatsa techmachtia Jehová?

10 Pampa Jehová ya ‘totlamachtijka’, kitlalijtok ipan Biblia se keski neskayotl tlen techpaleuia (Is. 30:20, 21). Uelis timoyoliljuisej ipan tlen kichijkej se keski toTeotsij itekipanojkauaj katli kinextijkej kuajkuali tlamantli tlen toTeotsij kipaktia, kej kema amo moueyimatkej. Nojkia kiijtoua tlake kinpanok katli moueyimatkej (Sal. 37:37; 1 Cor. 10:11).

11. ¿Tlake techmachtia tlen kichijki Saúl?

11 Ma timoiljuikaj tlake panok ika tlanauatijketl Saúl. Kema eliyaya telpokatl amo moueyimatiyaya uan kimatiyaya amo ueliyaya kichiua se keski tlamantli, yeka ouij kimatki kiselis sekinok tekitl (1 Sam. 9:21; 10:20-22). Teipa kema kitekimakakej kej tlanauatijkej, moueyimatki uan kichijki se keski tlamantli tlen amo kinamikiyaya kichiuas. Yeka, se tonali kema kichixtoya tlajtolpanextijketl Samuel, amo kipixki iyolo. Saúl amo motemachik Jehová kipaleuiskia ialtepe, yeka temakak se tlakajkaualistli maske amo kinamikiyaya kichiuas, kiampa kinextik moueyimatiyaya. Pampa kiampa kichijki, Jehová ayokmo kuali kiitak, uan ayokmo kikajki ma tlanauati (1 Sam. 13:8-14). Tlen Saúl kipanok techmachtia amo ma tijchiuakaj se tlamantli tlen amo kinamiki tijchiuasej.

12. ¿Tlake techmachtia pampa Daniel amo moueyimatki?

12 Tlajtolpanextijketl Daniel amo kichijki kej Saúl. Daniel amo moueyimatki uan nochipa moiljuiyaya amo ueliyaya kichiua se keski tlamantli, uan yeka kitemok Jehová itlapaleuil. Se tonali kema Jehová kiiljuik ma kiijto tlake kiijtosneki tlen Nabucodonosor kitemijki, Daniel amo kiijtok iselti kichijki nopa tlamantli, kiampa kinextik amo moueyimatiyaya uan kiueyichijki Jehová (Dan. 2:26-28). Tlen Daniel kichijki, techmachtia kinamiki tijuejkapantlalisej Jehová kema tijpanoltiaj se tlamachtili uan kinpaktia toikniuaj o kema kuali techtlakakiliaj kema titlajtolmoyauaj. Yeka, amo ma timoueyimatikaj uan ma tikilnamikikaj amo tleno ueliskia tijchiuasej tlaj Jehová amo techpaleuiskia (Filip. 4:13). Kiampa tijchiuasej kej Jesús kichijki. ¿Kenke? Ma tikitakaj.

13. ¿Tlake techmachtia tlen Jesús kiijtok ipan Juan 5:19, 30?

13 Maske Jesús eli toTeotsij iKone uan amo tlajtlakole, ya nochipa kinejki ma kipaleui iTata (xijpoua Juan 5:19, 30). Jesús amo kema kinejki kikixtilis Jehová itlanauatil. Filipenses 2:6 kiijtoua “axmoiljuik para moneki mokauas nopona ika nopa ueyi tlanauatili” tlen iTata kipia. Jesús kimajtoya amo kipia nochi tlanauatili, yeka kitlepanitayaya itlanauatil iTata uan kichiuayaya tlen kiiljuiyaya.

Jesús kimatiyaya amo kinamikiyaya kichiuas se keski tlamantli. (Xikita párrafo 14).

14. ¿Tlake kichijki Jesús kema kiiljuijkej ma kichiua se tlamantli tlen amo kinamikiyaya kichiuas?

14 Ma timoiljuikaj tlake kichijki Jesús kema Santiago, Juan uan ininnana kiiljuijkej tlaj inijuantij, Santiago uan Juan, ueliskiaj moseuisej ika imanejmak uan ika imaopoch kema tlanauatiskia. Jesús kiiljuik san iTata ueliskia kiijtos nopa tlamantli (Mat. 20:20-23). Kiampa kinextik amo kipia nochi tlanauatili. Jesús amo kema moueyimatki uan amo kema kichijki tlen Jehová amo kinauatijtoya (Juan 12:49). ¿Kenijkatsa uelis tijchiuasej kej Jesús?

Kej Jesús, ¿kenijkatsa uelis tijnextisej amo timoueyimatij? (Xikita párrafos 15, 16). *

15, 16. ¿Kenijkatsa uelis tijchiuasej tlen kiijtoua 1 Corintios 4:6?

15 Tijchiuaj kej Jesús kema tijneltokaj tlen kiijtoua 1 Corintios 4:6, nopaya kiijtoua amo tijchiuaj tlen amo “ijkuilijtok ipan iTlajtol toTeko”. Yeka, kema se akajya kineki ma tijpaleuikaj, amo ma tikiljuikaj tlen tojuantij timoiljuiaj yon amo nima ma tijnankilikaj. Moneki tijnextilisej tlen Biblia kiijtoua uan pilamochtsitsij. Tlaj kiampa tijchiuaj, tijnextiaj amo timoueyimatij pampa tijmatij amo nochi ueli tijchiuaj uan pampa tijmatij Jehová iojui eli ‘xitlauak uan temachtli’ uan amo tlen tojuantij tikijtoskiaj (Apoc. 15:3, 4).

16 Kej tikitstokej, kema amo timoueyimatij uan tikilnamikij amo nochi ueli tijchiuaj, tijueyichiuaj Jehová. Nama, tikitasej kenijkatsa ni kuajkuali tlamantli nojkia techpaleuia ma tiyolpakikaj uan kuali ma timouikakaj ininuaya sekinok.

TLAUEL TECHPALEUIA KEMA AMO TIMOUEYIMATIJ

17. ¿Kenke katli amo moueyimatij tlauel yolpakij?

17 Tlauel tiyolpakisej tlaj amo timoueyimatij uan tijmatij amo nochi ueli tijchiuaj. ¿Kenke? Pampa kema tijmatij amo nochi ueli tijchiuaj, tijkauaj ma techpaleuikaj sekinok uan tijtlaskamatij pampa techpaleuiaj. Ma tikilnamikikaj kema Jesús kinchikajki matlaktli tlakamej katli kipixtoyaj lepra. San setsi kitlaskamatilik pampa kichikajtoya. ¿Kenke kiampa kichijki? Pampa nopa tlakatl amo moueyimatiyaya uan kimatiyaya amo ueliskia mochikauas iselti, yeka kitlaskamatilik uan kiueyichijki toTeotsij (Luc. 17:11-19).

18. Kej kiijtoua Romanos 12:10, ¿kenijkatsa techpaleuia kuali timouikasej iuaya se akajya kema amo timoueyimatij?

18 Kema se akajya amo moueyimati uan kimati amo nochi ueli kichiua, kipaleuia kuali ma mouika ininuaya sekinok uan kinpia kuali ininuampoyouaj. ¿Kenke? Pampa kimati sekinok nojkia kipiaj kuajkuali tlamantli uan motemachia ipan inijuantij. Nojkia se katli amo moueyimati, tlauel yolpaki kema kiita kenijkatsa Jehová kinteochiua katli kuali tlatekipanouaj. Yeka, nochipa kiniljuia tlauel kuali kej tekitij (xijpoua Romanos 12:10).

19. ¿Kenke amo kinamiki timoueyimatisej?

19 Katli moueyimatij kiouijmatij kiiljuisej se akajya kuali tekiti, uan san kinekij inijuantij ma kiniljuikaj kuali kichiuaj ininteki. Nochipa kitlachiliaj ininteki ika tlen kichiuaj sekinok uan san inijuantij kinekij kinextisej kuali kichiuaj se tlamantli. Inijuantij amo kinmachtiaj sekinok yon kiniljuiaj ma kichiuakaj se keski tekitl pampa moiljuiaj san inijuantij kuali kichiuaskiaj. Nojkia, kinekij kipiasej miak tlamantli uan tekualankaitaj (Gál. 5:26). Amo kema kinpiaj kuali ininuampoyouaj. Yeka, tlaj tikitaj nojkia timoueyimatij, ma tikiljuikaj Jehová ma techpaleui, kiampa amo timoueyimatisej (Rom. 12:2).

20. ¿Kenke moneki amo timoueyimatisej uan timoiljuisej amo nochi ueli tijchiuaj?

20 Tlauel tijtlaskamatiliaj Jehová pampa amo moueyimati. Tikitaj ni kuali tlamantli kema kinextik ipan itekipanojkauaj uan tijnekij nojkia kiampa tijchiuasej. Nojkia, tijnekij tijchiuasej kej toTeotsij itekipanojkauaj katli uejkajkia itstoyaj uan amo moueyimatkej, inijuantij nochipa mouampojchijtoyaj iuaya toTeotsij. Yeka, nochipa ma tijuejkapantlalikaj Jehová (Apoc. 4:11). Kiampa nojkia uelis timouampojchiuasej iuaya toTeotsij, katli tlauel kiniknelia katli amo moueyimatij.

UIKATL 123 Ma tijchiuakaj tlen Jehová kineki

^ párr. 5 Se akajya katli amo moueyimati, kintlasojtla sekinok. Yeka, tikijtouaj Jehová amo moueyimati. Ipan ni tlamachtili, tikitasej kenijkatsa uelis tijchiuasej kej Jehová uan amo timoueyimatisej. Nojkia, tikitasej tlake kuali tlamantli techmachtia tlen kichijki tlanauatijketl Saúl, tlajtolpanextijketl Daniel uan Jesús.

^ párr. 58 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINKAYOMEJ: Se ueuejtlakatl kikixtia tonali uan kiampa kimachtia se telpokatl kenijkatsa kiyakanas tlajtolmoyaualistli. Kema ya kimachtik, kikaua iselti ma kichiua nopa tekitl uan amo san kiiljuijtok ma kichiua kej ya kipaktiskia.

^ párr. 62 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINKAYOTL: Se tosiuaikni kitlajtlanilia se ueuejtlakatl tlaj kinamiki yas kampa mosenkauasej ipan se iglesia. Nopa ueuejtlakatl amo kiiljuia tlake moneki kichiuas, ya kipaleuia ma kiita tlake kiijtoua Biblia.