1 ¿Jasa yala ja David sbʼaja chʼin wa xyaʼa sbʼaj ja Jyoba?

¿MERAN maʼ wa xbʼobʼ kaltik ja Jyoba chʼin wa xyaʼa sbʼaj? Meraniʼa, ja David yala: «Ja weʼn waxa waki jawa makbʼal bʼa koltanel sok wa xya niwanbʼukon yuja chʼin waxa waʼa bʼaj» (2 Sam. 22:36; Sal. 18:35). Yajni chʼak stsʼijbʼan ja yaljelik it, ja David bʼobʼta jani wan spensarajel ja bʼa skʼakʼujil yajni ja aluman Samuel waj bʼa snaj ja stati, bʼa oj stʼoj ja maʼ oj och mandaranum ja bʼa Israel ja bʼa tyempo jakumto. Anima ja David yeʼn ja mas chʼin ja bʼa waxake uninal, pe ja Jyoba stʼojo bʼa jaʼ oj slokʼoluk ja mandaranum Saúl (1 Sam. 16:1, 10-13).

2. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

² Seguro ja David akwerdoni ay soka jas yala jun tsʼijbʼanum bʼa jun salmo sbʼaja Jyoba: «Ja yeʼn wa xkoʼ tinan bʼa skʼeljel ja satkʼinal sok ja luʼumi, bʼa oj stul ja bʼa tsʼubʼil luʼum ja maʼ chʼin wa xyaʼa sbʼaji. Wa sjacha ja pobre [...] bʼa oj yaʼ kulanuk soka matik ay xcholi» (Sal. 113:6-8). Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik bʼa jitsan ekʼele ja Jyoba sjeʼa chʼin wa xyaʼa sbʼaj sok oj kiltik ja jasa jel tʼilan wa xnebʼatiki. Tsaʼan, oj kiltik jasa wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa mandaranum Saúl, ja aluman Daniel, sok ja Jesús sbʼaja jastal mi oj jelxukotik.

3. ¿Jastal wa xyilawotik ja Jyoba sok jasa wa sjeʼa ja it?

³ Ja wa xchiktes ja Jyoba chʼin wa xyaʼa sbʼaj, jani ja bʼa jastal wa xyila ja yaʼtijumik mulanumi. Mini kechanta lek wa xyila oj katikyi stoyjel, cha wa xyilawotik jastal yamigoʼotik  (Sal. 25:14). Wa xbʼobʼ kamigoʼuktik stsʼakatal yuja yeʼnani stsaʼa yajel ja Yunini bʼa oj yaʼ ja sakʼanil bʼa oj ya elkotik libre ja bʼa mulali. ¡Juni niwan lekil sjejel ja bʼa syajulal skʼujoli!

4. ¿Jasa yaʼunejkitik ja Jyoba sok jas yuj?

⁴ La kiltik pilan preba ja bʼa jastal chʼin wa xyaʼa sbʼaj ja Jyoba. Ja yeʼn mini ayiʼoj nesecida bʼa oj skʼulukotik bʼa keʼn oj jsatik ja jasa wa xkʼanatik skʼulajel. Pe jachni skʼulanotik. Skʼulanotik jastal splanta yeʼna sok yaʼakan keʼn oj jsatik ja jasa wa xkʼanatiki. Ama ichilita wala kantik ja bʼa stiʼ sati, wa skʼana oj kaʼteltaytik yujni wa xyajtaytik sok wa xnaʼatik ja ajyel kʼuʼabʼal soka yeʼn wani xya koʼ jlekilaltik (Deut. 10:12; Is. 48:17, 18). Jelni xkaʼatik tsʼakatal yuja Jyoba jel chʼin xyaʼa sbʼaj.

5. ¿Jastal wa sjeʼakitik ja Jyoba bʼa oj kaʼ jbʼajtik chʼin?

⁵ Ja Jyoba wa sjeʼakitik chʼin oj kaʼ jbʼajtik yuja jastal wa xyila ja jastik skʼuluneji. Ama yeʼn ja mas bibo ja bʼa sutsatkʼinali, ja yeʼn wani skisa ja jas wa x-aljiyabʼi. Jun sjejel, yaʼakan akoltajuk yuj ja Yunini bʼa skʼulajel spetsanil ja jastik junuki (Prov. 8:27-30; Col. 1:15, 16). Ama ja Jyoba kechanta yeʼn ja mas jel ja yipi, pe wani xcha yayi cholalik ja tuki. Jun sjejel, stʼojo ja Jesús Mandaranum ja bʼa sGobyerno sok oj cha yayi xchol ja 144,000 matik oj yaʼ sok mandari (Luc. 12:32). Ja yuj xchapa ja Jesús bʼa oj kʼot Mandaranum sok Olomal Sacerdote (Heb. 5:8, 9). Cha wa xchapa ja matik oj ya mandar soka yunini, pe yajni yatayile ja aʼtel it mi jaxta oj skʼel ja jas oj skʼuluke. Jaʼukto maʼ, wani sjipa skʼujol bʼa oj skʼuluke ja jastalni wa skʼana (Apoc. 5:10).

6, 7. ¿Jastal oj bʼobʼ snoch-e ja jTatik bʼa satkʼinal ja matik ayiʼoje cholalik?

⁶ Ta jTatik bʼa satkʼinal wa xyayi cholalik  ja tuk ama mini wa skʼulan necesitar ay maʼ oj koltajukyuj, ja yuj cha tʼilan oj jkʼuluktik ja keʼntiki. Jun sjejel, ¿jastal oj bʼobʼ snoch-e ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon soka olomalik bʼa pamilya? Jani yajelyi cholalik ja tuk sok mini jaxta oj skʼel-e ja jastal mero wa skʼulane. Ta jach kʼa wa skʼulane, mini kechan oj bʼobʼ yujile skʼulajel ja aʼteli, cha ojni xchap-e ja tuk sok oj skoltaye bʼa mas oj sjip skʼujole (Is. 41:10). ¿Jasa mas wa xbʼobʼ snebʼ-e bʼa Jyoba ja matik ayiʼoje cholalik?

⁷ Ja Biblia wa sjeʼa ja Jyoba wani xyila stʼilanil ja jas wa spensaraʼane ja anjelik (1 Rey. 22:19-22). Ja nantatalik, ¿jastal oj bʼobʼ snoch-e ja sjejel bʼa yeʼn? Yajni sbʼej, ojni bʼobʼ sjobʼeyi jastal wa spensaraʼane oj bʼobʼ kʼulaxuk jujuntik aʼtel. Ta wa xbʼobʼi, ojni bʼobʼ yiʼe ja jas wa xyalawe.

8. ¿Jastal jejiyile pasensya ja Abrahán soka Sara yuja Jyoba?

⁸ Ja Jyoba wa sjeʼa chʼin wa xyaʼa sbʼaj ajyelyuj spasensya. Jun sjejel, wa x-ajyiyuj spasensya yajni ja yaʼtijumiki wa skʼulane dudar ja jastik wa stsaʼa skʼulajel. La kaʼ juljkʼujoltik jastal smaklay ja Abrahán yajni xcholo ja sduda yiʼoj sbʼaja oj xchʼaysnajel ja Sodoma soka Gomorra (Gén. 18:22-33). Mok chʼay jkʼujoltik yajni ja xcheʼum ja Abrahán, ja Sara, tseni ja yajni yabʼ oj tukbʼuk satkʼinal ama ayxa lek skʼujol. Jaʼukto maʼ oj tajkuk, skisani lek (Gén. 18:10-14).

9. ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja sjejel bʼa Jyoba ja nantatalik sok ansyanoʼiki?

⁹ Ta jun nantatala ma jun ansyano, ¿jasa wa xbʼobʼa nebʼ sbʼaja sjejel bʼa Jyoba? Pensaraʼan ja jas waxa kʼulan yajni june ibʼ kʼabʼal ayawuj mi skisa ja jas waxa tsaʼa skʼulajeli. ¿Wegoxta maʼ waxa tojo? ¿Ma waxa leʼa modo yabʼjel stojol ja jas wa xyala? Chikani lek ja pamilyaʼiki sok ja kongregasyonik wani xyawe el slekilal yajni ja maʼ ayiʼoj cholal jaʼ wa snochowe ja Jyoba. Masan il, jtaʼunejtik tiʼal ja jasa wa sjeʼakitik sbʼaja jastal chʼin wa xyaʼa sbʼaj ja Jyoba. Ja yan, la jpaklaytik ja jitsan sjejel sbʼaja yaʼtijumik Dyos bʼa najate sok la kiltik jasa oj jnebʼtik sbʼaja mi oj jelxukotik.

10. ¿Jasa wa xya makunuk ja Jyoba bʼa oj ya jnebʼtik sjejelik?

¹⁰ Yuja Jyoba yeʼn ja «Niwan Jeʼumantiki», ja bʼa Yabʼali ay yaʼunejkan sjejelik bʼa wani xbʼobʼ jnebʼtik (Is. 30:20, 21). Wani xbʼobʼ jpensaraʼuktik sbʼaja yaʼtijumik kanel tsʼijbʼunubʼal ja bʼa Biblia bʼa sjeʼawe modoʼalik lekni yila ja Dyosi, jastal mi jelxiye, sok bʼa jujuntik ja jas ekʼ sbʼaje bʼa mi sjeʼawe ja jaw (Sal. 37:37; 1 Cor. 10:11).

11. ¿Jasa wa xnebʼatik ja sjejel mi lekuk bʼa Saúl?

¹¹ La jpensaraʼuktik ja jas ekʼ sbʼaj ja mandaranum Saúl. Yajni keremto, mini xjelxi sok jelni skoʼelal yaʼa sbʼaj bʼa jelni wokol yabʼ yijel niwak cholalik (1 Sam. 9:21; 10:20-22). Pe tʼusan yajni tsajita mandaranum, jel niwan yaʼa sbʼaj sok skʼulan jastik junuk bʼa mey yiʼoj derecho skʼulajel. Bʼa jun ekʼele, chʼayuj ja pasensya smajlajel oj juluk ja aluman Samuel. Jaʼukto maʼ oj sjeʼ mi wa xjelxi sok oj sjip skʼujol bʼa Jyoba bʼa ojni skoltay ja xchonabʼi skʼapani jun majtanal tsikubʼal ama mey yiʼoj ja cholal bʼa skʼulajel. Yuja jaw, ja Jyoba mixani lek yila sok mas tsaʼan sjapayi ja mandaraneli (1 Sam. 13:8-14). Jelni lek ja oj jnebʼtik ja bʼa sjejel jaw sok mi oj jelxukotik ja jas ita wa xbʼajintik skʼulajel.

12. ¿Jas lekil sjejel yaʼakan kitik ja Daniel bʼa mi jelxi?

 ¹² Ja sjejel bʼa Saúl, tukni waj ja aluman Daniel bʼa yaʼakan kitik jun lekil sjejel. Ja bʼa sakʼanili tolabida waj jun winik bʼa mi xjelxi sok sleʼa skoltanel ja Jyoba. Jun sjejel, yajni aji makunuk yuja Dyos bʼa yaljel jas wa stojolan ja swayichik ja Nabucodonosor, ja Daniel mini yala yeʼn skʼulan, sjeʼa mini wa xjelxi sok jani yayi stoyjel ja Jyoba (Dan. 2:26-28). Ja bʼa it wa xnebʼatik, ta katik ekʼ jun loʼil skʼulan gusto ja hermanoʼik ma lek wa xwaj kujtik ja bʼa xcholjeli, yeʼnani oj katikyi stoyjel ja Jyoba. Mokni jelxukotik sok la jnatik mini jas oj bʼobʼ jkʼuluktik lek mi yeʼnuk wa skoltayotik ja Jyoba (Filip. 4:13). Jach jastal jaw, wa xnochotik ja lekil sjejel bʼa Jesús. la kiltik jas yuj jach wa xkalatik.

13. ¿Jasa wa sjeʼakitik soka bʼa jastal mi jelxi ja Jesús wa xtax ja bʼa Juan 5:19, 30?

¹³ Ama jani yunin toj ja Dyos, ja Jesús tolabida sleʼa ja skoltajel bʼa Jyoba (kʼuman ja Juan 5:19, 30). Mini tʼun sleʼa modo oj sjapyi ja cholal yiʼoj ja sTat bʼa satkʼinali. Ja Filipenses 2:6 wa xyala ja Jesús, «mi ni tʼun scʼulan pensar que oj see sbaj jastal Dios». Wani snaʼa bʼa wa xkʼot tikʼan ja xcholi, wa skisa ja xchol ja sTati sok ibʼ kʼabʼal wa x-ajyi.

14. ¿Jastal yabʼ ja Jesús yajni kʼanjiyi jun jasunuk bʼa mey yiʼoj ja cholal oj skʼuluk?

¹⁴ La jpensaraʼuktik ja jas skʼulan ja Jesús yajni ja nebʼuman Santiago, Juan soka snane lajan skʼanaweyi, xchawanile oj kulanuke june ja bʼa stojol skʼabʼ sok june ja bʼa surda ja bʼa sGobyerno. Mini skʼulan dudar, ja Jesús yala kechantani ja sTat bʼa satkʼinal oj yaʼ ja cholal jaw (Mat. 20:20-23). Jachuk sjeʼa mini jelxi ja janekʼ stikʼanil oj skʼuluki. Mi jelxi sok mini skʼulan jastik bʼa mixa alubʼaluk yabʼ yuja Jyoba (Juan 12:49). ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja lekil sjejel yaʼakani?

15, 16. ¿Jastal oj bʼobʼ katik makunuk ja mandar wa xyaʼa ja 1 Corintios 4:6?

¹⁵ Wa xnochotik ja lekil sjejel bʼa jastal mi jelxi ja Jesús yajni wa xkʼuʼantik ja mandar bʼa 1 Corintios 4:6 (TNM): «Mok jelxukotik mas sbʼaja jastik junuk tsʼijbʼunubʼali». Ja yuj, yajni ay maʼ skʼanakitik jun rason mokni kaltik yabʼ ja jas wa  xpensaraʼantiki cha mok kaltik yabʼ ja jas bʼajtan wa x-ekʼ ja bʼa jpensartik. Mas lek la kaltik yabʼ ja rasonik wa xtax ja bʼa Biblia sok ja bʼa juʼuntiki. Jachuk wa xjeʼatik mila jelxitik, yujni wa xnaʼatik ayta kiʼojtik stikʼanil sok ja jastik «toj yaʼunej kujlajuk» ja Jyoba masni lek yuj chikan jas rason oj katik (Apoc. 15:3, 4, TNM).

¹⁶ Jastalni kilunejtik, yajni chʼin wa xkaʼa jbʼajtik sok mila jelxitik, wani xtoyotik ja Jyoba. Ja wego oj kiltik jastal ja modoʼalik it oj skoltayotik bʼa ajyel gusto sok oj kil jbʼajtik lek soka tuk.

17. ¿Jas yuj jel gusto x-ajyi ja kristyanoʼik bʼa chʼin wa xyaʼa sbʼaj sok mi xjelxi?

¹⁷ Ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik sok mila jelxitik masni oj bʼobʼ ajyukotik gusto. ¿Jas yuj? Yujni, ta wa xnaʼatik ay kiʼojtik stikʼanil, ojni katik tsʼakatal gusto lek chikan jas koltanel oj kʼapjukitik. La kaʼ juljkʼujoltik ja bʼa ekʼele yajni ja Jesús stojbʼes ja lajune maʼ wan kʼaʼel ja sbʼaktele. Kechanta june kumxi bʼa yajel tsʼakatal yuja aji tojbʼuk ja bʼa mal chamel jaw. Ja winik it chʼin yaʼa sbʼaji wani snaʼa ajyi mini oj tojbʼuk ja stuchʼilta, ja yuj jel yaʼa tsʼakatal sok yayi stoyjel ja Dyos (Luc. 17:11-19).

18. ¿Jastal wa skoltayotik ja yajel jbʼajtik chʼin sok ja mila jelxitik bʼa oj kil jbʼajtik lek soka tuk? (Romanos 12:10).

¹⁸ Ja kristyanoʼik bʼa chʼin wa xyaʼa sbʼaje sok mi xjelxiye wa xyiʼaj sbʼaje lek soka tuk sok wa staʼawe lekil yamigoʼe. ¿Jas yuj? Yujni mi wokoluk bʼa yeʼnle yiljel ja lekil smodoʼe sok sjipjel skʼujole bʼa yeʼnle. Chomajkil, wani xgustoʼaxiye yajni wa xyabʼye ja tuk lek wan wajel yujile ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, wa stoyowe sok wa skisawe (kʼuman ja Romanos 12:10).

19. ¿Jas yuj tʼilan mi oj kaʼ jbʼajtik niwanil?

 ¹⁹ Pe ja stukil ja maʼ niwan wa xyaʼa sbʼaji, jelni wokol xyabʼ stoyjel ja tuk sok yeʼn wa skʼana oj toyjuk. Wani slaja sbʼaje soka tuk sok wa x-ochye prebaʼanel. Jaʼukto maʼ oj xchap-e ja tuk sok oj yaweyi cholal, yeʼn wa skʼulane spetsanil ja jasunuki yujni wa spensaraʼane jachuk lek oj kʼulaxuk, wa xkʼan kaltik, ja bʼa gustoʼe. Chomajkil, tikʼanxta wa xyaʼawekan oj kʼulajuke ganar ja kʼankʼunel bʼa yeʼnxta oj chʼak ajukyile ja cholalik sok ja ilkʼujol (Gál. 5:26). Jel ita jujuntik ekʼele wa x-ajyi yamigoʼe bʼa wa x-albʼi. Ja yuj, ta wa xkabʼtik niwan wa xkaʼa jbʼajtik, la jpatikyi skʼujol ja Jyoba a-skoltayotik yajel eluk ja bʼa jpensartik bʼa jachuk mi oj kʼiʼuk ja bʼa kojoltiki (Rom. 12:2).

20. ¿Jas yuj tʼilan chʼin yajel jbʼajtik sok mi oj jelxukotik?

²⁰ Jelni xkaʼatik tsʼakatal ja lekil sjejel bʼa chʼin wa xyaʼa sbʼaj ja Jyoba. wa xbʼobʼ kiltik ja bʼa modoʼal it ja bʼa jastal wa xyila ja yaʼtijumiki, sok wani xkʼana oj jnochtik. Cha wani xkʼana oj jnochtik ja lekil sjejel sbʼaja matik bʼejyiye soka Dyos bʼa mi jelxiye. Mokni katikan syajtajel sok ja stoyjel wa sbʼajin ja Dyos (Apoc. 4:11). Jachuk oj cha bʼobʼ bʼejyukotik soka kala Tatik bʼa satkʼinal, bʼa wa syajtay ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaji sok mi xjelxi.