Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

36 KAQ

Jesuspa qateqnin kayänampaq yanapakushun

Jesuspa qateqnin kayänampaq yanapakushun

“Ama mantsakënatsu. Kanampita patsëqa nunakunatam kawëkaqta pescanki” (LÜC. 5:10).

73 KAQ CANCION Kallpata qolläyämë

KËTAM YACHAKUSHUN *

1. Chuskoq pescadorkunata, ¿ima nirqantan Jesus? Y pëkunaqa, ¿imatatan rurayarqan?

PËDRU, Andres, Santiägu y Juanqa pescäduta tsarirmi trabajayaq. Pëkunapaqqa mana creipaqchi karqan Jesus kënö niptin: “Qepäta shayämï, nunakunata pesquëtam yachatsiyashqëki”. * Pëkunaqa, ¿imatatan rurayarqan? Bibliachömi nin: “Tsë höram mällankunata jaqirïkur qatiyarqan” (Mat. 4:18-22). Tsënö rurayanqanwanqa kawëninkunam cambiarirqan, tsëpitaqa pescädupa rantinmi nunakunatana tsariyänan karqan (Lüc. 5:10). Kanan witsan Jehoväta kuyaq nunakunatam Jesusqa tsënö rurayänampaq nin (Mat. 28:19, 20). Pescäduta tsareq cuenta nunakunata ashinëkipaqqa, ¿änikurqunkinaku?

2. Jesuspa qateqnin kayänampaq yanapakuyta munarqa, ¿imanirtan alliraq pensanantsik? Y ¿imatan yanapashunki?

2 Itsa Bibliapita atska killapana yachakur këkanki y Diospita yachatsikoq yarqunëkipaqna pensëkanki. Tsëqa ama mantsakuytsu Jesuspa qateqninkuna ashir yanapakuyta. Itsa tsë rurë imapitapis mas alli kaptin mantsakunki. Peru Pëdruwan yanaqinkunaqa “tsë höram” Jesusta qatiyarqan ninmi Bibliachöqa, tsëta rurayänampaqqa alliran pensayarqan. Pëkunaqa joqta killapanam Jesusta reqiyarqan y akrashqa kanqantapis musyayarqan (Juan 1:35-42). Tsënöchi qampis Jehoväpitawan Jesuspita yachakurqa mas rurëtana munëkanki. Peru manaraq yachatsikoq yarqurmi alliraq musyanëki imanir tsëta ruranëkipaq kaqta. Pëdruta, Andresta y yanaqinkunataqa, ¿imatan yanaparqan tsënö rurayänampaq?

3. Jesus nimanqantsikta ruranapaqqa, ¿imakunatan yanapamäshun?

3 Jesuspa qateqninkunaqa munayaq, yachayaq, mana mantsakoqmi kayaq y imatapis tiempunchömi rurayaq. Tsënöchi pëkunaqa Jesuspa qateqnin ashichö alli yanapakuyarqan. Noqantsikpis pëkunanö ruranapaq yachakurishun.

JEHOVÄTA KUYARNIN KALLPACHAKUSHUN

Pëdruwan yanaqinkunaqa Jesuspa qateqnin kayänampaqmi yanapakuyarqan. Tsëtaqa kananyaqmi rurëkantsik. (Rikäri 4 y 5 kaq pärrafukunata).

4. ¿Imanirtan Pëdruqa pescäduta tsarir trabajaq?

4 Pëdruqa pescäduta tsarir trabajaq familianta wätanampaq y pescäduta tsari gustaptinmi (Juan 21:3, 9-15). Jesuspa qateqnin kayänampaq rurëpis alläpam gustarqan. Y Jehovä yanapaptinmi tsë rurëtapis alli yacharqan (Hëch. 2:14, 41).

5. (1) Lücas 5:8-11 ninqannö, ¿imanirtan Pëdruqa mantsakurqan? (2) Bibliapita yachakoqkuna Pëdrunö sientikuyaptinqa, ¿imaraq yanapanqa?

5 Jehovä Diosta kuyarmi noqantsikqa yachatsikuntsik. Tsë kuyakuymi mantsakunqantsik hörapis yachatsikunapaq yanapamäshun. Diospita yachatsikunampaq Pëdruta Jesus nirirmi, kënö nirqan: “Ama mantsakënatsu” (leyi Lücas 5:8-11). Tsënö ninqanwanqa manam Pëdru mantsakoq kanqantatsu nikarqan. Tsëtaqa nirqan mëtsika pescäduta tsariyänampaq Jesus milagruta rurashqa kaptinchi, tsëchi Pëdruqa imapaqpis mana sirweqnö sientikurqan. Y qamqa, ¿Jesuspa qateqnin kë ichikllapaq mana kanqanta pensarku yarpachakunki? Tsënö kaptinqa Jehoväta, Jesusta y nuna mayikita maslla kuyanëkipaq kallpachakuy. Tsënö rurarqa Jesuspa qateqnin mas nunakuna kayänampaqmi yanapakuyta munanki (Mat. 22:37, 39; Juan 14:15).

6. ¿Imanirtan yachatsikuntsik?

6 “Ëwayë y qatimaqnïkuna tikrayänampaq” nunakunata yachatsiyë nir Jesus mandamanqantsikta cäsukurmi, noqantsikqa yachatsikuntsik (Mat. 28:19, 20). Y nunakuna “sufritsir ushashqa y ramakashqa” kayaptinmi, imëpitapis mas Diospa Gobiernumpita yachatsikunantsik (Mat. 9:36). Teyta Jehoväqa llapan nunakuna pëta reqirnin salvakuyänantam munan (1 Tim. 2:4).

7. Romänus 10:13-15 ninqannö, ¿imanirtan imëpitapis mas yachatsikunantsik?

7 Imanir yachatsikunqantsikman pensanqantsikmi yanapamäshun maslla yachatsikur sïguinapaq. Pescäduta tsareq nunaqa rantikunampaq y mikunampaqmi pescäduta tsarin, peru noqantsikqa nunakuna salvakuyänampaqmi yachatsintsik (leyi Romänus 10:13-15; 1 Tim. 4:16).

YACHAKURNIN SÏGUISHUN

8, 9. Pescäduta tsareqqa, ¿imatatan musyanan? Y ¿imanir?

8 Jesus kë patsachö kanqan witsan israelïtakunaqa allim reqiyaq imanakaq pescäduta tsariyänampaq (Lev. 11:9-12). Pëkunaqa allim musyayaq pescädukunaqa tsuya yakuchö y mikuyänampaq kaq sitiuchö tsariyänampaq kaqta. Pescäduta tsareqqa, ¿imë höratan ëwayaq? Tsëpaqqa rikärishun juk wawqi tsë nacionman yanapakoq ëwaq wawqiwan pescäduta tsareq ëwayänampaq parlayanqanta. Tsë nacionchö yanapakoq wawqim kënö nirqan: “Warë las 9 ëwashun”. Tsënam wawqiqa kënö nirqan: “Pescäduta tsarinapaqqa tsaqa tsaqallam ëwanantsik, manam munanqantsik höratsu”.

9 Tsënömi Jesuspa qateqninkunaqa nunakunata tariyänampaq hörachö y kayanqan sitiukunachö ashiyaq. Tsënöqa templuchö, Diosta adorayänan wayichö, wayin wayin y qatukuyänan pampakunachömi yachatsikuyaq (Hëch. 5:42; 17:17; 18:4). Noqantsikpis yachatsikunqantsik sitiukunachö nunakuna, imanö kayanqantam alli musyanantsik. Tsëpaqqa nunakunata imë höra y tarinapaq kaq sitiukunachömi ashinantsik (1 Cor. 9:19-23).

1. Pescäduta tsareqkunaqa imë y mëchö pescäduta tsariyänampaq höram trabajayan. (Rikäri 8 y 9 kaq pärrafukunata).

10. ¿Imatatan Jehovä Diosqa markanwan ruratsimun?

10 Pescäduta tsareqkunaqa allim musyayaq imawan y imanö pescäduta tsariyänampaq kaqtaqa. Jesusqa, nunakunata yachatsiyänampaq alliran qateqninkunata yachatsirqan. Pëqa imata apayänampaq, mëchö yachatsikuyänampaq y imata niyänampaq kaqtam nirqan (Mat. 10:5-7; Lüc. 10:1-11). Kanampis tsënöllam Jehoväqa markanwan librukunata, revistakunata y videukunata ruratsimun y yachatsimantsik alli yachatsikunapaq. * Tsënö yachatsimanqantsikwanmi mas alli y mana mantsakushpa yachatsikunapaq yanapamantsik (2 Tim. 2:15).

2. Pescäduta tsareqkunaqa imawan tsariyänampaq kaqtam alli musyayan. (Rikäri 10 kaq pärrafuta).

MANTSAKUSHUNTSU

11. Jesuspa qateqninkuna kayänampaq yachatsikurqa, ¿imanirtan mantsakunantsiktsu?

11 Pescäduta tsareqkunaqa paqaspa y mana alli tiempukunachömi trabajayan, tsëmi mana mantsakoq kayänan. Jesuspa qateqnin kayänampaq yachatsikurpis mana mantsakoqmi kanantsik. Tsëtaqa ruranantsik Jehoväpa testïgunnö yachatsikur qallëkushqa mana allikuna kaptinmi, familiantsik michäkuyaptin, amïguntsikkuna burlakuyaptin y mana wiyamënintsikta munayaptinmi. Tsënö pasanampaq kaqtaqa Jesusqa willakushqanam karqan, tsëmi ima pasakuptimpis mantsakunantsiktsu (Mat. 10:16).

12. Josuë 1:7-9 ninqannö, ¿imaraq yanapamäshun mana mantsakoq kanapaq?

12 Ciëlupita Jesus yanapamanqantsikta musyëmi mana mantsakunapaq yanapamäshun (Juan 16:33; Rev. 14:14-16). Y Jehovä yanapamänapaq kaqmanmi markäkunantsik o yärakunantsik (Mat. 6:32-34). Tsënö karqa manam mantsakushuntsu. Pëdruwan yanaqinkunapis markäkoq o yärakoq kayanqantaqa rikätsikuyarqan, Jesusta qatiyänanrëkur pescädu tsarita dejayanqanchömi. Qampis Jehoväpa testïgunkunawan Bibliapita yachakur y reunionninkunaman ëwanëkipaqqa amïguïkikunata y familiëkikunata willanëkipaqmi mana mantsakoq karqëki. Y kananqa Jehovä munanqannö kawanëkipaqchi kallpachakur këkanki. Tsënömi mana mantsakoq y markäkoq o yärakoq kanqëkita rikätsikurqunki. Kallpachakur sïguiptikiqa Jehovämi mëchö kaptiki o mëta ëwaptikipis yanapashunki (leyi Josuë 1:7-9 *).

3. Pescäduta tsareqkunaqa ima pasakuptimpis mana mantsakushpam trabajayan. (Rikäri 11 y 12 kaq pärrafukunata).

13. Pensanqëki y mañakunqëkiqa, ¿imanöraq mana mantsakunëkipaq yanapashunki?

13 Mana mantsakoq kanapaqqa Jehovä yanapamänapaqmi mañakunantsik (Hëch. 4:29, 31). Pëqa mañakunqantsikta wiyarmi mana mantsakunapaq yanapamäshun. Y unë sirweqninkunata yanapanqannömi, mana allikunapa pasaptiki yanapashunqëkiman y Jehovä munanqannö kawanëkipaq pensanqëkim yanapashunki. Teyta Diosqa israelïtakuna puka lamarta tsimpayänampaq yanapashqa këkarqa, Jesuspa qateqnin kanëkipaqpis yanapashunkim (Ex. 14:13). Tsëmi salmusta qellqaq nunanö pensanantsik: “TEYTA DIOS noqawan kaptinmi imapitapis mantsakütsu. Nunakuna conträ shäriyaptinpis manam llakikütsu” (Sal. 118:6).

14. Ishkaq panintsikkunapitaqa, ¿imatatan yachakuntsik?

14 Jehoväqa mantsallïshu nunakunatapis mana mantsakuyänampaq yanapanqanmi yanapamäshun. Tsëtaqa rikärishun juk panita pasanqanchö. Pëqa Diospita yachatsikuyta mana puëdinampaq kaqta pensarmi, mana reqinqankunata parlapëtaqa alläpa mantsaq. Tsëmi paniqa kallpachakurqan Teyta Diosta y nunakunata kuyanampaq. Y ushanan junaqkunachöna kanqantsikta musyar yachatsikunampaqmi Teyta Dios yanapëkunampaq mañakurqan. Tsënömi kë paniqa mana mantsakushpana llapan tiempunwan yachatsikurqan. Jehovä Diosqa Josuë 1:7, 9 ninqannömi, tsëllaraq yachatsikur qallaqkunatapis yanapan. Pani Tomöyu pasanqanta rikärishun. Yachatsikur qallanqan junaqmi, pëtaqa juk warmi kënö qayapëkurqan: “Jehoväpa testïgunkunapitaqa nanam musyëta munätsu” nirmi wayinman yëkukuykurqan. Kushi kushillam pani Tomöyuqa juk kaq panita nirqan: “¿Rikarqunkiku? Manaraq imapis niptïmi tsë warmiqa Jehoväpa testïgun kanqantsikta musyarqanna”. Kananqa pani Tomöyuqa llapan tiempunwanmi yachatsikun.

IMATAPIS TIEMPUNCHÖ RURASHUN

15. ¿Ima ninantan imatapis tiempunchö rurë? Y cristiänukunaqa, ¿imanötan tsëta rikätsikuntsik?

15 Tiempunchö imatapis rurëqa, ruranapaq kaqta rurëmi. Pescäduta alli tsareqqa tsaqa tsaqam shärikunan, trabäju ushanqanyaqmi kanan y mana alli tiempu kaptimpis sïguinanmi. Tsënömi cristiänukunapis Diospita yachatsikurqa sïguinantsik këyaqllana nimanqantsikyaq (Mat. 10:22).

16. ¿Imatan imatapis tiempunchö ruranapaq yanapamäshun?

16 Nunakunaqa manam imatapis tiempunchö ruraqtsu kantsik. Mana kallpachakushpam ruranqantsikllawan kushishqa kakuntsik. Peru imatapis tiempunchö ruranapaqqa alliran patsätsinantsik. Awmi, rurëta mana puëdinqantsikta ruranapaqqa Jehovä Diospa yanapakuynintam wanantsik (Gäl. 5:22, 23).

17. Imatapis tiempunchö ruranapaqqa, ¿imatatan Pablu nirqan 1 Corintius 9:25-27?

17 Apostol Pabluqa imatapis tiempunchö ruraq nunam karqan, tsënö karpis alliraq kallpachakunqantam nin (leyi 1 Corintius 9:25-27). Imatapis tiempunchö rurayänampaqmi cristiänukunata mandarqan y “llapan imëkapis allimampa y shumaq patsëkatsir” rurayänampaqmi nirqan (1 Cor. 14:40). Tsënömi tiempuntsikta alli patsätsinantsik Diospa kaqchö alli kanapaq y Jesuspa qateqnin kayänampaq nunakunata yachatsinapaq (Hëch. 2:46).

JUKLLA RURASHUN

18. ¿Imatatan ruranantsik Jehovä kushikunampaq?

18 Ëka pescäduta tsarinqanchömi pescädu tsareq nunapa trabäjunqa rikakun. Peru noqantsik kallpachakunqantsikqa manam ëka nunakunata yachatsinqantsikchötsu rikakun (Lüc. 8:11-15). Jehovä Diosnintsikta y tsurinta cäsukur yachatsikur sïguishqaqa kushikuyanqam (Mar. 13:10; Hëch. 5:28, 29).

19, 20. ¿Imanirtan imëpitapis mas yachatsikunantsik?

19 Wakin nacionkunachöqa juk ishkë killallam pescäduta tsariyan. Pescäduta tsariyänampaq tiempu kanqanyaqllam pëkunaqa alli kallpachakuyänan. Noqantsikqa ushakë tiempuchöna karmi imëpitapis mas yachatsikunantsik. Nunakuna salvakuyta puëdiyänampaqqa ichik tiempullanam yachatsikushun, tsëmi shuyaränantsiktsu puëdirninraq o tiempuntsik kaptinraq yachatsikunapaqqa (Ecl. 11:4).

20 Kananmi imëpitapis mas munënintsik kanan, Bibliapita mas yachakunantsik, mana mantsakoq kanantsik y imatapis tiempuchö ruranantsik. Qampis öchu millon Jehoväpa testïgunkunawan yachatsikuy. Tsënö rurarmi “TEYTA DIOS kushikïta qomashqam kallpayuq rikakuntsik” ninki (Neh. 8:10). Yachatsikur sïguinëkipaq churakë Jehovä këyaqllanam ninqanyaq. Yapëchönam Diospa Gobiernumpita maslla yachatsikunapaq kima masta yachakurishun.

66 KAQ CANCION Diospa willakïninkunata willakushun

^ par. 5 Patsachö kanqan witsanmi Jesusqa qateqninkuna kayänampaq pescädu tsareq humildi nunakunata nirqan. Kanan witsampis tsënö nunakunatam Jesusqa mas qateqninkuna ashiyänampaq nin. Këchömi Bibliapita yachakuykaqkuna tsë rurëta mantsakurnin imata rurayänampaq kaqta yachakushun.

^ par. 1 MASLLA MUSYANAPAQ: “Nunakunata pesquëtam” nirqa llapan Teyta Diospita yachatsikoqkunapaqmi parlëkan. Y pëkunanam Jesucristupa qateqnin kayänampaq yanapakuykäyan.

^ par. 10 Rikäri 2018 wata octubri killa Täpakoq revistachö “Rasumpa kaqta yachatsikushun” neqta 11 a 16 päginankunachö.

^ par. 12 Josuë 1:7-9: “‘Yapëpis jina nirishqëki: Ama qelanëtsu ni mantsakïtsu. Sirwimaqnï Moisés yachatsishunqëki leykunata mana qonqëta nishunqëkinölla cumpli. Llapanta cumpliptikiqa ima ruranqëkichöpis yanapashqëkim. Tsë qellqarëkaq leykunata imëpis ama qonqankitsu, sinöqa paqaspa y junaqpa yarparanki llapanta cumplinëkipaq. Tsënö cumpliptikim llapan ruranqëkikunapis alli kanqa. Noqaqa TEYTA DIOSNIKIM kä. Mëpa ëwaptikipis yanapanaqpaq qamwanmi imëpis këkäshaq. Tsëmi ama qelanëtsu ni mantsakïtsu’”.