1. Yesuusi qulxuˈme woshshaadannoha shoole manna mayyee koyisino? Insa maa assituyya?

ROSAANCHU Pheexiroosi, Indiriyaasi, Yaiqoobinna Yohaannisi qulxuˈme woshshaaxxite galtinoreeti. Insa Yesuusi, “Ane hoode amme, ani manna woshshaaddinanni gede asseemmoˈnena” yiinsa woyite hiitto ikkitinoro hanni hedde. * Insa maa assitino? Qullaawu Maxaafi, “hakkawoyintenni woshshaadonsa agurte isi hoode hadhu” yaanno. (Mat. 4:18-22) Kuni doodhitino doorshi heeshshonsa hegerera soorrannoho. Insa qulxuˈme woshshaada agurte ‘manna woshshaaddannore’ ikkitanno. (Luq. 5:10) Xaa yannarano Yesuusi suwashshu wodani noonsaha halaale baxanno manna koyisanni no. (Mat. 28:19, 20) Yesuusi manna woshshaadattoha ikkatto gede koyisinohe koyishsha adhootto?

2. Manna woshshaandeemmore ikkinammora albaanni seekkine heda hasiissannonkehu mayiraati? Konne doorsha doodhate mayi kaaˈlannonke?

² Atino Qullaawa Maxaafa xiinxallite heeshshokki giddo mitore biddi assiˈroottoha ikkara dandaanno; hatto ikkiro, danchu duduwi halashshaancho ikkate doodha dandaatto. Yesuusi koyishsha adhate hobbi ruxxi yiittoro hexxo mudhitooti. Hobbi ruxxi yaakki kuni doorshi shota ikkinokkita huwatoottota leellishshanno. Hige Qullaawu Maxaafi Pheexiroosinna ledosi loossannori woshshaadonsa “hakkawoyintenni” agurte hadhinota kulanno. Ikkollana insa hakkonne doorsha doodhitinohu  heeshshi gotti assite heddukkinni diˈˈikkino. Insa Yesuusa affinohunna Mesihicha ikkinota ammantinohu lewu aganira albaanniiti. (Yoh. 1:35-42) Atino Yihowanna Yesuusi daafira lowore rosoottoha ikkara dandaanno; ayyaanaamittetennino lopha hasiˈrattoti egennantinote. Kayinnilla konne doorsha gura qiniite laittokkinni doodha dihasiissannohe. Pheexiroosi, Indiriyaasinna wolootu konne doorsha doodhitanno gede kaaˈlinonsari maati?

3. Yesuusi koyishsha adhatto gede kakkayissannohe akatta hiikkuriiti?

³ Yesuusiti umi rosaano laala, egennonna worbimma noonsareeti; hattono insaneeto qeeˈlitannoreeti. Kuri akatta manna woshshaadate worbuulle ikkitanno gede kaaˈlitinonsati dihuluullissannote. Konni birxichira atino worba Kiristoosi rosaancho ikkate kuri akatta lossiˈra dandaatto gara ronseemmo.

4. Pheexiroosi manna woshshaadannoha ikkanno gede kakkayisinosiri maati?

⁴ Pheexiroosi qulxuˈme woshshaaxxannohu maatesira hasiisannore wonshate calla diˈˈikkino. Isi konne looso loosannohu lowo geeshsha baxanno daafira ikkikki digatino. (Yoh. 21:3, 9-15) Isi gedensoonni manna woshshaadate loosono baxino. Yihowa kaaˈlonni Pheexiroosi manna woshshaadate loosinni worba ikkino.—Soq. 2:14, 41.

5. Luqaasi 5:8-11 kultanno garinni, Pheexiroosi waajjinohu mayiraati? Ninke togoo waajja qeeˈlineemmo gede kaaˈlannonkeri maati?

⁵ Sabbankeemmohu Yihowa banxeemmo daafiraati; konne looso loonseemmo gede kakkayisinonkehu qaru coyi isooti. Ikkadda diˈˈikkinoommoreeti yine hendummorono Yihowara noonke baxilli tenne qeelate kaaˈlannonke. Yesuusi Pheexiroosi manna woshshaadannoha ikkara koyisisi woyite “waajjitooti” yiinosi.  (Luqaasi 5:8-11 nabbawi.) Pheexiroosi Yesuusi rosaancho ikkummoro mayi iillannoe ikka yee waajje badhera dihigino. Yesuusi isinna ledosi loossannori maalaletenni lowo qulxuˈme amaddanno gede kaaˈlinsa woyite, Pheexiroosi dhagge assiˈrino; isi Yesuusi koyisisi woyite konni loosiˈra ikkado diˈˈikkoommoho yee hedino. Yesuusi rosaancho ikkittoro maa assa hasiissannohero huwatatto woyite yaadattoha ikkara dandaanno. Hatto ikkiro Yihowara, Yesuusiranna mannaho noohe baxilli lexxanno gede assiˈri; hatto assittoro, Yesuusi manna woshshaadatto gede koyisino koyishsha adhate kaˈˈatto.—Mat. 22:37, 39; Yoh. 14:15.

6. Sabbankeemmo gede assannonkehu wolu korkaati maati?

⁶ Sabbankeemmo gede kakkayisannonkeha wole korkaata laˈno. Yesuusi “hadhine . . . rosaanoˈya asse” yee hajajino hajajo wonsha hasiˈneemmo. (Mat. 28:19, 20) Mannaho sabbankeemmo gede assannonkehu wolu korkaati insa “qarramenna gara hawe noo” daafiraati; konnira Maganu Mangistere kulanno halaale rosa hasiissannonsa. (Mat. 9:36) Yihowa baalunku gari manni gara ikkitino egennonna gato afiˈrara hasiˈranno.—1 Xim. 2:4.

7. Roomu Sokka 10:13-15 sabbakate loosi lowo geeshsha hasiisannoha ikkinota leellishshannohu hiittoonniiti?

⁷ Sabbakate loosi abbanno guma hendeemmo woyite, konne heeshsho gatisanno looso loosate kaˈneemmo. Qulxuˈme woshshaadanno manchi hatto assannohu qulxuˈme itateeti woy hiˈrateeti; ninke kayinni manna ‘woshshaandeemmohu’ heeshshonsa gatisateeti.—Roomu Sokka 10:13-15 nabbawi; 1 Xim. 4:16.

8-9. Qulxuˈme woshshaadanno manchi maa afa hasiissannosi? Mayira?

⁸ Yesuusi waro qulxuˈme woshshaaxxanno Israeelaawichi hiittoo qulxuˈme woshshaaxxannoro afa hasiissannosi. (Lew. 11:9-12) Qulxuˈme heedhanno baseno afa hasiissannosi. Qulxuˈme duucha woyite heedhannohu injaannonsa wayinna sagale noowaati. Qulxuˈme woshshaaxxanno manchi baxi yannara mare woshshaaxxa dandaannoni? Paasifiki giddichora heeˈrannohu mittu misiyoone ikke soqqamanno rodii, qulxuˈme woshshaaxxate maltino yanna doora hasiissannota huwatino; hakko qooxeessira heeˈrannohu mittu rodii ledosi qulxuˈme woshshaadanno gede koyisinosi. Misiyoone ikke soqqamanno rodii qulxuˈme woshshaaxxanno rodiira, “Gaˈa soodo sase saatenni xaando” yiisi. Koyisino rodii qole, “Coyi dihattooti. Qulxuˈme woshshaadate haˈneemmohu ninkera injiitannonke yannara ikkikkinni, qulxuˈme anfanni yannaraati” yiisi.

⁹ Hatteente gede, umi xibbi diro heedhinori manna woshshaaddanno rosaanono manna anfanni baseranna saatera sabbakate sharrantanno. Lawishshaho Yesuusi rosaano qullaawa mine, xaadu mine, mine mine hadhenna gudumaaleho sabbakkino. (Soq. 5:42; 17:17; 18:4) Ninkeno qoqqowinkera heeˈranno manni daafira afa hasiissannonke. Pirogiraamenke biddi assiˈne insara injiitanno yannaranna basera sabbaka hasiissannonke.—1 Qor. 9:19-23.

10. Yihowa dirijjite maa qixxeessitinonke?

¹⁰ Qulxuˈme woshshaaxxanno manchi garu woshshaadonna woshshaandanni gara afa hasiissannosi. Ninkerano sabbakate loosinkera addi addi uduunni hasiisannonke. Qoleno konne uduunne ma garinni horoonsiˈneemmoro afa hasiissannonke. Yesuusi manna woshshaandanni gara rosaanosira xawise kulinonsa. Yesuusi insa maa adhite hadhannoro, mama sabbakkannoronna mayite sabbakkannoro kulinonsa. (Mat. 10:5-7; Luq. 10:1-11) Yannankerano Yihowa dirijjite sabbakate loosinkenni dancha guma afiˈneemmo gede kaaˈlannonkeha, Rosiisate Horoonsiˈneemmo Uduunne qixxeessitinonke. *  Qoleno kuri uduunne horoonsiˈneemmo gara ronsoommo. Afiˈneemmo qajeelshi worbuulle ikkineemmonna loosinkenni dancha guma afiˈneemmo gede kaaˈlannonke.—2 Xim. 2:15.

11. Manna woshshaaddannori worbuulle ikka hasiissannonsahu mayiraati?

¹¹ Qulxuˈme woshshaaxxitannori worbuulle ikka hasiissannonsa. Mito woyite insara baaru aana hedeweelchuri iillannonsa. Duucha woyite hashsha woshshaaxxitanna hedeweelcho dambalu kaˈˈara dandaanno. Manna woshshaaddannorino worbuulle ikka hasiissannonsa. Sabbankeemmonna mannaho Yihowa Farciˈraasine ikkanke kulleemmo woyite, dambalu gedee fonqoli iillankera yaano, maatenke gibbankera, afinonke manni arrassankeranna mannu kulleemmore macciishsha giwara dandaanno. Kayinni tini dimasissannonke. Mayira yiniro, Yesuusi harunsaanosi giwannonsa manniwa soyannonsata coyiˈrino.—Mat. 10:16.

12. Iyyaasu 1:7-9 kultanno garinni worbuulle ikkate mayi kaaˈlannonke?

¹² Albinni roore worba ikka dandaattohu hiittoonniiti? Umihunni, Yesuusi konne looso iima heeˈre loosiisanni noota addaxxi. (Yoh. 16:33; Aju. 14:14-16) Layinkihunni, Yihowa towaateemmoˈne yee eino qaale wonshannota ammani. (Mat. 6:32-34) Ammanakki kaajjituro roore worba ikkatto. Pheexiroosinna  jaallasi loosonsa facci assite agurte Yesuusa harunsitu woyite, kaajjado ammana noonsata leellishshino. Atino, afinohe manniranna maatekkira Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa xiinxallitanni noottotanna gambooshshe haˈra hanafoottota kulte jawaata ammana nooheta leellishootto! Qoleno Yihowahu keeraanchu biddishshi garinni heeˈrate akattakkinna heeshshokki biddi assiˈroottoti dihuluullissannote. Hatto assoottohu ammananna worbimma noohe daafiraati. Albinni roore worba ikkate sharramatto woyite Yihowa ‘haˈratto darga baalaho ledokki noota’ addaxxa dandaatto.—Iyyaasu 1:7-9 nabbawi.

13. Hiincanna huuccatto assiˈra worba ikkatto gede kaaˈlitannohehu hiittoonniiti?

¹³ Worba ikkate kaaˈlannoheri woluri maati? Worbanna waajjattokkiha ikkatto gede kaaˈlahera Yihowa huucciˈri. (Soq. 4:29, 31) Yihowa huuccattokki macciishshe dawaro qolanno; hattono tuge diagurannohe. Isi woˈmanka woyite ledokki ikke kaaˈlannohe. Alba Yihowa woloota kaaˈlino gara hiincakkino kaaˈlitannohe. Isi iillinohe qarra cincite saˈˈatto gede kaaˈlinohehunna heeshshokki biddi assiˈratto gede jawaante uyinohehu hiittoonniitiro hedi. Mannasi Duumu Baari giddoonni qole sayisino Magani, ati Kiristoosi rosaancho ikkatto gede kaaˈlannohe. (Ful. 14:13) Aterano faarsaasinchunnite gedee ammana heedhohe; isi, “Kaaliiqi ledoˈya heeˈre kaaˈlannoe daafira, diwaajjeemmo; mannu assannoeri dino” yee faarsiˈrino.—Far. 118:6.

14. Maaseyinna Tomoyo lawishshinni maa rosootto?

¹⁴ Worbuulle ikkineemmo gede kaaˈlannonkehu wolu coyi, Yihowa alba waajjanno manni worbuulle ikkanno gede kaaˈlinonsahu hiittoonniitiro hedate. Hanni Maaseyi yinanni rodoo woˈnaalsha laˈno. Ise huta ikkitino daafira ammanase mannaho horo kule diafeemma yite heddino. Affinokki manna hasaawisa gooddiˈne anfannikki baga gede ikkitinose. Konnira ise Maganohonna mannaho noose baxilli lexxanno gede assiˈrate sharrantino. Heeˈnoommoti wiinamme sabbaka hasiissanno yanna ikkitinota hiincitino, hattono sabbakate hasattose lexxitanno gede huuccatto assidhino. Ise waajja qeelte woˈma yanna suwisaancho nafa ikkite soqqama hanaffino. Yihowa haaruuddu halashshaanono worbuulle ikkitanno gede kaaˈlannonsa. Hanni Tomoyo yinanni rodoo lawishsha laˈno. Ise mite yite sabbakate fultu barra minunni mine hadhanni heedheenna umo xaaddinoti qaete ama “Yihowa Farciˈraasine ledo horo hasaawa dihasiˈreemma” yite hanqite saanqa aanaho cuffinose. Tomoyo beˈe yitukkinni ledose soqqantanno rodoora “Mittore nafa coyiˈrummakkinni, Yihowa Farciˈraasincho ikkoommota affinota laitta? Konnira tashshi yiinoe!” yitino. Tomoyo xa woˈma yanna suwisaancho ikkite soqqantanni no.

15. Meessaneeto qeeˈlate yaa mayyaate? Kuni Kiristaanaho hasiisanno akataati yineemmohu mayiraati?

¹⁵ Qulxuˈme woshshaadatenni fushshiˈrino manchi isonooto qeeˈlanno. Meessaneeto qeeˈlate yaa, “loosa hasiissanno looso loosate meessaneeto qixxeessate dandooti.” Qulxuˈme woshshaaxxitannori soodo gutte kaˈˈa, loosu goofa geeshsha agarte loosa, ayyare injaa hoogguro nafa cince loosa hasiissannonsa. Ninkeno cincine loosonke umo fushsha hasiˈneemmoha ikkiro, ninkeneeto qeeˈla hasiissannonke.—Mat. 10:22.

16. Ninkeneeto qeeˈlate mayi kaaˈlannonke?

¹⁶ Meessanaa qeeˈlate akati kalaqamunni afiˈnanniha diˈˈikkino. Isinni duucha woyite mitto looso ninkera injiinonke garinni loosa rakkannonke. Ikkollana mito woyite lowo geeshsha hasiisanno coyi loosate shota diˈˈikkanno. Konnira ninkeneeto qeeˈline loosa hasiissannonke.  Shota ikkinokki looso loosa dandiineemmo gede ninkeneeto qajeelsiˈrate kaaˈlo hasiissannonke. Konnira Yihowa qullaawu ayyaanisi widoonni kaaˈlannonke.—Gal. 5:22, 23.

17. Umi Qorontoosi 9:25-27 kultanno garinni, soqqamaasinchu Phaawuloosi isonooto qeeˈlate maa assino?

¹⁷ Soqqamaasinchu Phaawuloosi isonooto qeeˈlannoho. Ikkollana isi, gara ikkinore assate manninatesi “gadadisa” hasiissinosita coyiˈrino. (1 Qorontoosi 9:25-27 nabbawi.) Isi ninkeno umonke qeeˈlineemmo gedenna baalanka coye “seerunninna amanyootunni” assineemmo gede jawaachishinonke. (1 Qor. 14:40) Woˈmanka woyite ayyaanaamittete coye assate ninkeneeto qeeˈla hasiissannonke; kuri coyi giddo mittu, manna woshshaadate yaano, rosaano assate looso ganyine loosate.—Soq. 2:46.

18. Yihowa danchu gumi gede asse laˈˈannori maati?

¹⁸ Qulxuˈme woshshaaxxanno manchi qiniinoe yaannohu lowo qulxuˈme woshshaaxxirooti. Ninkeha soqqanshote guma bikkinannihu kayinni, lowo manni Maganu dirijjitewa daanno gede kaaˈlankenni diˈˈikkino. (Luq. 8:11-15) Agurrummokkinni dancha duduwo dudumbummoronna woloota rosiinsummoro, Yihowa tenne danchu gumi gede asse laˈˈanno. Mayira? Korkaatuno, hatto assineemmo woyite, isiranna Beettisira hajajammanni heeˈnoommo.—Maq. 13:10; Soq. 5:28, 29.

19-20. Xaanni wiinamme sabbankeemmo gede assannonkehu wolu korkaati maati?

¹⁹ Mite gobbara qulxuˈme woshshaaxxa dandiinannikki aganna no. Togoo gobbara qulxuˈme woshshaaxxanno manni, woshshaaxxinanni wogga saˈara rakkanno woyite wiiname woshshaaxxanno. Ninkeno manna woshshaandeemmore ikkinoommohura, alamete goofimarchi rahino daafira, wiinamme sabbaka hasiissannonke! Konne heeshsho gatisanno looso loonsanniti hili yanna calla gattino. Konne lowo geeshsha hasiisanno looso ‘Injaannoe woyite looseemmo’ yite loosa keeshshitooti.—Ros. 11:4.

²⁰ Albinni roore laalaati, Qullaawu Maxaafi egennokki bowirsiˈri, hattono worbanna ateneeto qeeˈlattoha ikki. Sette miliyoone saˈannori manna woshshaaddannori ledo loosi; hatto assittoro Yihowa aanno hagiirre afiˈratto. (Neh. 8:10) Konne looso Yihowa ikkino yaa geeshsha woˈma giddokkinni loosate murciˈri. Aananno birxichira, Maganu Mangisteha sabbakate looso diinaggaambe loonseemmo gede kaaˈlannonkeha sase coye ronseemmo.