1, 2. Jastalni wa xyala ja 1 Timoteo 6:20, ¿jasa tʼilan oj skʼuluk ja Timoteo?

YAJNI june ayiʼoj jun jasunuk bʼa chaʼanyabʼalil, ayni ekʼele wa xyayi pilan kristyano bʼa oj talnajukyi. Jun sjejel, bʼobʼta oj waj yaʼ ochuk bʼa banko bʼa mas seguro oj ajyuk sok jachuk mi oj chʼayuj ma mi oj elkʼajukyi. Jachuk wa xkabʼtik stojol ja jas wa stojolan sjipjel jkʼujoltikyi june bʼa jun jasunuk chaʼanyabʼal wa xkilatik.

² (Kʼuman ja 1 Timoteo 6:20 *). Ja jekabʼanum Pablo yaʼ julyi skʼujol ja Timoteo bʼa ayni jas akʼubʼalyi jel chaʼanyabʼalil: ja meran snajel sbʼaja jas wa skʼana ja Dyos sbʼaja kristyano. Ja Jyoba cha yayi ja Timoteo ja cholal bʼa xcholjel ja Yabʼali sok skʼulajel ja «yaʼtel bʼa xcholjeli» (2 Tim. 4:2, 5). Ja Pablo yala yabʼ ja Timoteo tʼilani a-stalnay ja bʼa jas akʼubʼalyiʼi. Ja Jyoba cha sjipunej skʼujol jmoktik jastik bʼa chaʼanyabʼalil. ¿Jastik junuk? ¿Sok jas yuj tʼilan oj jtalnaytik?

3, 4. Ala jujuntik rason yuja smeranil bʼa Biblia jel chaʼanyabʼalil

³ Yuja slekil skʼujoli, ja Jyoba yaʼunejkitik ja meran snajel wa xtax ja bʼa Yabʼali, ja Biblia. Ja jastik meran it jelni chaʼanyabʼalil yujni wa sjeʼakitik jastal oj kʼot kamigoʼuktik ja Jyoba sok jastal oj ajyukotik meran gusto. Yajni wa xkiʼajtik ja jastik meran it sok wa xkatik makunuk ja bʼa jsakʼaniltik, mixani moso wala ajyitik ja bʼa sjejelik mi meranuki sok ja bʼa skʼulajel jastik bʼa kux (1 Cor. 6:9-11).

⁴ Ja jastik meran wa xtax ja bʼa Yabʼal ja Dyosi cha jelni chaʼanyabʼalil yujni ja Jyoba kechanta wa xya snaʼ ja kristyanoʼik bʼa chʼin wa xyaʼa sbʼaj sok ja matik wa skʼana oj «sbajuque»  (Hech. 13:48). Ja kristyanoʼik it wa skisawe ja jas wa xya makunuk ja Dyos bʼa oj jul jbʼajtik ja smeranil ja bʼa jtyempotiki (Mat. 11:25; 24:45). Mini oj bʼobʼ jnebʼtik ja smeranilik it bʼa keʼntikta. Yabʼjel lek stojol masni jel chaʼanyabʼalil yuj chikan jas junuk (Prov. 3:13, 15).

5. ¿Bʼa jas mas sjipunej skʼujol jmoktik ja Jyoba?

⁵ Ja Jyoba cha sjipunej skʼujol jmoktik ja bʼa cholal bʼa sjejelyi tuk kristyano ja smeranil sbʼaja yeʼn sok ja bʼa jas wa skʼana oj skʼuluki (Mat. 24:14). Ja rasonik it jelni chaʼanyabʼalil yujni wa skoltay ja tuk bʼa oj ajyuke ja bʼa spamilya ja Jyoba sok bʼa oj bʼobʼ staʼe ja sakʼanil bʼa tolabida (1 Tim. 4:16). Ama jel xkʼulantik jitsan ma tʼusan ja bʼa xcholjeli, wantikni koltanel ja bʼa aʼtel mas tʼilan ja bʼa jtyempotiki (1 Tim. 2:3, 4). ¡Juni niwan cholal aʼtel soka Dyos! (1 Cor. 3:9).

6. ¿Jasa ekʼ sbʼaje jujuntik nochumanik bʼa mi stalna sbʼaje?

⁶ Ja bʼa styempo ja Timoteo, jujuntik nochumanik mi yilawe chaʼanyabʼalil ja cholal yiʼoje bʼa aʼtel lajan soka Dyos. Jun sjejel, ja Demas syajtay ja luʼumkʼinal it sok ja yuj mi skisa ja cholal bʼa aʼtel lajan soka Pablo (2 Tim. 4:10). Ja Figelo soka Hermógenes yaʼawekan ja xcholjeli yujni, lajansok, xiwye oj yiʼe wokol jastal ja Pablo (2 Tim. 1:15). Ja Himeneo, Alejandro sok Fileto paxye apóstata sok sjipawekan ja smeranili (1 Tim. 1:19, 20; 2 Tim. 2:16-18). Lajansok, ja yeʼnle tsatsni ajyiye bʼa jun tyempo ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos, pe yaʼawekan yiljel chaʼanyabʼalil ja bʼa meran tʼilani.

7. ¿Jastik trampa wa xyaʼ makunuk ja Satanás bʼa keʼntik?

⁷ ¿Jastik trampa wa xya makunuk ja Satanás bʼa oj katikan stalnajel ja jas yaʼunejkitik ja Jyoba? La kiltik jujuntik. Jani wa xyamakunuk ja yajel ekʼ gusto jutsʼin, ja jastik wa x-axi makunuk bʼa loʼilanel bʼa spukjel ja jastal oj yil sbʼaje june, bʼa pensarik sok jastik skʼulajel bʼa bʼobʼta oj yiʼotik yajelkan ja smeranili. Cha wa xya makunuk ja stʼenwanel ja tuki ma ja bʼa ikʼwanel patikal bʼa slejel modo oj ya xiwkotik sok yajelkan ja xcholjeli. Sok wa sleʼa modo oj sloʼlayotik bʼa smaklajel ja jas «mi stojoluk ay bʼa wa x-aji sbʼiʼiluk snajel mi meranuk» sbʼaja apóstataʼik sok yajelkan ja smeranili (1 Tim. 6:20, 21, TNM).

8. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jas ekʼ sbʼaj ja Daniel?

⁸ Ta mi xkaʼa jkwidadotik, ojni bʼobʼ jsijpantikan takal takal ja smeranili. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Daniel, * bʼa jelxani xkʼankʼuniyuj ja bideojuego. Ja yeʼn wa xyala: «Kʼe tajnukon soka bideojuego yajni ayto kiʼoj lajune jabʼil. Ja kʼeyontʼani, wani la tajniyonsok  jastik bʼa mi maloʼuk. Pe takal takal kʼe tajnukonsok bʼa wa x-ajyi spekʼjel chikʼ sok jastik junuk bʼa ti chʼikan soka pukujik». Kotʼni jun tyempo wala tajniyon 15 hora. Ja Daniel wa xyala: «Ja bʼa kojoli wani snaʼa ja tikʼe tajnel jaw sok ja janekʼ tyempo wa xpila wani yajel jitskon bʼa Jyoba. Pe ja jkʼujoli jelxani chʼuʼuy bʼa wa xpensaraʼan ja rasonik bʼa Biblia mixani xbʼajin». Ja it wa sjeʼakitik ja bʼa yajel ekʼ gusto jutsʼin bʼa lajansok mi xjomwani oj bʼobʼ yi‘otik och bʼa yajelkan ja smeranili. Ta jach kʼa ekʼ jbʼajtik, ojni bʼobʼ jchʼaytik ja jastik junuk jel chaʼanyabʼal yaʼunejkitik ja Jyoba.

9. Jastalni wa xyala 1 Timoteo 1:18, 19, ¿jasa ya slaj ja Pablo ja Timoteo?

⁹ (Kʼuman ja 1 Timoteo 1:18, 19 *). Ja Pablo ya slaj ja Timoteo jastal jun soldado sok yayi ja mandar bʼa mok yakan «tiroʼanel ja bʼa lekil tiroʼaneli». Pe ja tiroʼanel jaw mini chikʼ bʼakʼetuk, jani bʼa yaʼteltajel ja Dyos. ¿Jas modo ja kʼuʼumanotik Dyos kʼotelotik jastal soldadoʼik bʼa jun guerra? ¿Jastik modoʼal tʼilan oj katik ajyuk ja soldadoʼotik bʼa Kristo? Ja slajelal yaʼa Pablo wa sjeʼakitik joʼe jasunuk tʼilan oj jkʼuluktik bʼa tsats lek oj jyamtik ja smeranili. La kiltik jastik junuk.

10. ¿Jasunkiluk ja kechanta kaʼteltaytik ja Dyos, sok jas yuj jel tʼilan?

¹⁰ Kechanta yeʼn la kaʼteltaytik ja Dyos. Jun lekil soldado toj wa x-ajyi. Wa skʼulan luchar sok spetsanil yip bʼa stalnajel june bʼa wa syajtay ma jun jasunuk chaʼanyabʼal wa xyila. Ja Pablo stsatsankʼujolan ja Timoteo bʼa kechanta ja ayaʼteltay ja Dyosi, ja it jani ja bʼa yajtanel sok ja ajyel toj soka yeʼn (1 Tim. 4:7). Yajni tey man bʼa kojoltik ja jastik jaw, masni tsats oj ajyukujtik ja kʼankʼunel bʼa syamjel tsats lek ja smeranili (1 Tim. 4:8-10; 6:6).

11. ¿Jas yuj tʼilan oj jkʼajtes jbʼajtik?

¹¹ La jkʼajtes jbʼajtik. Jun soldado tʼilan oj skʼajtes sbʼaj ta wa skʼana oj skʼuluk ja xcholi. Ja Timoteo skʼulan ja xcholi jastal soldado bʼa Kristo, yujni snocho ja rason aji ekʼyi ja Pablo yuja Dyos bʼa a-spak ajnel ja bʼa kʼankʼunel mi lekuki, bʼa yajel ajyuk modoʼalik bʼa kʼuʼuman Dyos sok bʼa oj smojtay ja yermanoʼiki (2 Tim. 2:22). Bʼa skʼulajel ja jaw tʼilani oj skʼajtes sbʼaj. Sok cha jachuk ja keʼntik tʼilani oj jkʼajtes jbʼajtik ta wa xkʼanatik skʼulajel ganar ja kʼankʼunel bʼa mi lekuki (Rom. 7:21-25). Cha tʼilan oj jkʼajtes jbʼajtik ta wa xkʼanatik yajel elkan ja poko modoʼal sok yajel ajyuk ja yajkʼachili (Efes. 4:22, 24). Sok yajni jel yajtik wala kantik ja yajni wa xchʼak ja kʼakʼu, bʼobʼta tʼilani oj jtʼen jbʼajtik wajel ja bʼa tsomjeli (Heb. 10:24, 25).

12. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj kʼotkotik jun lekil jeʼuman?

¹² Ta jun soldado wa skʼana yajel makunuk lek ja syamkʼabʼi, tʼilani tikʼan oj snebʼ syamjel. Juntikxtani, ja kʼuʼumanotik Dyos tʼilan oj jnatik jastal yajel makunuk lek ja Yabʼal ja Dyos (2 Tim. 2:15). Ja tsomjeliki wa skoltayotik bʼa jujuntik modo jastal skʼulajel. Pe ta wa xkʼanatik oj katik kʼokxuke ja kristyano janekʼto chaʼanyabʼal yiʼoj ja smeranil bʼa Biblia, tʼilani oj ajyukujtik jun programa bʼa spaklajel ja Biblia. Tʼilani oj katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik soka skoltanel ja Yabʼal ja Dyosi. Pe mini malanukta kechan oj jkʼumuktik. Tʼilani oj jpensaraʼuktik ja bʼa bersikuloʼik wa xkʼumantiki sok spaklajel ja jas yalunej ja bʼa juʼuntiki bʼa jachuk oj kabʼtik lek stojol sok snajel xcholjel (1 Tim.  4:13-15). Jachuk chapan oj ajyukotik bʼa sjejelyi ja tuk yajel makunuk ja Biblia. Meran, mi malanukta skʼumajel yile jun teksto, wani xkʼanatik oj jkoltaytike bʼa ayabʼye stojol sok yiljel jastal wa xkoltajiye. Pe ta wa xpaklaytik tikʼan ja Biblia, ojni kʼotkotik lekil jeʼumanik (2 Tim. 3:16, 17).

13. Jastalni wa xyala ja Hebreos 5:14, ¿jas yuj tʼilan oj katik makunuk ja yip ja jpensartiki?

¹³ La katik makunuk ja ‹yip ja jpensartik›. Jun soldado tʼilani bʼajtanto oj snaʼ ja bʼa jas xiwela sbʼaji sok mi oj skʼuluk. Cha jachuk ja keʼntiki tʼilani oj jnatik ja bʼa jastik bʼobʼta oj yixtalaʼukotik sok anto mi oj jkʼuluktik (Prov. 22:3; kʼuman ja Hebreos 5:14 *). Jun sjejel, tʼilani oj jtsatik lek ja bʼa jastik wa xkatik ekʼ gusto jutsʼin. Tikʼanxta, ja programaʼik bʼa telebisyon soka pelikulaʼik ayiʼoj jastik bʼa kux. Ja kʼuʼumanotik Dyos mini xkʼelatik ja tikʼe jastik jaw yujni takal takal oj ya yopijuk ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba. Wani xnaʼatik ja Dyos wa xyijnay ja jastik bʼa kux sok ja matik yiʼoje ja tikʼe sakʼanil jaw wani xyixtalaʼan sbʼaje sok cha jachuk ja tuk (Efes. 5:5, 6).

14. ¿Jastal koltaji ja Daniel yuja spensarajeli?

¹⁴ Ja Daniel, staʼa tiʼal ja bʼa parrapo 8, kʼe yaʼ sbʼaj kwenta mini lekuk ja yajel ekʼ gusto jutsʼin soka bideojuego bʼa wa x-ajyi spekʼjel chikʼ sok jastik junuk bʼa pukuj. Sleʼa skoltajel ja bʼa Watchtower Library bʼa yajelkan ja jas wa skʼulani. ¿Jasa slekilal yila? Yaʼakan tajnel soka bideojuego bʼa wa xjomjiyuji, skʼulan cancelar ja bideojuego jach bʼa Internet sok yaʼakan smojtajel ja tuk tajnumiki. Ja yeʼn wa xyala: «Jaʼukto maʼ oj tajnukonsok bideojuegoʼik, kʼe ka ekʼ mas tyempo ja bʼa yajel ekʼ gusto jutsʼin jach mixa wa xkaʼ makunuk aparatoʼik ma soka hermanoʼik bʼa kongregasyoni». Ja yan ja Daniel precursor sok ansyano.

15. ¿Jas yuj jel xiwela sbʼaj ja yaljelik bʼa mi meranuki?

¹⁵ Jastalni ja Timoteo, ja keʼntik cha tʼilani oj kabʼtik stojol ja jastik wa spukuwe mi meranuk ja apóstataʼik jelni xiwela sbʼaj (1 Tim. 4:1, 7; 2 Tim. 2:16). Jun sjejel, bʼobʼta oj spuk-e jastik mi meranuk wan ekʼel sbʼaje ja kermanotik ma yajel och yile dudaʼik sbʼaja xchonabʼil ja Jyoba. Ja abʼalik it ojni ya yopijuk ja skʼuʼajel kiʼojtik. Mokni katikan oj sloʼlayotik ja jastik wa spukuwe, yujni ti wa xjak bʼa winike bʼa ‹mi xa tojuk ja  spensare bʼa chʼayta yujile ja smeranili› sok wa skʼanawe yajel kʼe kʼumal sok tiroʼanel (1 Tim. 6:4, 5). Ja yeʼnle wa skʼanawe oj jkʼuʼuktik ja jastik wa xyalawe sok bʼa mixa oj jipjkʼujoltik ja kermanotiki.

16. ¿Jasa tʼilan mok katikan oj sjom kolomtik?

¹⁶ Mok jas sjom kolomtik. Jastalni jun «lekil soldado bʼa Kristo Jesús», ja Timoteo tʼilan ja oj waj skʼujol ja yaʼtel bʼa xcholjeli sok bʼa mini oj jomjukyi yolom ja jastik junuki soka bʼa tuk skʼelsat (2 Tim. 2:3, 4, TNM). Jastalni ja yeʼn, mokni katikan a-sjom kolomtik ja kʼankʼunel bʼa ajyel kujtik mas jastik junuk. «Ja yipalil wa xloʼlani ja rikesaʼili» ojni bʼobʼ ya tupuk ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba, ja jastal jel xkaʼatik tsʼakatal yuja Yabʼali sok ja kʼankʼunel xcholjel yabʼye ja kristyano (Mat. 13:22, TNM). Tʼilani yijel jun jsakʼaniltik bʼa chʼin, yajel makunuk ja jtyempotik sok bʼa mi oj katikan «slejel bʼajtan ja sGobyerno ja Dyos» (Mat. 6:22-25, 33).

17, 18. ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa stalnajel ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba?

¹⁷ La jchap jbʼajtik bʼa ay jas oj jkʼuluktik wego. Jun soldado tʼilani wego oj spensaraʼuk jas oj skʼuluk bʼa jun jasunuk xiwela sbʼaj oj ixtalajuk. Ta wa xkʼanatik oj jtalnaytik ja jas yaʼunejkitik ja Jyoba, tʼilani ay jas oj jkʼuluktik wego ja bʼa jastik xiwela sbʼaji. ¿Jasa oj skoltayotik skʼulajel? Spensarajel bʼajtanto jas oj jkʼuluktik bʼa jun jasunuk xiwela sbʼaj.

¹⁸ Jun sjejel, bʼa jun kʼin, bʼajtanto oj kʼeʼuk wa x-alji yabʼye ja matik teye ja bʼa tiw ayil-e bʼay ja mas mojan wa x-ajyi elel. ¿Jas yuj? Yujni ta ay jas ekʼi oj snaʼe bʼa oj bʼobʼ eluke wego. Bʼa juntikxtani, la jnebʼtik bʼajtanto bʼa oj elkotik ta junta chʼaykʼujol eljul jun jasunuk wa spukuwe ja apóstataʼik ma jun jasunuk bʼa kux ma spekʼjel chikʼ, ja yajni wantik yajel makunuk ja Internet ma ja yajni wantik skʼeljel jun pelikula ma jun programa bʼa telebisyon. Ta chapan ayotik, wegoni ay jas oj jkʼuluktik bʼa stalnajel ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba sok ajyel sak ja bʼa stiʼ sati (Sal. 101:3; 1 Tim. 4:12).

19. ¿Jastik slekilal oj kabʼtik stsamalil ta wa xtalnaytik ja jastik chaʼanyabʼal yaʼunejkitik ja Jyoba?

¹⁹ Ja yaʼtijumotik ja Dyos tʼilani oj jtalnaytik ja jastik chaʼanyabʼal yaʼunejkitik ja Jyoba: ja jastik smeranil bʼa Biblia soka cholal bʼa sjejelyile ja tuk. Ta jkʼulantik, oj ajyuk jun jconcienciatik bʼa laman, jun jsakʼaniltik bʼa meran ay stojol soka gustoʼil bʼa skoltajel ja tuk bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Jyoba. Soka skoltaneli, ojni bʼobʼ jtalnaytik ja jas sjipunej jkʼujoltiki (1 Tim. 6:12, 19).