Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Tokniuj Joseph Rutherford niman oksekimej tokniuan akin okintlajpalotoj Nomachtijkej itech Biblia akin chantiyaj Europa.

1920: cien xiuitl ika tlakuitlapan

1920: cien xiuitl ika tlakuitlapan

IPEUJYAN xiuitl 1920, itekipanojkauan Jehová melak yolpakiyaj pampa ok kinpolouaya kichiuaskej miyek tekitl. Ipan yejon xiuitl, okitlapejpenijkej ken texto del año tlen kijtoua yejuin tlaxelojli: “Nejua ninokuikatia itech toTEKO, yejuan nechmaka poder” (Sal. 118:14).

Niman Jehová melauak okinmakak “poder” yejuin tokniuan. Ipan yejon xiuitl, omiyekiyakej colportores, akin aman noixmatij ken precursores. Achto san nemiyaj 225, san ika, ijkuakon oajsikej hasta 350. Niman opanok itlaj tlen xkeman panouaya, ipantsin 8,000 trabajadores de clase, akin aman noixmatij ken tenojnotskej, okontitlankej imininforme ipan oficinas kampa noyekanaj nochi sucursales. Melak temojkatlachialti kenon Jehová okinteochiuj.

TENOJNOTSAJ IKA NOCHI INYOJLO

Ipan 21 de marzo de 1920, Joseph Rutherford, akin ijkuakon kinyekanaya Nomachtijkej itech Biblia, okitemakak se tlamachtijli tlen itoka katka: “Millones que ahora viven no morirán jamás”. Nomachtijkej itech Biblia okichiujkej nochi tlen ouelkej niman ijkon kinnotsaskej miyekej tlaltikpakchanejkej. Okitlaneujkej se teatro tlen más ueyi katka ipan ueyikalpan Nueva York niman okinxejxelojkej kanaj 320,000 invitaciones.

Ipan se periódico noijtoua ika nopanoltis tlamachtijli “Millones que ahora viven no morirán jamás”.

Melak miyekej otlakakitoj. Onosentlalijkej más de 5,000 tlaltikpakchanejkej ijtik teatro niman, pampa sajnoye yotenka, 7,000 tlaltikpakchanejkej kiyauak onokaujkej. Ipan yejuin revista tlen okis ika inglés onoijto ika Nomachtijkej itech Biblia xkeman kipanoltiayaj se ueyi tlanechikojli ken yejuin. Ipan yejuin ueyi tlanechikojli melak miyekej oyajkej niman nochimej okinyolchikauj.

Nomachtijkej itech Biblia melak okimixmatkej pampa okiteijlikej ika miyekej akin aman nemij xkeman mikiskej. Ipan yejon tonaltin, xkasikamatiyaj ika ok nonekiya miyekan tenojnotsaskej itech iTekiuajyo toTajtsin. Maski ijkon, yejuamej ika inyojlo tenojnotsayaj. Ida Olmstead, akin opeuj yauj ipan tlanechikoltin ipan xiuitl 1902, okijto: “Tikmatstoyaj ika tlaltikpakchanejkej ueliskiaj kiseliskej miyek tlateochiualistin, ika yejon, nochimej tikinnojnotsayaj”.

SAN NO YEJUAMEJ PEUAJ KINKIXTIAJ INAMATLAJKUILOLUAN

Akin nemiyaj Betel opeujkej kinkixtiaj seki amatlajkuiloltin niman ijkon tokniuan nochipa makipiyakan tlen ika kichikaujtoskej intlaneltokil. Okikoujkej tlen ika kinkixtiskiaj amatlajkuiloltin niman okitlalijkej ipan se kajli tlen okitlaneujkej. Yejuin kajli onkatka ipan avenida Myrtle número 35, ne Brooklyn (Nueva York), nisiuj kampa onkatka Betel.

Leo Pelle niman Walter Kessler opeujkej tlapaleuiyaj Betel ipan enero de 1920. Walter okijto: “Ijkuak otajsikej, akin tlayekanaya ipan imprenta otechontak niman otechijli: ‘Ok poliui se hora iuan tlajko para titlakuaskej’. Kuakon, otechnauati matikintlejkoltikan seki cajas tlen kipiayaj libros tlen onkatkaj sótano”.

Leo okijto tlenon opanok uajmostla: “Otechijlikej matikinchipauakan itepanuan yejon kajli. Melak tsokuiltikej katkaj. San ika, otikchiujkej ika toyojlo pampa tikmatstoyaj ika yejon tekitl katka para Jehová”.

Máquina tlen kixmatiyaj ken prensa plana, kampa nokixtiaya revista The Watch Tower.

San opanok seki semanas niman sekimej tokniuan opeuj kikixtiaj revista The Watch Tower (ika español, La Torre del Vigía). Ipan on máquina tlen kixmatij ken prensa plana, tlen onkatka kampa ika ome piso, onokixtijkej 60,000 revistas The Watch Tower del 1 de febrero de 1920. Niman ipan sótano tokniuan okitlalijkej se ueyi máquina tlen okitokayotijkej el Acorazado. Ompa noijki nokixtiaya revista The Golden Age, tlen aman noixmati ken ¡Despertad! Opeujkej ika on revista del 14 de abril de 1920. Kuajli nesi ika Jehová okiteochiuj nochi tlen okichiujkej tokniuan.

“Otikchiujkej ika toyojlo pampa tikmatstoyaj ika yejon tekitl katka para Jehová”

KISA SE KUALTSIN TLAMACHTIJLI IPAN SE REVISTA

Itekipanojkauan Jehová melak yolpakiyaj pampa aman inochiujtoya yejuin tekitl niman san sekan inemiyaj. San ika, sekimej Nomachtijkej itech Biblia yokikaujkaj ikalpan Jehová itech xiuitl 1917 hasta 1919 pampa opanoka tlen melak ouijtika. ¿Kenon ueliskiaj kinpaleuiskiaj?

Ipan revista The Watch Tower del 1 de abril de 1920, onotlali se tlamachtijli tlen itoka “Moremos en paz”. Yejuin tlamachtijli kijtouaya: “Kuajli tikmatstokej [...] ika nochimej akin kipiyaj espíritu santo [...] kinektokej kilkauaskej tlen yopanok, [...] san sekan nemiskej iuan ikalpan toTajtsin niman tekitiskej ijkon ken se tlalnakayotl”.

Miyekej okichiujkej tlen ompa kijtouaya. Se tokniuj iuan isiuauj, akin okitlalkauijkaj ikalpan toTajtsin, okijkuilojkej: “Melak xkuajli tlen otikchiujkej, pampa ipantsin se xiuitl [xotitenojnotskej] ijkon ken oksekimej tokniuan kichiujtoyaj. [...] Xok keman tiknekiskiaj tijkajkauaskej ika titenojnotsaj”. Ijkuak tokniuan akin okitlalkauijkaj ikalpan toTajtsin oksejpa ouajnokuepkej, okitakej ika onkatka miyek tekitl tlen nonekiya nochiuas.

KIXELOUAJ “ZG”

Ipan 21 de junio de 1920, Nomachtijkej itech Biblia opeuj kixelouaj “ZG”. Yejuin san no yejua on libro The Finished Mystery (El misterio terminado), * san ika, okichijchiujkej kentla se revista yeskia. Tokniuan melak miyek libros okimejyeujkaj pampa, ipan xiuitl 1918, tekiuajkej xok okinkauilijkej makintekitiltikan.

Ikalpan Jehová xsan okimijli colportores makixelokan yejuin amatlajkuilojli, noijki okimijli nochimej trabajadores de clase. Se amatlajkuilojli okijto: “Ipan nochi tlanechikoltin, nochimej [akin yonoapolaktijkej] niman uelis kichiuaskej yejuin tekitl, noneki ika inyojlo kichiuaskej. Yejuin tlen tinochimej noneki tikijtoskej: ‘San se tlemach nikchiuas: niktemakas ZG’”. Edmund Hooper okijto ika miyekej akin otlapaleuijkej xkeman tenojnotsayaj techajchan. Niman noijki okijto: “Otikasikamatkej ika yejuin tekitl más ueyi katka xijkon ken tiknemiliayaj”.

KINYOLCHIKAUAJ TOKNIUAN AKIN NEMIJ EUROPA

Ijkuak panotoya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, tokniuan xueliyaj kimatiyaj kenon nemiyaj sekimej Nomachtijkej itech Biblia akin chantiyaj ipan okseki países, ika yejon, tokniuj Rutherford okinek kinyolchikauas niman kinpaleuis oksejpa matenojnotsakan. Ika yejon, ipan 12 de agosto de 1920, tokniuj Rutherford niman oksekimej nauimej tokniuan okintlajpalotoj Nomachtijkej itech Biblia akin chantiyaj Gran Bretaña, Europa continental niman Oriente Medio.

Tokniuj Rutherford nemi Egipto.

Ne Gran Bretaña, Nomachtijkej itech Biblia okipanoltijkej yeyi uejueyimej tlanechikoltin niman okseki 12 tlanechikoltin. Noijtoua ika oyajkej kanaj 50,000 tlaltikpakchanejkej. Ipan revista The Watch Tower onoijto: “Tokniuan melak kuajli ken onomachilijkej niman onoyolchikaujkej. Aman más notlasojtlayaj niman san sekan tekitiyaj. Niman akin noyolkokouayaj, aman yolpakiyaj”. Ne París, tokniuj Rutherford oksejpa okipanolti tlamachtijli “Millones que ahora viven no morirán jamás”. Kampa onosentlalijkaj xok yakaj más onakiya. Ijkuak otlan, 300 tlaltikpakchanejkej okitlajtlankej más makinmachtikan itech Biblia.

Se amatl kampa noijtoua ika nopanoltis se tlamachtijli ipan Royal Albert Hall de Londres.

Opanokej seki semanas niman sekimej tokniuan oyajkej Atenas, El Cairo niman Jerusalén. Tokniuj Rutherford okichiuj maonia se kajli kampa nejyeuaskiaj toamatlajkuiloluan ne Ramala, tlen onka nisiuj Jerusalén, niman ijkon oksekimej tlaltikpakchanejkej ueliskiaj kixmatiskej toTajtsin. Sakin onokuep Europa niman okipeualti Oficina de Europa Central, kampa nokixtiskiaj toamatlajkuiloluan.

KITEIJLIAJ IKA ONOCHIUJ ITLAJ TLEN XKINAMIKIYA

Ipan septiembre de 1920, okis revista The Golden Age número 27, yejuin revista kijtouaya kenon okintlajyouiltijkej Nomachtijkej itech Biblia ipan xiuitl 1918. Yejon ueyi máquina tlen okitokayotijkaj el Acorazado, okinkixti ipantsin cuatro millones de copias itech yejuin revista.

Foto tlen policías okikixtilijkej tokniuj Emma Martin.

Ompa onoijkuilo tlen ipan onochiuj tokniuj Emma Martin, akin colportora katka niman chantiya San Bernardino (California, Estados Unidos). Ipan 17 de marzo de 1918, yejua niman tokniuan Edward Hamm, Edward Sonnenburg niman Ernest Stevens, oyajkej ipan se pitentsin tlanechikojli tlen okipanoltijkej Nomachtijkej itech Biblia.

Se tlakatl akin oyajka ipan yejon tlanechikojli, xoyajka tla pampa kinekiya uelis itech Biblia. Sakin, yejuin tlakatl okijto: “Oniajka ipan yejon tlanechikojli pampa tekiuajkej onechontitlankej. Ompa ninemiya pampa niknekiya nikitas ika tlenon uelis tikinteixpantiskej”. Niman okinexti tlen kitejtemouaya: se libro El misterio terminado. Opanok seki tonaltin niman okajsikej tokniuj Emma Martin niman on yeyimej tokniuan tlakamej. Okimijlikej ika xokitlakamatkej Ley de Espionaje pampa kitemakatoyaj se libro tlen tekiuajkej yokimijlikaj maka sa makitekitiltikan.

Tekiuajkej okijtokej ika yejuin nauimej tokniuan xokitlakamatkej tlanauatijli, niman okimijlikej ika kintsakuaskiaj yeyi xiuitl. Maski tokniuan okintlajtlanilijkej oksekimej tekiuajkej makinpaleuikan, yejuamej xokinpaleuijkej, ika yejon, ipan 17 de mayo de 1920, okintsajkej. San ika, opanok itlaj tlen xkichiayaj.

Ipan 20 de junio de 1920, tokniuj Rutherford okijto ipan se ueyi tlanechikojli, tlen onopanolti ne San Francisco, tlen inpan onochiujka yejuin tokniuan. Akin oyajkaj ipan yejon ueyi tlanechikojli melak onajmankej pampa ijkon okinchiuilijkaj tokniuan, ika yejon, okontitlanilijkej presidente de Estados Unidos se carta. Yejuamej okijkuilojkej: “Tikitaj ika xkinamiki tlen okichiuilijkej [...] Martin [...] pampa onoijto ika xokitlakamat ley de espionaje. [...] Tikitaj ika tekiuajkej okichiujkej tlen xkuajli [...] pampa san okitejtemojkej kenon [...] kitlajtlakoltiskej [...] Martin [...] niman sakin okiteixpantijkej niman ijkon makitsakuakan”.

Uajmostla, presidente Woodrow Wilson okiteijli makinmakauakan Martin, Hamm, Sonnenburg niman Stevens. Ompa otlan tlen xkuajli okinchiuilijkaj.

Ipan itlamiyan xiuitl 1920, Nomachtijkej itech Biblia melak yolpakiyaj. Tokniuan akin tekitiyaj ipan oficinas kampa noyekanaj nochi sucursales más miyek tekitl kipiayaj, niman tokniuan más kiteijliayaj ika san iTekiuajyo toTajtsin uelis kiyektlalis nochi tlen xkuajli nochiua ipan yejuin tlaltikpaktli (Mat. 24:14TNM). Niman, ipan xiuitl 1921, nochiuaskia okseki tekitl niman ijkon más noteijlis tlen kichiuas iTekiuajyo toTajtsin.

^ párr. 18 El misterio terminado katka ika chikome volumen itech Estudios de las Escrituras. “ZG” san no yejua on libro El misterio terminado, san ika, okichijchiujkej kentla se revista yeskia. Ixpan “ZG” onotlali ika katka The Watch Tower del 1 de marzo de 1918. Letra “Z” kijtosneki yejon kachtopa letra tlen kipiya Zion’s Watch Tower, niman letra “G”, tlen ika chikome letra onka ipan abecedario, kijtosneki yejon ika chikome volumen itech Estudios de las Escrituras.