Ja Jyoba yani yi yipe ja cholumanik jaw bʼa kongana wa skʼana oj aʼtijuke. Ja bʼa jabʼilik jaw, ja janekʼ colportor, ma ja precursoriki, kechan ajyi 225 bʼa kʼotni 350. Bʼa jatoni sbʼajtanil ekʼele, bʼa mas ja 8 mil aʼtijumik bʼa eskwela, ma ja cholumanik bʼa kongregasyon, sjekawe ja yimpormeʼe bʼa xcholjel ja bʼa opisinaʼik bʼa yechalil wa xkʼelxi ja aʼteli. Ja Jyoba yani koʼ slekilal bʼa jun sjakʼjel jel chamyabʼjel.

Ja 21 bʼa marzo bʼa 1920, ja Joseph Rutherford, bʼa yeʼntoni wa stojo ja aʼtel wa skʼulane ja Paklanumik bʼa Biblia, ya ekʼuk ja loʼil «Millones que ahora viven no morirán jamás». Ja Paklanumik bʼa Biblia skʼulane ja janekʼ bʼobʼyujile bʼa slokjel ja kristyanoʼik bʼa wa skʼanawe snebʼjel ja bʼa Biblia. Smajawe june ja bʼa teatro mas niwan ja bʼa chonabʼ Nueva York sok spukuwe junuk 320,000 juʼunik bʼa lokjelal.

Ja jastal jel lek sjakʼawe ja lokjelal ja kristyano mini jach wa smalaye. Stsomo sbʼaje mas ja 5,000 kristyano, bʼa bʼutʼni ja auditoryo, sok 7,000 tini ajyiye bʼa jwera. Ja rebista it ja bʼa inglés yala jani bʼi waj «june ja bʼa tsomjelik jel aʼay stsomo sbʼaje ja Paklanumik bʼa Biblia bʼa tuktukil País.

Ja Paklanumik bʼa Biblia jelni kʼot najuk sbʼaje yuja loʼil «millones que ahora viven no morirán jamás». Ja bʼa tyempo jaw, mitoni xyabʼye stojol bʼa jeltoni jitsan jas oj skʼuluke ja bʼa xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Ama jachuk, wani skʼanawe kongana oj skʼuluke. Ja Ida Olmstead, bʼa kʼe wajuk ja bʼa tsomjelik bʼa 1902, yala: «Wani xnaʼatikon ja kristyanoʼik waneni smajlajel jitsan lekilal, ja yuj mini kaʼatikonkan xcholjel yabʼye ja lekil yaljelik spetsanil ja matik wa xtaʼatikon ja bʼa xcholjeli».

Bʼa mi oj skʼuluk yujile palta ja waʼelal bʼa Dyos, ja hermanoʼik bʼa Betel kʼe skʼuluke imprimir jujuntik ja bʼa juʼuniki. Smanawe ja makina bʼa oj makunuki sok ti yaʼawe bʼa jun naʼits smajuneje ja bʼa número 35 ja bʼa avenida Myrtle, ja bʼa Brooklyn (Nueva York), bʼa mojani yiʼoj ja Naʼits Betel.

Ja Leo Pelle sok ja Walter Kessler kʼe aʼtijuke bʼa enero bʼa 1920 ja bʼa Betel. Ja Walter yala: «Yajni kʼotikon, ja maʼ kajan sbʼaj skʼeljel ja imprenta skʼelawotikon sok yala kabʼtikon: «Wanto skʼana jun ora sok snalan ja bʼa  waʼeli». Ja yuj yala kabʼtikon la katikon elkʼen ja kajaʼik bʼa libro tey bʼa yibʼel ja naʼitsi».

Ja Leo xcholo ja jas ekʼ ja bʼa el kʼakʼu: «Jkusutikon ja sat naʼits ja bʼa bʼajtan piso ja bʼa naʼitsi. Mini bʼa kilunej jel kux jun jasunuk ja bʼa jsakʼanili. Pe mini lomuk, yujni ja sbʼaj ja Kajwaltiki».

Mini ekʼ jitsan semana, jujuntik hermano kongana xa wane skʼulajel imprimir ja The Watch Tower (bʼa kastiya, ja La Torre del Vigía). Ja makina bʼa skʼulajel imprimir tey ja bʼa xchabʼil piso, yawe el 60,000 kopya ja bʼa número 1 bʼa febrero bʼa 1920 ja bʼa rebista it. Ja bʼa yibʼel ja naʼitsi ja hermanoʼik yaʼawe jun makina bʼa skʼulajel imprimir bʼa wa xyawe sbʼiʼili Acorazado. Cha skʼulane imprimir ja rebista The Golden Age, ja bʼa jtyempotik wa sbʼiʼilan ¡Despertad! Ja bʼajtan rebista kʼulaji imprimir ja tiw, waj bʼa 14 bʼa abril bʼa 1920. Chikani lek, ja Jyoba ya koʼyi slekilal ja yaʼtijumik jaw bʼa jel skʼujolane ja yaʼtele.

Ja yaʼtijumik toj ja Jyoba cha kʼetani skʼuluke ja yaʼtele sok yabʼjel stsamalil ja ajyel soke ja yermanoʼe. Pe jujuntik ja Paklanumik bʼa Biblia ja bʼa 1917 sok 1919, yaʼawekan ja xchonabʼil ja Jyoba, jabʼilik bʼa wokolikniʼa. ¿Jastalxa oj bʼobʼ koltajuke?

Ja The Watch Tower bʼa 1 bʼa abril bʼa 1920, chʼikjini ja artikulo «Moremos en paz», bʼa ayiʼoj ja tsamal yaljelik it: «Seguroni aytik [...] spetsanil ja matik ayiʼoje ja yip ja Kajwaltiki [...] pwestoni aye xchʼayjel skʼujole ja jastik ekʼta, [...] bʼa ajyel lajan tsoman sok skʼulajel jastal bʼa jun ita kwerpo».

Jitsani nikji skʼujole ja tsamalik yaljel jaw. Jun nupanum stsʼijbʼan: «Mini tʼun sbʼejuk ja mi jas jkʼulantikon bʼa mas ja jun jabʼili yajni ja tuk wane skʼulajel ja aʼtel [bʼa xcholjeli]. [...] Wani xmajlaytikon mixani nunka oj pil jbʼajtikon ja bʼa bʼeji». Yajni cha kumxiye, ja aʼtijumik it jelni jitsan jas oj skʼuluke.

Ja bʼa 21 bʼa junio bʼa 1920, ja Paklanumik bʼa Biblia kʼeyesok jun tsatsal campaña bʼa spukjel ja «ZG», bʼa jani libro The Finished Mystery bʼa kʼunil patik aji eluk  (El misterio terminado). * Jitsani snolowekan ja libro jaw yajni timjiye spukjel ja bʼa 1918.

Cha lokjiye ja cholumanik bʼa kongregasyon, bʼa mini kechanuk ja colportorik, koltanel ja bʼa campaña jaw. Bʼa jun juʼun yala: «Bʼa spetsanil ja kongregasyoni, ja matik yaʼunejexa ja sakʼanile [yiʼunejexa jaʼ] bʼa oj bʼobʼ koltanuke tʼilani gusto oj skʼuluke. Bʼa jani oj yal-e yibʼanele: ‹Jun jasunuk wa xkʼulan›: yajelkan ja ZG». Ja Edmund Hooper xcholo bʼa jitsan jatoni sbʼajtanil ekʼele ja bʼa sakʼanile xcholowe bʼa naʼits naʼits. Sok cha yala: Kʼeni kaʼ jbʼajtikon kwenta ja aʼtel it ojni kʼotuk bʼa mas najtik lugar bʼa mini ekʼeluk bʼa jpensartikon».

Yuja jelni wokol stajele kʼumajel ja Paklanumik bʼa Biblia ja bʼa tuk país ja yajni wan ekʼel ja sBʼajtanil Guerra ja bʼa sutanal ja luʼumi, ja hermano Rutherford skʼana oj stsatsankʼujoluke sok cha xchapjel ja xcholjeli. Ja yuj, ja bʼa 12 bʼa agosto bʼa 1920, ja yeʼn sok chane hermano kʼe yulataye ja Gran Bretaña, ja Europa continental sok Oriente Medio.

Ja bʼa Gran Bretaña, ja Paklanumik bʼa Biblia xchapawe oxe niwak asamblea sok 12 tsomjelal bʼa spetsanil kristyano. Lajansok stsomo sbʼaje 50,000 kristyano. Ja rebista it yala bʼa tʼusan ja bʼa ulatanel skʼulane: «Ja hermanoʼiki jelni aji likikuke sok tsatsankʼujolajiye. Masxani tsoman aye yuja yajalkʼujol sok ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos. Sok ja matik jel tristeʼaye, gustoʼaxiye». Ja bʼa París, ja hermano Rutherford cha ya ekʼuk ja loʼil «Millones que ahora viven no morirán jamás». Ja bʼa auditorio jelni bʼutʼi. Yajni chʼaki, 300 kristyano skʼanawe mas skoltajele.

Ja bʼa semanaʼik jaw, jujuntik hermano yulataye ja Atenas, El Cairo sok Jerusalén. Bʼa oj bʼobʼ skoltaye ja matik wa skʼanawe snebʼjel bʼa Biblia ja bʼa lugarik jaw, ja hermano Rutherford sjama jun bodega bʼa oj yaʼe ja juʼunik ja bʼa chonabʼ bʼa Ramala, mojan bʼa Jerusalén. Tsaʼan, kumxi bʼa Europa sok ya kujlajuk ja Opisina ja bʼa Europa Central, bʼa ojni cha skʼuluke imprimir juʼunik.

Ja bʼa septiembre bʼa 1920, aji eluk ja número 27 ja The Golden Age, bʼa jelni chaʼanyabʼalil yuja xcholo mini sbʼejuk ja iji spatike ja Paklanumik bʼa Biblia ja bʼa 1918, bʼa jelni yiʼaje wokol. Ja Acorazado, jtaʼatik tiʼal ja bʼajtanto, kʼakʼu akwal skʼulan imprimir mas ja 4 miyon kopyaʼik ja bʼa número jaw.

Ja matik skʼumane ja número 27 yilawe ja jas ekʼ sbʼaj ja Emma Martin, jun colportora bʼa San Bernardino (California, Estados Unidos). Ja bʼa 17 bʼa marzo bʼa 1918, ja yeʼn sok oxe hermano, ja Edward Hamm, Edward Sonnenburg sok Ernest Stevens, ochye bʼa jun chʼin tsomjelal bʼa Paklanumik bʼa Biblia.

June ja bʼa maʼ waji mini jaʼuk bʼa oj snebʼ ja Biblia. Mas tsaʼan xcholo: «Wajyon ja bʼa tsomjeli jani yuja yaweki mandar ja matik wa skʼelawe ja maʼ mulal ayi. Tini ajyiyon bʼa stajel prebaʼik». Sok staʼani ja jas wa skʼana: jun juʼun ja bʼa El misterio terminado. Ekʼ tʼusan kʼakʼu, yamji ja hermana Martin soka oxe hermano. Alji yabʼye wane bʼi skʼokjel ja ley bʼa spaklajel nakʼul (Ley de Espionaje) yuja wane spukjel ja libro bʼa timubʼali.

Xchanwanile aljiyabʼye smuleniʼa sok oj lutjuke oxe jabʼil. Ja 17 bʼa mayo bʼa 1920 mixani bʼobʼ skoltay sbʼaje, sok kʼe stup-e ja jas alji yabʼye oj kʼulajuk yile. Pe tukbʼini ja jas wan ekʼel sbʼaje bʼa mini ja wa smajlaye.

Ja 20 bʼa junio bʼa 1920, ja hermano Rutherford xcholo ja jas ekʼ sbʼaje bʼa jun asamblea bʼa San Francisco. Ja matik ti ajyiye, mini tʼun lek yabʼye ja jas kʼulajiyile ja hermanoʼik jaw, sjekaweyi jun karta ja presidente bʼa Estados Unidos. Bʼa wa xyala: «Wa kilatikon mini stojoluk ja jastal aji stup-e [...] ja ixuk Martin [...] yuja bʼa spaklajel nakʼul. [...] Wa xkalatikon ja jas mi lekuk [...] skʼuluneje ja matik wa skʼelawe ta smul june yuja yawe makunuk ja xchole bʼa [...] yajelyi jun trampa [...] ja ixuk Martin [...] sok tsaʼan xchapjelyi jun jasunuk bʼa yeʼna bʼa oj lutjuk».

Ja yajni el kʼakʼu, ja presidente Woodrow Wilson yaʼa perdon ja hermana Martin soka hermano Hamm, Sonnenburg sok Stevens. Ja jastal lutjiye bʼa mini stojoluki tixani chʼaki.

Ja bʼa xchʼakulabʼil ja 1920, ja Paklanumik bʼa Biblia ayni yiʼoje jitsan rasonik bʼa oj ajyuke gusto. Ja bʼa opisinaʼik ja bʼa wa xkʼelxi ja aʼtelik wanxtani kʼiʼel sok ja meran kʼuʼumanik Dyosi masni pwesto aye bʼa xcholjel, kechantani ja sGobyerno ja Dyos oj stojbʼes ja swokole ja kristyano (Mat. 24:14). Jaxa bʼa jabʼil nochani, ja bʼa 1921, juni jabʼil bʼa masto lek xcholjel ja smeranil sbʼaja sGobyerno ja Dyos.