Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

TEMA 45

Jesuspa mandashcata cazuchun ayudapashunchi

Jesuspa mandashcata cazuchun ayudapashunchi

‘Ñucapa catijcuna tucuchun yachachigripaichi [...]. Ñuca tucui imatalla yachachishcataca tucuillata pactachishpa [o cazushpa] causanajuchunmi yachachina canguichi’ (MAT. 28:19, 20).

CÁNTICO 89 Jehová Diosta cazujcunaca ninandami bendiciai tucunga

CAITAMI YACHAJUPASHUN *

1. Mateo 28:18-20​pi nishca shinaca ¿imatata Jesusca mandarca?

CAUSARISHCA jipami Jesusca paipa catijcunaman Galilea llactapi tandanajushca cajpi paicunapa ñaupajpi ricurirca. Chaipi ricurishpaca paipa catijcunamanga ¿imatata ningapaj munarca? Chaipaca Mateo 28:18-20pi nishcata ricupangui (chai textota liipangui).

2. Caipica ¿ima tapuicunatata yachajugripanchi?

2 Jesuspa mandashcataca tucuilla Testigocunami pactachina o cazuna capanchi. Chaipaca Jesús mandashcata imashina pactachinataca cai quimsa yuyaicunapi ricupashun. Primero, chairalla bautizarishcacunataca Jehovapa mandashcata cazuchunga ¿imashinata ayudaita ushapanchi? Segundo, Bibliamanda yachajujcunataca ¿imashinata huauquipanicunaca Jehovata sirvichun ayudaita ushapanchi? Tercero, congregacionmanda caruyashca huauquipanicunataca ¿imashinata cutin villachingapaj llujshichun ayudaita ushapanchi?

JESUSPA MANDASHCATA CAZUCHUN YACHACHIPASHUNCHI

3. Jesuspa mandashcapica ¿imatata yachajupanchi?

3 Jesusca gentecunaman villachigrichi nishpami paipa catijcunataca mandarca. Cai mandashcataca Jesusta ali catijcunaca pactachinapachami capanchi. Shinapash Jesusca villachigrichi nishpallaca na nircachu. Ashtahuangarin “ñuca mandashcata cazuchun yachachina” canguichi nishpami mandarca. Shinaca Bibliamanda yachajujcunamanga Jesuspa mandashcata cazuchun yachachipashunchi. Shina yachachinaca ¿imamandata minishtirishcapacha can?

4. Jesuspa mandashcata Bibliamanda yachajujcuna cazuchunga ¿imatata rurai ushapanchi? Chaipaca shuj chimbapuraimanda parlapai.

4 Jesuspa mandashcata Bibliamanda yachajujcuna cazuchunga ¿imatata rurai ushapanchi? Chaipaca cai chimbapuraipi pensaripashunchi. Carrota manejanata yachachijca ¿imatata alumnocunamanga yachachin? Primeroca leyes de tránsito nishcamandami yachachin. Pero alumnocuna paita cazuchunga ¿imatata rurana can? Carrota manejanata yachachijca alumnopa ladopimi tiarina can. Shinami alumnoca imata yachajushcata pactachin. Caimandaca ¿imatata yachajupanchi?

5. a) Juan 14:15; 1 Juan 2:3​pi nishca shinaca Bibliamanda yachajujcunamanga ¿imatata yachachina capanchi? b) Bibliapa mandashcacunata paicuna cazuchunga ¿imashinata ayudaita ushapanchi?

5 Pimanbash Bibliamanda yachachijushpaca Taita Dios imata rurachun munashcatami yachachinajupanchi. Chai yachajushcacunata paicunapa causaipi pactachichunmi yachachina capanchi (Juan 14:15; 1 Juan 2:3, liingui). Bibliamanda yachajujcunataca escuelapi, trabajopi, ima pugllaicunapipash Bibliapa yachachishcacunata cazuchunmi ayudaita ushapanchi. Shinallata ñucanchi ejemplohuanllatami paicunataca yachachi ushapanchi. Na cashpaca Bibliapa consejocuna ñucanchi causaipi ali desiciongunata agllachun ayudashcatapashmi parlaita ushapanchi. Paicunahuan yachajujushpaca Jehová Diospa espíritu santo paicunata ayudachun nishpapashmi mañanalla capanchi (Juan 16:13).

6. Bibliamanda yachajujcuna Jesuspa mandashcata cazuchunga ¿imatata rurai ushapanchi?

6 Bibliamanda yachajujcuna Jesuspa mandashcata cazuchunga ¿imatata rurai ushapanchi? Bibliamanda yachajujcuna shuj gentecunaman villachina munaita charichunmi ayudana capanchi. Huaquin Bibliamanda yachajujcunaca villachina shimita uyashpaca manllaitami charin. Pero paicuna ama manllachunga Bibliapi yachajushcata intindichun, Jehovapi tucui shunguhuan crichunmi ayudana capanchi. Shina yachajushpaca paicunallatami villachingapaj munanga. Shinaca Bibliamanda yachajujcuna Diospa Reinomanda villachina munaita charichunga ¿imatata rurai ushapanchi?

7. Bibliamanda yachajuj Diospa Reinomanda villachina munaita charichunga ¿imatata rurana capanchi?

7 Bibliamanda yachajujcunataca cashna tapupashunchi: “Diospa Reinomanda yachajushca punllamandapacha ¿imashinata quiquinba causaipica ayudashca? Diospa Reinomandaca ¿nachu shuj gentecunamanbash villachingapaj munapangui? ¿Imashinata shuj gentecunataca ayudaita ushapangui?” (Prov. 3:27; Mat. 9:37, 38). Shinallata Yachachingapaj publicacionguna nishcapi shuj shuj publicacionguna tiajtapash ricuchipashunchi. Shinallata quiquinba familiacuna, amigocuna, trabajopi cumbacunaca maijan publicaciondashi gushtanman nishpapash tapupashunchi. Paicunallata publicacionda agllashca jipaca paicunahuan imashina villachina cashcata repasapashunchi. Bibliamanda yachajuj nara bautizarishca publicador tucujpica paicunataca yachachishpami catina capanchi (Ecl. 4:9, 10; Luc. 6:40).

BIBLIAMANDA YACHAJUJCUNATACA ¿IMASHINATA HUAUQUIPANICUNACA AYUDAITA USHAN?

8. Bibliamanda yachajujcunataca Jehovata, gentecunata juyanaca ¿imata rurachunda ayudanga? (“ Jehovata ashtahuan juyachunga ¿imatata rurai ushapanchi?” nishca recuadrota ricupangui).

8 Jesuspa mandashcataca siempremi yarina capanchi. Chai mandashcataca shuj gentecunamanbash villachishpa paicunapash cazuchunmi yachachina capanchi. Shinallata chai mandashcapica cai ishcai importante yuyaicunatapashmi yachachirca. Primero, Jehovata tucui shunguhuan juyana cashcata. Segundo, gentecunata juyana cashcata (Mat. 22:37-39). Bibliamanda yachajujca Jehovata tucui shunguhuan juyashpaca paicunapa munaimi shujcunaman na manllashpa villachingapaj munanga (Sal. 18:1-3; Prov. 29:25). Bibliata yachajujcunataca Jehovata, gentecunata juyanami Diospa Reinomanda na manllashpa villachichun ayudanga. Cutin congregacionmanda huauquipanicunaca ¿imashinata Jehovata ashtahuan juyachun ayudaita ushan? Chaipaca cati parrafota ricupashun.

9. Shuj alumnoca ¿imashinata carrota manejanataca alipacha yachajuita ushan?

9 Carrota manejanata yachajuj alumnomanda cutin yaripashunchi. Alumno manejashpa rijushpaca paita yachachij nishcatallaca na yachajunllu. Ashtahuangarin shujcuna carrota manejajujta ricushpapashmi yachajun. Por ejemplo, carrota manejanata yachajujujta ricushpaca shuj carrocunaca quiquinra yalichunmi saquinga nishpapashmi yachachin. Shinallata tutayajpica shuj carrocunata ama yapata punchayachingapami michataca bajana cangui nishpapashmi yachachin. Shina ali yachachijpimi alumnoca carrota manejanataca alipacha yachajun.

10. Bibliamanda yachajuj Jehovata sirvina munaita charichunga ¿imashinata ayudaita ushapanchi?

10 Carrota manejanata yachajuj alumnoshnami Bibliamanda yachajujca Bibliamanda yachachijmandapash, shuj huauquipanicunamandapash yachajuita ushan. Shinaca Jehovamanda ashtahuan yachajuna munaita charichun, Jehovapi crishpa catichunga tandanajuicunaman rinami minishtirishcapacha can. Shinallami paicunaca Jehová Diostaca tucui shunguhuan juyanga (Hech. 15:30-32). Tandanajuiman rijpica Bibliamanda yachachijca shuj huauquipanicunatapashmi presentaita ushan. Shinami Bibliamanda yachajujca gulpicunallata juyaita charishcata ricushpa yachajunga. Bibliamanda yachajujca ¿pipa ejemplotata catita ushan? Chaipaca huaquin ejemplocunata ricupashun.

11. a) Bibliamanda yachajujcunaca congregacionbica ¿imatata ricuita ushan? b) Shina ricushpaca Bibliamanda yachajujcunaca ¿imatata yachajuita ushan?

11 Shuj Bibliamanda yachajuj madre solterami, Tandanajuipi shuj panigu paishnallata madre soltera cashcata ricun. Chai panigu paipa huahuacunandi tandanajuipi cangapaj esforzarishcatami ricun. Cutin shuj Bibliamanda yachajujca tabacota fumanata saquingapami esforzarijun. Paica tabacota fumanata saqui ushashca shuj huauquitami rijsin. Chai huauquica Jehovata tucui shunguhuan juyanami chai viciota saquichun ayudahuashca nishpami Bibliamanda yachajujmanga parlan (2 Cor. 7:1; Filip. 4:13). Shina parlashca jipaca, Bibliamanda yachajujtaca quiquinbashmi chai viciotaca mishai ushangui nin. Chaimi paica cushijushpa animarin. Cutin ultimopica Bibliamanda yachajuj shuj jovenmi, shuj Testigo joven cushi cushi cajta ricun. Chaimi Bibliamanda yachajujca imashpashi paica siempre cushilla yalin nishpa pensarin. Chaimi paipash shinallata cangapaj munan.

12. Bibliamanda yachajujcunataca ¿imashinata tucuicunallata ayudaita ushapanchi?

12 Bibliamanda yachajujcuna Jehovata tucui shunguhuan sirvinajuj huauquipanicunata rijsishpami paicunapash Jesuspa mandashcata cazunata, Jehovata, shuj gentecunata juyana minishtirishca cashcatapash cuenta japinga (Juan 13:35; 1 Tim. 4:12). Bibliamanda yachajujcunaca paicunashna imapash viciocunata mishai ushashca huauquipanicunapa ejemplota ricushpami paicunapash cambiai ushashcata cuenta japinga. Chaimi paicunapa causaipi cambiashpa Jesuspa ali catijcuna tucui ushashcatapash cuenta japinga (Deut. 30:11). Shinallata tucuicunallatami Bibliamanda yachajujcunataca Jehovata sirvina munaita charichun ayudaita ushapanchi (Mat. 5:16). Chaimi cada uno cashna tapurina capanchi: “Bibliamanda yachajujcuna tandanajuicunaman shamujpica paicunata animangapaca ¿imatata rurajuni?” nishpa.

CONGREGACIONMANDA CARUYASHCA HUAUQUIPANICUNATA CUTIN VILLACHICHUN AYUDAPASHUNCHI

13, 14. Apostolcuna manllaihuan o desanimarishca cajta ricushpaca Jesusca ¿imashinata tratarca?

13 Congregacionmanda caruyashca huauquipanicunaca Jesuspa mandashcata cutin cazuchunmi ayudana capanchi. Chaipaca Jesús paipa apostolcuna manllaihuan o desanimarishca cajta ricushpa imashina ayudashcata ricupashun.

14 Jesuspa huañuna punlla ña chayamujujpimi paipa apostolcunaca paitalla saquishpa pacajungapaj rirca (Mar. 14:50; Juan 16:32). Apostolcuna manllaihuan o desanimarishca cajpica Jesusca ¿imashinata tratarca? Jesús causarishca jipaca huaquin huarmigucunaman ricurishpami pai causarishcata paipa catijcunaman villachun mandarca. ‘Na manllarinachu canguichi’. Ñuca huauquicunaman villagripaichi nirca (Mat. 28:10a). Apostolcuna Jesusta paitalla saquishca cajpipash “ñuca huauquicuna” nircami. Jesusca paipa taita Jehovashna juyaj, perdonaj cashcatami ricuchirca (2 Rey. 13:23).

15. Shuj huauqui o shuj pani villachinata saquijpica ¿imashinata sintiripanchi?

15 Shuj huauqui o shuj pani villachinata saquishcamandaca ninandami llaquiripanchi. Villachinata saquishca cajpipash paicunaca ñucanchipaca huauquipanicuna cashpa catijpimi juyashpa catipanchi. Shinallata ashtaca huatacunata paicuna Jehovata sirvishcataca na cunganachu capanchi (Heb. 6:10). Paicunata tandanajuicunapi, villachingapaj ñana llujshinajujta ricushpaca ninandami llaquiripanchi (Luc. 15:4-7). Paicunata juyashcataca ¿imashinata Jesushna ricuchita ushapanchi?

16. Shuj huauqui o shuj pani villachinata saquijpica ¿imatata rurai ushapanchi?

16 Juyaihuan tandanajuicunaman invitapashunchi. Jesusca paipa apostolcuna manllaihuan o desanimarishca cajta ricushpaca tandanajuimanmi invitarca (Mat. 28:10b; 1 Cor. 15:6). Shinallata shuj huauqui o shuj pani villachinata saquijpica tandanajuiman cutin richunmi animana capanchi. Talvez cutin cutin nijpimi tandanajuiman ringapaj munanga. Tandanajuiman shamujpica ninandami cushijupashun. Jesuspash paipa catijcuna tandanajuiman rijpica ninandami cushijurianga (Mat. 28:16; Lucas 15:6​huan chimbapurashpa ricupangui).

17. Villachinata saquishca shuj huauqui o shuj pani tandanajuiman shamujta ricushpaca ¿imatata rurana capanchi?

17 Tandanajuiman rijpica cushilla chasquipashunchi. Tandanajuiman Jesuspa catijcuna rijta ricushpaca Jesusca paicunapaman quimirishpami cushilla parlashpa, aliguman chasquirca (Mat. 28:18). Villachinata saquishca shuj huauqui o shuj pani tandanajuiman shamujta ricushpaca ¿imatata rurashun? Paicunapaman quimirishpa cushilla, juyaihuan chasquipashunchi. Talvez imata nita na atinajushpapash imatapash nishpa pingaichingapaca na munapanchichu. Chaipa randica caipi cashcamandaca ninandami cushijuni nita ushapanchi.

18. Inactivo huauquipanicunataca ¿imashinata ayudaita ushapanchi?

18 Paicunapi confiashcata ricuchipashunchi. Jesuspa ali catijcunaca cai tucui alpapi villachina cashcata uyashpaca na ushanshnami sintiririanga. Chaimi Jesusca: “Ñucami cai pacha tucuri punllacaman tucui punllacuna cangunahuan cani” nishpami paicunataca animarca (Mat. 28:20). Shina animashcamandami paicunaca Diospa Shimimanda villachi callarirca (Hech. 5:42). Inactivo huauquipanicunaca ñucanchicuna paicunata animachun, paicunapi confiachunmi minishtin. Paicuna cutin villachingapaj llujshingapaca ninandami manllanga. Shinapash na quiquinlla llujshigringuichu, ñucanchi ayudashunmi nita ushapanchi. Shinami paicunaca na yapata manllanga. Shina ayudajujta ricushpami paicunaca cushijunga. Congregacionmanda caruyashcacunata ñucanchi huauquipanicunatashna tratajpica ninandami cushijunga. Shinallata congregacionman cutin paicuna tigramujpica gulpi huauquipanicunami ninanda cushijupashun.

JESUSPA MANDASHCATA PACTACHIPASHUNCHI

19. ¿Imatata tucuilla huauquipanicunaca rurana capanchi?

19 Jesús mandashcashnaca ¿ima punllacamanda villachina capanchi? Tucuri punllacamanmi villachishpa catina capanchi (Mat. 28:20). Chai punllacaman Jesuspa mandashcataca ¿pactachi ushashunlla? Ari, pactachingapami munapanchi. Chaipaca ñucanchi tiempohuan, culquiguhuan o ima charishcahuan Diospa Reinomandaca villachishpa catingapami ninanda esforzarina capanchi. Shinallami para siempre “causaita” charipashun (Hech. 13:48). Shina rurashpaca Jesushna: ‘Ñucata cachamuj Taita munashcatami rurashpa tucuchina cani. Chaimi, ñucapaca micunagushna capan’ nishcata ñucanchicunapash pactachishun (Juan 4:34; 17:4). Jesuspa mandashcataca tucui shunguhuan pactachingapami esforzarina capanchi (Juan 20:21). Shinaca tucuilla huauquipanicunapura tandajushpa tucuri punllacaman igual villachishpa catipashunchi (Mat. 24:13).

20. Filipenses 4:13​pi nishca shinaca ¿imashinata Jesuspa mandashcata pactachi ushapanchi?

20 Jesuspa mandashcata pactachinaca na facilchu can. Shinapash chai mandashcata cazushpa pactachichunga ‘Taita Diospash’, Jesuspashmi ñucanchitaca ayudajun (1 Cor. 3:9; 2 Cor. 2:17). Shinaca paicuna ayudajujpica chai mandashcataca pactachi ushashunmi. Jesuspa mandashcata pactachinaca shuj jatun bendicionmi can. Shinaca shuj gentecunapash chaitallata rurachun ayudapashunchi (Filipenses 4:13, liingui).

CÁNTICO 79 Ali catichun ushaita cupangui

^ par. 5 Jesusca paipa catijcunataca paita catijcuna tucuchun, cazuchunbash yachachinami canguichi nishpami mandarca. Caipimi Jesús mandashcata imashina pactachina cashcata yachajupashun. Shinallata caimanda ali intindingapaca La Atalaya del 1 de julio de 2004 página 14-19​pi llujshishca revistamandami yachajupashun.

^ par. 66 CAI FOTOPICA: Jehovata juyachunmi shuj paniguca Bibliamanda yachajujman yachachin. Jipaca imata yachajushcatami Bibliamanda yachajujca pactachijujta ricuchin.