ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 45
Jastal skoltajel ja tuk bʼa oj skʼuʼuke ja mandar yaʼakan ja Kristo
«Caaxic, [...] ba jachuc oj och jnebumanil ja cristiano jumasa. [...] Jeahuic ba oj scʼuuque spetzanil ja jmandari» (MAT. 28:19, 20).
TSʼEBʼOJ 89 Maklay sok kʼuʼan ja Dyos
JA JAS OJ PAKLAXUK *
1. ¿Jasa mandar yaʼa ja Jesús ja bʼa Mateo 28:18-20?
TSAʼAN yajni sakʼwita, ja Jesús sjeʼa sbʼaj yi ja snebʼumaniki, bʼa ti wa xtaxye tsoman bʼa Galilea. Ayni jun jasunuk jel tʼilan oj yal yabʼye. ¿Jasunkiluk? Ojni bʼobʼ jkʼumuktik ja bʼa Mateo 28:18-20 (kʼuman).
2. ¿Jas sjobʼjelik oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?
2 Jpetsaniltik ja matik wa xkaʼteltaytik ja Dyos ja bʼa jtyempotik cha tʼilani oj jnochtik ja mandar yaʼa ja Jesús bʼa yajel och nebʼuman ja kristyanoʼik. Ja yuj, la jpaklaytik oxe sjobʼjel bʼa ti chʼikansok ja aʼtel yaʼunejkitik ja Jesús. Ja bʼa sbʼajtanili, sjejelyile ja jastik yaʼunejkan kulan ja Dyos ja ajkʼach nebʼumaniki, ¿jasa cha tʼilan oj jkʼuluktiki? Bʼa xchabʼil, ¿jastal oj bʼobʼ koltanuke spetsanil ja kongregasyon bʼa skoltajel ja estudiante bʼa oj kʼot man skʼujole ja jas wane snebʼjeli? Sok yoxil, ¿jastal oj bʼobʼ jkoltaytike ja hermanoʼik bʼa yaʼawetakan elel xcholjel bʼa oj cha eluke yajkʼachil ekʼele ja aʼtel bʼa yajel och nebʼumaniki?
LA JETIKYILE BʼA OJ SKʼUʼUKE JA MANDAR YAʼAKAN JA KRISTO
3. ¿Jasa ti cha chʼikan ja bʼa mandar yaʼa ja Jesús?
3 Ja Jesús xchiktes kan jaman lek tʼilani oj jetik yile ja kristyano ja mandar yaʼakani. Pe jelni tʼilan yiljel, ja Jesús mini kechanta yala: ‹Jeʼawik yile spetsanil ja jmandari›. Ja jas yala, ‹jeʼawik yile bʼa oj skʼuʼuke spetsanil ja jmandari›. Ta wa xkʼana oj jkʼuluktik ja jaw, tʼilani oj jetik yile ja jas oj skʼuluke ja kestudiantetiki pe cha tʼilani oj jetik yile jastal oj skʼuluke. ¿Jas yuj?
4. Cholo sok jun sjejel jastal oj bʼobʼ jetikyi june bʼa oj skʼuʼuk ja mandar yaʼakan ja Kristo.
4 ¿Jastal oj bʼobʼ jetikyi june bʼa oj skʼuʼuk ja mandar yaʼakan ja Kristo? La kiltik ja bʼa sjejel it. June maʼ wa sjeʼa syamjel karro, ¿jasa wa skʼulan bʼa oj sjeyi ja maʼ wan snebʼjeli bʼa oj skʼuʼuk ja senyaʼik ja bʼa karreteraʼik? Bʼobʼta ja jas bʼajtan oj skʼuluki kechantani oj sjeyi. Pe ta wa skʼana oj snebʼ bʼa oj skʼuʼuk, tʼilani ay jas mas oj skʼuluk. Tʼilani oj waj smojtay bʼa syamjel ja karro bʼa jachuk oj skoltay yajel makunuk ja bʼa karretera ja jas snebʼuneji. ¿Jasa wa xnebʼatiki?
5. a) Jastalni wa xyala ja Juan 14:15 sok 1 Juan 2:3, ¿jasa tʼilan oj jetikyi oj skʼuluk ja estudiante? b) Aʼa jujuntik sjejel bʼa jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik.
5 Yajni jun kristyano wa xkatikyi estudioʼik bʼa Biblia, wa xjeʼatikyi ja jas wa skʼana oj jkʼuluktik ja Dyosi. Pe mini malanukta ja jaw. Tʼilani oj jetikyi oj yaʼ makunuk kada kʼakʼu ja bʼa sakʼanil ja jas wa snebʼa (kʼuman ja Juan 14:15; 1 Juan 2:3). Soka sjejel wa xkaʼatikyi wani xbʼobʼ jetikyi jastal oj ya makunuk ja rasonik bʼa Biblia ja bʼa eskwela, ja bʼa aʼtel ma yajni wa stsaʼa yajel ekʼ gusto jutsʼin. Cha ojni bʼobʼ jcholtik bʼa jun jasunuk ekʼ jbʼajtik bʼa sjeʼa jastal skoltayotik ja rasonik bʼa Biblia ma stsajel lek skʼulajel jun jasunuk. Sok ja yajni wa xkʼulantik orasyon lajansok ja estudiante, la jkʼantikyi ja Jyoba a-stoj soka yipi (Juan 16:13).
6. ¿Jas mas tʼilan oj jkʼuluktik bʼa sjejelyile ja tuk bʼa a-skʼuʼuke ja mandar yaʼa Jesús?
6 ¿Jas mas tʼilan oj jkʼuluktik bʼa sjejelyile ja tuk bʼa a-skʼuʼuke ja mandar yaʼa Jesús? Tʼilani oj jkoltaytik ja estudiante bʼa oj ajyukyuj ja kʼankʼunel bʼa yajel och nebʼuman ja kristyano. Jujuntik estudiante wa x-och kʼitkʼunuke ja kechanta spensarajel skʼulajel ja aʼtel bʼa xcholjeli. Ja yuj, tʼilani oj ajyuk jpasensyatik bʼa skoltajele bʼa oj yabʼye mas stojol ja smeranil ja bʼa Biblia bʼa oj ajyukyujile jun tsatsal skʼuʼajel, sok oj nikjuk ja skʼujole bʼa oj skʼan-e xcholjel. ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj jkoltaytike bʼa oj ajyukyujile ja kʼankʼunel bʼa oj xchol-e ja lekil notisya?
7. ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja estudiante bʼa oj ajyukyuj ja kʼankʼunel bʼa xcholjel ja lekil notisya?
7 Bʼobʼta ojni bʼobʼ katikyi sjobʼjelik jastal it ja estudiante: «¿Jastal oja wal ja weʼn mas tojbʼel jawa sakʼanil man kʼe a-nebʼ ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi? ¿Wan maʼ xa kʼuʼan tʼilan oj yabʼye ja tuk kristyanoʼik? ¿Jas oj bʼobʼ akʼuluk bʼa yeʼnle?» (Prov. 3:27; Mat. 9:37, 38). La jetikyi tratadoʼik ja bʼa yamkʼabʼalik bʼa sjejeli sok la jobʼtikyi bʼaya wa skʼuʼan oj skʼul-e gusto ja spamilyaʼik, ja yamigoʼik ma ja smojik aʼteli. * La katikyi jujuntik ja bʼa oj stsaʼi sok la jkʼuluktik sok ensayar bʼa jachuk oj snebʼ jastal oj skʼap bʼa jun modo tsamal. Jachuk, yajni xkʼot jun choluman mito yiʼunejuk jaʼ, tini la ajyitisok bʼa stojel (Ecl. 4:9, 10; Luc. 6:40).
JA XCHOL JA KONGREGASYON BʼA OJ KʼOT MAN SKʼUJOL JA ESTUDIANTEʼIK
8. ¿Jas yuj jel tʼilan ja kristyano oj kʼot syajtaye lek ja Dyos sok ja jmojtiki? (Kʼela ja rekwagro « Jastal skoltajel ja estudiante bʼa oj syajtay mas ja Dyos»).
8 La ka jul jkʼujoltik ja Jesús yala kabʼtik la jetikyi ja tuk bʼa oj skʼuʼuke spetsanil ja mandar yaʼakani. Mini ay duda, tini chʼikan ja chabʼ mandar mas tʼilani, bʼa jani syajtajel ja Dyos sok ja jmojtiki (Mat. 22:37-39). Ta jeʼatikyi ja estudiante bʼa oj skʼuʼuk, wanotikni skoltajel bʼa oj xchole. Wani x-abʼxi stojol ja jujuntik estudiante wa xiwye ja spensarajel oj eluke xcholjel, pe ojni bʼobʼ katik skʼuʼuke ja Jyoba ojni koltajuke bʼa takal takal oj yawe elkan ja xiwel yiʼoje sbʼaja kristyanoʼik (Sal. 18:1-3; Prov. 29:25). Kechantani ja syajtajel ja Dyos sok ja jmojtiki oj bʼobʼ nikjuk bʼa mi oj xiwyuj ja kristyanoʼik sok yijel och yile ja jastal wa xyaʼa kulan kʼujolal ja Biblia. Ja bʼa artikulo it ayiʼoj jun rekwagro bʼa wa xcholo jastal skoltajel ja estudiante bʼa oj syajtay mas ja Dyos. Pe spetsanil ja kongregasyon ojni bʼobʼ skoltaye ja ajkʼachik bʼa oj sjeʼe mas yajtanel. La kiltik jastal.
9. ¿Jastik modo wa skʼulan jun kristyano bʼa snebʼjel syamjel jun karro?
9 La cha kumxukotik ja sjejel bʼa kristyano bʼa wan snebʼjel syamjel karro. Yajni wajum ja bʼa karretera, mini kechanta ja wa snebʼa ja jas wa x-aljiyabʼ yuja ja maʼ wa xjejiyi yuj, bʼa ti wajum bʼa stsʼeʼel, cha jachukni ja wa xyila jas wa skʼulane ja tuk lekil choperiki. Jun sjejel, bʼobʼta ja maʼ wan jejel yuji oj aljukyabʼ a-skʼel jun choper bʼa gustoxta wa xyaʼakan oj ekʼuke bʼajtan ja tuk ja bʼa tráfico. Ma bʼobʼta ojni yil june jastal wa xya koʼuk ja slus bʼa mi oj jomjuk sat ja matik jakume bʼa stiʼ sati. Soka sjejelik it, wani snebʼa jastik bʼa jel tʼilan.
10. ¿Jasa oj koltajuk ja estudiante bʼa oj kʼot man skʼujol?
10 Juntikxtani jastal jaw, ja estudiante bʼa wa xkʼe stulyi ja sbʼejyel ja bʼa bʼej wa x-ikʼwani och bʼa sakʼanili mini kechanta wa snebʼa ja bʼa smaestro, cha jachuk ja bʼa lekil sjejel ja bʼa tuk yaʼtijumik ja Jyoba. Ja yuj jelni tʼilan oj wajuk ja bʼa tsomjelik bʼa oj kʼot man skʼujol. Ja jastik oj yabʼ ja tiw ojni ajyukyuj mas snajel, oj tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoji sok oj koltajuk syajtajel mas ja Dyosi (Hech. 15:30-32). Sok mini kechanuk ja jaw, ja tiw ojni bʼobʼ kʼulajukyi presentar ja hermanoʼik sok ja hermanaʼik bʼa ojni slajtik jastal ja sakʼanil wan ekʼel yuja yeʼn. ¿Jastik sjejel bʼa yajtanel wa xbʼobʼ yil ja estudiante ja bʼa kongregasyoni? La kiltik jujuntik, bʼa bʼobʼta ojni slajtik.
11. Ja estudiante, ¿jastik sjejel wa xbʼobʼ staʼ ja bʼa kongregasyon sok jasa wa xbʼobʼ nikjuk skʼulajel?
11 Jun estudiante bʼa nanalxa pe mey statam wan yiljel jun hermana bʼa cha mey statam. Jelni wa xnikji yuja wa xyila janekʼto wa skʼujolan ja hermana ja wa xjak ja bʼa Naʼits Tsomjelal soka yuntikilik. Bʼa jun pilan estudiante, wan slejel modo yajelkan yabʼjel may, snaʼa sbʼaj jun choluman bʼa jachni ekʼ sbʼaj jastal yeʼn. Ja hermano wa xcholo yabʼ jani yuja yajtanel yiʼoj bʼa Jyoba nikji bʼa oj skʼuʼuk ja rasonik bʼa Biblia sok yajelkan ja snukʼjel mayi (2 Cor. 7:1; Filip. 4:13). Tsaʼan yajni chʼak xcholyabʼ ja jas ekʼel sbʼaji sok yaljel yabʼ ojni cha bʼobʼyuj ja yeʼn, ja estudiante jelni nikji skʼujol yabʼi. Sok bʼa tsaʼanxta, jun akʼix bʼa wan skʼuljel estudiar ja Biblia wa xyila bʼa jun hermana bʼa junxta ja sjabʼile bʼa jelni gusto ay skʼeljel yuja kʼotel taʼumantiʼ bʼa Jyoba. Ja it wa xnikji ja estudiante bʼa oj snaʼ jas yuj ja tolabida gusto ay ja hermana.
12. ¿Jas yuj wa xkalatik ojni bʼobʼ koltanukotik bʼa chikan jas modo bʼa oj kʼot man skʼujol ja estudianteʼiki?
12 Yajni ja estudiante wa xkʼot snaʼ sbʼaj jitsan hermanoʼik bʼa toj aye, wani xbʼobʼ yil bʼa yeʼnle ja jas wa stojolan ja skʼuʼajel ja mandar bʼa Kristo bʼa syajtajel ja Dyos soka jmojtiki (Juan 13:35; 1 Tim. 4:12). Pes jastalni kalatik ja bʼajtanto, ja estudiante ojni bʼobʼ yaʼ el slekil ja sjejel bʼa hermanoʼik bʼa wa xtax juntikxta jastal ja sakʼanil ja yeʼn. Jachni wa xkʼot yil ojni bʼobʼyuj ja jas tʼilan stukbʼesel ja bʼa sakʼanil bʼa oj kʼot nebʼumanik bʼa Kristo (Deut. 30:11). Jastalni wa xkilatik, spetsanile ja bʼa kongregasyoni ojni bʼobʼ koltanuke bʼa chikan jas modo bʼa oj kʼot man skʼujol ja estudiante (Mat. 5:16). Kada jujune tʼilani oj sjobʼ sbʼaj: «¿Jasa wanon skʼulajel bʼa stsatsankʼujolajel ja estudianteʼik bʼa Biblia wa xjakye ja bʼa tsomjeliki?».
LA JKOLTAYTIKE OJ CHA ELUKE XCHOLJEL JA MATIK YAʼAWETAKANI
13, 14. Ja Jesús, ¿jasa skʼulanyi ja snebʼumanik ja bʼa ekʼele jaw elel sganaʼe?
13 Wani xkʼana oj jkoltaytike ja hermanoʼik bʼa yaʼawetakan elel xcholjel bʼa oj cha skʼuluke ja aʼtel yaʼunejkan kitik ja Kristo bʼa yajel och nebʼumanil ja kristyano. Bʼa snajel jastal skʼulajel, la ka juljkʼujoltik ja jas skʼulan ja Jesús, yajni elel sganaʼe ja snebʼumaniki.
14 Yajni ojtikxa chʼakuk ja yaʼtel ja bʼa luʼum ja Jesús, cha yajni jelxa mojan oj chamuk, jipjikan yuja snebʼumaniki sok spakawe ajnel (Mar. 14:50; Juan 16:32). Ja Jesús, ¿jasa skʼulanyi ja snebʼumanik ja bʼa ekʼele jaw elel sganaʼe? La kiltik jun jasunuk skʼulan tʼusan tsaʼan ja yajni sakʼwita. Sjeka jujuntik nebʼuman ixuk bʼa oj waj yal yabʼye ja nebʼumaniki, ja Jesús sakʼwita. Yala yabʼye: «Mi la xiuyex. Cax alahuic yab ja quermanotic jumasa» (Mat. 28:10a). Ama ajikan stuchʼil, ja Jesús mini tixa mi oj skis ja snebʼumaniki, cha yala toni ‹ja kermanoʼik›. Ja Jesús snochoni ja Jyoba bʼa sjeʼa snaʼa syajulale sok pwesto ay bʼa akʼwanel perdon (2 Rey. 13:23).
15. ¿Jastal wa xkabʼtike ja matik yaʼunejekan elel xcholjeli
15 Ja keʼntiki wani xcham jkʼujoltik ja matik yaʼunejekan elel xcholjeli. Kʼoteletoni kermanotike, sok wani xyajtaytike. Mini xchʼay jkʼujoltik ja jastik skʼulane bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, bʼa jujuntik ayni jitsan jabʼil (Heb. 6:10). Jelni xnaʼatike juntiro (Luc. 15:4-7). ¿Jastik modo oj bʼobʼ jnochtik ja Jesús sok oj jetik wa xcham jkʼujoltik bʼa yeʼnle?
16. Ja hermanoʼik bʼa yaʼunejekan elel xcholjeli, ¿jas jun modo oj jetik wa xcham jkʼujoltik bʼa yeʼnle?
16 Gustoxta la jloktike ja bʼa tsomjeliki. June ja bʼa jitsan jas skʼulan Jesús ja yajni elel sganaʼe ja snebʼumaniki jani slokjele bʼa oj stsom sbʼaje (Mat. 28:10b; 1 Cor. 15:6). Ja bʼa jtyempotiki, ojni cha bʼobʼ jloktike ja matik yaʼunejkan elel xcholjel bʼa oj wajuke ja bʼa tsomjelik bʼa kongregasyon. Meran, wani xnaʼatik bʼobʼta tʼilani jitsan ekʼele oj kaltik yabʼye bʼa jachuk oj wajuke. Seguro ja Jesús jelni gustoʼaxi yajni ja snebʼumaniki skisawe ja lokjelal yayile, sok cha jachuk ja keʼntiki ojni bʼobʼ kabʼtik ja junxta gustoʼili (Mateo 28:16; kʼela ja Lucas 15:6).
17. Ta june yaʼunejkan elel xcholjel, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik ta jak june ja bʼa tsomjeliki?
17 La katik yile jun lekil sjulelale. Yajni staʼa sbʼaj soka snebʼumaniki, ja Jesús mojxisoke sok loʼilanisoke bʼa yajel yabʼye wan ajel yile jun lekil sjulelale (Mat. 28:18). Sok jaxa keʼntiki, ¿jasa oj jkʼuluktik ta kilatik och ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal june maʼ yaʼunejkan elel xcholjel? Tʼilani oj waj jtatike sok yajel yile jun lekil sjulelale. Ja yajni xkilatike bʼobʼta oj cham jkʼujoltik mi oj jnatik jas oj kaltik yabʼye, pe bʼobʼta malantani oj kaltik yabʼye, jelni xyaki gusto ja wa xkilawa. Jachuk mi oj katik kʼixwuke.
18. Ja matik yaʼunejekan elel choljeli, ¿jastal oj bʼobʼ jtsatsankʼujoluktike sok sjejelyile ojni bʼobʼ sjip skʼujole jmoktike?
18 La katik meran kulan skʼujole. Ja snebʼumanik ja Jesús wani maʼ xiwye ja yajni alji yabʼye oj xchol-e bʼa sutanal ja Luʼumi. Ja Jesús ya kulan skʼujole bʼa yala yabʼye: «Jaxa queni oj ni jmojtayex ecʼ tola vida» (Mat. 28:20). Sok jelni koltajiye, yujni mi ekʼ mas tyempo wanexa ni «sjejel sok xcholjel ja lekil notisyaʼik» bʼa mini wa xkʼotye tekʼan (Hech. 5:42, TNM). Ja cholumanik bʼa yaʼunejekan elel xcholjeli wani skʼanawe oj katik kulan skʼujole sok sjejelyile ojni bʼobʼ sjip skʼujole jmoktike. Ojni bʼobʼ katik kulan skʼujole yaljel yabʼye mini stuchʼiluk oj eluke xcholjel sok skʼapjel bʼajtik bʼa oj elkotik soke ja yajni chapanxa aye. Seguro ojni yaʼe tsʼakatal ja koltanel katik yile. Ta wa xkilatik sok wa xjeʼatik yile kʼotele jastal kermanotik, ja jkongregasyontiki ojni yabʼye ja gustoʼil bʼa yiljel yajkʼachil ekʼele oj eluk ja bʼa xcholjeli.
LA JTSʼIKTESTIK JA AʼTEL YAʼUNEJKANKITIK JA JESÚS
19. ¿Jasa mero wa xkʼanatik skʼulajeli, sok jas yuj?
19 ¿Jasto tyempo oj katikan yajel och nebʼumanil ja kristyanoʼik? Masanto ja bʼa xchʼakelal ja luʼumkʼinal it (Mat. 28:20; kʼela ja glosario, «conclusión del sistema»). ¿Oj maʼ lajxukujtik yajel kʼotuk ja mandar it yaʼa ja Jesús? ¡Pwestoni aytik bʼa skʼulajel! Gustoni lek wa xkatik makunuk ja jtyempotik, ja kiptik sok ja jastik kiʼojtik bʼa slejel ja matik «tʼujpinubal nii ba oj sbajuque ja sacʼanil jau mi ni nunca huax chʼaqui» (Hech. 13:48). Jachuk wa xnochotik ja sjejel bʼa Jesús, bʼa yala: «Jaʼ ni huala butʼiyon yuj cuando huax cʼulan ja jas huas scʼana ja maʼ seconejon coni, jayuj oj ni chʼac jcʼuluc ja yatela» (Juan 4:34; 17:4). Ja jas mero cha wa xkʼanatik skʼulajeli jani stsʼiktesel ja aʼtel akʼubʼalkitiki (Juan 20:21). Sok wani xkʼanatik spetsanil ja kermanotik, bʼa tini chʼikan ja matik yaʼunejekan elel xcholjel, a-aʼtijuke jmoktike lajan man xchʼakulabʼil (Mat. 24:13).
20. Jastalni wa xyala ja Filipenses 4:13, ¿jas yuj ojni lajxukujtik skʼulajel ja mandar yakankitik ja Jesús?
20 Tʼilani oj jnatik ja Jesús mini yakankitik jun aʼtel bʼa pasil skʼulajel. Pe mini jtuchʼil ayukotik, pes ja yeʼn skʼapa tini oj ajyuk jmoktik. Wa xkʼuʼantik ja mandar bʼa yajel och nebʼuman ja kristyanoʼik jastal ‹jmoj jbʼajtik bʼa yaʼtel ja Dyos› sok tini ay ‹jmoktik ja Kristo› (1 Cor. 3:9; 2 Cor. 2:17, TNM). Ja yuj ojni lajxukujtik. Jelni xyaʼa gusto sok jun niwan cholal yajel kʼotuk ja jcholtiki sok skoltajel ja tuk bʼa oj cha skʼuluke (kʼuman ja Filipenses 4:13).
TSʼEBʼOJ 79 Koltay bʼa oj ajyuke tsats
^ par. 5 Ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki ayawe och nebʼumanil ja kristyano sok a-sjeʼeyi bʼa oj skʼuʼuke spetsanil ja mandar ajiyile yuja yeʼn. Ja bʼa artikulo it oj kiltik jastal skʼulajel ja jas yala ja Jesús. Ja jas oj paklaxuki ti elel xetʼan ja bʼa artikulo el ja bʼa La Atalaya bʼa 1 bʼa julio bʼa 2004, slam 14 man 19.
^ par. 7 Bʼa xchiktesel ja it jani wan stajel tiʼal ja estudianteʼik bʼa winike
^ par. 67 XCHOLJEL SBʼAJA POTOʼIK: Jun hermana wa xcholoyabʼ ja yestudiante ja jas tʼilan oj skʼuluk bʼa oj syajtay mas ja Dyosi. Tsaʼan, ja estudiante ya makunuk ja oxe jasunuk aljiyabʼ oj skʼuluk yuja hermana.
