Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS 46

¡Maj tikpiakan yolchikaualis! Jiova techpaleuia

¡Maj tikpiakan yolchikaualis! Jiova techpaleuia

“Amo keman nimitssekokauas uan nion no nimitssenkauas” (HEB. 13:5).

NEKUIKATIL 55 ¡Amo xikinmouili!

TEIN MOITAS *

1. ¿Toni techyolseuis keman timomachiliskej toselti oso timotekipachojtoskej porin tikpiaj ouijkayomej? (Salmo 118:5-7).

¿KEMANSA timomachilianij toselti keman tikpiaj se ouijkayot? Amo sayoj tejuan ijkon timomachilianij. Hasta seki itekitikauan Jiova akin nenkej ne uejkauj uan nochipa kitakamatkej ijkon momachilijkej (1 Rey. 19:14). Keman ijkon timomachiliskej, maj tikelnamikikan nejin tein Jiova kijtoj: “Amo keman nimitssekokauas uan nion no nimitssenkauas”. Yejua ika uelis tikijtoskej ika takuaujtamatilis: “[Jiova] nechpaleuijtinemi. Ika ya nojon amo nimoyolmoutis” (Heb. 13:5, 6). Tatitanil Pablo kinijkuilouilij nejin tajtolmej tokniuan akin nemiaj Judea kemej itech xiuit 61. Tein kijtoj kinextij tein no kimachiliaya akin kijkuiloj Salmo 118:5-7 (xikonixtajtolti).

2. ¿Toni tikitaskej itech nejin tamachtilis, uan keyej?

2 Ijkon kemej akin kijkuiloj nejon salmo, Pablo kimatia ke Jiova iuan yetoya porin achto miakpaya kipaleuijka. Kemej neskayot, kemej itech xiuit 58, Pablo makisak keman yaya itech barco uan peuak tetsaujkaejeka (Hech. 27:4, 15, 20). Achto ke kipanoskia nejin, Jiova miakpaya kipaleuijka. Itech nejin tamachtilis tikitaskej eyi taman kemej kipaleuij: itechkopa Jesús uan ángeles, inintechkopa taltikpakneminij akin kipiayaj tanauatil uan inintechkopa tokniuan. Keman tikitaskej tein kipanok Pablo, okachi titakuaujtamatiskej ke keman tiktataujtiskej Jiova maj techpaleui, no ijkon kichiuas.

ININNEPALEUIL JESÚS UAN ÁNGELES

3. ¿Toni xa motajtanij Pablo, uan keyej?

3 Kemej itech xiuit 56, keman Pablo yetoya itech templo ompa Jerusalén, miakej taltikpakneminij kikixtitoj, kititilatstiajkej uan kinekiaj kimiktiskej. Mostika, keman kiuikakej iixpan Sanedrín, se tepitsin poliuia uan akin kitauelitayaj ueliskia kikokototsaskej (Hech. 21:30-32; 22:30; 23:6-10). Ijkuak, Pablo xa motajtanij: “¿Hasta kemanian uelisok nikxikos maj nechtajyouiltikan?”. Senkis moita ke monekia kiselis nepaleuil.

4. ¿Keniuj Jiova kipaleuij Pablo itechkopa Jesús?

4 ¿Keniuj kiselij nepaleuil Pablo? Nejon youak satepan ke kitsakkej, “Totekotsin”, oso Jesús, “monextiko iixpan Pablo uan kilij ijkuin: ‘Ximoyolchikaua, Pablo, porin ijkon keme titanojnotsak ya ika notenkopaka nikan Jerusalén, no ijkon nikneki titanojnotsatiu ika notenkopaka kampa pueblo Roma’” (Hech. 23:11). Nejon tajtolmej semi kiyolchikaujkej. Jesús kiluij ke kuali tein kichiujka porin kuali tanojnotska ompa Jerusalén uan kiluij ke kuali ajsiskia Roma, kampa no tanojnotsaskia. Satepan ke kikakik nejon, Pablo xa kuali momachilij porin kimatia ke Jiova kimatampauiaya, kemej yeskia se konetsin akin ipopaj kinapalojtok.

Keman Pablo yajtok itech barco uan peua chikauak tetsaujkaejeka, se ángel kiluia ke nochin akin ompa youij makisaskej. (Xikonita párrafo 5).

5. ¿Keniuj Jiova kipaleuij Pablo itechkopa se ángel? (Xikonita taixkopin ipeujyan amaix).

5 ¿Toni okseki ouijkayomej kipanok Pablo? Kemej ome xiuit satepan ke kipanok miak taman ompa Jerusalén, Pablo kiuikayaj Italia itech se barco uan peuak tetsaujkaejeka. Nochin akin yayaj itech barco kinemilijkej ke momikiliskiaj. Sayoj ke Pablo amo mouia. ¿Keyej? Yejua kiniluij akin yayaj itech barco: “Tayouak Dios nechonmonextilij se ángel de Yejuatsin ten iuantsin nipoutinemi uan [...] niktekitilijtinemi. Uan ne ángel nechilij ijkuin: ‘Uan no nimitsilia, tejua Pablo, amo ximoyolmouti, porin semi moneki mitstemaktiske iixpan ne ueyi chiuke César [...]. Uan ika tejua motechkakopaka Totajtsin Dios kinmakixtis nochi nekes ten mouan yetokke tech in barco’”. Jiova kichiuak maj se ángel oksepa kiluiani tein kiluijka achto itenkopa Jesús. Uan ijkon mochiuak: Pablo ajsik Roma (Hech. 27:20-25; 28:16).

6. ¿Toni tein kijtoj Jesús techyolchikaua, uan keyej?

6 ¿Keniuj tikseliaj nepaleuil tejuan? Ijkon kemej Pablo, tejuan no techpaleuia Jesús. Kemej neskayot, Jesús kiniluia nochin itatojtokakauan: “Niyetos namouan nochi tonalmej hasta itamian tein mochiujtok itech taltikpak” (Mat. 28:20TNM). ¿Keyej semi techyolchikaua itajtoluan? Porin tinochin tikpanouaj ouijkayomej uan kemansa ouij techkisa tikxikoskej. Kemej neskayot, keman se akin tiktasojtaj momikilia, xa amo sayoj titayokoyaj seki tonalmej, ta miak xiujmej. Oksekin kipiaj ouijkayomej porin xiuejkejya, uan oksekin porin kipiaj kokolis tein kichiua maj motayokoltikan. Maski ijkon, titaxikouaj porin tikmatij ke Jesús yetok touan “nochi tonalmej”, hasta tonalmej keman tikmachiliaj ke amo tiuelijok (Mat. 11:28-30).

Ángeles techpaleuiaj uan techixyekanaj keman tikteixmatiltiaj iTekiuajyo Dios. (Xikonita párrafo 7).

7. Kemej kinextia Apocalipsis 14:6, ¿keniuj techpaleuia Jiova?

7 ITajtol Dios senkis techmatiltia ke Jiova kichiua maj ángeles techpaleuikan (Heb. 1:7, 14). Kemej neskayot, ángeles techpaleuiaj uan techixyekanaj keman tikteixmatiltiaj tein kichiuas iTekiuajyo Dios itech “nochi paísme uan intsalan nochi tataman tagayot uan intsalan nochi tataman pueblojuani uan [...] ten tajtoaj ika tataman tajtolis” (xikonixtajtolti Apocalipsis 14:6; Mat. 24:13, 14).

ININNEPALEUIL AKIN KIPIAJ TANAUATIL

8. ¿Keniuj kichiuak Jiova maj se taixyekankej kipaleuiani Pablo?

8 ¿Keniuj kiselij nepaleuil Pablo? Kemej tikitakejya, itech xiuit 56, Jesús kiluij Pablo ke ajsiskia Roma. Sayoj ke seki judíos ompa Jerusalén kiixtalijkaj kimiktiskej. Keman Claudio Lisias, akin kinixyekanaya tateuianij romanos, kimatik tein kiixtalijtoyaj, kipaleuij Pablo. Niman kinnauatij miakej tateuianij maj kiuikanij Pablo Cesarea, tein moajsia kemej 105 kilómetros uejka. Keman ompa yetoyaya, tekiuaj Félix “tanauatij ma kiyekpixtokan Pablo kampa ne ueyi kali kampa kalyetok in rey Herodes”. Yejua ika, akin kitauelitayaj Pablo amo uelik kimiktijkej (Hech. 23:12-35).

9. ¿Keniuj tekiuaj Festo kipaleuij Pablo?

9 Ome xiuit satepan, itech xiuit 58, Pablo tsaktoyaok Cesarea. Axkan Festo katka tekiuaj. Judíos kitataujtijkej Festo maj tanauatiani maj kiuikanij Pablo Jerusalén uan maj ompa kiixtaliskiaj keniuj kitatsakuiltiskej. Sayoj ke Festo amo kinekik, xa porin kinemiliaya ke judíos “kiyolnemilijtoyaj ke kimiktiske Pablo tech in ojti” (Hech. 24:27-25:5).

10. ¿Toni kichiuak Festo keman Pablo kiluij ke kinekia maj kiuikanij iixpan César?

10 Tepitsin satepan, ompa Cesarea, Pablo kiuikakej iixpan tekiuaj Festo. “Keme in Festo kinekia moyekauas iuan in tayekanani judíos”, kitajtanij Pablo: “¿Xe tejua Pablo tikneki tiyas ne Jerusalén para ompa mitsixkomakaske de nijin neteluililis?”. Pablo kimatia ke komo yaya Jerusalén, xa kimiktiskiaj. Uan no kimatia toni monekia kichiuas komo amo kinekia maj kimiktikan, komo kinekia ajsis Roma uan kisentokas tanojnotsas. Yejua ika kijtoj: “Ma nechixkomaka ne ueyi chiuke [...] César”. Satepan ke Festo iniuan tajtoj akin kiyolmajxitiayaj, kinankilij: “Tikneki ma mitsixkomaka in ueyi chiuke César, ika ya nojon tiyas axkan iixpan ne ueyi chiuke César”. Kemej Festo kiixtalij maj Pablo kiuikanij Roma, akin kitauelitayaj amo uelikok kichiuilijkej nion teyi (Hech. 25:6-12).

11. ¿Toni tein kijtojka Isaías xa itech tanemilij Pablo?

11 Keman Pablo kichixtoya maj kiuikanij Italia, xa itech tanemilij tein tanauatijkej Isaías kinnejmachtij akin kiixnamikiaj Jiova. Yejuatsin kichiuak maj kijkuilo: “¡Xikixtalikan tein nankichiuaskej, sayoj ke amo kualtias! ¡Xikijtokan tein nankinekiskej, sayoj ke amo kuali kisas, porin Dios yetok touan!” (Is. 8:10). Pablo kimatia ke Jiova kipaleuiskia, uan nejon kiyolchikauak porin satepan kipanoskia okseki ouijkayomej.

Ijkon kemej kichiuak ne uejkauj, Jiova uelis kichiuas maj akin kipiaj tanauatil kinpaleuikan itekitikauan. (Xikonita párrafo 12).

12. 1) ¿Keniuj Julio kipaleuij Pablo? 2) ¿Toni xa kiitak Pablo ika tein kichiuak Julio?

12 Ejkok tonal keman Pablo kiuikaskiajya Italia. Kemej kiuikayaj iixpan okachi ueyi tekiuaj, kikaujkej imako se inintaixyekankauj tateuianij romanos akin monotsaya Julio. Nejin takat ueliskia kipaleuis Pablo oso kitajyouiltis. ¿Toni kichiuak? Mostika, keman ajsikej itech se xolal, “Julio kinextilij Pablo kualtakayot uan kikauak maj kinkalpanoti itasojikniuan”. Satepan, Julio hasta kipaleuij Pablo maj amo kimiktikan. Keman tateuianij kinekiaj kinmiktiskej nochin akin kinuikayaj itech barco uan yaya kintsakuatij, Julio amo kinkauak porin “kinekia kimakixtis in Pablo”. Pablo xa kiitak ke Jiova kipaleuijtoya uan kimatampauijtoya itechkopa Julio (Hech. 27:1-3, TNM; 27:42-44).

Xikonita párrafo 13

13. ¿Keniuj ueli kichiua Jiova maj taixyekananij oso tekiuanij kichiuakan tein yejuatsin kineki?

13 ¿Keniuj tikseliaj nepaleuil tejuan? Keman Jiova kiita ke kinamiki, ueli kichiua maj iyektikatsin espíritu kinolini akin kipiaj tanauatil maj kichiuakan tein yejuatsin kineki. Tekiuaj Salomón kijkuiloj: “Imako Jiova, iyolo se tekiuaj mochiua kemej at tein motalojtok. Yejuatsin kiixyekana kampa kineki” (Prov. 21:1). ¿Toni kijtosnekij nejin tajtolmej? Taltikpakneminij ueli kiojtiaj se ueyiat kampa ika yejuan kinekij maj youi. No ijkon, ika iespíritu, Jiova ueli kichiua maj tekiuanij kinemilikan kichiuaskej tein yejuatsin kineki. Yejua ika, nejon tekiuanij kiixtaliaj kichiuaskej tein kinpaleuia itekitikauan Dios (no xikonita Esdras 7:21, 25, 26).

14. Ika tein kijtoua Hechos 12:5, ¿akonimej uelis ininka timotataujtiskej?

14 ¿Toni uelis tikchiuaskej tejuan? Uelis ininka timotataujtiskej “reyes [...] uan no ika por nochin nekes tekiuani” keman kiixejekoskej teisa tein uelis kichiuas maj amo techkauakanok maj titanojnotsakan nion maj timonechikokan (1 Tim. 2:1, 2; Neh. 1:11). Ijkon kemej kichiujkej tokniuan itech yekinika siglo, tiktataujtiaj Jiova maj kinpaleui tokniuan akin tsaktokej (xikonixtajtolti Hechos 12:5; Heb. 13:3). Hasta uelis tiktataujtiskej maj kinyolyemani akin tajpiaj kampa tsaktokej tokniuan uan ijkon uelis kichiuaskej kemej Julio uan kinnextiliskej “kualtakayot” (Hech. 27:3, TNM, nota).

ININNEPALEUIL TOKNIUAN

15, 16. ¿Keniuj Jiova kipaleuij Pablo inintechkopa Aristarco uan Lucas?

15 ¿Keniuj kiselij nepaleuil Pablo? Keman yajtoya Roma, Jiova miakpa kipaleuij inintechkopa tokniuan. Maj tikitakan seki neskayomej.

16 Aristarco uan Lucas, akin kuali mouikayaj iuan Pablo, kiixtalijkej no yaskej Roma. * Maski Biblia amo kijtoua ke Jesús no kiniluijka ke kuali ajsiskiaj, yajkej iuan Pablo maski ueliskia momikiliskej. Kimatkej ke amo teyi kinpanoskia hasta keman peujkaya tetsaujkaejeka. Yejua ika, keman Aristarco uan Lucas tejkokej itech barco ompa Cesarea, Pablo xa kitataujtij Jiova uan kitasojkamatilij maj kipaleuiani inintechkopa nejon ome tokniuan akin semi yolchikaujkej katkaj (Hech. 27:1, 2, 20-25).

17. ¿Keniuj Jiova kipaleuij Pablo inintechkopa tokniuan?

17 Keman Pablo yajtoya Roma, tokniuan miakpa kipaleuijkej. Kemej neskayot, keman barco ajsik Sidón, Julio “kikauak maj kinkalpanoti itasojikniuan uan maj yejuan kiyekpianij”. Uan satepan, itech xolal Puteoli, Pablo uan akin iuan yayaj moajsikej iniuan seki tokniuan, akin kintataujtijkej maj mokauanij iniuan chikome tonalmej. Keman moajsiaj iniuan, nejon tokniuan xa semi kinyolpaktij kikakiskej tein Pablo kintapouij tein semi kinyolchikauak (no xikonita Hechos 15:2, 3). Satepan ke nochin moyolchikaujkej, Pablo uan akin iuan yayaj oksepa moojketskej (Hech. 27:3, TNM; 28:13, 14).

Ijkon kemej kipaleuij Pablo, Jiova no techpaleuia inintechkopa tokniuan. (Xikonita párrafo 18).

18. ¿Keyej Pablo motasojkamatik iuan Dios uan semi moyolchikauak?

18 Keman yajtoya Roma, Pablo xa itech tanemilij tein eyi xiuit achto kinijkuilouilijka tokniuan akin ompa nemiaj: “Miak xiume ya de nikyolnejnektok niyas namechkalpanotiu” (Rom. 15:23). Sayoj ke amo kinemilij ke yaskia Roma porin ompa kitsakuaskiaj. Xa semi kiyolchikauak kiitas ke tokniuan kichixtoyaj ojtenoj porin kinekiaj kitajpaloskej. “Kuak in Pablo kinitak in tokniuan, ijkuakon yejua kiueyitasojkamachilij Dios uan ijkon kachi moyojyolchikauak” (Hech. 28:15). ¿Keyej kitasojkamatilij Dios keman kiitak ke tokniuan ompa yetoyaj? Porin oksepa kiitak ke Jiova ijkon kipaleuijtoya.

Xikonita párrafo 19

19. Kemej kijtoua 1 Pedro 4:10, ¿keniuj uelis kichiuas Jiova maj tikinpaleuikan akin kipanotokej se ouijkayot?

19 ¿Toni uelis tikchiuaskej tejuan? ¿Tajyouijtok se tokniuj itech nechikol porin mokokoua, kipia se ouijkayot oso momikilij se akin kitasojtaya? Komo tikmatij ke se tokniuj kipanotok se ouijkayot, uelis tiktajtaniskej Jiova maj techpaleui maj tikyolchikauakan ika totajtoluan oso maj tikpaleuikan ika teisa. Nejon uelis semi kiyolchikauas (xikonixtajtolti 1 Pedro 4:10). * Ika tonepaleuil, nejon tokniuj uelis oksepa takuaujtamatis itech nejin itajtoluan Jiova: “Amo keman nimitssekokauas uan nion no nimitssenkauas”. Nejon semi techyolpaktiskia.

20. ¿Keyej ueli tikijtouaj ika takuaujtamatilis: “[Jiova] nechpaleuijtinemi”?

20 Ijkon kemej Pablo uan akin kuali iniuan mouikaya, tejuan no tikpanouaj ouijkayomej. Sayoj ke amo timouij, porin tikmatij ke Jiova techpaleuia. Yejuatsin techmaka nejon nepaleuil inintechkopa Jesús uan ángeles. Uan no, komo kiita ke kinamiki, uelis techpaleuis inintechkopa taixyekananij oso tekiuanij. Uan kemej miakej techpanouani, ika iespíritu Jiova kinolinia tokniuan maj kinekikan techpaleuiskej. Yejua ika, ueli tikijtouaj ika takuaujtamatilis kemej kijtoj Pablo: “[Jiova] nechpaleuijtinemi. Ika ya nojon amo nimoyolmoutis tenika tensa uelis nechchiuilis in tagayot” (Heb. 13:6).

NEKUIKATIL 38 Jiova mitsyolchikauas

^ párr. 5 Itech nejin tamachtilis, tikitaskej eyi taman kemej Jiova kipaleuij tatitanil Pablo keman kipiak ouijkayomej. Keman tikitaskej keniuj Jiova kinpaleuij itekitikauan ne uejkauj, okachi titakuaujtamatiskej ke no techpaleuis keman tikpiaskej ouijkayomej.

^ párr. 16 Aristarco uan Lucas ipa achto yajtinemiaj iuan Pablo. Uan keman Pablo kitsakkej ompa Roma kisentokakej iuan (Hech. 16:10-12; 20:4; Col. 4:10, 14).