Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 46

¡Ma timoyolchikauakan! Jehová techpaleuia

¡Ma timoyolchikauakan! Jehová techpaleuia

“Ayik nimitskajtewas moselti, nion nimitsilkawas” (HEB. 13:5).

TLAKUIKALI 55 Amo xikinmauili, ¡ne nimitsmaluis!

XIKILNAMIKTO *

1. ¿Tlen moneki ma tikilnamikikan ijkuak titlajyouiaj? (Salmo 118:5-7).

¿UALEUA tikmachiliaj toselti tikatej uan amikaj uelis techpaleuis ijkuak titlajyouiaj? Amo san tejuan ijkon techpanoua. Yiuejkika sekimej itekipanojkauan Jehová noijki ijkon omomachilijkej (1 Rey. 19:14). Ijkuak ijkon techpanos, ma tikilnamikikan tlen Jehová techiluia: “Ayik nimitskajtewas moselti, nion nimitsilkawas”. Ik non, uelis tikijtoskej: “Amo nimawi, [...] Dios nechpalewia” (Heb. 13:5, 6). Kanaj itech xiuitl 61, tlatitlanil Pablo ijkon okintlajkuilili tokniuan tlen okatkaj Judea. Tlen ye okijto kiteititia tlen ijkuilitok itech Salmo 118:5-7 (xiktlajtolti).

2. ¿Tlen timomachtiskej uan tleka?

2 Pablo okineltokaya Jehová kipaleuiskia ijkon ken okineltokaya akin okijkuilo non salmo. Ma tikitakan tlen okipanok Pablo. Ome xiuitl achto kijkuiloskia carta a los Hebreos, ijkuak oyaya itech barco sapanoua oejekakiauik pero Pablo amitlaj okipanok (Hech. 27:4, 15, 20). Ijkuakon, Jehová okipaleui ijkon ken achto yokipaleuijka. Axkan tikitaskej keman okipaleui. Tikitaskej ken Jehová okipaleui ika Jesús, ángeles, tekiuajkej uan tokniuan. Non techyolchikauas porque okachi tikneltokaskej Jehová techpaleuis ijkuak tiktlatlaujtiskej.

JESÚS UAN ÁNGELES TECHPALEUIAJ

3. ¿Xamo tlen omotlajtlani Pablo uan tleka?

3 Ma tikitiakan tlen opanok kanaj itech xiuitl 56. Ik kanin okatka teokali ompa Jerusalén, miakej okitlalxotontiajkej Pablo. Mostlatika ijkuak okiuikakej inmixpan akinmej opouiayaj itech Sanedrín, okinekiayaj kixpoloskej (Hech. 21:30-32; 22:30; 23:6-10). Xamo Pablo omotlajtlani: “¿Hasta keman nechtlajyouiltijtoskej?”. Omonekiaya ikaj kipaleuis.

4. ¿Ken okipaleui Jehová Pablo ika Jesús?

4 ¿Ken okipaleui Jesús tlatitlanil Pablo? Ijkuak okikitskijkej Jesús okimonextili uan okilui: “Ximoyolchikawa, porke ijkó kemi otechteixmatilti nika Jerusalén, ijkó techteixmatiltis Roma” (Hech. 23:11). Tlen Jesús okilui sapanoua okiyolchika. Jesús okilui Pablo kuali tlen okichi porque otetlapoui ompa Jerusalén uan noijki okilui kuali ajsiskia Roma uan ompa noijki tetlapouiskia. Ijkuak Jesús ijkon okilui, xamo kuali omomachili ijkon ken se konetl ijkuak itajtsin kinapaloua noso kinauateki uan kiyolseuia.

Ijkuak sapanoua oejekakiauiaya, se ángel okilui Pablo momakixtiskiaj nochtin akinmej oyayaj itech barco. (Xikita párrafo 5).

5. ¿Ken okipaleui Jehová Pablo ika se ángel?

5 ¿Tlen okseki okipanok Pablo? Ijkuak opanok kanaj ome xiuitl, Pablo oyajki itech barco para ajsiskia Italia. Pero opejki ejekakiaui uan nochtin akinmej ompa oyayaj omokuayejyekojkej ixpoliuiskiaj. Pero Pablo amo omomojti uan nochtin okinmilui: “Yúali onechmonextili se iángel Dios, akin niteaxka inawak iwa niktekitilia. N ángel onechili: ‘Amo ximawi Pablo, porke tikpia de timoteixpantiti inawak n César, iwa por te Dios amo kikawas mamikki nion se non kateh mowah itech nin barkoʼ”. Jehová okititlanili se ángel para ma kilnamikti tlen yokiluijka Jesús uan Pablo oajsito Roma ijkon ken Jehová okijto (Hech. 27:20-25; 28:16).

6. ¿Tlen okijto Jesús uan tleka?

6 ¿Ken techpaleuia Jesús? Tejuan noijki techpaleuis Jesús ijkon ken okipaleui Pablo. Ye techiluia nochtin akinmej tikchiuaj ken ye: “Nochipa namouan niyetos hasta itlamian tonalmej” (Mat. 28:20TNM). Tlen okijto techyolchikaua porque ualeua tinochtin itlaj techtlajyouiltiaj. Ijkuak ikaj ixpoliui sapanoua timoyolkokouaj uan xamo miak xiuitl ijkon titlajyouijtoskej. Oksekimej tokniuan tlajyouiaj porque yikipiaj miak xiuitl uan mokokouaj. Uan miakej ualeua tlajyouiaj porque sapanoua moyolkokouaj. Pero tinochtin titlaxikouaj porque tikmatij Jesús nochipatouan kajki uan noijki ijkuak okachi titlajyouiaj (Mat. 11:28-30).

Ángeles techpaleuiaj uan techyekanaj ijkuak titetlapouiaj. (Xikita párrafo 7).

7. ¿Ken techpaleuia Jehová ijkon ken kijtoua Apocalipsis 14:6?

7 ITlajtol Jehová techititia ye kintekitiltia ángeles para techpaleuis (Heb. 1:7, 14). Ángeles techpaleuiaj uan techyekanaj ijkuak titetlapouiaj “itech nochteh paísmeh, innawak nochteh non tlatlamantli tlachixtokeh, innawak nochteh akimeh tlatlamantli tlajtoah, iwa itech nochteh n altepemeh” tlen kichiuas toTajtsin Dios ika iTekiuajkayo (Mat. 24:13, 14, TNM; xiktlajtolti Apocalipsis 14:6).

TEKIUAJKEJ UELIS TECHPALEUISKEJ

8. ¿Ken okipaleui Jehová tlatitlanil Pablo ika se tekiua?

8 ¿Ken okipaleuijkej sekimej Pablo? Itech xiuitI 56, Jesús okilui Pablo kuali ajsiskia Roma. Pero sekimej judíos ompa Jerusalén okinekiayaj kimiktiskej. Ijkuak tekiua Claudio Lisias okimatki sekimej okinekiayaj kimiktiskej Pablo, san niman okipaleui. Okintitlanki miakej soldados tlen okimaluijtiajkej ijkuak oyajki Cesarea. Omonekiaya yaskej kanaj 105 kilómetros. Ompa tekiua Félix “otlanawati [ma kiyekmaluikan] itech ipalasio n Herodes”. Ijkon ayakmo okimiktijkej Pablo (Hech. 23:12-35).

9. ¿Ken okipaleui tekiua Festo Pablo?

9 Itech xiuitl 58 Pablo ok otsaktoka ompa Cesarea. Ijkuakon Félix ayakmo otlanauatijtoka, otlanauatijtoka Festo. Judíos okiluijkej non tekiua ma kiuikakan Pablo ompa Jerusalén uan ma kixkomakakan, pero Festo amo okinek. Xamo omokuayejyeko judíos omotlatlaluijkej san ichtaka kichiatiuij “Pablo itech ojtli para kimiktiskeh” (Hech. 24:27-25:5).

10. ¿Tlen okichi tekiua Festo ijkuak Pablo okilui ma kixkomaka César?

10 Satepan ompa Cesarea okixkomakakej Pablo. Festo okinekiaya kuali mouikas iuan judíos, ik non, okilui Pablo: “¿Tikneki tias Jerusalén para ompa nimitstlatsintokis?”. Pablo okimatiaya tla yaskia Jerusalén ompa kimiktiskiaj. Noijki okimatiaya tla okinekiaya momakixtis omonekiaya yas Roma uan tetlapouis. Ik non, okilui: “Nikneki manechwikakah inawak n weyi tlanawati César para ye manechtlatsintoki”. Festo omotlapoui iuan akinmej okipaleuiayaj uan okilui Pablo: “Te otikmotlajtlanili matimitswikakah inawak n César. Tias inawak”. Akinmej okikokoliayaj Pablo ayakmo okimiktijkej porque Festo okititlanki Roma (Hech. 25:6-12).

11. ¿Xamo tlen omokuayejyeko Pablo?

11 Pablo omochixki ma kititlanikan Italia. Ijkuakon xamo omokuayejyeko tlen okijkuilo profeta Isaías tlen kinpanoskia akinmej kixnamikij Jehová. Ye okijto: “¡Ximokuayejyekokan tlen nankichiuaskej pero amo kuali kisas! ¡Xikijtokan san tlen nankinekiskej pero amo kuali kisas, porque touan kajki toTajtsin Dios!” (Is. 8:10). Pablo okilnamiktoka Jehová kipaleuiskia, ik non, omoyolchika uan ijkon otlaxiko.

Ijkon ken yiuejkika, Jehová kintekitiltia tekiuajkej para uelis techpaleuiskej. (Xikita párrafo 12).

12. (1) ¿Tlen okichi Julio ijkuak okatka Pablo? (2) ¿Tlen okajsikamatki Pablo?

12 Itech xiuitl 58 Pablo oyajki Italia. Okiuikaya se soldado romano tlen omotokayotiaya Julio. Non Soldado uelis kipaleuiskia noso kitlajyouiltiskia. ¿Pero tlen okichi? Mostlatika ijkuak oajsito kanin oyajkej, “Julio opé kiyeknotsa n Pablo iwa okikawili makintlajpaloti non iwa omowikaya”. Satepan okimakixti Pablo. Ijkuak soldados okinekiayaj kinmiktiskej akinmej oyayaj itech barco, Julio amo okinkauili porque “okinekia kipalewis n Pablo”. Xamo okajsikamatki Jehová okitekitilti non tlakatl yolkuali para ma kimalui (Hech. 27:1-3, 42-44).

Xikita párrafo 13.

13. ¿Ken kitekitiltia Jehová tekiuajkej?

13 ¿Ken techpaleuia sekimej tekiuajkej? Ijkuak Jehová kineki ma mochiua tlen ye kineki kitekitiltia iespíritu santo uan ijkon sekimej tekiuajkej kichiuaj tlen ye kineki. Tekiua Salomón okijto: “Iyolo se tekiua yetoskia ken atl tlen kajki imak Jehová, ye kiyekana kanin ye kineki” (Prov. 21:1). ¿Tlen kijtosneki non versículo? Miakej kiapantiaj noso kisekantiaj atl kanin yejuan kinekij. Ijkon Jehová kitekitiltia iespíritu santo para tekiuajkej ma mokuayejyekokan okse tlamantli uan ma kichiuakan tlen ye kineki. Ualeua yejuan kichiuaj tlen kipaleuia ialtepe toTajtsin Dios (noijki xikita Esdras 7:21, 25, 26).

14. ¿Tlen uelis tikiluiskej Jehová ijkuak timotlatlaujtiaj ijkon ken kiteititia Hechos 12:5?

14 ¿Tlen uelis tikchiuaskej tejuan? Ma timotlatlaujtikan inpatka “akimeh technawatiah iwa por nochteh n tekiwajkeh” para ma techkauilikan ma titetlapouikan uan ma timonechikokan (1 Tim. 2:1, 2, Neh. 1:11). Ijkon ken yiuejkika, tokniuan okitlatlaujtijkej Jehová, tejuan noijki ma tiktlatlaujtikan para ma kinpaleui tokniuan tlen tsaktokej (xiktlajtolti Hechos 12:5; Heb. 13:3). Uelis tikiluiskej ma kinyolini tlakamej tlen tlamaluiaj kanin tsaktokej tokniuan para kuali ‘makinyeknotsakahʼ uan ma kinpaleuikan ijkon ken okichi soldado tlen omotokayotiaya Julio (Hech. 27:3).

TOKNIUAN UELIS TECHPALEUISKEJ

15, 16. ¿Ken okintekitilti Jehová Aristarco uan Lucas para ma kipaleuikan Pablo?

15 ¿Ken okipaleuijkej oksekimej Pablo? Ijkuak oyajki Roma, Jehová nochipa okinyolini tokniuan para ma kipaleuikan. Ma tikitakan ken okipaleuijkej.

16 Aristarco uan Lucas omouikayaj iuan Pablo uan nochipa okipaleuijkej. Ijkuak Pablo okiuikakej Roma, * yejuan noijki iuan oyajkej maski itlaj kinpanoskia uan maski Biblia amo kanaj kijtoua Jesús noijki okinmilui ajsiskiaj Roma. Hasta ijkuak oyayaj itech barco uan oejekakiauik, okimatkej toTajtsin Dios kinmakixtiskia. Ompa Cesarea ijkuak Aristarco uan Lucas otlejkokej itech barco, xamo Pablo okitlasojkamatili Jehová porque okinyolini nonmej tokniuan ma kipaleuikan (Hechos 27:1, 2, 20-25).

17. ¿Ken okipaleui Jehová Pablo?

17 Miak uelta tokniuan okipaleuijkej Pablo ijkuak kanaj oyaya. Ijkuak oajsito altepetl Sidón, Julio “okikawili makintlajpaloti non iwa omowikaya para makipalewikah”. Satepan tokniuan tlen ochantiayaj altepetl Puteoli, okiluijkej Pablo uan tokniuan tlen iuan oyayaj, inmiuan ma mokauakan chikome tonal. Yejuan okinpaleuijkej uan xamo oyolpakej ijkuak Pablo okinmilui ken okitekichiuili Jehová (Hech. 15:2, 3). Pablo okinyolchika tokniuan uan satepan oksekan oyajkej (Hech. 27:3; 28:13, 14).

Ijkon ken Jehová okipaleui Pablo, axkan noijki kintekitiltia tokniuan para techpaleuiskej. (Xikita párrafo 18).

18. ¿Tleka Pablo omotlasojkamatki uan omoyolchika?

18 Ijkuak oyaya Roma xamo Pablo okilnamik yokipiaya eyi xiuitl okintlajkuilili tokniuan: “Yowejka niknektok nias nomechonitatih” (Rom. 15:23). Amo omokuayejyeko yaskia para kitsakuaskiaj tekiuajkej. Xamo sapanoua okiyolchika ijkuak oajsito Roma uan okinmitak tokniuan ompa yokichixtokaj para kitlajpaloskej. “Iwa ijkuak Pablo okimitak, omotlasojkama inawak Dios iwa omoyolchika” (Hech. 28:15). Okitlasojkamatili Jehová ijkuak okinmitak tokniuan porque okajsikamatki Jehová okipaleuijtoka.

Xikita párrafo 19.

19. ¿Tlen okseki tlamantli kichiua Jehová para kinpaleuis tokniuan ijkon ken kijtoua 1 Pedro 4:10?

19 ¿Tlen uelis tikchiuaskej tejuan? ¿Tikixmatij se tokni tlen mokokoua noso oixpoliuik se akin okitlasojtlaya? Ijkuak tikmatij se tokni tlajyouijtok, ma tiktlatlaujtikan Jehová ma techpaleui para ma tikyolchikauakan noso ma tikitakan ken tikpaleuiskej. Tla ijkon tikchiuaj, uelis tikyolchikauaskej tokni (xiktlajtolti 1 Pedro 4:10). * Tla tikpaleuiaj, oksepa kineltokas tlen Jehová techiluia: “Ayik nimitskajtewas moselti, nion nimitsilkawas”. Sapanoua tiyolpakiskej tla tokni oksepa tlaneltokas.

20. ¿Tleka uelis tikijtoskej Jehová techpaleuis?

20 Oksekimej tokniuan uan tejuan noijki titlajyouiaj ijkon ken Pablo otlajyoui. Pero amo timomojtiaj porque tikmatij Jehová techpaleuia. Techpaleuia ika Jesús uan ángeles. Noijki Jehová uelis techpaleuis ika tekiuajkej para ma mochiua tlen ye kineki. Uan kuali tikmatij Jehová kitekitiltia iespíritu santo para tinochtin ma tiknekikan tikinpaleuiskej tokniuan. Uelis tikijtoskej ijkon ken Pablo: “Amo nimawi, amaka weletis itla nechtoktis porke Dios nechpalewia” (Heb. 13:6).

TLAKUIKALI 38 Jehová nochipa mitsmaluis

^ párr. 5 Itech nin tlamachtil tikitaskej Jehová okipaleui Pablo ijkuak otlajyoui. Non kichiuas ma tikneltokakan Jehová noijki techpaleuis ijkuak titlajyouiskej.

^ párr. 16 Aristarco uan Lucas miak uelta oyajkej iuan Pablo. Yejuan noijki iuan okatka ijkuak okitsakuatoj ompa Roma (Hech. 16:10-12; 20:4; Col. 4:10, 14).