Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

IREN ONOP 46

Ken Eimah Pwehki Siohwa Iei Sawaspomw

Ken Eimah Pwehki Siohwa Iei Sawaspomw

“I sohte pahn mweisang uhk oh I sohte pahn keseiukala.”​—IPRU 13:5.

KOUL 55 Dehr Masak!

AUDEPEN ONOP *

1. Dahme pahn kansenamwahwihkitailla ahnsou me kitail pehm me sohte me pahn sewese kitail, de sohte kak dadaur pahn kahpwal kan? (Melkahka 118:5-7)

MIE pak ke pehm me sohte me pahn seweseiuk en powehdi kahpwal ehu? Me tohto kin ahneki pepehm wet, iangahki sapwellimen Siohwa ladu lelepek kan. (1 Nan. 19:14) Ma mie pak met wiawihong uhk, tamataman me Siohwa ketin inoukihda: “I sohte pahn mweisang uhk oh I sohte pahn keseiukala.” Eri, kitail kak eimah oh nda: “Siohwa iei sawasepei; I sohte pahn masak.” (Ipru 13:5, 6) Wahnpoaron Pohl ntingihedi mahsen pwukat ong Kristian kan nan Sudia mpen pahr 61. Dahme e nda kin katamankihong kitail dahme sounmelkahkao ntingihedi nan Melkahka 118:5-7.​—Wadek.

2. Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet, oh dahme kahrehda?

2 Duwehte sounmelkahkao, Pohl ese me Siohwa iei Sawasepe pwehki Siohwa kin ketin sewese ih pak tohto mwoweo. Karasepe, daulih sounpar riau mwohn eh ntingihedi nah kisinlikou ong mehn Ipru ko, Pohl pitsang melimel kehlail ehu ni eh iang sohp ehu seiloak. (Wiewia 27:4, 15, 20) Erein sounpar kan mwohn mwo, Siohwa ketin sewese Pohl ni ahl tohto. Kitail pahn koasoiapene ahl siluh. Siohwa ketikihda sawas sang ni eh ketin doadoahngki Sises oh tohnleng kan, aramas me ahneki manaman, oh Kristian teikan. Atail kousapahlih dahme wiawi nan ahn Pohl mour pahn kalaudehla atail likih sapwellimen Koht inowo me E pil pahn ketin sapengala atail kapakap kan.

SAWAS SANG SISES OH TOHNLENG KAN

3. Dahme Pohl ele medewe, oh dahme kahrehda?

3 Pohl anahne sawas. Mpen pahr 56, pokon en aramas ehu wurahdekihieisang ih nan tehnpas sarawio nan Serusalem oh song en kemehla. Rahno mwuri, ni Pohl eh wisikla mwohn Sanedrino, eh imwintihti ko kereniong dapengpeseng paliwereo. (Wiewia 21:30-32; 22:30; 23:6-10) Ni ahnsowo, Pohl ele medewe, ‘Ia uwen werei ei pahn dadaur pahn tiahk lemei wet?’

4. Ia duwen Siohwa eh ketin doadoahngki Sises pwehn sewese Pohl?

4 Sawas dah me Pohl alehdi? Pwohngo mwurin Pohl selidi, “Kauno” Sises ahpw ket limwah oh mahsanih: “Eimah! Pwe duwen omw kin kadehdeiedahr ni unsek nan Serusalem, eri ke uhdahn pahn pil kadehde nan Rom.” (Wiewia 23:11) Inou wet uhdahn kangoange Pohl! Sises ketin kapingahki Pohl eh kadehdehier duwen ih nan Serusalem. Oh e ketin inoukihda me Pohl pahn lella Rom oh sohte lelohng keper, wasa me e pahn pousehlahte kalohk. Mwurin Pohl eh alehdi inou wet, ele e ahneki pepehm en sohte perki mehkot, duwehte seri men me eh pahpao pwoalehdi.

Erein melimel laud ehu nan madauo, tohnleng men kamehlelehiong Pohl me koaros me iang sohpo pahn pitila sang seiloako me uhdahn keper (Menlau kilang parakrap 5)

5. Ia duwen Siohwa eh ketin doadoahngki tohnleng men pwehn sewese Pohl? (Menlau kilang kilel ni kilin Kahn Iroir wet.)

5 Soangen kahpwal dah teikan me Pohl pil lelohng? Mpen sounpar riau mwurin dahme wiawi nan Serusalem, Pohl iang sohp ehu kohkohlahng Italy ni ahnsou me melimel ehu wiawi. Melimelo uhdahn laud me kahrehda sehla ko oh pahsinse ko medewe me re pahn mehla. Ahpw Pohl sohte masepwehk. Dahme kahrehda? E ndaiong koaros me iang sohpo: “Nipwongo, Koht me ketin sapwellimankin ie oh me I kin papah ketin poaronehdo tohnleng men oh e kesihnenda mpei oh nda: ‘Pohl, ke dehr masak. Ke uhdahn pahn kesihnenda mwohn Sihsar, oh kilang! Koht pahn ketin doarehla mouren irail koaros me iang uhk seiloak.’” Siohwa ketin doadoahngki tohnleng men en kapwurehiong inowohte me E ketin inoukihong Pohl mwoweo ni eh ketin doadoahngki Sises. Oh Pohl lella Rom nin duwen me Siohwa ketin inoukihda.​—Wiewia 27:20-25; 28:16.

6. Sapwellimen Sises inou dahieu me kak kakehlaka kitail, oh dahme kahrehda?

6 Sawas dah me kitail kin alehdi? Sises pahn ketin sewese kitail, duwehte eh ketin sewese Pohl. Karasepe, Sises ketin inoukihong koaros me kin idawehn ih: “I pahn ieiang kumwail rahn koaros lao lel ni kaimwiseklahn koasoandi en mwehio.” (Mad. 28:20) Mahsen en Sises ko kak kakehlakai kitail. Dahme kahrehda? Pwehki mie ekei rahn me kin apwal ong kitail en dadaur. Karasepe, ni emen me kitail poakohng eh mehla, kitail anahne dadaur pahn pahtou laud kaidehn erein rahn keite ahpw kakete erein sounpar tohto. Ong ekei, mie rahn akan me apwal ong irail pwehki met irail mahlahr. Oh pil ekei kin ahneki kahpwal laud ekei rahn pwehki nsensuwed laud. Mendahki met, kitail kin diar kehl en dadaurete pwehki kitail ese me Sises kin ketin ieiang kitail “rahn koaros,” iangahki rahn akan me uhdahn apwal nan atail mour.​—Mad. 11:28-30.

Tohnleng kan kin sewese oh kaweid kitail ni atail kin kalohk (Menlau kilang parakrap 7)

7. Nin duwen me Kaudiahl 14:6 mahsanih, ia duwen Siohwa eh kin ketin sewese kitail rahnwet?

7 Mahsen en Koht kamehlelehiong kitail me Siohwa kin ketin doadoahngki sapwellime tohnleng kan pwehn sewese kitail. (Ipru 1:7, 14) Karasepe, tohnleng kan kin sewese oh kaweid kitail ni atail kin kalohki “rongamwahu en Wehio” ong aramas en “wehi koaros oh keinek koaros oh lokaia koaros.”​—Mad. 24:13, 14; wadek Kaudiahl 14:6.

SAWAS SANG ARAMAS ME AHNEKI MANAMAN

8. Ia duwen Siohwa eh ketin doadoahngki kaunen sounpei men en sewese Pohl?

8 Sawas dah me Pohl alehdi? Nan pahr 56, Sises ketin kamehlelehiong Pohl me e pahn lella Rom. Ahpw ekei mehn Suhs nan Serusalem koasoanehdi en rukihedi Pohl oh kemehla. Ni ahnsou me kaunen sounpei en Rom, Klaudius Lisias, esehda koasoandio, e sewesehda Pohl. Klaudius mwadangete ruwese sounpei tohto en pere oh wahla Pohl Sesaria, ni ahl ehu me dohki mpen mwail 65 sang Serusalem. Nan Sesaria, Kepina Peliks ruwese me Pohl “en sensel nan tehnpesen Erod.” Irail kan me men kemehla Pohl sohte kak wiahiong ih mehkot keper wasao.​—Wiewia 23:12-35.

9. Ia duwen Kepina Pestus eh sewese Pohl?

9 Sounpar riau mwurin mwo, Pohl senselte nan Sesaria. Pestus wiliandi Peliks oh wiahla kepina. Mehn Suhs ko peki rehn Pestus en kadarala Pohl Serusalem pwehn ale kopwung, ahpw Pestus sohte dukiong. Mwein kepinao ese me mehn Suhs ko “koasoakoasoane ren rukihedi Pohl oh kemehla ih nanialo.”​—Wiewia 24:27–25:5.

10. Dahme Kepina Pestus wia ahnsou me Pohl peki kopwung sapahl rehn Sihsar?

10 Mwuhr, Pohl ale kopwung nan Sesaria. Pwehki Pestus men “kenikenla rehn mehn Suhs ako,” e idek rehn Pohl: “Ke men kohdahla Serusalem oh ale kadeik mwohi wasao?” Pohl ese me e kakete kamakamala nan Serusalem, oh e pil ese dahme e kak wia pwehn doarehla eh mour, lella Rom, oh pousehlahte kalohk. E nda: “I peki kopwung sapahl rehn Sihsar!” Mwurin Pestus koasoiong nah sounkaweid ko, e ndaiong Pohl: “Ke peki kopwung sapahl rehn Sihsar; eri, ke pahn kohla rehn Sihsar.” Ahn Pestus pilipilo en kadarala Pohl Rom kapitasang Pohl eh imwintihti ko. Ahnsou keren, Pohl pahn mi Rom me uhdahn dohsang mehn Suhs ko me songosong en kemehla ih.​—Wiewia 25:6-12.

11. Mehn kataman dahieu me soukohp Aiseia ntingihedi me Pohl ele kin medemedewe?

11 Nin doken Pohl eh awiawih eh pahn seiloakla Italy, ele e kin medemedewe duwen mehn katamano me soukohp Aiseia kihong irail kan me kin uhwong Siohwa: “Kumwail kak koasoanehdi amwail koasoandi kan, ahpw re sohte pahn pweida. Kumwail kak wie koasoakoasoi, ahpw sohte katepe, pwe Koht kin ketiket reht.” (Ais. 8:10) Pohl ese me Koht pahn ketin sewese ih, oh met uhdahn kakehlakahda ih pwehn dadaur pahn kahpwal kan me e pahn lelohng.

Mahso, Siohwa ketin doadoahngki aramas me ahneki manaman pwehn pere sapwellime aramas akan. E pil kak ketin wia met rahnwet (Menlau kilang parakrap 12)

12. Ia mwomwen ahn Sulius wiewia ong Pohl, oh dahme Pohl ele esehda pwehki met?

12 Nan pahr 58, Pohl tepida seiloakla Italy. Kaunen sounpei en Rom men me adaneki Sulius me pwukoahki Pohl pwehki Pohl senselte. Sang ahnsowo kohla, Sulius ahneki manaman en kadek ong de lemei ong Pohl. Ia duwen eh doadoahngki eh manamano? Rahno mwuri ni wasa me re tepin peidi ieo, “Sulius kin kadek ong Pohl oh mweidohng en kohla rehn kompoakepah kan pwe irail en apwalih ih.” Mwuhr, Sulius pil kapitala Pohl. Ia duwen? Sounpei ko men kemehla me selidi koaros me iang sohpo, ahpw Sulius kauhdi irail. Dahme kahrehda? E “koasoanehdi en kapitala Pohl.” Pohl ele esehda me Siohwa ketin doadoahngki sounpei kadek menet en sewese oh pere ih.​—Wiewia 27:1-3, 42-44.

Menlau kilang parakrap 13

13. Ia duwen Siohwa eh kin ketin doadoahngki aramas me ahneki manaman?

13 Sawas dah me kitail kin alehdi? Ma e pahrekiong kupwure, Siohwa ele kin ketin doadoahngki sapwellime manaman kehlailo pwehn kahrehiong aramas me ahneki manaman en wia dahme e ketin kupwurki. Nanmwarki Solomon ntingihedi: “E mengeiong KAUN-O en ketin kakaun kupwur en nanmwarki kan rasehng eh kin ketin kaweid pwilipwilahn piletik ehu.” (Lep. Pad. 21:1) Ia wehwehn lepin padahk wet? Aramas kak weirada dahu ehu pwehn kaweid pilen piletik ehu en kohla wasa me re men en kohla ie. Duwehte met, Siohwa kak ketin doadoahngki sapwellime manaman en kaweid madamadau en kaun akan pwe irail en wia soahng kan me pahn kapwaiada kupwure. Ni ahnsou me met kin wiawi, aramas me ahneki manaman kin mwekidki en wiahda pilipil kan me pahn wia kamwahu ong sapwellimen Koht aramas akan.​—Pil kilang Esra 7:21, 25, 26.

14. Pwehn pahrekiong Wiewia 12:5, ihs me kitail kak kapakapki?

14 Dahme kitail kak wia? Kitail kak kapakapki “nanmwarki kan oh irail koaros me lapalap” ni arail kin wiahda pilipil kan me kakete pidada atail doadoahk en kalohk oh mihting kan. (1 Tim. 2:1, 2; Neh. 1:11) Duwehte me tepin Kristian ko kin wia, kitail pil kin poaden kapakapkiong Koht riatail Kristian kan me mi nan imweteng. (Wadek Wiewia 12:5; Ipru 13:3) Kitail pil kak kapakapki kaunen imweteng kan me kin pwukoahki riatail Kristian kan. Kitail kak peki rehn Siohwa en ketin kamwakid madamadau en aramas pwukat pwe ren wia duwehte me Sulius wia oh “kadek” ong riatail Kristian kan me selidi.

SAWAS SANG IENGATAIL KRISTIAN KAN

15-16. Ia duwen Siohwa eh ketin doadoahngki Aristarkus oh Luk en sewese Pohl?

15 Sawas dah me Pohl alehdi? Ni Pohl eh seiloakla Rom, Siohwa kin kalapw ketin doadoahngki ienge Kristian kan en sewese ih. Kitail pahn tehkpene ekei karasepe.

16 Kompoakepahn Pohl riemeno me kin lelepek, Aristarkus oh Luk, pilada en iangih kohla Rom. * Paipel sohte mahsanih me Sises ketin inoukihong Aristarkus oh Luk me sohte keper pahn lelohng ira erein ara seiloakla Rom. Ira mendahkihla ara mour ni ara pilada en iang seiloak pwehn sewese Pohl en lella Rom. Ira esehdahte mwuhr nan seiloak apwalo me ira pahn pitla. Eri, ni ahnsou me Aristarkus oh Luk douda pohn sohpo nan Sesaria, Pohl ele kapakap ong Siohwa oh kalahnganki eh ketikihda sawas ni eh ketin doadoahngki ienge Kristian eimah riemeno.​—Wiewia 27:1, 2, 20-25.

17. Ia duwen Siohwa eh ketin doadoahngki Kristian kan nan mwomwohdiso en sewese Pohl?

17 Kristian kan nan mwomwohdiso kin sewese Pohl pak tohto erein eh seiloako. Karasepe, ni arail peidi ni kahnimw en Saidon, Sulius mweidohng Pohl en “kohla rehn kompoakepah kan pwe irail en apwalih ih.” Oh mwuhr, ni kahnimw en Puteoli, Pohl oh ienge ko diarada riarail kan wasao me peki ren mihmi rehrail rahn isuh. Nin doken riarail Kristian ko apwahpwalih irail, Pohl kin kaperenda oh kangoange irail ni eh koasoiahda dahme e kin lelohng. (Pil kilang Wiewia 15:2, 3.) Mwurin eh mwemweitla oh kangoange irail, Pohl oh ienge ko pousehla arail seiloako.​—Wiewia 27:3; 28:13, 14.

Duwehte Pohl, kitail kin alehdi sapwellimen Siohwa sawas sang ni eh ketin doadoahngki riatail Kristian kan (Menlau kilang parakrap 18)

18. Dahme kamwakid Pohl en kalahngankihong Koht oh kehlailda?

18 Ni Pohl eh kohkohla Rom, ele e medewehla dahme e ntingihedi sounpar siluh mwoweo ong mwomwohdisou nan kahnimwo: “Erein sounpar tohto I kin men kohwei rehmwail.” (Rom 15:23) Ahpw e sohte kasik me e pahn lella wasao nin duwen emen me selidi. Ia uwen met eh wia mehn kangoang ni eh kilang rie Kristian kan nan Rom ar awiawih ni keilen ahlo pwehn kasamwo ih! “Ni Pohl eh kilangirailda, e ahpw kalahngankihong Koht oh kehlailda.” (Wiewia 28:15) Tehk me Pohl kalahngankihong Koht rie Kristian ko ar mi mwo. Dahme kahrehda? Pwehki Pohl pohnese me Siohwa ketin doadoahngki rie Kristian kan en sewese ih.

Menlau kilang parakrap 19

19. Nin duwen me 1 Piter 4:10 mahsanih, ia duwen Siohwa eh kak ketin doadoahngki kitail en sewese irail kan me anahne sawas?

19 Dahme kitail kak wia? Mie riomw Kristian kan nan mwomwohdiso me ke ese kin wie lokolongki arail soumwahu oh anahne sawas? De mwein mie emen me re poakohng mehla. Ma kitail rong me mie emen me anahne sawas, kitail kak peki rehn Siohwa en ketin sewese kitail en nda de wia mehkot kadek. Ele atail koasoi oh wiewia kin wia mehn kangoang me riatailo uhdahn anahne. (Wadek 1 Piter 4:10.) * Ma kitail sewese irail, irail pahn pwurehng kamehlele me sapwellimen Siohwa inowo, “I sohte pahn mweisang uhk oh I sohte pahn keseiukala,” kin kadoadoahk ong irail. Ke pahn uhdahn perenkihda met!

20. Dahme kahrehda kitail kak nda ni eimah: “Siohwa iei sawasepei”?

20 Duwehte Pohl oh kompoakepah ko, kitail pil kin ahneki kahpwal kan. Ni ahnsowohte, kitail ese me kitail kak eimah pwehki Siohwa kin ketin ieiang kitail. E kin ketikihda sawas ni eh ketin doadoahngki Sises oh tohnleng kan. Pil ehu, Siohwa kak ketin sewese kitail ni eh ketin doadoahngki aramas me ahneki manaman, ma met kin pahrekiong kupwure. Oh nin duwen me tohtohn kitail lelohngehr, Siohwa kin ketin doadoahngki sapwellime manaman en kamwakid mohngiong en riatail Kristian kan en sewese kitail. Eri duwehte Pohl, kitail ahneki kahrepe mwahu en nda ni eimah: “Siohwa iei sawasepei; I sohte pahn masak. Dahme aramas kak wiahiong ie?”​—Ipru 13:6.

KOUL 38 E Pahn Ketin Kakehlaiukada

^ par. 5 Iren onop wet pahn koasoia ahl siluh me Siohwa kin ketin sewese Pohl pwehn dadaur pahn kahpwal kan. Kitail pahn kousapahlih ia duwen Siohwa eh ketin sewese sapwellime ladu kan mahs. Met pahn kalaudehla atail kamehlele me Siohwa pahn ketin sewese kitail rahnwet ni atail kin lelohng kahpwal kan.

^ par. 16 Aristarkus oh Luk iangehr Pohl seiloakseli mwoweo. Ohl loalopwoat riemen pwukat pil mihmihte rehn Pohl ahnsou me e wie sensel nan Rom.​—Wiewia 16:10-12; 20:4; Kol. 4:10, 14.

^ par. 19 Menlau kilang Kahn Iroir en January 1, 2009, pali 17-18, par. 5-9.