1. Maatewoosi 7:13, 14 kultanno garinni haˈnanni doogo heeˈnoommo yineemmohu mayiraati?

NINKE baalunku haˈnanni doogo heeˈnoommo. Haˈnanni heeˈnoommohu Yihowa baxillunni gashshannota haaro alame eateeti; mixonke hakko heeˈrate. Barru baala heeshshonniwa massitanno doogo haˈrate sharrammeemmo. Ikkirono, Yesuusi yiinonte gede tini doogo ruukkashshotenna mito woyite haˈrate diˈˈinjiitannote. (Maatewoosi 7:13, 14 nabbawi.) Guuntete xeˈne noonkere ikkinoommo daafira, tenne doogonni fula rakkannonke.—Gal. 6:1.

2. Konni birxichira maa ronseemmo? (“ Umonke Heeshshi Assa Mito Coye Biddi Assiˈrate Kaaˈlitannonke” yitanno saaxineno lai.)

² Heeshshonniwa massitannote ruukkashsho doogonni fullummokkinni heeˈra hasiˈnummoro, hedonke, laonkenna assootenke biddi assiˈrate sharrama hasiissannonke. Soqqamaasinchu Phaawuloosi, Qorontoosi heeˈranno Kiristaani ‘heeshshonsa biddi assiˈra’ agurannokki gede jawaachishinonsa. (2 Qor. 13:11) Tenne amaale ninkeno harunsa hasiissannonke. Konni birxichira, Qullaawu Maxaafi mito coye biddi assiˈneemmo gede kaaˈlannonke garanna ayyaanaamittetenni gikki yitino jaallanke heeshshote doogonni fulleemmokki gede kaaˈlitannonke gara ronseemmo. Qoleno, Yihowa dirijjite uyitannonke biddishsha harunsa qarra ikkitannonke gede assara dandaanno coyi maatiro laˈneemmo. Hattono, umonke heeshshi assa, Yihowara soqqammanni heeˈne hagiirrinke baikkinni mito coye biddi assiˈneemmo gede kaaˈlitannonke gara xiinxallineemmo.

3. Maganu Qaali kaaˈlahera dandaannohu hiittoonniiti?

³ Hedonke layiˈra shota diˈˈikkitannonke. Mayira? Korkaatuno wodaninke xagaraamo ikkino daafira, mamira qole massanni noonkero nafa afa hoongammora dandiineemmo. (Erm.  17:9) Duucha woyite ‘umonke doga’ rakkannonke. (Yai. 1:22) Konnira ninkeneeto layiˈrate Maganu Qaale horoonsiˈra hasiissannonke. Maganu Qaali giddiidi ayimmanke yaano “wodanu giddo noo hedonna yorto” afiˈneemmo gede kaaˈlannonke. (Ibi. 4:12, 13) Maganu Qaali giddonketa afiˈneemmo gede kaaˈlannonke daafira, raajete yaa dandiineemmo. Kayinni Qullaawu Maxaafi woy Maganu shoomino manni aannonke amaale macciishshine horo afiˈrate umonke heeshshi assineemmore ikka hasiissannonke.

4. Moote Saaooli naaxxaleessa ikkinota leellishannori maati?

⁴ Moote Saaooli lawishshi umo heeshshi assa hooga mayi qarra abbitannoro leellishanno. Saaooli naaxxaleessa ikkino daafira, hedoˈyanna assooteˈya biddi assiˈra hasiissannoe yee dihedino. (Far. 36:1, 2; Imb. 2:4) Lawishshaho, Saaooli Amaaleqoota qeelihu gedensaanni, Yihowa maa assa hasiissannosiro bade kulisi woyite hajajama giwasi tenne leellishshanno. Masaalaanchu Saamueeli, Saaooli Yihowara hajajama giwinota kulisi woyite, Saaooli soˈrosi ammana giwino. Hatteentenni isi hajajama hoogasi hakkeeshshi geeshsha qarra abbitannokkihu gede asse hede, assootesi gara lawisate woˈnaalino; qoleno wolootaho worino. (1 Sam. 15:13-24) Saaooli hakkuyira albaannino hatto assino. (1 Sam. 13:10-14) Isi wodanisi booˈnaleessa ikkano gede assiˈrasi dadillissannote. Saaooli hedosi biddi assiˈrinokki daafira Yihowa rufinosi; hattono moote ikkannota giwinosi.

5. Saaooli lawishshinni maa ronseemmo?

⁵ Saaooli lawishshinni roso afiˈrate ninkeneeto togo yine xaˈma hasiissannonke: ‘Maganu Qaali giddo noo amaale nabbaweemmo woyite, tenne amaale macciishsha giweemmo? Assoommori hakkeeshshi geeshsha soˈro diˈˈikkino yee hedeemmo? Assoommore wolootaho woreemmo?’ Kuri xaˈmuwa giddo mittete nafa ee yine qolleemmoha ikkiro, hedonkenna laonke biddi assiˈrate sharrama hasiissannonke. Hatto assa hoongummoro wodaninke booˈnaleessa ikkanno daafira, Yihowa jaallasi ikkineemmota giwanno.—Yai. 4:6.

6. Moote Saaoolinna Moote Daawiti mereero noo badooshshe kuli.

⁶ Moote Saaoolinna isinni aane moohinohu Yihowa “Seera” baxannohu Moote Daawiti mereero noo badooshshe laˈno. (Far. 1:1-3) Daawiti Yihowa umo heeshshi assitannore gatisannota, booˈnaleeyye kayinni giwannota afino. (2 Sam. 22:28) Konnira, Daawiti Maganu seeri hedosi biddi assannosi gede assiˈrino. Isi togo yee borreessino: “Amaalinoeha Kaaliiqa galaxxeemmo; wodaniˈya hashsha nafa seejjannoe.”—Far. 16:7.

7. Umonke heeshshi assineemmore ikkinummoro maa assineemmo?

⁷ Umonke heeshshi assineemmore ikkinummoro, gara ikkitinokki hedo gara ikkinokkire assineemmo gede assitunkekkinni Maganu Qaali biddi assannonke gede assiˈneemmo. Maganu Qaali “Doogo tenneetina ise higgine hadhe” yee kulannonke. Doogo soˈne gurara woy qiniitira hinge haˈneemmo woyite qorowisiisannonke. (Isa. 30:21) Yihowa macciishshinummoro lowo horo afiˈneemmo. (Isa. 48:17) Lawishshaho, mittu manchi amaalinkero disaalleemmo. Hattono Yihowa mittu baxillaanchu anni gede towaatannonketa huwanteemmo daafira isiwa albinni roore shinqeemmo.—Ibi. 12:7.

8. Yaiqoobi 1:22-25 kultanno garinni Maganu Qaali hincilaallote gedeeti yineemmohu mayiraati?

⁸ Maganu Qaali hincilaallote gede ikkankera dandaanno. (Yaiqoobi 1:22-25 nabbawi.) Ninke giddo rooru barru baala mininni fullammora albaanni ninkeneeto hincilaallote layiˈneemmo. Hatto assineemmohu wolu manninni xaandammora albaanni biddi assiˈra hasiissannonkere biddi assiˈrateeti. Hatteente gede barru baala Maganu Qaale nabbambeemmo woyite hedonkenna laonke biddi assiˈneemmo gara huwanteemmo. Batinyu roduuwi mininni fultara  albaanni barru qummeeshsha nabbawa kaaˈlitinonsata coyidhino. Insa nabbabbinorinni hedonsa biddi assidhino. Hakkiinni insa barra woˈma Maganu Qaalinni afidhino amaale loosunni leellishate sharrantanno. Barru baala Maganu Qaale nabbambe hiinca hasiissannonke. Hatto assa shota labbara dandiitanno; kayinni hegere heeshshowa massitannote ruukkashsho doogonni fullummokkinni heeˈrate assa hasiissannonkehu lowo geeshsha hasiisanno coyi giddo mittu konneeti.

9. Jaalikki amaalannohehu mayira ikkara dandaanno?

⁹ Yihowawiinni xeertiˈratto gede assitannohe doogo hadhe egennootto? (Far. 73:2, 3) Ayyaanaamittetenni gikki yiino jaalikki tenne biddi assiˈratto gede worbimmatenni amaalihe woyite, macciishshite loosu aana hosiisootto? Hatto ikkiro, assoottori garaho; hattono jaalikki qorowisiisinohe daafira galatattositi dihuluullissannote.—Law. 1:5.

10. Jaalikki amaalihero maa assa hasiissannohe?

¹⁰ Maganu Qaali “madiissirono jaalu woyyanno” yaanno. (Law. 27:6) Hatto yaa mayyaate? Hanni aane noo lawishsha hendo: Makiinu batiˈranno doogo tayisse saˈˈattora agadhite nootto yine hendo; mobayilekki qaqqassanni nootto daafira wodanikki bebbeehame no. Kawa kaˈa laittokkinni tayisse saˈanni heedheenna jaalikki angakki xissiise amade badhera qole goshooshe qaccera fushshihe. Isi biqe amadinohe daafira anga xissitinoheha ikkirono, isi rahe hatto assasinni makiinu ganihekkinni gatootto. Isi biqe amadinohe bayichi lowo barra dhiwinoheha ikkirono, jaalikki hatto assino daafira koffi yaattoni? Koffi yaattokkiti egennantinote. Assinoherira galatattosi. Hatteente gede jaalikki coyiˈrattori woy assattori Maganunnihu xalalu biddishshi ledo sumuu yiinokkita kule qorowisiisihero, umi qara xissiisiˈrattoha ikkara dandaanno. Ikkirono amaalinohe daafira hanqitooti woy koffi yitooti. Hatto assa gowwimmate. (Ros. 7:9) Hatteentenni jaalikki waajja agure amaalinohe daafira galatisi.

11. Mittu manchi jaalisi amaale macciishsha giwanno gede assannosiri maati?

¹¹ Mittu manchi lubbote jaalisi amaalinosi amaale macciishsha giwanno gede assannosiri maati? Naaxxate. Naaxxanno manni “kulleenna macciishsha” dibaxanno. Togoo manni “halaale agurte, maatto macciishsha baxxanno.” (2 Xim. 4:3, 4) Insa wolu manninni roore egennaamma ikkitinohu gede assite heddanno daafira, amaale macciishsha dihasidhanno. Ikkollana, Soqqamaasinchu Phaawuloosi togo yee borreessino: “Woluwiinni woyyannori nookkiha, ‘Wole manna ani rooreemmo’ yee hedannohu, umosi doganno.” (Gal. 6:3) Moote Selemooni tenne dancha gede asse xawisanni togo yee borreessino: “Seejjo adhannokkihunni gowwu geerchu mootenni, busulu buxichu wedellichi woyyanno.”—Ros. 4:13.

12. Galatiyu Sokka 2:11-14 noo xaggenni, Pheexiroosi lawishshinni maa ronseemmo?

¹² Hanni soqqamaasinchu Pheexiroosi lawishsha laˈno; Phaawuloosi iso mannu albaanni boroorinosi. (Galatiyu Sokka 2:11-14 nabbawi.) Pheexiroosi, Phaawuloosi amaalinosi garanna mannu albaanni amaalinosita hede koma amaxxa dandaanno. Pheexiroosi kayinni hayyicha ikkino daafira, amaale macciishshino. Isi tennera Phaawuloosi dikoˈmino. Hatteentenni gedensaanni isi Phaawuloosi “baxaminohu rodiinke” yiino.—2 Phe. 3:15.

13. Mitto mancho amaallammora albaanni balanxe maa heda hasiissannonke?

¹³ Jaalakki amaala hasiissannoheta hedittoro, balaxxe maa heda hasiissannohe? Jaalakki amaalattora albaanni ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Quwa sae “keeraancho” ikkanni noommo ikka?’ (Ros. 7:16) Quwa sae keeraancho ikkanno manchi, Yihowa biddishshi garinni ikkikkinni  umisi biddishshi garinni wolootaho yoo yaanno; qoleno wolootaho gatona yaa qarra ikkitasira dandiitanno. Ateneeto layiˈrittohu gedensaannino jaalakki amaala hasiissannoheha ikkiro, soˈrosi badde kulisi; hattono soˈrosi wodanchanno gede assitanno xaˈmo xaˈmi. Jaalikkira yoo yaannohu Yihowaati ikkinnina ate ikkoottokkita qaagi; konnira coyiˈrattori Qullaawa Borro aana xintaminoha ikka hasiissannosi. (Rom. 14:10) Maganu Qaali giddo noo hayyo horoonsidhe mitto mancho amaalatto woyite, Yesuusi gede mararattoha ikki. (Law. 3:5; Mat. 12:20) Mayira? Korkaatuno Yihowa ninke laˈˈannonkehu ninke woloota laˈneemmo garinniiti.—Yai. 2:13.

14. Maganu dirijjite maa qixxeessitannonke?

¹⁴ Yihowa dirijjitesite uullayidi kifile widoonni heeshshote doogora haˈneemmo gede massagannonke; dirijjitesi Maganu Qaali giddo noo amaale loosu aana hosiisate kaaˈlitannonke viidiyo, borronna gambooshshe qixxeessitannonke. Tini dirijjitesi qixxeessitanno borro ammannannite; korkaatuno Qullaawa Borro aana xintantinote. Aliidi Bisi sabbakate looso woyyaawino garinni sabbaka dandiinanni gara muranno woyite qullaawa ayyaana addaxxanno. Ikkirono, Aliidi Bisi sabbakate looso loonsanni gara biddi assa hasiissanno woyite wirro lae biddi assanno. Mayira? “Korkaatuno tenne alame ikkito soorrantanni no.” Konnira Maganu dirijjite haaru garinni loosa rosa hasiissannose.—1 Qor. 7:31, NW.

15. Mite halashshaanora mayi tuncu yaannonsa?

¹⁵ Yihowa dirijjite amanyootu woy mittu rosi daafira, Qullaawu Maxaafi aana xintamino biddishsha uyitannonke woyite harunsineemmoti dihuluullissannote. Ikkina Maganu dirijjite assitannori heeshshonke ledo xaado afiˈrinoha ikkiro maa assineemmo? Lawishshaho, muli diri kawa Yihowa magansiˈnanni minna minatenna gatamarate fushshinanni woxi lowo geeshsha lexxanni haˈrino. Konnira, Aliidi Bisi duucha songuwa mitte Addaraashe horoonsidhanno gede biddishsha uyino. Konninni kainohunni, mite songuwa mitte ikkitanno gede assine, mite Gambooshshu Addaraashuwa hirroonni. Woxe Gambooshshu Addaraashe roore hasiissannowa minate horoonsiˈnoonni. Heeˈrattohu Addaraashe hirroonniwanna songuwa mitte assinoonniwa ikkiro, haarore rosa qarra ikkitahera dandiitanno. Mite halashshaano gambooshshe assiˈrate xeertowa haˈra hasiissannonsaha ikkara  dandaanno. Addaraashe minate woy gatamarate daafurte loossino roduuwi hirroonni daafira, dadillitara dandiitanno. Insa yannansanna wolqansa beebba guxxitinohu gede assite heddara dandiitanno. Ikkirono insa tenne qixxaawora kaaˈlantanno; tennera galanteemmonsa.

16. Qolasiyaasi Sokka 3:23, 24 noo amaale harunsanke hagiirraamma ikkine heeˈrate kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁶ Loonseemmohu Yihowara ikkinotanna isi dirijjitesi massaganni noota qaangeemmoha ikkiro, hagiirrinke baikkinni heeˈneemmo. (Qolasiyaasi Sokka 3:23, 24 nabbawi.) Moote Daawiti qullaawa mine minate woxe fushshi woyite coyiˈrinori dancha lawishsha ikkannonke. Isi togo yiino: “Baalankare oottonkehu ateeti; aninna manniˈya kageeshsha hige maminni abbinoommo? Atenkalla qolle uyinoommohe.” (1 Dud. 29:14) Ninkeno woxe fushshineemmo woyite Yihowawiinni afiˈnoommoha isira qole uyinanni heeˈnoommo. Ikkirono, Yihowa loonsara hasiˈranno looso kaaˈlate yannanke, wolqankenna woxenke uyineemmo woyite hagiidhanno.—2 Qor. 9:7.

17. Biddi assiˈra hasiissannoheri noota afittoro hexxo mudha hasiissannohekkihu mayiraati?

¹⁷ Heeshshonniwa massitannote ruukkashsho dogoonni fullummokkinni heeˈrate, Yesuusi lawishsha seekkine harunsa hasiissannonke. (1 Phe. 2:21) Biddi assiˈra hasiissannoheri noota afiˈrittoro hexxo mudhitooti. Tini isinni Yihowa biddishsha harunsa hasiˈrattota leellishshannota ikkitara dandiitanno. Yihowa guuntete xeˈne noonkere ikkinoommota afino daafira, Yesuusi lawishsha guutu garinni harunsa dandiineemmokkita huwatannota deˈnoonke.

18. Hendoommowa iillate maa assa hasiissannonke?

¹⁸ Baalunku albillitte afiˈneemmo atoote illachinsho; hedonke, laonkenna assootenke biddi assiˈrate sharrammo. (Law. 4:25; Luq. 9:62) Umonke heeshshi assine, ‘keerunni [hagiidhinanni] heeˈno; seejjo adhino.’ (2 Qor. 13:11) Hatto assinummoro “baxillunna keeru Magani” ledonke ikkano. Hattono xaa yannara hagiirraamma ikkine heeˈneemmonna albillitte hegere heeshsho afiˈneemmo gede kaaˈlannonke.