Ir al contenido

Ir al índice

49 YACHAQANA

Wañusqasqa kausarimonqankupuni

Wañusqasqa kausarimonqankupuni

‘Noqapis suyakullanitaj, runasta Dios kausarichimunanta(HECH. 24:15).

151 TAKIY Jehová Dios wañusqasta kausarichenqa

¿IMATÁ KAYPI YACHAKUSUN? *

1, 2. ¿Imatataj cristianos suyakushanchej?

RUNASQA kausayninchejpi allin imas kananta munanchejpuni. Wakin runasqa, qhariwarmi jina kusisqa kausakuyta munanku. Wakintaj wawasninkuta sanitosta uywayta munanku. Sinchʼi onqosqa kajkunatajrí, sanoyapuyta munanku. Cristianospis chay imasllatataj munanchej. Jinapis aswan sumaj imasta suyakushanchej. Noqanchejqa wiñay kausayta japʼiyta munanchej, wañupoj familiaresninchejwan tinkukapuytapis.

2 Apóstol Pablo nerqa: “Noqapis [...] suyakullanitaj, cheqan runasta, mana cheqan runastapis Dios kausarichimunanta”, nispa (Hech. 24:15). Jinapis mana payllachu wañusqas kausarimunankumanta parlarqa. Jobqa Pablomanta aswan ñaupajtaña chaymanta parlarqa. Payqa Jehová Dios mana paymanta qonqakunanta yacharqa. Chayrayku mana iskayrayaspa nerqa, Dios wañuymanta kausarichimunanta (Job 14:7-10, 12-15).

3. ¿Imaraykutaj 1 Corintios 15 capítulo kallpachawasunman?

3 Tukuy cristianos ‘qallariy yachachiykunapi’ creenchej. Chay yachachiykunamanta ujtaj, “wañusqas kausarimunanku” kashan (Heb. 6:1, 2). Apóstol Pabloqa, 1 Corintios 15 capitulopi wañusqas kausarimunankumanta parlarqa. Chay qhelqasqantaj, ñaupa tiempomanta cristianosta maytachá kallpacharqa. Unaytaña chayri kunallanraj wañusqas kausarimunankupi creenchej chaypis, 1 Corintios 15 capituloqa mayta kallpachawasun.

4. Wañusqas kausarimunankuta creenapaj, ¿imapitaj creenanchej tiyan?

4 Jesús kausarimusqanqa, wañupoj familiaresninchej kausarimunankuta creenapaj yanapawanchej. Apóstol Pabloqa, Corintomanta kajkunaman “sumaj willaykunata” willarqa. Chay willaykunamanta ujtaj, Jesús wañuymanta kausarimusqan karqa (1 Cor. 15:1, 2). Chayrayku Corintomanta cristianosman nerqa: “Cristochus mana kausarichisqa karqa chayqa, creesqaykichejqa qhasi manakajlla”, nispa (1 Cor. 15:17). Arí, Jesús wañuymanta kausarimusqanpi creespaqa, wañusqas kausarimunankutapis creellasuntaj. 

5, 6. ¿Imaynatá 1 Corintios 15:3, 4 versiculosta entiendey yanapawanchej?

5 Pabloqa wañusqas kausarimunankumanta parlayta qallarishaspa, kinsa imasta nerqa: 1) “Cristoqa juchasninchejrayku wañorqa, 2) pʼampasqataj karqa. 3) Chantá kinsa pʼunchayninman kausarichisqa karqa, Diosmanta Qhelqasqapi nisqanman jina”, nispa (1 Corintios 15:3, 4 leey).

6 Jesús wañusqan, pʼampasqa kasqan, kausarichisqa kasqan ima, ¿imapitaj yanapawanchej? Profeta Isaías nerqa, Mesiasqa “runas chawpimanta chinkachisqa” kananta, ‘sajra runaswan khuskataj pʼampasqa’ kananta. Chantá nillarqataj, Mesiasqa “tukuypa juchasninkuta” apananta. Jesustaj chaytapuni ruwarqa juchasninchejrayku wañuspa (Isa. 53:8, 9, 12; Mat. 20:28; Rom. 5:8). Ajinamanta Jesusqa juchamanta, wañuymantawan kacharichiwanchej. Chantapis Jesús kausayninta qosqanrayku, wañupoj familiaresninchejta watejmanta rikukapusun.

ASHKHAS JESÚS KAUSARIMUSQANTA RIKORQANKU

7, 8. ¿Imajtintaj Jesús kausarimusqantapuni nisunman?

7 Wañusqas kausarimunankuta creenapajqa, Jesús kausarimusqanta creenanchej tiyan. ¿Imajtintaj creesunman Jehová Dios, Jesusta kausarichisqantapuni?

8 Ashkha runas Jesús kausarimusqanta rikorqanku (1 Cor. 15:5-7). Apóstol Pabloqa chay rikojkunamanta parlashaspa, Cefasmanta ñaupajta parlarqa. Chaytaj apóstol Pedroj ujnin sutin. Waj discipulospis nillarqankutaj, Pedroqa Jesús kausarimusqanta rikusqantapuni (Luc. 24:33, 34). Jesuspa 12 apostolesninpis pay kausarimusqanta rikullarqankutaj. Chay qhepatataj, kausarimoj Jesusqa “500 kuraj tantasqa hermanosman” rikhurillarqataj. Chaytaj ichapis karqa, Galilea orqopi tantasqa kashajtinku (Mat. 28:16-20). “Chaymantaqa Santiagoman rikhurerqa”. Chay Santiagoqa ichá Jesuspa hermanon karqa. Payqa mana creerqachu Jesús Mesías kasqanta (Juan 7:5). Jinapis Jesús kausarimusqanta rikuspaqa, Mesiaspuni kasqanta creerqa. Pablo 55 watapi corintiosman qhelqashajtin, Jesusta rikojkunamanta ashkhasraj kausasharqanku. Chayrayku Jesús kausarimusqanta mana creejkunaqa, paykunata tapurikuyta atinkuman karqa.

9. ¿Imaynatataj Hechos 9:3-5 versículos rikuchin Jesús kausarimusqantapuni?

9 Tukuymanta qhepata, Jesusqa Pabloman rikhurillarqataj (1 Cor. 15:8). Pabloqa niraj cristiano kashaspa, uj kuti Damasco llajtaman risharqa. Chaypitaj ujllata cielomanta uj kʼanchay muyuyninpi lliphipirerqa, Jesuspa parlasqantataj uyarerqa. Chaypacha Saulo sutikorqa (Hechos 9:3-5 leey). Pablo Jesuspa parlasqanta uyarisqanqa, sutʼita rikuchin Jesuspa kausarimusqan mana cuentollachu kasqanta (Hech. 26:12-15).

10. ¿Imatataj apóstol Pablo ruwarqa Jesús kausarimusqanmanta mana iskayrayasqanrayku?

10 Pablo Jesusta rikusqanta nisqanqa, wakinta astawanchá kausarimuypi creenankupaj yanaparqa. Imajtinchus Jesusta rikorqa chaypachaqa, cristianosta qhatiykachasharqa. Pabloqa Jesús kausarimusqanmanta mana iskayrayasqanrayku, tukuy atisqanta runasman willamorqa. Ajinamanta paykunapis Jesús kausarimusqanpi creenankupaj. Pabloqa Jesús kausarimusqanta willananrayku, carcelpi wisqʼachikorqa, maqachikorqa, barcospi risqasninpipis casi wañorqa (1 Cor. 15:9-11; 2 Cor. 11:23-27). Payqa Jesús kausarimusqanmanta, ni tumpitallatapis iskayrayarqachu. Chayrayku kausaynin wañuy patapi kajtinpis, Jesús kausarimusqanta willallarqapuni. Chay tukuy imasta yachayqa, Jesús kausarimusqantapuni creenapaj yanapawanchej. Chantapis wañusqas kausarimunankupi creenapaj kallpachawanchej.

PABLOQA PANTASQA YACHACHIYKUNATA SUTʼIMAN ORQHORQA

11. ¿Imajtintaj Corintomanta wakin cristianos wañusqas kausarimunankumanta pantasqata yuyasharqanku?

11 Corintoqa Greciaj ujnin llajtan karqa. Chay llajtamanta wakin cristianosqa, wañusqas kausarimunankumanta pantasqata yuyarqanku. Wakintaj nisharqanku, ‘wañuymanta kausarimuy mana kasqanta’ (1 Cor. 15:12). Ichapis wakin cristianosqa ajinata yuyarqanku, Atenas llajtamanta yachaysapa runaspa nisqankuta uyarisqankurayku. Chay runasqa, Jesús kausarichisqa kasqanta uyarispa asikoj kanku (Hech. 17:18, 31, 32). Wakin cristianostaj, kausarimuymanta ichá uj jinata yuyarqanku. Paykunaqa ichá yuyarqanku, juchasapa kashaspa “wañusqa” jina kashasqankuta, cristianoman tukuspataj “kausarimusqankuta”. Imayna kajtinpis, kausarimuypi mana creespaqa, pantasharqanku. Jesusta Dios mana kausarichimorqachu chayqa, chay cristianosqa juchasninkupiraj kasharqanku. Chayrayku kausarimuy mana kasqanta nejkunaqa, ni ima suyakuyniyoj karqanku (1 Cor. 15:13-19; Heb. 9:12, 14).

12. Kay 1 Pedro 3:18, 22 nisqanman jina, ¿imajtintaj Jesuspa kausarimuynin aswan sumaj karqa?

12 Pabloqa sutʼita yacharqa “Cristoqa wañusqasmanta kausarichisqapuni” kasqanta. Jesuspa kausarimuynenqa, aswan sumaj karqa paymanta ñaupajta kausarimojkunamanta nisqaqa. Imajtinchus Jesusmanta ñaupajta kausarimojkunaqa, tiempowan wañupullarqankutaj. Pabloqa Jesusmanta nerqa: “Wañusqasmanta ñaupajta kausarimorqa, ñaupaj poqoy jina”, nispa. ¿Imajtintaj Pablo chayta nerqa? Imajtinchus Jesusqa tukuy runasmanta ñaupajta cielopaj cuerpoyoj kausarimorqa, tukuymanta ñaupajtataj cieloman rerqa (1 Cor. 15:20; Hech. 26:23; 1 Pedro 3:18, 22 leey).

“KAUSARICHISQA KANQANKU”

13. ¿Imatá Pablo Adanmanta Jesusmantawan nerqa?

13 ¿Imaynatataj uj runaj wañuynin may chhika runasman kausayta qonman? Pabloqa chay tapuyman kutichinanpaj, Adanmantawan Cristomantawan parlarqa. Payqa Adán juchallisqanrayku, tukuy runas llakiykunapi rikhurisqanchejta nerqa. Chantá nillarqataj, Cristoj wañuyninrayku imaschus runaspaj kasqanta. Pabloqa Adanmanta parlaspa nerqa: “Wañoyqa uj runanejta rikhurerqa”, nispa. Adán juchallisqanrayku mana payllachu wañorqa, manaqa tukuynin wawasnintawan wañuyman vendeykuwarqanchej. Chayrayku kunanpis wañushallanchejpuni. Jinapis Diospa Wawan wañuymanta kausarimusqanrayku, wañusqasqa kausarimuyta atenqanku. Chayrayku Pablo nerqa: “Wañuymanta kausarimuypis uj runanejllatataj kanqa”, nispa. Chantá nillarqataj: “Imaynatachus Adannejta tukuy wañushanku, ajinallatataj Cristonejta tukuy kausarichisqa kanqanku”, nispa (1 Cor. 15:21, 22).

14. ¿Imaraykutaj Adán mana kausarimonqachu?

14 ¿Imatataj Pablo niyta munasharqa, “Adannejta tukuy wañushanku”, nispa? Payqa tukuy runasmanta parlasharqa. Tukuyninchej Adanpa wawasnin kasqanchejrayku, juchasapas, pantaj runastaj kanchej. Chayraykutaj tukuy wañunchej (Rom. 5:12). Adanqa mana wañuymanta kausarimonqachu. ¿Imajtintaj Jesuspa wañuynin mana payta yanapanchu? Imajtinchus payqa mana juchayoj kashaspa, Diosta mana kasukuyta ajllarqa. Adanqa ‘cabraswan’ ninakoj runas jina kashan. Imaynatachus Jesús paykunata juzgajtin “wiñaypaj wañonqanku”, ajinallatataj Adanpis wiñaypaj wañusqa kashan (Mat. 25:31-33, 46; Heb. 5:9).

Ñaupajtaqa Jesús cieloman rinanpaj kausarichisqa karqa. Chaymantataj waj runaspis cieloman rinankupaj kausarichisqallataj kanku (15, 16 parrafosta qhawariy). *

15. Cristonejta tukuy  kausarichisqa kanqanku” nispa, ¿pikunamantataj Pablo parlasharqa?

15 Pabloqa cartanpi nerqa: Cristonejta tukuy  kausarichisqa kanqanku”, nispa (1 Cor. 15:22). Chay cartataqa, Corinto llajtamanta ajllasqa cristianosman qhelqarqa. Paykunaqa wañuytawan cielopaj cuerpoyoj kausarimunanku karqa. Chayrayku Pablo paykunaman nerqa: “Diosmin qankunata tʼaqasorqachej, Cristo Jesuswan ujchasqa kanaykichejpaj”, nispa. Chantá parlallarqataj ‘Cristoj yachachisqasnin kashaspa wañupojkunamanta’ (1 Cor. 1:2; 15:18; 2 Cor. 5:17). Pabloqa ajllasqa cristianosman waj cartanpi nillarqataj: “Pay jina wañunchej chayqa, cheqamanta pay jinallataj kausarichisqa kasunchej. Ajinamanta paywan ujchasqa kanchej”, nispa (Rom. 6:3-5). Jesusqa mana rikukoj cuerpoyoj kausarichisqa karqa, cielomantaj riporqa. “Cristowan ujchasqa” kajkunawanpis kikillantaj kanqa, nisunman tukuy ajllasqa cristianoswan.

16. ¿Imajtintaj Pablo Jesusta “ñaupaj poqoy” nerqa?

16 Pabloqa Jesusmanta nerqa: “Payqa wañusqasmanta ñaupajta kausarimorqa, ñaupaj poqoy jina”, nispa. Lázaro, waj runas ima Jesusmanta aswan ñaupajtaña kausarimojtinkupis, ¿imajtintaj Pablo nerqa, Jesús ‘ñaupajta kausarimusqanta’? Jesusmanta ñaupajtaqa, ni pipis cielopaj cuerpoyoj kausarerqachu, nillataj mayqenninkupis wiñay kausayta japʼerqachu. Chayrayku Jesusqa ‘wañusqasmanta ñaupajta kausarimoj’ karqa. Payqa israelitas Diosman jaywaj kanku, chay ñaupaj poqoy jina karqa. Pabloqa Jesusta “ñaupaj poqoy” nispa, waj runaspis cieloman rinankupaj kausarimunankuta nisharqa. Apóstoles, waj cristianospis “Cristowan ujchasqa” kasqankurayku, Jesús jinallataj cielopaj cuerpoyoj kausarimunanku karqa.

17. ¿Maykʼajtaj “Cristowan ujchasqa” kajkuna cielopi kausanankupaj ‘kausarichisqa kanku’?

17 Pablo Corintomanta hermanosman qhelqashajtin, “Cristowan ujchasqa” kajkunamantaqa, niraj pipis cieloman rinanpaj kausarichisqachu karqa. Chayqa aswan qhepamanraj kanan karqa. ¿Imaraykutaj chayta ninchej? Pabloqa wañusqas “maychus kananta” kausarimunankuta nerqa. Pay nerqa: “Ñaupajtaqa Cristoraj ñaupaj poqoy jina kausarimorqa, chaymantataj Cristojta kajkuna kausarimonqanku. Paykunataj kausarimonqanku Cristoj kutimunan tiempopi”, nispa (1 Cor. 15:23; 1 Tes. 4:15, 16). ¿Maykʼajtaj ‘Cristoj kutimunan tiempo’ kashan? Chay tiempoqa kay tiemponchej kashan. Chayrayku apóstoles, chay tiempomanta tukuy ajllasqa cristianospis, wañupuytawan ‘Cristoj kutimunan tiempota’ suyakorqanku. Chay tiempo qallarejtintaj, Jesuswan khuska cielopi kausanankupaj ‘kausarichisqa karqanku’.

WAÑUSQAS KAUSARIMUNANKUTA CREENAPUNI

18. 1) ¿Imaraykutaj nisunman mana ajllasqa cristianosllachu kausarichisqa kanankuta? 2) Kay 1 Corintios 15:24-26 nisqanman jina, ¿imastaj cielopi kanqa?

18 Kay jallpʼapi kausakuyta suyakoj cristianosrí, ¿kausarimullanqankutajchu? Arí. Bibliaqa nin, Pablo, waj ajllasqa cristianospis, “wañusqas ukhumanta ñaupajta kausarimojkunamanta” kasqankuta (Fili. 3:11). Chaytaj niyta munan, waj runaspis kausarimunallankutataj. Jobpis aswan qhepaman kausarimunanmanta parlarqa (Job 14:15). Pisimantawan Jesusqa kay jallpʼapi tukuynin gobiernosta, autoridadesta, atiyniyoj kajkunata ima chinkachenqa. ‘Cristojta kajkunataj’, chaypachaqa paywan khuskaña cielopi kashanqanku. Chantá ‘tukuy enemigosmanta qhepa kaj enemigoqa, nisunman wañoyqa atipasqa kanqa’. Yachanchej jina, cieloman rinankupaj kausarichisqa kajkunaqa, niña wañonqankuchu. Chantá, ¿imataj kanqa mana cieloman rejkunamanta? Qhepan parrafopi chayta yachakusun (1 Corintios 15:24-26 leey).

19. Mana cieloman rinankupaj ajllasqa kajkuna, ¿imatataj suyakunkuman?

19 ¿Imataj kanqa mana cieloman ripojkunamanta? Paykunapis wañusqas kausarimunankuta suyakullankumantaj. Imaraykuchus apóstol Pablo nerqa: “Suyakullanitaj, cheqan runasta, mana cheqan runastapis Dios kausarichimunanta”, nispa (Hech. 24:15). Yachanchej jina, cielomanqa cheqan runaslla riyta atinkuman. Chayrayku Pabloqa ‘mana cheqan runaspis’ kausarimunankuta nispa, mana cieloman rejkunamantachu parlasharqa, manaqa kay jallpʼapi kausarimuy kananmanta.

Wañusqas kausarimunankupi creeyqa, kusiywan ñaupajman rinallapajpuni yanapawanchej (20 parrafota qhawariy). *

20. Kay yachaqanata estudiaytawan, ¿wañusqas kausarimunankuta creesunmanchu?

20 ‘Diosqa wañusqasta kausarichimonqapuni’. Kay jallpʼapi kausarichisqa kajkunaqa, wiñay kausayta japʼiyta atenqanku. Chaytaj mana cuentollachu. Chay imasta yachayqa, wañupoj familiaresninchejmanta llakisqa kashajtinchej, mayta sonqochawasunman. Paykunaqa Cristowan ajllasqa cristianoswan ‘1.000 watasta reyes jina kamachishajtinku’, kausarichisqa kanqanku (Apo. 20:6). Noqanchejpis manaraj chay 1.000 watas qallarishajtin wañupusun chayqa, kausarichisqallataj kasun. Chay “suyakuyniyoj kasqanchejtaj mana qhasipajchu” (Rom. 5:5). Wañusqas kausarimunankuta yachayqa, mayta kallpachawanchej, Diosta kusisqallapuni sirvinapajtaj yanapawanchej. 1 Corintios 15 capitulomantaqa waj imastawan yachakullasunmantaj. Qhepan yachaqanapi chaymanta parlarisun.

147 TAKIY Wiñay kausay kanqa

^ párr. 5 Ñaupaj kaj Corintios 15 capituloqa, wañusqas kausarimunankumanta parlan. ¿Imajtintaj wañusqas kausarimunankumanta yachakunanchej tiyan? Chantá, ¿imajtintaj Jesús wañuymanta kausarimusqanta creesunman? Kay yachaqanapeqa, chay tapuykunaman kutichisun. Chantapis kausarimuymanta waj imastawan yachakusun.

^ párr. 56 DIBUJO: Cieloman rejkunamanta ñaupaj runaqa, Jesús karqa (Hech. 1:9). Paypa qhepantataj wajkunapis cieloman rinallankutaj karqa. Chaykunamanta wakin kanku: Tomás, Santiago, Lidia, Juan, María, Pablo ima.

^ párr. 58 DIBUJO: Uj hermanoj señoran wañupun. Paykunaqa khuska ashkha watasta Jehová Diosta sirverqanku. Hermanoqa señoranta watejmanta rikukapunanta yachan. Chayrayku Jehová Diosta tukuy sonqo sirvishallanpuni.