1, 2. ¿Jasa tsamal smajlajel yiʼoje ja yaʼtijumik ja Jyoba?

JA BʼA SAKʼANILI jelni tʼilan ja ajyelkujtik jun smajlajel sok ja kʼankʼunel bʼa ay jas oj jtatik. Jun sjejel, jujuntik wani xkʼankʼuniyujile oj ajyuk jun snupanele gusto lek, ma bʼa lek oj kʼiʼuk ja yuntikile, ma ja oj tojbʼuke bʼa jun tsatsal chamel. Ja kʼuʼumanik Dyos cha ojni bʼobʼ kʼankʼunukujtik ja bʼa jastik jaw. Pe ayni june bʼa masto ekʼel yuj spetsanil: ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida sok yiljel yajkʼachil ekʼele ja matik chamelkujtiki.

² Ja jekabʼanum Pablo yala jastal it ja skʼuʼajel yiʼoj ja bʼa sakʼwelal: «Huax cʼuan [bʼa Dyos] [...] oj cho sac-huuc, sea lec, ma malo» (Hech. 24:15). Pe bʼajtanto yuja yeʼn, ja awel Job yala seguroni ay bʼa ojni julskʼujol ja Dyos bʼa yeʼna sok oj ajuk kumxuk ja sakʼanili (Job 14:7-10, 12-15).

3. ¿Jasa slekilal oj katik eluk spaklajel ja bʼa kapitulo 15 bʼa 1 Corintios?

³ «Ja sakʼwelal ja chanwiniki» jani june «ja bʼa skujlayubʼili» ma ‹ja bʼa jasa mas tʼilanik snebʼuneje› ja nochumanik bʼa Kristo (Heb. 6:1, 2, TNM). Ja Pablo spaklayni lek ja bʼa kapitulo 15 bʼa 1 Corintios. Ja jas xcholo seguro jelni tsatsankʼujolaji ja nochumanik bʼa bʼajtan siglo, sok cha ojni stsatsankʼujolukotik ja keʼntiki ama chikan janekʼxa jabʼil kiʼojtik ja smajlajel it.

4. ¿Jasa yechalil ja smajlajel kiʼojtik bʼa ojni sakʼwuk ja jpamilyatik?

⁴ Ja sakʼwelal ja Jesukristo jani yechalil ja smajlajel kiʼojtik bʼa ojni bʼobʼ sakʼwuke ja jpamilyatiki. Jani ti chʼikan ja bʼa jas «jel tzamali» cholji yabʼye ja corintoʼik yuja Pablo (1 Cor. 15:1, 2). Chomajkil, alji yabʼye, ta mi skʼuʼane aji sakʼwuk ja Kristo, ja skʼuʼajel yiʼoje mini xmakuni (1 Cor. 15:17). Chikani lek ja skʼuʼajel ja bʼa sakʼwelal ja Jesús jani ja skujlayubʼil ja bʼa smajlajel kiʼojtik ja nochumanotik bʼa Kristo.

5, 6. ¿Jas wa stojolan bʼa keʼntik ja yaljelik bʼa 1 Corintios 15:3, 4?

 ⁵ Ja Pablo kʼeni spaklay bʼa xchiktes oxe jasunuk: «Que ja Cristo cham yuj ja jmultiqui», «mucjinia» sok «jaxa ba yoxil cʼacʼu, aaji ni sac-huuca, como jach ni huax cho yala ja ba slibro ja Diosi» (kʼuman ja 1 Corintios 15:3, 4).

⁶ Jas wa stojolan bʼa keʼntik ja chami, ja mukji sok ja sakʼwi ja Jesús? Ja aluman Isaías yalaxakan jabʼi ja Mesías «ojni chʼayjuk snajel ja bʼa slujmalil ja matik sakʼan ayi» sok cha tini bʼi oj «mukjuk lajan soka matik malo». Pe cha aytoni jas mas yala: bʼa ojni bʼi ya eluk «ja smul bʼa jitsan kristyano». ¿Jastal skʼulan ja Jesús ja it? Jani yajel ja sakʼanil jastal jun koltanel (Is. 53:8, 9, 12; Mat. 20:28; Rom. 5:8). Ja yuj, ja chami, ja mukji sok ja sakʼwi ja Jesús wani xyakitik jun skujlayubʼil bʼa tsats lek oj ajyukujtik ja smajlajel bʼa oj elkotik libre ja bʼa mulali sok ja bʼa chamelal, sok yiljele yajkʼachil ekʼele ja matik chamelkujtiki.

7, 8. ¿Jasa wa xya jkʼuʼuktik bʼa sakʼwini ja Jesús?

⁷ Bʼa ajyelkujtik skʼuʼajel ja bʼa sakʼwelal bʼajtan jelni tʼilan oj jkʼuʼuktik sakʼwini ja Jesús. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ ajyukotik seguro ajini sakʼwuk yuja Jyoba?

⁸ Ajyini jitsan kristyano bʼa yilawe sakʼwitani ja Jesús (1 Cor. 15:5-7, TNM). Ja maʼ bʼajtan staʼa tiʼal ja Pablo jani ja Cefas, wa xkʼan kaltik, ja jekabʼanum Pedro. Jun tsome nebʼumanik cha yalawe jabʼi ja Pedro yilatani ja sakʼwita ja Jesús (Luc. 24:33, 34). Chomajkil, cha yilawe «ja 12», wa xkʼan kaltik, ja jekabʼanumik. Tsaʼan «sjeʼa sbʼaj yi mas ja 500 hermanoʼiki», bʼobʼta jani waj ja bʼa gustoxta staʼa sbʼaje ja bʼa Galilea wa xcholo ja bʼa Mateo 28:16-20. Cha «sjeʼa sbʼajyi ja Santiago», bʼa jani maʼ ja smajan smoj-aljeli, bʼa mitoni skʼuʼunejuk ta ja Jesús yeʼn ja Mesías man jutsʼin jaw (Juan 7:5). Pe tsaʼan yani yila sakʼwita, tixa skʼuʼana. Jelni chamyabʼjel, yajni ja Pablo stsʼijbʼan ja karta it, mojan bʼa jabʼil 55, jitsan ja matik yilawe sakʼwi ja Jesús sakʼantoni aye. Ja yuj ja matik ay sdudaʼe ojni bʼobʼ loʼilanuke soka yeʼnle.

9. Jastalni wa xyala ja Hechos 9:3-5, ¿jas pilan preba ojni bʼobʼ ya ja Pablo bʼa sakʼwini ja Jesús?

⁹ Tyempo tsaʼan, ja Jesús sjeʼa sbʼajyi ja Pablo (1 Cor. 15:8). Ja Pablo, bʼa cha wa sbʼiʼilan Saulo, yajni ti wajum bʼa Damasco yabʼ ja skʼumal ja Jesús bʼa sakʼwita sok yila bʼa jun nakʼsat bʼa satkʼinal (kʼuman ja Hechos 9:3-5). Ja jaw wajni jun preba mas ja bʼa sakʼwelal ja Jesús (Hech. 26:12-15).

10. ¿Jasa pwesto ajyi skʼulajel ja Pablo ja yajni skʼuʼan bʼa sakʼwini ja Jesús?

¹⁰ Jujuntik kristyano jelni cham oj yabʼye ja lekil notisya oj yal ja Pablo yujni ja bʼa tyempo ekʼ yuji yiʼajni spatik ja nochumaniki bʼa Kristo. Pe yajni skʼuʼan bʼa meran sakʼwini ja Jesús, skʼujolan bʼa oj cha ya skʼuʼuk ja tuk kristyanoʼik. Yajni wan yijel och ja lekil rasoniki bʼa sakʼwini ja Jesús, kuchniyuj ja makʼji, ja lutji sok ja waj jaʼ (1 Cor. 15:9-11; 2 Cor. 11:23-27). Jelni seguro ay bʼa sakʼwini ja Jesús bʼa pwesto ay oj chamuk bʼa skoltajel ja jas wa skʼuʼani. ¿Anke ja prebaʼik it cha wani xya jkʼuʼuktik ja bʼa jtyempotik sakʼwini ja Jesús? ¿Anke merani wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik ja bʼa sakʼwelali?

11. ¿Jas yuj jujuntik nochumanik bʼa Corinto ajyiyujile skʼuʼajelik mi stojoluk sbʼaja sakʼwelali?

¹¹ Ja bʼa chonabʼ griego bʼa Corinto, jujuntik nochumanik ayiʼoje skʼuʼajelik mini stojoluk sbʼaja sakʼwelali, bʼa wanxa xkʼana  yaʼekan ja skʼuʼajel ja bʼa sakʼwelal (1 Cor. 15:12). ¿Jas yuj? Yujni ja bʼa chonabʼ mojan ay bʼa Atenas, ajyiye matik jaʼ wa snochowe ja pensarik bʼa kristyanoʼik bʼa wa skʼulane burlar ja skʼuʼajel bʼa sakʼwini ja Jesús, sok bʼobʼta ja tikʼe pensar jaw jomji yeʼni jujuntik nochumanik ja bʼa Corinto (Hech. 17:18, 31, 32). Ma bʼobʼta ja tuk yilaweni ja sakʼwelal bʼa kechantani jun senya. Wa spensaraʼane, bʼajtanto oj kʼotuke nochumanik, yuja mulanume lajansok chamelni aye; pe yajni wa xkʼotye nochumanik, wan bʼi x-aji perdon ja smule sok bʼa lajansok wani sakʼwiye. Chikani jastal, ta mi skʼuʼane ja bʼa sakʼwelal, ja skʼuʼajel yiʼoje mini xmakuni. Ta ja Dyos mini ya sakʼwuk ja Jesús, ja koltanel mitoni tupeluk sok ja smule ja yeʼnle mitoni akʼubʼaluk perdon. Ja yuja matik mi skʼuʼane ja bʼa sakʼwelal mini xbʼobʼ ajyukyujile jun meran smajlajel (1 Cor. 15:13-19; Heb. 9:12, 14).

12. Jastalni wa xyala ja 1 Pedro 3:18, 22, ¿jasa stukil waj sakʼwelal ja Jesús sok yuja matik sakʼwiye bʼajtanto yuja yeʼn?

¹² Ja Pablo yilani ja yeʼn ja Kristo ajini sakʼwuk «ja bʼa yoj snalan ja chamwinik jumasa‘i». Ja sakʼwelal ja yeʼn masni lek yuja matik bʼajtanto sakʼwiye, pes ja yeʼnle chamyetoni. Ja Pablo cha ya sbʼiʼiluk ja Jesús «ye‘nani bʼajtan [sakʼwi] ja bʼa yoj snalan ja chamwinik jumasa‘i». ¿Jastal kʼot slaj ja Jesús ja bʼajtan satinel? Yeʼnani waj ja bʼajtan kristyano sakʼwi jastal ikʼ ason sok ja maʼ bʼajtan waj ja bʼa satkʼinali (1 Cor. 15:20, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]; Hech. 26:23; kʼuman ja 1 Pedro 3:18, 22 *).

13. ¿Jastal xcholo ja Pablo ja stukil Adán soka Jesús?

¹³ ¿Jastal oj bʼobʼ yuja xchamelal jun winik miyonik kristyano oj ajukyile sakʼanil? Ja Pablo yaʼani jun sjakʼjel bʼa jelni chikan sbʼej. Ja yeʼn xcholo ja stukil ja jas yiʼajan ja Adán sok ja jas bʼobʼyuj ja sakʼanil yaʼa ja Kristo. Bʼa jani wan stajel tiʼal ja Adán, ja yeʼn yala ke «yuj smul jun winik ti wa lachamtika». Yajni ja Adán koʼ mulal, yeʼntani smila sbʼaj sok cha jachuk ja yintil jumasaʼ. Ja bʼa jtyempotiki wanotiktoni yijel wokol ja jas yiʼajan yuja skʼoko abʼali. Jelni tsamal ja smajlajel kiʼojtik stsʼakatal ja Dyos yuja ya sakʼwuk ja Yunini. Ja Pablo xcholo: «Yuj [...] jun winik tini oj sakʼwukotika. spetzanile‘ wa xchamye‘ yuj ja adani. cha jachʼni spetzanile‘ oj sakʼwuke‘ yuj ja kristo‘i» (1 Cor. 15:21, 22, YD).

14. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja Adán mini oj sakʼwuk?

¹⁴ ¿Matik wan stajel tiʼal ja Pablo ja yajni yala ke «spetzanile‘ wa xchamye‘ yuj ja Adani»? Ja yintil jumasaʼ ja Adán, bʼa akʼubʼal ekankitik ja mulali sok wala kotik chamel, sok kechantani wa xbʼajintik oj chamkotik (Rom. 5:12). Ja Adán mini teyuk ja bʼa maʼ oj ajuk ‹sakʼwuk› ma oj ajukyi sakʼanil. Ja yeʼn mini oj ya el slekil ja bʼa koltaneli, pes juni winik bʼa kʼulaji mey yiʼoj mulal bʼa yeʼnani stsaʼa skʼokjel ja smandar ja Dyos. Ajiyi ja jastalni oj ajukyile ja matik yajni ja «yunin ja winiki» xyala kʼotele jastal «chibo»: «[oj] ochuke‘ ja bʼa yoj wokoli» ma oj chʼayjuk snajele bʼa tolabida (Mat. 25:31-33, 46; Heb. 5:9).

15. ¿Matik ti chʼikan ja bʼa yaljel ke «spetzanile‘ oj sakʼwuke‘ yuj ja kristo‘i» ma oj ajukyile sakʼanil?

¹⁵ La kiltik ja Pablo yala ke «spetzanile‘ oj sakʼwuke‘ yuj ja kristo‘i» ma oj ajukyile sakʼanil (1 Cor. 15:22, YD). Ja bʼa skarta jani wan stajel tiʼal ja nochumanik bʼa  Corinto, bʼa tsaʼubʼale sok tini oj sakʼwuke bʼa satkʼinal. Ja yeʼnle «piljiye bʼa lajan oj ajyuke soka Kristo» sok «cha tsajiye bʼa pilanxa oj ajyuke». Ja Pablo cha staʼa tiʼal «ja matik jijliyeta ja bʼa chamelal jastal snochumanik ja Kristo» (1 Cor. 1:2; 15:18, TNM; 2 Cor. 5:17). Cha pilan ja bʼa skartaʼik stsʼijbʼani bʼa jani aji ekʼyi yuja Dyosi, yala: «Yujni ta chamtikta jastal yeʼn, ja keʼntiki ojni cha ajuk sakʼwukotik jastal yeʼn, sok jachuk lajan aytik soka yeʼni [ja Jesús]» (Rom. 6:3-5, TNM). Ja Jesús sakʼwi jastal ikʼ ason sok waj bʼa satkʼinal. Jani jaw, jaʼ wa smajlay ja matik «lajan oj ajyuke soka Kristo», wa xkʼan kaltik, bʼa spetsanile ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal.

16. ¿Jasa xchiktes ja Pablo yajni ya sbʼiʼiluk ja Jesús ja maʼ «bʼajtan»?

¹⁶ Ja Pablo stsʼijbʼan ke Kristo «yeʼnani bʼajtan [sakʼwi] ja bʼa yoj snalan ja chamwinik jumasa‘i». La juljkʼujoltik ajyini tuk kristyanoʼik, jastal ja Lázaro, bʼa sakʼwiye ja bʼa luʼumi, pe ja Jesús yeʼnani bʼajtan sakʼwi jastal ikʼ ason sok ajiyi ja sakʼanil bʼa tolabida. Jach jastal jaw lajansok jani kʼotel ja sbʼajtanil satinel wa stuluwe ja israʼelenyoʼik wa skʼapaweyi ja Dyosi. Chomajkil, yajni ya sbʼiʼiluk ja Jesús ja «bʼajtan» ja Pablo xchiktes ke tsaʼan ojni ajyuk tuk kristyanoʼik oj sakʼwuke bʼa ti oj ajyuke sakʼan bʼa satkʼinal. Yajni x-ekʼ ja tyempo, spetsanil ja matik «lajan oj ajyuke soka Kristo» bʼa tini chʼikane ja jekabʼanumiki, bʼa ojni sakʼwuke bʼa ajyel sakʼan bʼa satkʼinal, jastalni ja Jesús.

17. ¿Jas tyempo oj ajukyile ja stsʼakole ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal «lajan oj ajyuke soka Kristo»?

¹⁷ Yajni ja Pablo stsʼijbʼanyi ja corintoʼik, ja sakʼwelal bʼa satkʼinal sbʼaja matik «lajan oj ajyuke soka Kristo» mitoni xkʼeʼi. Ja jaw, xchiktes jatoni oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumi. Yala: «Pe jani jastal wa xkoʼ sbʼaje kada jujune: jani bʼajtan ja Kristo, sok tsaʼan ja matik yeʼn sbʼaj ja Kristo ja yajni tixa ay ja yeʼn» (1 Cor. 15:23, TNM; 1 Tes. 4:15, 16). Jastalni wa xkilatik, ja jekabʼanumik sok ja tuk matik tsaʼubʼaleʼi tʼilani oj smajlaye ja bʼa tyempo tixa ay ja Kristo bʼa oj ajukyile ja stsʼakole sok ‹ojni cha ajuk sakʼwuke jastal yeʼn, sok jachuk lajan oj ajyuke soka yeʼni›. Ja bʼa jtyempotiki tixani ayotik sakʼan ja jastal aljikan «tixa ay» ja Kristo.

18. a) ¿Jas yuj wa xnaʼatik tsaʼan ja yajni sakʼwiye ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali ojni cha ajyuk pilan sakʼwelal? b) Jastalni wa xyala ja 1 Corintios 15:24-26, ¿jasa oj ekʼuk ja bʼa satkʼinali?

¹⁸ ¿Jaxa kʼuʼumanik Dyos bʼa toj ajyele bʼa mey yiʼoje ja smajlajel oj ajyuke bʼa satkʼinal  soka Kristo? Ja yeʼnle cha ayni yiʼoje ja smajlajel bʼa oj cha sakʼwuke. Wa xnaʼatik yujni ja bʼa Biblia wa xcholo ke ja Pablo sok ja tuk matik oj wajuke ja bʼa satkʼinali wani xyawe el slekilal «ja bʼajtan sakʼwelal sbʼaja matik chamelexa» (Filip. 3:11, TNM). ¿Anke ja it wani xchiktes ojtoni ajyuk jun sakʼwelal bʼa tsaʼanto? Ja it wani syaka sbʼaj soka jas yala ja Job sbʼaja smajlajel yiʼoji (Job 14:15). «Ja matik yeʼn sbʼaj ja Kristo» tini oj ajyuke soka Jesús bʼa satkʼinal ja yajni xchʼayawe snajel «ja maʼ huas scʼulan mandar ja ba luumi soc spetzanil ja maʼ ay yateli, anima jel tzatz ja smandarei». Anto, ja tsaʼanxta kontraʼali «ja chamel chʼaqueli» oj xchʼaysnajel. Wani xchiknaji lek ja matik oj sakʼwuke ja bʼa satkʼinali mixani ojto chamuke. ¿Soka jasa oj ekʼ sbʼaje ja matik oj ajyuke sakʼan ja bʼa Luʼumi? (Kʼuman ja 1 Corintios 15:24-26).

19. ¿Jasa smajlajel wa xbʼobʼ ajyukyujile ja matik oj ajyuke sakʼan ja bʼa Luʼumi?

¹⁹ Ja matik wa smajlaye oj ajyuke sakʼan ja bʼa Luʼumi ojni bʼobʼ yal-e jastal ja Pablo: «Huax cʼuan ja maʼ huax chami, tʼilan oj cho sac-huuc, sea lec, ma malo» (Hech. 24:15). Jastalni wa xnaʼatik lek ja bʼa satkʼinal mini oj bʼobʼ och jun mulanum, ja yaljelik jaw jani wan stajel tiʼal ja sakʼwelal oj ajyuk ja bʼa Luʼum ja bʼa tyempo jakumto.

20. ¿Jasa skoltunej ja bʼa artikulo it ja bʼa smajlajel awiʼoji?

²⁰ Mini ay duda, ‹ojni ajyuk jun sakʼwelal›. Ja matik oj sakʼwuke bʼa oj ajyuke ja bʼa Luʼumi ojni bʼobʼ ajyuke bʼa tolabida. Wani xbʼobʼ jip lek jkʼujoltik ja bʼa kʼapjelal jaw. Ta jujuntik ja bʼa jpamilyatik chamele, wani xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ojni sakʼwuke yajni ja Kristo soka matik tsaʼubʼale oj yaʼe mandar ja bʼa «Mil jabil» (Apoc. 20:6). Cha wani xbʼobʼ jip lek jkʼujoltik, ta chamtik bʼajtanto ja yajni xkʼe ja bʼa mil jabʼili, ajyi kiʼojtik jun smajlajel bʼa seguro. Ja ‹smajlajel kiʼojtik mi jachta lom oj ekʼuk›, tsats wa xya ajyukotik sok wa skoltayotik bʼa mas gusto oj ajyukotik ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos (Rom. 5:5). Ja bʼa artikulo ti jakumi, oj kiltik jasa mas oj bʼobʼ jnebʼtik ja bʼa kapitulo 15 ja bʼa 1 Corintios.