Ir al contenido

Ir al índice

50 YACHAQANA

“¿Imaynatá wañusqas kausarichisqa kanqanku?”

“¿Imaynatá wañusqas kausarichisqa kanqanku?”

“Wañuy, ¿maypitaj atipasqayki kashanri? Wañuy, ¿maypitaj wachʼinayki kashanri?” (1 COR. 15:55).

141 TAKIY Kausayqa sumaj bendición

¿IMATÁ KAYPI YACHAKUSUN? *

1, 2. ¿Imajtintaj tukuy cristianos cieloman rejkunaj kausarimuyninkumanta yachananchej tiyan?

KAY tiempopi Jehová Diosta yupaychajkunamanta casi tukuyninchej, kay jallpʼapi wiñaypaj kausakuyta suyakushanchej. Jinapis ajllasqa cristianosmanta wakenqa, kay jallpʼapiraj kashanku. Paykunataj cieloman ripuyta suyakushanku. Paykunaqa mayta yachayta munanku, cieloman ripojtinku imaynachus kausayninku kananta. Kay jallpʼapi kausakuyta suyakojkunarí, ¿chayta yachanallanchejtajchu kanman? Arí. Imajtinchus kay yachaqanapi yachakusun jina, ajllasqa cristianos cieloman rinankupaj kausarichisqa kajtinku, ashkha bendicionesta japʼisun. Chayrayku cielopi chayri kay jallpʼapi kausakuyta suyakuspapis, cieloman rejkunaj kausarimuyninkumanta yachakunanchejpuni tiyan.

2 Jehovaqa wakin ñaupa cristianosman yuyaycharqa, cieloman rejkunaj kausarimuyninkumanta qhelqanankupaj. Apóstol Juan qhelqarqa: “Kunanqa Diospa wawasnin kanchej, jinapis manaraj yachakunchu imachus aswan qhepaman kananchejta. Yachanchejtaj pay rikuchisqa kajtenqa pay jina kananchejta”, nispa (1 Juan 3:2). Ajllasqa cristianosqa, mana yachankuchu cielopaj cuerpoyoj kausarichisqa kajtinku, imayna rijchʼayniyojchus kanankuta. Jinapis cieloman ripuytawanqa, Jehová Diosta rikonqanku. Bibliaqa cieloman rejkuna imaynatachus kausarichisqa kasqankumanta, mana tukuy imitatapunichu willan. Jinapis apóstol Pabloqa wakin imasta sutʼincharqa. Pay sutʼinchasqanman jina, Jesús “tukuy kamachejkunata, tukuy atiyniyojkunatawan”, wañuytapis chinkachishajtin, ajllasqa cristianosqa paywan khuska kashanqanku. Chaymantataj Jesús, ajllasqa cristianos, tukuy ima kajpis, Jehová Diospa makinman churakonqanku (1 Cor. 15:24-28). Chayqa, ¡may sumajpuni kanqa! *

3. Kay 1 Corintios 15:30-32 nisqanman jina, ¿imastataj apóstol Pablo aguantarqa wañusqas kausarimunankupi creesqanrayku?

3 Apóstol Pabloqa, kausarimuypi creesqanrayku imaymana llakiykunata aguantarqa (1 Corintios 15:30-32 leey). Payqa Corintomanta hermanosman nerqa: “Sapa pʼunchay wañuy patapi kani”, nispa. Chantá nillarqataj: “Phiña animaleswan Éfeso llajtapi maqanakorqani”, nispa. Apóstol Pabloqa chayta nispa, ichapis uj estadionpi jina phiña animaleswanpuni maqanakusqanmanta parlasharqa (2 Cor. 1:8; 4:10; 11:23). Manachayrí ichapis parlasharqa, payman churanakoj judiosmanta chayri waj runasmanta, pikunachus ‘phiña animales’ jina karqanku (Hech. 19:26-34; 1 Cor. 16:9). Imayna kajtinpis, apóstol Pabloqa ashkha kutispi wañuy patapi karqa. Jinapis payqa sutʼita yacharqa aswan sumaj kausayta japʼinanta (2 Cor. 4:16-18).

Uj familia, Diosta yupaychajta mana saqenkuchu chaypi tiyakunku. Jinapis paykunaqa, sumaj kausayta suyakusqankurayku Jehová Diosta sirvishallankupuni (4 parrafota qhawariy).

4. ¿Imaynatataj kausarimuypi creesqanchej yanapawanchej? (Kay revistaj tapanpi fotota qhawariy).

4 Kunanqa manchay sajra tiempopi kausakushanchej. Wakin hermanosninchejqa, maleantesrayku mancharisqalla kausanku. Wakintaj guerras tiyan chay lugarespi tiyakusqankurayku, sapa día wañuy patapi kanku. Wakintajrí maypichus gobiernos mana predicajta saqenkuchu, chaypi tiyakunku. Paykunataj kausayninkuta wañuy pataman churananku kajtinpis, chayri carcelpi wisqʼasqa kananku kajtinpis, Jehová Diosta sirvishallankupuni. Chay hermanosmantaqa mayta yachakusunman. Paykunaqa sutʼita yachanku, wañupojtinkupis Jehová Dios paykunata kausarichimunanta, aswan sumaj kausaytataj qonanta.

5. ¿Ima yuyaymantataj sumajta qhawarikunanchej tiyan?

5 Apóstol Pabloqa hermanosman nerqa: “Wañusqaschus mana kausarichisqa kanqanku chayqa, ‘mikhuna ari, ujyanataj, imaraykuchus qʼaya wañupusun’”, nispa. Pabloqa chaywan hermanosman nisharqa, ama ajinata yuyanankuta. Runasqa Pabloj tiemponmanta aswan ñaupajtaña, ajinata yuyaj kanku. Pabloqa ichapis Isaías 22:13 nisqanta oqharisharqa. Chay versiculoqa israelitasmanta parlashan. Paykunaqa Jehová Diosta munakunankumanta nisqa, paykunaj munaynillankuta maskʼaj kanku. Kay yuyaywantaj kausaj kanku: “Mikhushana, ujyashana, qʼaya wañuspa imatá apasunri”. Kay tiempomanta runaspis ajinallatataj yuyanku. Bibliaqa willawanchej, israelitas ajinata yuyasqankurayku mana allinman chayasqankuta (2 Cró. 36:15-20).

6. ¿Imaraykutaj kausarimuypi mana creej runaswan mana masichakunachu tiyan?

6 Jehová Diosqa wañusqasta kausarichimonqapuni. Chaymanta mana iskayrayanapajtaj, pikunawanchus masichakusqanchejta sumajta ajllananchej tiyan. Corintomanta cristianosqa, kausarimuy mana kasqanta nej runasmanta karunchakunanku karqa. Noqanchejpis amigosninchejta sumajta ajllananchej tiyan. Kusikuyllapi yuyaj runaswan masichakuspaqa, paykuna jina yuyayta qallarisunman, niñataj sumaj cristianoschu kasunman. Chantapis ichá Diospa chejnisqan imasta ruwasunman. Chayrayku Pabloj kay nisqanta kasukuna: “Yuyayniykichejman kutiriychej cheqan kajman jina, amataj juchalliychejchu” (1 Cor. 15:33, 34).

¿IMAYNA CUERPOYOJTAJ KAUSARICHISQA KANQANKU?

7. Kay 1 Corintios 15:35-38 nisqanman jina, ¿imatataj wakin runas nej kanku?

7 (1 Corintios 15:35-38 leey). Kausarimuy kananmanta iskayrayachinankupaj, ichapis wakin kay jinata nej kanku: “¿Imaynatá wañusqas kausarichisqa kanqanku?”, nispa. Apóstol Pabloqa chay tapuyman sumajta kuticherqa. Chayta yachaytaj mayta yanapawasun. Imaraykuchus runasqa, wañuymanta tukuy imaymanata yuyanku. Jinapis, ¿imatataj Biblia yachachin? Chayta qhepan parrafospi yachakusun.

Diosqa kausarichisqan runasman uj mosoj cuerpota qoyta atin. Pabloqa chayta sutʼinchananpaj, mujumantawan plantamantawan parlarqa (8 parrafota qhawariy).

8. ¿Imamantataj Pablo parlarqa cieloman rejkuna imaynatachus kausarichisqa kanankuta sutʼinchananpaj?

8 Uj runa wañupojtin, cuerponqa ismuykapun, jallpʼamantaj tukupun. Jinapis “cielotawan, kay pachatawan” ruwaj Diosqa, chay runata kausarichimunanpaj mosoj cuerpota qoyta atin (Gén. 1:1; 2:7). Apóstol Pablo nerqa, Jehová Dios wañusqasta mana kikin cuerpoyojtapunichu kausarichimunanta. Chayta sutʼinchananpajtaj, ‘trigomanta’, ‘mujumanta’ ima parlarqa. Mujuta tarpojtinchejqa, mana chay mujitullatajchu pʼutumun, manaqa uj mosoj plantita pʼutumun. Pabloqa chaywan sutʼincharqa, Jehová Diosqa kausarichisqan runasman “munayninman jina” uj mosoj cuerpota qoyta atisqanta.

9. Kay 1 Corintios 15:39-41 nisqanman jina, ¿Diospa tukuy ima ruwasqanchu kikin kanku?

9 (1 Corintios 15:39-41 leey). Apóstol Pabloqa, Jehová Dios mana tukuy imatachu kikinta ruwasqanta nerqa. Pay nerqa: “Runaspa aychanqa uj jina. Uywaspa aychanpis waj jina, pʼisqospatataj uj jina, pescadospatapis waj jina”, nispa. Pablo nillarqataj, intiwan killawan mana kikinchu kasqankuta. Pay nerqa: “Uj chʼaskaj kʼanchaynenqa, waj chʼaskaspa kʼanchayninkuwan mana kikinchu”, nispa. Chaytaj jinapuni. Ichapis noqanchejmantaqa tukuynin chʼaskas chayri estrellas kikillan kanku. Jinapis científicos nisqankuman jinaqa, mana kikinchu kanku. Wakin chʼaskasqa may jatuchaj, wakintaj juchʼuysitus kanku. Wakenqa pukas, wakintaj yuraj kanku. Wakintajrí intinchej jina qʼellus kanku. Pablo nillarqataj: “Aycha cuerpo kan chayqa, mana rikukoj cuerpopis kallantaj”, nispa. ¿Imatataj chaywan niyta munasharqa? Kay jallpʼapi kausajkunaqa, aycha cuerpoyoj kanchej. Cielopi kausajkunarí, ángeles jina mana rikukoj cuerpoyoj kanku.

10. Cieloman rinankupaj kausarichisqa kajkuna, ¿imayna cuerpoyojtaj kausarichisqa kanqanku?

10 Pabloqa Diospa ruwasqasnin mana kikinchu kasqankuta niytawan, nerqa: “Ajinallataj wañusqaspa kausarimuyninkoqa. Ismoj ayata pʼampakun, mana ismoj cuerpotaj kausarichisqa”, nispa. Arí, wañupojtinchejqa aycha cuerponchej ismupun, jallpʼamantaj tukupun (Gén. 3:19). Jina kajtin, ¿imaynatataj Jehová Dios wañusqa runata ‘mana ismoj cuerpoyojta kausarichiyta’ atin? Pabloqa mana aycha cuerpoyoj kausarichisqa kajkunamantachu parlasharqa. Elías, Eliseo, Jesús ima kausaricherqanku chay runasqa, aycha cuerpoyoj kausarichisqa karqanku. Chantá, ¿imamantataj Pablo parlasharqa? Payqa ‘cielopaj cuerpoyoj’ kausarichisqa kajkunamanta parlasharqa, nisunman ‘mana rikukoj cuerpoyoj’ kausarichisqa kajkunamanta (1 Cor. 15:42-44).

11, 12. 1) ¿Imayna cuerpoyojtaj Jesús kausarichisqa karqa? 2) ¿Imayna cuerpoyojtaj ajllasqa cristianos kausarichisqa kanku?

11 Jesusqa kay jallpʼapi kashaspa, aycha cuerpoyoj karqa. Jinapis wañupuytawanqa “mana rikukoj cuerpoyoj” kausarichisqa karqa, cielomantaj kutiporqa. “Paytaj kausayta qon”. Ajllasqa cristianospis, mana rikukoj cuerpoyojllataj kausarichisqa kanqanku. Pablo nerqa: “Imaynatachus rijchʼakunchej ñutʼu jallpʼamanta ruwasqa runaman, ajinallatataj rijchʼakusunchej cielomanta jamojmanpis”, nispa (1 Cor. 15:45-49).

12 Pabloqa kausarimuymanta parlayta tukushaspaña, imaraykuchus Jesús mana aycha cuerpoyojchu kausarichisqa kasqanta sutʼincharqa. Pablo nerqa: “Aycha cuerpoqa mana [cielopi] Diospa Gobiernonta herenciata jina japʼiyta atinmanchu”, nispa (1 Cor. 15:50). Chayrayku apóstoles, waj ajllasqa cristianospis, mana ismoj cuerpoyojchu kausarichisqa kanku. Chantá, ¿maykʼajtaj kausarichisqa kananku karqa? Pabloqa chay tiempomanta cristianosman nerqa, mana wañupusqankutawanchu kausarichisqa kanankuta, manaqa aswan qhepamanraj. Ñaupaj kaj Corintiosta qhelqashajtin, wakin discipulosqa ‘wañuypi puñusharqankuña’. Paykunamanta ujtaj Santiago karqa (Hech. 12:1, 2). Aswan qhepamantaj apóstoles, waj ajllasqa cristianospis, wañuypi puñukapunankuraj karqa (1 Cor. 15:6).

WAÑUY ATIPASQA KANQA

13. ¿Imastaj kanan karqa Cristoj “kutimunan tiempopi”?

13 Jesuswan apóstol Pablowanqa, Cristoj kutimunan tiempomanta parlarqanku. Chay tiempopitaj tʼukuna imas rikukunan karqa. Kanan karqa guerras, terremotos, wañuchej onqoykuna, mundontinpi waj tʼukuna imaspiwan. Chay imastataj 1914 watamantapacha rikushanchej. Jinapis Cristoj kutimunan tiempopeqa, mana chay imasllachu kanan karqa. Jesús nerqa: ‘Diospa Gobiernon gobernashasqanmanta sumaj willaykunapis jallpʼantinpi willakonqa tukuy laya runas yachanankupaj, chaypachamá tukukoyqa jamonqa’, nispa (Mat. 24:3, 7-14). Apóstol Pablotaj nerqa, ‘Señorpa kutimunan tiempopeqa’ ‘wañuypi puñushaj’ ajllasqa cristianos kausarimunankuta (1 Tes. 4:14-16; 1 Cor. 15:23).

14. Kay tiempopi wañupoj ajllasqa cristianos, ¿suyakunkuchu kausarichisqa kanankupaj?

14 Kay tiempopi wañupoj ajllasqa cristianosqa, wañupusqankutawan cieloman kausarichisqa kanku. Chaytaj 1 Corintios 15:51, 52 nisqanman jina kashan. Chaypi nin: “Mana tukuychu wañuypi puñusunchej, chaywanpis tukuyninchej uj jinaman tukuchisqa kasunchej. Chaytaj ujllata, uj ñawi chʼirmiypi kanqa, qhepa kaj corneta waqashajtin”, nispa. Pabloj nisqanqa, kay tiempopi juntʼakushan. Ajllasqa cristianosqa, kausarichisqa kasqankutawan mayta kusikunku, imajtinchus ‘Señorwan wiñaypaj kanqanku’ (1 Tes. 4:17).

“Uj ñawi chʼirmiypi” cambiasqa cristianosqa, Jesuswan khuska fierro varawan nacionesta kamachenqanku (15 parrafota qhawariy).

15. ¿Imatataj ajllasqa cristianos cieloman rispa ruwanqanku?

15 Yachakunchej jina, ajllasqa cristianosqa “uj ñawi chʼirmiypi” cieloman rinankupaj cambiasqa kanku. Bibliataj willawanchej, imatachus paykuna cieloman rispa ruwanankuta. Jesús nerqa: “Atipaspa tukukuykama kamachisqasniyta kasukojmanqa, atiyta qosaj nacionesta kamachinanpaj. Imaynatachus Tataypis atiyta qowarqa, ajinata. Chay atipajqa runasta fierro varawan kamachenqa, tʼuru yurusta jinataj paykunata phirenqa”, nispa (Apo. 2:26, 27). Ajllasqa cristianosqa, Jesuswan khuska ‘fierro varawan nacionesta kamachenqanku’ (Apo. 19:11-15).

16. ¿Imaynamantataj wañuy atipasqa kanqa?

16 Ajllasqa cristianosqa wañuyta atipanqanku (1 Cor. 15:54-57). Tukuyninkuña cielopi kashajtinku, Jesuswan khuska kay mundomanta sajra imasta Armagedonpi chinkachenqanku. May chhika cristianostaj, “manchay ñakʼariymanta” kausashaj llojsenqanku, mosoj mundomantaj yaykonqanku (Apo. 7:14). Paykunapis wañuy atipasqa kasqanta rikonqanku. Imajtinchus may chhika runas, pikunachus unay wataspi wañuporqanku, chaykuna kausarimonqanku. Chay tiempoqa manchay kusiypuni kanqa (Hech. 24:15). Mosoj mundopi Jehová Diosta mana wasanchaspa sirvejkunaqa, Adanmanta japʼisqanku wañuytapis atipanqanku. Chaymantataj wiñay kausayta japʼenqanku.

17. Kay 1 Corintios 15:58 nisqanpi piensarispa, ¿imatataj ruwananchej kanman?

17 Apóstol Pabloqa Corintomanta hermanosman wañusqas kausarimunankumanta qhelqarqa. Chay qhelqasqantaj noqanchejtapis mayta yanapawanchej. Chayrayku Pabloj nisqanta kasukuna. Pay nerqa: “Señorpa ruwayninpi ashkhata llankʼallaychejpuni”, nispa (1 Corintios 15:58 leey). Chayta tukuy atisqanchejta ruwasun chayqa, noqanchejpis aswan qhepaman sumaj kausayta japʼisun. Chay kausayqa, yuyasqanchejmantapis aswan sumajraj kanqa. ‘Señorpaj llankʼasqanchejqa, manapuni qhasipajchu kanqa’.

140 TAKIY ¡Wiñay kausay kaymin!

^ párr. 5 Ñaupaj kaj Corintios 15 capituloj khuskanninmanta jaqaymanqa, wañusqas kausarimunankumanta parlashallanpuni. Jinapis astawanqa, ajllasqa cristianos kausarimunankumanta parlashan. Waj ovejasmanta kajkunapis, imatachus chay capítulo nisqanta yachakunallanchejtaj tiyan. Imajtinchus chayta yachakoyqa, kay tiempopi mayta yanapawasun. Chantapis jamoj tiempopi sumaj kausayta japʼinapaj yanapawasun. Kay yachaqanapi chaymanta parlarisun.

^ párr. 2 Kay revistapi “Leejkunaj tapuyninku” nisqapi, imamantachus Pablo 1 Corintios 15:29 versiculopi parlashasqanta sutʼinchan.