1, 2. ¿Jas yuj jel tʼilan bʼa spetsanil ja yaʼtijumik ja Dyos snebʼjel sbʼaja sakʼwelal bʼa satkʼinali?

SPETSANIL ja yaʼtijumotik ja Jyoba wani xkʼanatik snajel sbʼaj mas ja sakʼwelal bʼa satkʼinali. Ja matik tsaʼubʼal oj wajuke bʼa satkʼinali bʼa tito aye bʼa luʼum wani skʼanawe snajel sbʼaja jaw yujni ti chʼikan ja smajlajel yiʼoje oj ajyuke sakʼan ja bʼa satkʼinal. Sok ja matik wa smajlaye oj ajyuke sakʼan ja bʼa Luʼum, bʼa masni jel jitsane, yujni stsʼakatal ja sakʼwelal jaw ojni ajukyile jitsan lekilal.

² Jujuntik ja nebʼumanik bʼa Jesús ja bʼa bʼajtan siglo aji ekʼyile yuja Dyos bʼa oj stsʼijbʼuke sbʼaja smajlajel bʼa satkʼinali. Ja jekabʼanum Juan xcholo: «Yuntiquilotic xa bi ja Dios ja huego, pero cuando huax jac ja yeni, mi ni tʼun huax jac jcʼujoltic jastal oj to ajyucotic ja ora jahui. Pero ay jas huax naatic tʼusan. Cuando huax jac ja yeni, oj bi quiltic ja sat ja Cajualtiqui. [...] Oj bi ajyucotic jastal ay ja yeni» (1 Juan 3:2). Ja yuj ja matik tsaʼubʼale mini snaʼawe jastal oj ajyuk ja sakʼanile ja bʼa satkʼinali sok ja oj ajyuke ikʼ asoni. Ja jas wa snaʼawe ja yajni x-ajiyile ja stsʼakole ojni yil-e ja Jyoba. Ja Biblia mini xcholo spetsanil sbʼaja sakʼwelal bʼa satkʼinali, pe wani bʼa jujuntik. Jun sjejel, ja jekabʼanum Pablo yala ke ja matik tsaʼubʼal oj wajuke bʼa satkʼinali tixani oj ajyuke soka Kristo ja yajni xchʼaya snajel «ja maʼ huas scʼulan mandar ja ba luumi soc spetzanil ja maʼ ay yateli, anima jel tzatz ja smandarei», bʼa tini chʼikan ja oj xchʼaysnajel ja «chamel chʼaqueli» ja tsaʼanxta kontraʼali. Ja bʼa xchʼakulabʼili, ja Jesús soka matik oj yaʼe mandar lajani tixa oj ajyuke ibʼ kʼabʼal sok oj chʼak yawe ekʼyi ja Jyoba spetsanil ja jastik junuki (1 Cor. 15:24-28). ¡Juni tyempo bʼa jel oj ya gustoʼil! *

3. Jastalni wa xyala ja bʼa 1 Corintios 15:30-32, ¿jasa bʼobʼ skʼuluk ja Pablo stsʼakatal yuja skʼuʼajel yiʼoj ja bʼa sakʼwelali?

 ³ Ja skʼuʼajel ja bʼa sakʼwelali koltaji ja Pablo bʼa oj kuchyuj tuktukil prebaʼik (kʼuman ja 1 Corintios 15:30-32 *). Yala yabʼ ja corintioʼik: «Kʼakʼu kʼakʼu wa xtʼaspun ja chamelali». Sok cha yala: «Tiroʼanelon sok kʼakʼal chanteʼik ja bʼa Éfeso». Bʼobʼta jani wan stajel tiʼal bʼa skʼulan luchar soka chanteʼik bʼa circo ja bʼa chonabʼ jaw (2 Cor. 1:8; 4:10; 11:23). Ma bʼobʼta jani wan stajel tiʼal ja ilji kontra yuja judíoʼik soka tuk skontraʼik bʼa kʼoteleni jastal «kʼakʼal chanteʼik» (Hech. 19:26-34; 1 Cor. 16:9). Chikani jastal, ja Pablo mini tʼun el sgana ja bʼa jastik xiwela sbʼaji (2 Cor. 4:16-18).

4. Ja bʼa jtyempotik, ¿jastal wa xkoltajiye jitsan kʼuʼumanik Dyos ja bʼa smajlajel ja bʼa sakʼwelali? (Kʼela ja poto ja bʼa skʼeʼulabʼil bʼa spatiki).

⁴ Ja keʼntiki ayotik sakʼan bʼa tyempoʼik jel xiwela sbʼaj. Jujuntik ja kermanotik yiʼuneje wokol yuja matik wa skʼokowe ja leyiki. Tuk ti kulane bʼa lugarik bʼa mini lamanuk ay yuja guerraʼiki. Sok bʼa jujuntik lugarik, mini xbʼobʼ xchol-e jaman lek ma timubʼalni, sok ja kermanotik waneni yaʼteltajel ja Jyoba ama chikani jas x-ekʼ sbʼaje ma xchamye. Ama jachuk, spetsanil ja kʼuʼumanik Dyos jaw mini xyawekan yaʼteltajel ja Jyoba sok juni lekil sjejele sbʼaja keʼntikik. Mini xiwye, yujni wa snaʼawe ama xchamye, wani xkʼapji yile yuja Jyoba jun jasunuk mas lek.

5. ¿Jas tikʼe pensar oj bʼobʼ ya yopijuk ja skʼuʼajel kiʼojtik ja bʼa sakʼwelali?

⁵ Ja Pablo yayi rason ja yermanoʼik bʼa jujuntik ayiʼoje pensarik jel xiwela sbʼaj: «Ta mi oj sakʼwuke ja matik chamelexa, ‹la waʼkotik sok la kuʼtik, yujni ja jecheli oj chamkotik›». Yijel ja tikʼe sakʼanil jaw mixani ajkʼachuk. Bʼobʼta ja Pablo jani wan stajel tiʼal ja teksto bʼa Isaías 22:13, bʼa wa xcholo ja israʼelenyoʼiki jatani waj skʼujole ja gustoʼil ja bʼa sakʼanili bʼa mini ja cham skʼujole oj mojxuke soka Dyosi. Jastalni jitsan kristyano ja bʼa jtyempotiki, ja israʼelenyoʼik jaw wa xyala sbʼaje: «Abʼan stsamalil, yujni ja sakʼanili jel kom». Pe wanxani xnaʼatik ja jastal mi lek wajyujile ja chonabʼ Israel (2 Crón. 36:15-20).

6. ¿Jas yuj tʼilan la katikan oj stojotik ja skʼuʼajel bʼa sakʼwelal ja yajni wa stsaʼatik maʼ oj jmojtaytike?

⁶ Ja skʼuʼajel ja bʼa sakʼwelal tʼilani ja oj stojotik ja yajni oj jtsatik maʼ oj jmojtaytike. Ja nochumanik bʼa Corinto tʼilani mi oj smojtaye ja matik mi skʼuʼane ja bʼa sakʼwelali. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja it? Yamigoʼajel ja matik kechan wa xwaj skʼujole ajyel sakʼan ja bʼa tyempo it mini jas lek oj yijankitik. Smojtajele ojni sjom ja sakʼanil kiʼojtik jastal kʼuʼuman Dyos sok ja lekil kostumbreʼik kiʼojtik. Ojni bʼobʼ yiʼotik skʼulajel bʼa jastik mi lek xyila ja Dyos. Ja yuj, ja Pablo yaʼa ja rason it: «Sbej xa ni huaxa tucbes ja hua pensarexi. Mi lom xa leahuex mas ja hua mulexi» (1 Cor. 15:33, 34).

7. Jastalni wa xyala ja 1 Corintios 15:35-38, ¿jasa bʼobʼta oj sjobʼ-e jujuntik sbʼaja sakʼwelali?

⁷ (Kʼuman ja 1 Corintios 15:35-38 *). June maʼ wa skʼana oj ya jkʼultik dudar  sbʼaja sakʼwelali bʼobʼta oj sjobʼe: «‹¿Jastal modo oj sakʼwuke ja chamwiniki? ¿Sok jas tikʼe kuerpoʼal oj ajyukyujile ja yajni sakʼwiyeʼi?›». Jelni lek ja la jpaklaytik ja sjakʼjel yaʼa ja Pablo, yujni jitsan kristyano tuktukil ja jastal wa spensaraʼane ja jas wa x-ekʼ yajni wa xcham june. Pe ¿jasa wa sjeʼa ja Biblia?

8. ¿Jas sjejel wa skoltayotik bʼa yabʼjel mas stojol ja sakʼwelal bʼa satkʼinal?

⁸ Yajni june wa xchami, wani xjom ja skwerpo. Pe ja Jyoba, bʼa mini jas ay ja yajni ya kujlajuk ja sutsatkʼinali, ojni bʼobʼ ya sakʼwuk ja kristyano jaw sok yajelyi jun skwerpo jastalni wa xmakuniyuj (Gén. 1:1; 2:7). Ja Pablo ya makunuk jun sjejel bʼa xcholjel ja Dyos mini wa xyayi ja junxta kwerpo, ojni bʼobʼ yayi kada jujune ja «jastal wa skʼana». Ja yeʼn staʼa tiʼal bʼa jun «inat» bʼa wa stsʼunxi ja bʼa luʼumi sok pilanxani wa xpax ja yajni kʼitaʼi. Ja yajni kʼita mixani tʼun oj slaj ja chʼin inat jaw.

9. ¿Jasa wa xyala ja 1 Corintios 15:39-41 sbʼaja tuktukil ja kʼulbʼenik ayi?

⁹ (Kʼuman ja 1 Corintios 15:39-41). Ja Pablo xchiktes ja jastal tuktukil ja kʼulbʼeniki. Jun sjejel, ja skuerpoʼik ja chanteʼik bʼa wa x-abʼxi, ja yal chan wa xjujpi sok ja chayiki tuktukil bʼa kada jujune. Cha yala ja Kʼaʼuji soka Luna mini junxtaʼe, sok «ja cʼanal jumasa [...] tuctuquil modo huax lijpiye». Ama mini xbʼobʼ kiltik kechanta soka jsatiki, pe ja científicoʼiki ayni ja bʼa wa xyawe sbʼiʼiluk estrellas rojas gigantes, enanas blancas sok estrellas amarillas, jastalni ja Kʼaʼuji. Ja Pablo cha yala ja «maʼ tey ba satqʼuinali, jel tuc juntiro ja scuerpoei soc ja maʼ tey ba luumi». ¿Jasa kʼan yali? Ja matik teyotik bʼa Luʼumi chikʼ bʼakʼet kiʼojtik, pe ja matik teye bʼa satkʼinali ikʼ asoni aye, jun sjejel jani ja bʼa anjeliki.

10. ¿Jas tikʼe kwerpoʼal oj ajyuk yujile ja matik oj sakʼwuke bʼa satkʼinal?

¹⁰ Ja Pablo cha snochoyi xcholjel bʼa yala: «Chomajquil ja ora oj cho sac-huucotiqui. [...] Ja jcuerpotic cuando huax mucxi, oj ni cʼauca pero cuando oj aaji sac-huuc, mi xa ni nunca oj cʼa otro vueltaa». Meran, yajni june wa xchami, wani xjom ja  skwerpo sok wa xpax tsʼubʼil luʼum (Gén. 3:19). Anto, ¿jastal oj bʼobʼ jun kwerpo oj sakʼwuk bʼa mixa «oj cʼa otro vueltaa»? Ja Pablo mini ja wan stajel tiʼal bʼa jun kristyano bʼa sakʼwi ja bʼa Luʼumi, jastal ja matik ya sakʼwuk ja Elías, ja Eliseo sok ja Jesús. Ja jas wan stajel tiʼali, jani ja matik oj sakʼwukesok jun kwerpoʼal bʼa satkʼinal, wa xkʼan kaltik, ikʼ ason (1 Cor. 15:42-44).

11, 12. ¿Jasa tukbʼi bʼa Jesús ja yajni sakʼwi, sok jasa wa xbʼobʼ alxuk sbʼaja matik tsaʼubʼale?

¹¹ Yajni ja Jesús ti ajyi bʼa Luʼum, ajyini yuj kwerpo bʼa chikʼ bʼakʼet. Pe yajni sakʼwi, pax ikʼ ason bʼa «yena ni huax yaa ja jsacʼaniltic» sok kumxi bʼa satkʼinal. Bʼa junxtani, ja matik tsaʼubʼal oj wajuke bʼa satkʼinali ikʼ asonxani oj sakʼwuke. Jastalni cholo ja Pablo: «Ja jastal ja scuerpo ja Adani, jach to ni ay ja jbajtic ja huego. Jaxa jastal ja scuerpo ja Jesús ja huego, jach ni oj to cho ajyuc ja jbajtic chomajquili» (1 Cor. 15:45-49).

¹² Jelni tʼilan oj kaʼ juljkʼujoltik ja Jesús mini chikʼ bʼakʼetuk sakʼwi. Yajni ja Pablo kʼot ja bʼa mas tʼilan wan xcholjel ja bʼa wan spaklajeli, xcholo jas yuj: «Ja jcuerpotic ja jastal jchiqʼuel jbacteltic aytic ja huego mi ni nunca oj bob ochcotic ja ba huas scʼulan mandar ja Diosi» ja bʼa satkʼinal (1 Cor. 15:50). Ja jekabʼanumik sok ja tuk matik tsaʼubʼal oj wajuke bʼa satkʼinal mini oj wajukesok skwerpo bʼakʼet sok bʼak, bʼa wa xkʼaʼi. Pe ¿jas tyempo oj sakʼwuke? Ja Pablo chiktes jaman lek ke ja sakʼwelal it jatoni bʼa tyempo jakumi; mini sakʼwiye wego ja yajni chamye. Yajni ja Pablo stsʼijbʼan ja 1 Corintios, jujuntik nebʼumanik, jastal ja jekabʼanum Santiago, ‹chamyetani›, sok ja tuk jekabʼanumik sok ja matik tsaʼubʼal oj wajuke bʼa satkʼinali ojni cha chamuke (1 Cor. 15:6; Hech. 12:1, 2).

13. ¿Jasa ekʼuk ja bʼa tyempo «yajni tixa ay jmoktik» ja Jesús?

¹³ Jastalni ja Jesús, ja Pablo staʼawe tiʼal sbʼaja jastal oj jnatik tixa ay jmoktik ja Kristo, jun tyempo bʼa jel tʼilan bʼa ja  wa xchiktes ja guerraʼik, ja terremotoʼik, ja chamelik wa spuku ekʼ sbʼaji sok tuk jastik junuk wan ekʼel ja bʼa luʼumkʼinali. Ja jas aljixakan oj ekʼuki, bʼa wanotikxa yiljel bʼa kʼe kʼot smeranil man bʼa 1914, ayni pilan jasunuk tʼilan. Ja Jesús yala ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyos ojni cholxuk bʼa «spetzanil ja lugari. Cada lugar oj chʼac cholxuc yabye ja suinquili», sok anto tixa oj jakuk ja chʼakelali (Mat. 24:3, 7-14). Ja Pablo xchiktes ja bʼa tyempo «yajni tixa ay jmoktik ja Kajwaltiki» ja matik tsaʼubʼale bʼa «wanexa wayel ja bʼa chameli» tixani oj sakʼwuke bʼa satkʼinal (1 Tes. 4:14-16, TNM; 1 Cor. 15:23).

14. ¿Jasa wa x-ekʼ sbʼaje ja matik tsaʼubʼale ja yajni wa xchamye ja bʼa tyempo tixa ay jmoktik ja Kristo?

¹⁴ Ja bʼa jtyempotiki, yajni wa xchʼak ja sakʼanile ja bʼa Luʼum ja matik tsaʼubʼale wegoxtani wa sakʼwiye bʼa satkʼinal. ¿Jastal wa xnaʼatik? Jani yuja jas yala ja Pablo ja bʼa 1 Corintios 15:51, 52: «Mini jpetsaniluktik oj jijlukotik ja bʼa chamelali, pe kibʼanaltik oj tukbʼesjukotik, bʼa junta jutsʼin, wegoxtani oj ekʼuk jastal yajni wa xmutsʼutik sok wa xjamatik ja jsatiki, ja yajni x-okʼ ja tsaʼanxta trompeta». Ja yaljelik jaw wani kʼotel smeranil ja bʼa jtyempotiki. Yajni sakʼwiyeta, ja hermanoʼik bʼa Kristo ja sgustoʼe tsʼikanxani oj ajyuk; tolabida tixa oj ajyuke soka «Cajualtic» (1 Tes. 4:17).

15. ¿Jasa oj skʼuluke ja bʼa satkʼinal ja matik ‹wego wa xtukbʼiye›?

¹⁵ Ja Biblia wa xcholo jasa oj skʼuluke ja bʼa satkʼinal ja matik ‹wego wa xtukbʼiye›. Ja Jesús wa xyala yabʼ ja matik: «Mi huax cumxiye ja ba spatiqui, [...] ta huan cʼa scʼulan seguir soc ja catel hasta man ba oj cʼot ticʼan ja tiempo, oj ni caa yi ba oj scʼul mandar ja ba tuctuquil lugari [...]. Como  jastal yaunej qui ja jTati huax cʼulan mandar ja queni, jach oj scʼul mandar ja yen chomajquili. Ta mi cʼax cʼocxi ja maʼ mandar ay yuji, quechan oj sach ja svara, pedazo oj huajuc ja jastal huax poj ja oxom cʼulubal soc luumi» (Apoc. 2:26, 27). Ja yeʼnle ojni snoch-e ja Olomal yujile sok oj stoj-e ja chonabʼik sok ‹bara› bʼa takʼin (Apoc. 19:11-15).

16. ¿Jastal oj skʼuluke ganar ja chamelal jitsan miyon kristyanoʼik?

¹⁶ Mini ay duda, ja matik tsaʼubʼale ojni skʼuluke ganar sbʼaja chamelali (1 Cor. 15:54-57, TNM). Ja sakʼwelale ojni ajukyile ja cholal bʼa oj koltanuke yajel ajyuk sak ja Luʼum sbʼaja milekuk ja bʼa guerra bʼa Armagedón jelxa mojani. Miyonik tuk kʼuʼumanik Dyos oj kanuke sakʼan ja bʼa wokol jel tsats juntiro sok oj ochuke ja bʼa yajkʼachil luʼumi (Apoc. 7:14). Ja ixuk winike it oj yil-e soka sate jastal oj kʼulajuk ganar ja chamelali: ja sakʼwelal bʼa jitsan miyon kristyano bʼa chamye ja bʼa tyempo ekʼta. ¡Juni tyempo jel oj ya gustoʼil! (Hech. 24:15). Sok spetsanil ja matik oj ajyuke toj lek soka Jyoba cha ojni skʼuluke ganar ja chamelal akʼubʼal ekanyile yuja Adán sok oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida.

17. Ja bʼa 1 Corintios 15:58, ¿jasa wa xyala tʼilan oj jkʼuluktik?

¹⁷ Jpetsaniltik ja kʼuʼumanotik Dyos bʼa sakʼanto ayotiki jelni wa xkaʼatik tsʼakatal ja yaljelik jel stsatsankʼujolani tsʼijbʼajiyile ja corintioʼik yuja Pablo. Ayni kiʼojtik lekil rasonik bʼa skʼuʼajelyi ja srason ja Pablo bʼa yajel ‹jbʼajtik tolabida ja bʼa yaʼteltajel ja Kajwaltiki› (kʼuman ja 1 Corintios 15:58). Ta toj wala ajyitik sok wa xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik ja bʼa aʼtel jaw, ayni kiʼojtik jun smajlajel bʼa jel oj ya gustoʼil, bʼa jelni tsamal yuja jastal wa xbʼobʼ ekʼ ja bʼa jpensartiki. Anto ojni kiltik ja kaʼteltik bʼa ti chʼikan soka Kajwaltiki mini lomuk.