Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 51

Jehová “kinmakixtia akinmej yolpatlachitokej”

Jehová “kinmakixtia akinmej yolpatlachitokej”

“Jehová kajki inmiuan akinmej moyolkokouaj; ye kinmakixtia akinmej yolpatlachitokej” (SAL. 34:18).

TLAKUIKALI 30 Noyolikni, noTajtsin uan noDios

XIKILNAMIKTO *

1, 2. ¿Tlen timomachtiskej?

XAMO ualeua timoyolkokouaj porque ‘amo uejkika tiyoltokej uan sapanoua titlajyouiajʼ (Job 14:1). Yiuejkika ualeua ijkon omomachiliayaj sekimej itekipanojkauan Jehová. Sekimej okinekiayaj mikiskej (1 Rey. 19:2-4; Job 3:1-3, 11; 7:15, 16). Pero nochipa okineltokayaj Jehová kinpaleuiskia uan ye okinyolchika. Uan tlen okinpanok ijkuilitok itech Biblia para techmachtis uan techyolchikauas (Rom. 15:4).

2 Axkan timomachtiskej sekimej itekipanojkauan Jehová otlajyouijkej uan omoyolkokojkej: José ikone Jacob, Noemí uan isiuamon Rut, levita tlen okijkuilo Salmo 73 uan apóstol Pedro. ¿Ken okinpaleui Jehová uan tlen techmachtia tlen okinpanok? Tlen timomachtiskej techititia “Jehová kajki inmiuan akinmej moyolkokouaj; ye kinmakixtia akinmej yolpatlachitokej” (Sal. 34:18).

SAPANOUA OKITLAJYOUILTIJKEJ JOSÉ

3, 4. ¿Tlen okipanok José ijkuak okatka telpochtli?

3 Ijkuak José okipiaya 17 xiuitl, toTajtsin Dios okichi ma kitemiki ajsiskia se tonal ijkuak ifamilia kitlakaitaskia (Gén. 37:5-10). Pero satepan okipanok tlen amo kuali uan opejki tlajyouia. Ikniuan amo okitlakaitakej uan okinemakakej ken tlakeuali, pero satepan otekipano ikalijtik Potifar akin ochantiaya Egipto, ye noijki ompa otlanauatiaya (Gén. 37:21-28). Inemilis José omopatlatikiski porque ayakmo okatka iuan itajtsin tlen sapanoua okitlasojtlaya pero satepan omochi itlakeual se tlakatl tlen amo okixmatiaya Jehová (Gén. 39:1).

4 Isiua Potifar okijto José okinekiaya kichiualtis iuan ma moteka. Potifar amo otlajtlanki kox melauak tlen opanok uan san niman otlatitlanki ma kitsakuatij (Gén. 39:14-20; Sal. 105:17, 18). ¿Ken timokuayejyekoua omomachili José ijkuak ijkon okitlajtlakoltijkej? Xamo miakej uelis kijtoskiaj tlen amo kuali itech Jehová. ¡José sapanoua omoyolkoko!

5. ¿Tlen okipaleui José ma moyolchikaua?

5 José amitlaj uelis kichiuaskia porque okatka tlakeuali uan satepan okitsakuatoj. ¿Tlen okipaleui ma moyolchikaua? Amo san omokuayejyeko tlen okipanok uan omochijchika kuali kichiuas tlen okinauatijkej uan nochipa omochijchika kiyolpaktis Jehová. Ik non, Jehová okiteochi (Gén. 39:21-23).

6. ¿Ken okipaleui mokuayejyekos José tlen okitemik?

6 Xamo noijki José okipaleui ma mokuayejyeko tlen toTajtsin Dios okichi ma kitemiki. Tlen okitemik okiteititi oksepa kitaskia ifamilia uan kuali yetoskia. Uan ijkon opanok, ijkuak yokipiaya 37 xiuitl, okitak opejki panoua tlen yiuejkika okitemik (Gén. 37:7, 9, 10; 42:6, 9).

7. Ijkon ken kijtoua 1 Pedro 5:10, ¿tlen techpaleuis ma titlaxikokan ijkuak titlajyouiskej?

7 ¿Tlen techmachtia? Tlen okipanok José techilnamiktia akinmej amo yolkualmej uelis techtlajyouiltiskej. Xamo hasta se tokni uelis techtlajyouiltis. Pero tla tikilnamiktokej Jehová techpaleuis, amo timoyolkokoskej uan ok tiktekichiuiliskej (Sal. 62:6, 7; xiktlajtolti 1 Pedro 5:10). José ok okatka telpochtli ijkuak Jehová okichi ma kitemiki seki tlamantli. Non techititia Jehová kineltoka telpokamej uan ichpokamej uelis kichiuaskej tlen ye kineki. Axkan noijki miakej telpokamej uan ichpokamej kineltokaj Jehová kinpaleuis, ijkon ken okineltokaya José. Sekimej tsaktokej porque kitlakamatij Jehová (Sal. 110:3).

NOEMÍ UAN RUT SAPANOUA OTLAJYOUIJKEJ

8. ¿Tlen okinpanok Noemí uan Rut?

8 Noemí uan Elimélec ochantiayaj ompa Judá uan okinpiaya ome inkoneuan. Pero ompa sapanoua otlaapistik uan ochantitoj itech okse altepetl tlen omotokayotiaya Moab. Ijkuak ompa okatkaj, oixpoliuik Elimélec uan Noemí san omoka iuan ome ikoneuan. Satepan telpokamej omonamiktijkej iuan siuamej tlen ompa ochantiayaj. Se omotokayotiaya Rut uan okse Orpá. Ijkuak opanok kanaj majtlaktli xiuitl tlakamej oixpolikej pero amo okinpixkej inkoneuan (Rut 1:1-5). Nonmej siuamej sapanoua omoyolkokojkej. ¿Tlen kichiuaskiaj? Rut uan Orpá uelis oksepa monamiktiskiaj. Noemí yokipiaya miak xiuitl. ¿Akin kimaluiskia? Sapanoua omoyolkokouaya, ik non, okijto ayakmo ma kinotsakan Noemí. Okinekiaya ma kinotsakan Mara porque okineltokaya toTajtsin Dios okitlajyouilti. Ken okipanok miak tlamantli, omokopki ompa Belén uan Rut iuan oyajki (Rut 1:7, 18-20).

Jehová okinmititi Noemí uan Rut uelis kinpaleuis itekipanojkauan. Noijki tejuan uelis techpaleuis ayakmo ma timoyolkokokan. (Xikinmita párrafos 8 hasta 13). *

9. Ijkon ken kijtoua Rut 1:16, 17, 22, ¿ken okipaleui Rut Noemí?

9 ¿Akin okipaleui Noemí? Rut sapanoua okitlasojtlak uan amo okika (xiktlajtolti Rut 1:16, 17, 22). Ompa Belén sapanoua otekipano ijkuak omotijtixito kanin okitokayaj cebada uan ijkon okipiayaj tlen ika mopanoltiskiaj. Ijkon miakej okimatkej okipaktiaya tekipanos (Rut 3:11; 4:15).

10. ¿Ken okintlasojtlak Jehová akinmej amitlaj okipiayaj ken Rut uan Noemí?

10 Jehová yokinmiluijka israelitas ma kinmiknomatikan akinmej amitlaj okipiayaj ken Rut uan Noemí ijkon ken ye okinmiknomatiaya. Jehová okinnauati israelitas amo ma tlapixkakan tlanajnakastlan uan ijkon akinmej amitlaj okipiayaj, uelis motijtixiskiaj (Lev. 19:9, 10). Ijkon Noemí uan Rut amo tlajyouiskiaj porque kipiaskiaj tlen kikuaskiaj.

11, 12. ¿Tlen okichi Boaz para ma yolpakikan Rut uan Noemí?

11 Rut omotijtixito itlal se tlakatl tlen omotokayotiaya Boaz. Sapanoua okitlajtlachialti ijkuak okitak Rut sapanoua okitlasojtlaya imonna. Ik non, Boaz omonamikti iuan Rut uan okiko tlali tlen okatka inmiaxka ifamilia Noemí uan uelis kimokauiskiaj ikoneuan Rut (Rut 4:9-13). Satepan okipixkej se inkone tlen okitokayotijkej Obed uan ye omochi ikoltsin tekiua David (Rut 4:17).

12 Ma timokuayejyekokan ken omomachili ijkuak okinapalo noso okinauatekik ixuitsin. Sapanoua oyolpakik uan ika nochi iyolo okitlasojkamatili Jehová. Pero Noemí uan Rut okachi yolpakiskej ijkuak toTajtsin Dios kinyolitis uan kimatiskej Mesías Jesucristo, tlen omoijto yetoskia, omochi iuejkaixui Obed.

13. ¿Tlen techmachtia tlen okinpanok Noemí uan Rut?

13 ¿Tlen techmachtia? Ijkuak itlaj techpanos xamo sapanoua timoyolkokoskej. Xamo amo tikmatiskej tlen tikchiuaskej. Ijkuakon okachi ma tikneltokakan Jehová techpaleuis uan nochipa ma tiyetokan iuan tokniuan. Tikmatij Jehová xamo amo kipojpolos tlen techtlajyouiltia ijkon ken Noemí ayakmo oksepa okitak inamik uan ikoneuan. Pero ye nochipa techpaleuis ma titlaxikokan uan uelis kinyolinis tokniuan ma techpaleuikan uan ma techtlasojtlakan (Prov. 17:17).

SE LEVITA TLEN UELIS AYAKMO KITEKICHIUILISKIA JEHOVÁ

Levita tlen okijkuilo Salmo 73 omoyolkoko ijkuak okitak akinmej amo okachi omochijchikauayaj okitekichiuiliayaj Jehová omotaya oyolpakiayaj. Tejuan uelis ijkon techpanos. (Xikinmita párrafos 14 hasta 16).

14. ¿Tleka sapanoua omoyolkoko se levita?

14 Akin okijkuilo Salmo 73 okatka se levita. Levitas okitekichiuiliayaj Jehová ompa kanin okiueyichiuayaj. Pero satepan omoyolkoko ijkuak opejki kinnexikolita akinmej amo yolkualmej. Ye amo okinekiaya kichiuas tlen amo kuali pero okinekiaya yetos ken yejuan porque omotayaj oyolpakiayaj (Sal. 73:2-9, 11-14). Omotayaj okipiayaj tomin, tlen ika omoyolpaktiayaj uan amitlaj okintekipachouaya. Non levita sapanoua omoyolkoko, ik non, okijto: “San nenka nikpia chipauak noyolo uan amo nikchiua tlen amo kuali”. Tlen okimachili uelis kichiuaskia ayakmo kuali ma mouika iuan Jehová.

15. Ijkon ken kijtoua Salmo 73:16-19, 22-25, ¿tlen okichi levita para ayakmo moyolkokos?

15 (Xiktlajtolti Salmo 73:16-19, 22-25). Levita okalak kanin okiueyichiuayaj Jehová. Ompa xamo noijki okatkaj oksekimej israelitas tlen okiueyichijtokaj Jehová. Ompa omotlatlaujti uan kuali omokuayejyeko. Non okipaleui ma kajsikamati amo kuali tlen omokuayejyekojtoka uan tla ijkon kichijtoskia, ayakmo mouikaskia iuan Jehová. Noijki okajsikamatki akinmej amo yolkualmej uelis itlaj kinpanotikisaskia uan satepan ixpoliuiskiaj. ¿Tlen okipaleui levita ayakmo ma tenexikolita uan ayakmo ma moyolkoko? Omokuayejyeko ijkon ken Jehová, ijkuakon omoyolseui uan oyolpakik. Okilui Jehová: “Ken te nouan tika, amitlaj nikneki tlen onka nikan tlaltikpak”.

16. ¿Tlen techmachtia levita tlen okijkuilo Salmo 73?

16 ¿Tlen techmachtia? Amo ma tikinnexikolitakan akinmej amo yolkualmej maski mota kuali katej uan yolpakij. Amo nochipa yolpakiskej porque amo nochipa yetoskej (Ecl. 8:12, 13). Tla tikinnexikolitaj, timoyolkokoskej uan ayakmo kuali timouikaskej iuan Jehová. Tla se tonal timomachiliaj ken levita, ma tikchiuakan ken ye okichi: ma tikchiuakan tlen techiluia toTajtsin Dios akin techtlasojtla uan nochipa ma tiyetokan iuan tokniuan. Tiyolpakiskej tla nochipa san Jehová tiktlasojtlaj uan ijkon tiktekichiuilijtoskej nochipa uan tikpiaskej “nemílistli non ayik tlami” (1 Tim. 6:19).

PEDRO OMOYOLKOKOUAYA IJKUAK OMOTLAPOLOLTIAYA

Tikinpaleuiskej oksekimej tla timokuayejyekouaj Pedro omoyolkoko pero satepan okachi okitekichiuili toTajtsin Dios. (Xikinmita párrafos 17 hasta 19).

17. ¿Tleka omoyolkoko Pedro?

17 Apóstol Pedro okipaktiaya tekipanos pero ualeua omotlapololtiaya uan okijtouaya itlaj tlen amo omonekiaya kijtos. Ualeua okijtouaya noso okichiuaya itlaj tlen satepan okiyolkokouaya. Ma tikitakan tlen okilui Jesús. Ijkuak Jesús okinmilui iapóstoles sekimej kitlajyouiltiskiaj uan kimiktiskiaj, Pedro san niman okilui: “¡Ayik ijkó ximochiwa!” (Mat. 16:21-23). Jesús okiyektlali Pedro. Okse tonal, ijkuak miakej okitemotoj uan okikitskitoj Jesús, Pedro san niman okualanki uan okinakastsontek itlakeual ueyi teopixki (Juan 18:10, 11). Jesús oksepa okiyektlali. Satepan Pedro noijki okiteititi omoueyinekiaya porque okijto maski oksekimej iapóstoles Jesús kikauaskiaj, ye amo keman ijkon kichiuaskia (Mat. 26:33). Pero Pedro amo okatka yolchikauak ijkon ken omokuayejyekouaya porque satepan omomojti uan eyi uelta okijto amo okixmatiaya Jesús. Ik non, “Pedro okiski iwa otlawelchokak” (Mat. 26:69-75). Xamo omotlajtlani kox Jesús kitlapojpoluiskia.

18. ¿Ken okiyolchika Jesús Pedro ijkuak omoyolkoko?

18 Pedro sapanoua omoyolkoko pero amo okijto ayakmo kitekichiuiliskia Jehová. Maski omotlapololti satepan omoyektlali uan okitekichiuili Jehová iuan oksekimej apóstoles (Juan 21:1-3; Hech. 1:15, 16). ¿Tlen okipaleui ijkon ma kichiua? Okilnamik Jesús okilui ipatka motlatlaujtiskia para nochipa ma tlaneltoka itech toTajtsin Dios uan kinyolchikauaskia tokniuan. Jehová okinankili ijkuak okitlatlaujti ika nochi iyolo. Satepan Jesús okimonextili uan xamo okiyolchika (Luc. 22:32; 24:33, 34; 1 Cor. 15:5). Okse tonal okinmonextili Jesús ijkuak apóstoles nochi youak omichkitskitoj uan amitlaj okajsikej. Ijkuakon Jesús okikauili Pedro ma kiteititi melauak okitlasojtlaya. Jesús okititi okitlapojpolui porque okilui ma kichiua okseki tekitl (Juan 21:15-17).

19. Ijkon ken kijtoua Salmo 103:13, 14, ¿ken techita Jehová uan ken moneki tikchiuaskej ken ye?

19 ¿Tlen techmachtia? Jesús okiteititi oteiknomatiaya ijkon ken iTajtsin porque okitlapojpolui Pedro. Tejuan noijki ijkuak timotlapololtiaj amo ma timokuayejyekokan Jehová amo keman techtlapojpoluis. Satanás kineki ijkon ma timokuayejyekokan. Ma tikilnamiktokan Jehová techtlasojtla, kimati timotlapololtiaj uan kineki techtlapojpoluis uan ijkon moneki tikchiuaskej iuan akinmej techyolkokouaj (xiktlajtolti Salmo 103:13, 14).

20. ¿Tlen timomachtiskej itech okse tlamachtil?

20 Tlen okinpanok José, Noemí uan Rut, se levita uan Pedro techititia “Jehová kajki inmiuan akinmej moyolkokouaj; ye kinmakixtia akinmej yolpatlachitokej” (Sal. 34:18). Tikmatij Jehová amo kipojpoloua tlen techyolkokoua noso techtlajyouiltia. Pero ijkuak titlaxikouaj ye techpaleuia okachi itech ma titlaneltokakan (1 Ped. 1:6, 7). Itech okse tlamachtil tikitaskej ken Jehová kinpaleuia akinmej moyolkokouaj porque motlapololtiaj noso porque kixnamikij okseki tlamantli.

TLAKUIKALI 7 Jehová nechmaluis uan nechmakixtis

^ párr. 5 Itech nin tlamachtil tikitaskej ken Jehová okinyolchika José, Noemí uan Rut, se levita uan apóstol Pedro ijkuak otlajyouijkej. Timomachtiskej ken uelis tikchiuaskej ken yejuan uan ken teiknomati Jehová.

^ párr. 56 FOTO: Noemí, Rut uan Orpá moyolkokouaj porque oixpolikej innamik. Satepan Noemí, Rut uan Boaz oyolpakej ijkuak oneski Obed.