Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 51

Jehová kinmakixtia akin “sanoyej noyolkokouaj”

Jehová kinmakixtia akin “sanoyej noyolkokouaj”

“ToTEKO nemi nisiu para kinyoltlalia on yejuan sanoyej noyolkokouaj, niman kinmakixtia on yejuan xok kipiyaj tlamachalistli” (SAL. 34:18).

TLAKUIKAJLI 30 NoTajtsin niman akin iuan ninouika

TLEN TIKITASKEJ *

1, 2. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?

KEMANTIKA toyolajmanaj ijkuak tikilnamikij ika xuejkaujtipan tinemij niman ika tikpiyaj “miyek tlajyouilistli” (Job 14:1). Miyekej itekipanojkauan toTajtsin akin yeuejkaui onenkej noijki ijkon onomachilijkej. Sekimej hasta kinekiyaj mikiskej (1 Rey. 19:2-4; Job 3:1-3, 11; 7:15, 16). San ika, pampa otlaneltokakej itech Jehová, yejua okinyolchikauj niman okinyolseui. Hasta okichiuj manoijkuilo ipan Biblia tlen inpan onochiuj pampa noijki kineki techyolseuis niman techmachtis (Rom. 15:4).

2 Ipan yejuin tlamachtijli, titlajtoskej itech sekimej itekipanojkauan Jehová akin okixnamijkej tlen teajman. Titlajtoskej itech: José, ikoneuj Jacob; Noemí niman isiuamon akin itoka katka Rut; se levita akin okijkuilo Salmo 73, niman apóstol Pedro. ¿Kenon okinyolchikauj Jehová? ¿Niman tlenon tiuelij itech tlen inpan onochiuj? Ijkuak tiknankiliskej nochi yejuin, kuajli tikitaskej ika Jehová “nemi nisiu para kinyoltlalia on yejuan sanoyej noyolkokouaj, niman kinmakixtia on yejuan xok kipiyaj tlamachalistli” (Sal. 34:18).

MIYEK TLEN XKUAJLI OKICHIUILIJKEJ JOSÉ

3, 4. ¿Tlenon okixnamik José ijkuak telpochtli katka?

3 Ijkuak José kipiaya kanaj 17 xiuitl, toTajtsin okichiuj makipiya ome “temiktli”. Itechkopa yejuin, okasikamachilti ika ajsiskia se tonajli ijkuak yejua ueyixtoskia niman ijkuak ichanejkauan kitlakaitaskiaj (Gén. 37:5-10). San ika, xnimantsin onochiuj tlen okitemijka. Ikniuan xokitlakaitakej, yejuamej okinemakakej niman José onochiuj itlakeual se tlakatl itoka Potifar ne Egipto (Gén. 37:21-28). Kuajli tikitaj ika nochi onopatlak, yejua xok nemiya iuan itaj akin melak kitlasojtlaya, aman katka itlakeual se tlakatl akin xkitekichiuiliaya Jehová (Gén. 39:1).

4 San ika, xsan yejon okixnamik. Isiuauj Potifar okitlajtolchijchiuili, okijto ika José kichiualtisnekiya iuan manoteka. Potifar okineltokak yejon, yejua ika, nimantsin otlanauati makitsakuakan José niman makisajsalokan ika cadenas (Gén. 39:14-20; Sal. 105:17, 18). San matikonnemilikan kenon onomachili José ijkuak ijkon okitlajtolchijchiuilijkej. Niman noijki san matikonnemilikan tlenon okinemilijkej oksekimej itech toTajtsin Jehová. Kuajli tikmatstokej ika nochi yejuin okiyolajman José.

5. ¿Tlenon okipaleui José makixiko nochi tlen kixnamiktoya?

5 Ijkuak José nemiya ken tlakeuajli niman tsauktoya, xueliskia itlaj kichiuas niman ijkon kipatlas tlen ipan nochiujtoya. ¿Tlenon okipaleui José makixiko nochi tlen kixnamiktoya? Yejua nokojtiliaya kuajli kichiuas itekiyo tlen kimakayaj niman xsan tlanemilijtoya itech tlen xok ueliya kichiuaya. Niman, tlen más ueyi kijtosneki, yejua nochipa onokojtili kiyolpaktis Jehová, ika yejon, toTajtsin nochipa okiteochiuj (Gén. 39:21-23).

6. ¿Kanaj tlenon noijki okipaleui José matlaxiko?

6 Kanaj José noijki ouel otlaxiko pampa otlanemili itech tlen yeuejkaui okitemijka. Yejon kilnamiktiaya ika oksejpa kimitaskia ichanejkauan niman ika xok tlajyouiskia. Niman ijkon opanok. Ijkuak José kipiaya kanaj 37 xiuitl, tlen okitemijka opeuj nochiua (Gén. 37:7, 9, 10; 42:6, 9).

7. Itech tlen kijtoua 1 Pedro 5:10, ¿tlenon techpaleuis matitlaxikokan?

7 ¿Tlenon tiuelij? Tlen ipan onochiuj José techilnamiktia ika ipan yejuin tonaltin kanaj sekimej noijki kinekiskej texchiuiliskej tlen xkinamiki. Kanaj hasta se tokniuj akin nemi ipan tlanechikojli kinekis texchiuilis tlen xkuajli. San ika, tla tikneltokaj ika Jehová techpaleuis niman techmakixtis, uelis tikxikoskej tlen tikixnamikij niman xkeman tiktlalkauiskej toTajtsin (Sal. 62:6, 7; xpoua 1 Pedro 5:10). Matikilnamikikan ika José san telpochtli katka ijkuak Jehová okichiuj makipiya yejon ome temiktli. Yejuin techititia ika Jehová tlaneltoka intech telpokamej niman ichpokamej akin kitekichiuiliaj. Ipan yejuin tonaltin, nemij miyekej tokniuan telpokamej niman ichpokamej akin noijki kichiuaj ijkon ken José. Yejuamej tlaneltokaj itech Jehová, niman sekimej hasta yokintsajkej pampa xkinekij kikajkauaskej ika kitekichiuiliaj Jehová (Sal. 110:3).

NOEMÍ NIMAN RUT MELAK ONOYOLKOKOJKEJ

8. ¿Tlenon inpan onochiuj Noemí niman Rut?

8 Noemí niman iueuentsin, Elimélec, kinpiayaj omemej inkoneuan niman chantiyaj Judá, san ika, pampa opeuj se “ueyi mayantli”, oyajkej ipan okse país tlen itoka katka Moab. Sakin, Elimélec omik, niman Noemí sa iselti onokauj iuan omemej ikoneuan. Sakin, yejon omemej itelpochuan ononamiktijkej iuan omemej siuamej moabitas akin intoka katka Rut niman Orpá. Opanok kanaj majtlaktli xiuitl niman itelpochuan omijkej niman xokinpixkej inkoneuan (Rut 1:1-5). San matikonnemilikan kenon yejuin yeyimej siuamej melak onoyolkokojkej. ¿Aman tlenon kichiuaskiaj? Rut niman Orpá ueliskia oksejpa nonamiktiskiaj, san ika, Noemí más ilamajtsintitoya. ¿Akinon kitlajpiyaskia? Oajsik se tonajli ijkuak melak noyolkokouaya niman hasta okijto: “Maka sa xnechtokayotikan Noemí. Aman xnechtokayotikan Mara pampa toTEKO yejuan nochi ueli kichiua onechmakak miyek ajmantli”. Noemí oksejpa onokuep Belén, niman Rut iuan oyaj (Rut 1:7, 18-20).

ToTajtsin okititi Noemí niman Rut ika yejua ueli kinpaleuiya itekipanojkauan akin noyolkokouaj niman najmanaj. Niman tejuamej noijki uelis techpaleuis toTajtsin. (Xkimita párrafos 8-13). *

9. Itech tlen kijtoua Rut 1:16, 17, 22, ¿kenon Rut okiyolchikauj Noemí?

9 Noemí kinekiya makititikan ika kitlasojtlayaj, niman yejon tlen okichiuj Rut, hasta iuan onokauj (xpoua Rut 1:16, 17, 22). Ne Belén, Rut konsentlaliaya cebada niman ijkon yejua niman imonan ueliskiaj kipiyaskej tlen kikuaskej. Ipampa yejuin, miyekej opeuj kuajli tlajtouaj itech Rut (Rut 3:11; 4:15).

10. ¿Kenon okiteititi Jehová ika kimiknelia akin mayankej?

10 Jehová okinmakaka israelitas se tlanauatijli tlen kiteititiaya ika kimikneliaya akin mayankej noso akin xkipiayaj tomin, ijkon ken Noemí niman Rut. Okimijli: “Ijkuak ajsis on tonaltin para nempixkaskej ipan nemotlal, maka xpixkakan hasta tlajtlatenko, nion maka xmotijtixuikan yejuan onokau. [...] Nion maka xpejpenakan yejuan xixini. Xkinkauilikan yejuan mayankej niman on yejuan xchanejkej” (Lev. 19:9, 10). Kuakon, Noemí niman Rut xnonekiskia kitlajtlantinemiskiaj makintlayokolikan tlen kikuaskej.

11, 12. ¿Tlenon okichiuj Boaz niman ijkon mayolpakikan Noemí niman Rut?

11 Rut otekit ipan itlal se tlakatl akin kipiaya tomin, akin itoka katka Boaz. Yejuin tlakatl okimojkaitak kenon Rut melak kitlasojtlaya imonan, Noemí. Ipampa yejon, Boaz okikouj “on tlajli yejuan iminyaxka katka Elimelec niman ikoneuan”, niman ononamikti iuan Rut (Rut 4:9-13). Sakin, okipixkej se inkoneuj akin okitokayotijkej Obed, akin sakin onochiuj iabuelo David (Rut 4:17).

12 San matikonnemilikan kenon yolpakiya Noemí niman kenon melak kitlasojkamachiliaya Jehová ijkuak kinapalojtoya Obed. San ika, Noemí niman Rut ok poliui kitaskej okse ueyi tlateochiualistli. Ijkuak yoliuiskej, kimatiskej ika Obed onochiuj iuejkachanejkauj Jesucristo, on Mesías akin yonoijtoka ika uajlaskia.

13. ¿Tlenon techmachtia tlen ipan onochiuj Noemí niman Rut?

13 ¿Tlenon tiuelij? Ijkuak tikixnamikij itlaj tlen ouijtika, kanaj uelis melak toyolkokoskej niman hasta tikmachiliskej ika xok itlaj uelis tikchiuaskej. Ijkuak ijkon topan nochiuas, maka matikintlalkauikan tokniuan niman kuajli matikmatstokan ika toTajtsin techpaleuis. Tikmatij ika Jehová xnochipa techkixtilis tlen xkuajli tikixnamiktokej. Ijkon tikijtouaj pampa ijkuak iueuentsin niman ikoneuan Noemí omijkej, Jehová xokinyoliti. San ika, yejua nochipa techpaleuis matitlaxikokan, kanaj uelis techyolseuis intechkopa tokniuan (Prov. 17:17).

SE LEVITA AKIN IKIKAUJTOYA TOTAJTSIN

Akin okijkuilo Salmo 73 melak onoyolkoko pampa okinemili ika akin xkitlakamatij Jehová más kuajli nemij. Tla xtotlajpiyaj, tejuamej noijki ueliskia ijkon topan nochiuas. (Xkimita párrafos 14-16).

14. ¿Tleka melak onoyolkoko se levita?

14 Salmo 73 okijkuilo se levita. ToTajtsin yokinmakaka nochimej levitas se ueyi tekitl ipan iteopan. Maski ijkon, oajsik se tonajli ijkuak yejuin salmista melak onoyolajman. ¿Tleka? Pampa opeuj kinnexikolita akin xkitekichiuiliayaj Jehová. San ika, xkinnexikolitaya tla pampa noijki kinekiya kichiuas tlen xkuajli, yej pampa kitaya ika melak kuajli ken nemiyaj (Sal. 73:2-9, 11-14). Nesiya ika nochi kipiayaj: xkinpolouaya tomin, noyolpaktiayaj niman xtlaj kinajmanaya. Yejuin melak okiyolkoko salmista, hasta okijto: “¡Tla ijkon, xitlaj ika nechpaleuiya tla niyolchipauak, niman maski tla xnikchiuas tlajtlakojli!”. Kuajli nesi ika yejuin ueliskia kichiuas maka sa makitekichiuili Jehová.

15. Itech tlen kijtoua Salmo 73:16-19, 22-25, ¿tlenon okipaleui levita maka sa manoyolkoko?

15 (Xpoua Salmo 73:16-19, 22-25). On levita okalak “ipan iyektiopan Dios”, kampa oksekimej israelitas noijki kiueyichiujtoyaj Jehová. Ompa, yejua ouel oyolseuj niman más kuajli otlanemili. Salmista noijki okitlajtlanili toTajtsin makipaleui. Nochi yejuin okipaleui makasikamati ika xkuajli ken tlanemilijtoya niman ika, tla xnopatlaya, ueliskia kikauas Jehová. Noijki okasikamat ika akin xkuajkualtin nochipa xkuajli onkisaj. Kuakon, ¿tlenon okipaleui levita maka sa matenexikolita niman maka sa manoyolkoko? Opeuj tlanemilia ijkon ken Jehová tlanemilia. Ijkuak ijkon okichiuj, oyolseuj niman oyolpak. Niman yejua okijli Jehová: “Pampa mouan ninemi, xitlaj nikneki nikan ipan tlaltikpaktli”.

16. ¿Tlenon tiuelij itech levita akin okijkuilo Salmo 73?

16 ¿Tlenon tiuelij? Ika maski nesiskia ika akin xkuajkualtin melak kuajli nemij, tejuamej xkipiya ika tikinnexikolitaskej. Inpakilis xuejkauis, pampa yejuamej xkipiyaskej se nemilistli tlen xkeman tlamis (Ecl. 8:12, 13). Tla tikinnexikolitaj, uelis tajmanaskej niman hasta xok tiknekiskej tiktekichiuiliskej Jehová. Kuakon, tla kemantika tomachiliaj ijkon ken levita, matikchiuakan tlen yejua okichiuj: matijkakikan tlen techijlia toTajtsin niman matosentlalikan imiuan akin kitekichiuiliaj. Tla más tiktlasojtlaj Jehová xijkon ken itlaj okse, melauak tiyolpakiskej niman xkeman tiktlalkauiskej on ojtli tlen teuika ipan “nemilistli [...] yejuan melauak nemilistli” (1 Tim. 6:19).

PEDRO NOYOLKOKOUAYA PAMPA MIYEKPA NOPOPOLOUAYA

Tla titlanemiliaj itech tlen ipan onochiuj Pedro, uelis techyolchikauas niman techpaleuis matikinpaleuikan oksekimej. (Xkimita párrafos 17-19).

17. ¿Tleka onoyolkoko Pedro?

17 Pedro melak kuelitaya tekitis niman tepaleuis, san ika, miyekpa nion xkinemiliaya tlen kijtouaya. Ipampa yejon, kemantika kichiuaya noso kijtouaya itlaj tlen sakin kiyolkokouaya. Se tonajli, ijkuak Jesús okimijli iapóstoles ika tlajyouiskia niman mikiskia, Pedro okajuak niman okijli: “¡Tejua xmitstocaroua para ijkon mopan nochiuas!” (Mat. 16:21-23). Ijkuakon, Jesús okichikaujkanots. Niman sejpatipan, ijkuak sekimej tlakamej okitejtemotoj Jesús niman ijkon kajsiskej, Pedro okitekili “iyekmanakas sen tlakatl” akin “itlakeual katka on más ueyi tlayekanki itech on tiopixkej” (Juan 18:10, 11). Jesús oksejpa okichikaujkanots. Pedro noijki okijtoka ika, maski oksekimej apóstoles kitlalkauiskiaj Jesús, yejua xkeman ijkon kichiuaskia (Mat. 26:33). San ika, Pedro xyolchikauak katka ijkon ken yejua kinemiliaya. Yejua yexpa okijto ika xkixmatiya Jesús pampa nomojtiaya makichiuilikan tlen xkuajli. Ijkuak ijkon opanok, Pedro melak onoyolkoko niman “okis ompa niman sanoyej oajmankachokak” (Mat. 26:69-75). Kanaj okinemili ika Jesús xkeman kitlapopoluiskia.

18. ¿Kenon Jesús okipaleui Pedro oksejpa kuajli manomachili?

18 Maski Pedro onoyolkoko pampa melak onopopolo, xkeman okikajkauj ika kitekichiuilia toTajtsin. Nochipa okitekichiuili Jehová imiuan oksekimej apóstoles (Juan 21:1-3; Hech. 1:15, 16). ¿Tlenon okipaleui oksejpa kuajli manomachili? Okilnamik ika Jesús okijlika ika okitlajtlanilijka iTajtsin makichikauili itlaneltokil, niman Jesús noijki okijlika Pedro oksejpa itech manokuepa niman makinchikauili intlaneltokil oksekimej tokniuan. Jehová okichiuj tlen Jesús okitlajtlanilijka. Sakin, Jesús okinojtiti Pedro, kanaj ijkon okichiuj pampa kinekiya kiyolchikauas (Luc. 22:32; 24:33, 34; 1 Cor. 15:5). Niman sakin, Jesús okinojtiti on oksekimej iapóstoles sakin ika yejuamej yonenkaj nochi se yeuajli ipan mar niman xkajsiyaj nion se michin. Ijkuakon, Jesús okikauili Pedro makititi ika kema kitlasojtlaya. Niman Jesús okititi ika yokitlapopoluijka ijkuak okimakak más tekitl (Juan 21:15-17).

19. Itech tlen kijtoua Salmo 103:13, 14, ¿tlenon kichiua Jehová ijkuak topopolouaj, niman kenon uelis tikchiuaskej ijkon ken yejua?

19 ¿Tlenon tiuelij? Tlen Jesús okichiuj ipampa Pedro techititia ika yejua melak teiknelia ijkon ken iTajtsin. Kuakon, ijkuak topopoloskej, maka matiknemilikan ika Jehová xkeman techtlapopoluis. Satanás kuelitaskia ijkon matiknemilikan. Noneki tikilnamikiskej ika Jehová melak techtlasojtla, ika techasikamati ijkuak topopolouaj niman ika yejua kinektika techtlapopoluis. Tejuamej noijki noneki ijkon tikchiuaskej ijkuak oksekimej techyolkokoskej (xpoua Salmo 103:13, 14).

20. ¿Tlenon tikitaskej ipan okse tlamachtijli?

20 Tlen inpan onochiuj José, Noemí niman Rut, se levita niman Pedro techititia ika Jehová “nemi nisiu para kinyoltlalia on yejuan sanoyej noyolkokouaj” (Sal. 34:18). Melauak, yejua xnochipa kipopoloua tlen tikixnamikij noso tlen techajmana. San ika, ijkuak tiktlajtlaniliaj matechpaleui niman titlaxikouaj, chikaui totlaneltokil (1 Ped. 1:6, 7). Ipan okse tlamachtijli, tikitaskej tlenon más kichiua Jehová niman ijkon kinpaleuis itekipanojkauan akin melak noyolkokouaj pampa miyekpa nopopolouaj noso pampa kixnamikij itlaj tlen ouijtika.

TLAKUIKAJLI 7 Jehová tokojtilis

^ párr. 5 Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej kenon Jehová okinyolseui niman okinyolchikauj José, Noemí niman Rut, se levita niman apóstol Pedro ijkuak okixnamijkej tlen melak teajman. Noijki tikitaskej tlenon tiuelij itech tlen inpan onochiuj yejuin itekipanojkauan Jehová niman kenon yejua okimikneli.

^ párr. 56 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINAJLI: Noemí, Rut niman Orpá melak noyolkokouayaj pampa omijkej inueuentsitsinuan. Sakin, Noemí, Rut niman Boaz oyolpakej pampa onemiko Obed.