Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

52 YATICHÄWI

¿Kunsa llakimp jan aynachtʼañatakejj lursna?

¿Kunsa llakimp jan aynachtʼañatakejj lursna?

“Diosar llakinakam katuyam, jupasti chʼaman tukuyätam” (SAL. 55:22).

CANCIÓN 33 Jehová Diosar llakinakas katuyañäni

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1. ¿Wali llakitäsna ukhajj kuna jan walinakansa uñjassna?

 SAPÜRUW jan walinakan uñjastanjja, ukanakar saykatañatakis chʼamachasiraktanjja. Ukampis wali llakitäktan ukhajja, jan walinakar saykatañajj chʼamakïspawa. Ukatsti janis valoranïksna ukhamwa amuyassna, janirakiw kusisitas jakasjjsnati. Proverbios 24:10 textojj akham siwa: “Tʼaqhesiña horasantejj mayjtʼasïta ukapachajja, jukʼa chʼamanikiwa jikjjatasjjäta” sasa. Ukhamasti wali llakitäsajj janis chʼamanïksna ukhamwa amuyassna, jan walinakar saykatañas jukʼamp chʼamäspawa.

2. 1) ¿Kunanak kawsas awisajj wali llakitäsna? 2) ¿Kunsa aka yatichäwin yatjjataskañäni?

2 Kunayman jan walinakaw llakisiyistaspa. Awisajj pantjasirïtasata, mä kun lurañatak jan chʼamanëjjatasata, usutätasatwa wal llakissna. Awisasti kuna asignaciontï katoqañ munktan uk jan katoqasa, jan ukajj predicktan uka cheqanakan jan istʼañ munapjjatapaw llakisiyistaspa. Aka yatichäwinjja, kunanaksa llakimp jan aynachtʼañatak lursna ukwa yatjjataskañäni.

PANTJASIRÏTASAW LLAKISIYISTASPA

3. ¿Pantjasirïtasat jan sinti llakisiñatakejj kunas yanaptʼistaspa?

3 Awisajja jiwas pachpatsa pantjasitanakasatsa facilakwa llakissna. Ukatwa Jehová Diosajj janiw machaq mundon katoqkitaspati sasin amuyjjsna. Ukham amuyañajj jan waliruw apistaspa. ¿Kunjamsa pantjasitanakasar uñjañasa? Bibliarjamajj taqeniw pantjasirïtanjja, Jesusakiw jan pantjasirïkänti (Rom. 3:23). Diosajj janiw pantjasitanakas uñchʼukkiti, janirakiw perfectöñassa maykistuti. Jan ukasti munasir Awkjamajj yanaptʼañwa munistu, wali pacienciampiw uñjarakistu. Jan walinak jan lurañatak chʼamachasitassa uñjasinkiwa, janiw kuntï jan lurirjamäktan uksa maykistuti, antisas jiwasar yanaptʼañatakejj listokiwa (Rom. 7:18, 19).

Kunanaktï nayrajj lurkayätan kunanaktï jichhas luraskaraktan ukanakjja Jehová Diosajj sum yati. (Párrafo 5). *

4, 5. Kuntï 1 Juan 3:19, 20 texton siski ukarjamajja, ¿kunas pä kullakanakarojj llakimpi jan aynachtʼañatak yanaptʼäna?

4 Jichhajja Débora, María kullakanakat parltʼañäni. * Débora kullakarojj jiskʼäskäna ukhajja, wal jiskʼachapjjerïna, awisakiw suma luratapat felicitapjjerïna. Ukatwa jachʼäjjäna ukhajj janis valoranïkaspa ukham amuyasjjäna. Jiskʼa pantjasitanakapatsa jupa pachpajj wal jiskʼachasirïna. Mariarojj niya ukhamaw pasarakïna. Familiaranakapajj wal jiskʼachapjjerïna, ukatwa janis kunatak sirvkaspa ukham amuyasirakïna. Bautisasjjäna uka qhepatsa, Testigjam uñtʼatäñatakis janis walïkaspa ukhamwa amuyasïna.

5 Ukhampachasa uka kullakanakajj Jehová Diosar servisipkakïnwa. ¿Kunas yanaptʼpachäna? Uka llakinakap Diosaruw katuyapjjäna, wal orasipjjarakïna (Sal. 55:22). Kunjamsa nayra experiencianakasajj jan waltʼayistu, jiwas pachpat jan wal amuyktan ukas kunjamsa jan waltʼayistu uk Diosajj sum yatiski, uk yatiñaw jupanakar yanaptʼäna. Jiwas pachpajj jan wali jaqëksnas ukhamsa amuyaskstanjja, Diosajj kunjam chuyman jaqëtansa ukwa uñji (1 Juan 3:19, 20 liytʼañataki).

6. ¿Maynejj chʼamachaskasin mayamp juchar purtʼasisajj kunjamas jikjjatasispa?

6 Maynejj kunatï jan walïki uk jan lurjjañatakiw wal chʼamachasiskaspa. Ukampis uka jan wal mayamp lurasajj wal llakisispa. Cheqas pantjasisajj llakisipuntanwa (2 Cor. 7:10). Ukampis janiw sinti llakisiñasäkiti, janirakiw “janiw kunatakis sirvkti. Jehová Diosajj janipuniw perdonkitaniti” sasin juchañchasiñasäkiti. Ukajj janiw cheqäkiti, ukham amuyañajj Diosatsa jitheqtayistaspawa. Kuntï Proverbios 24:10 textojj siski uk amtapjjañäni, llakitäsna ukhajj jukʼa chʼamanikïsnawa. Antisas Diosamp oracionan “uka jan wali luratanaka[sat] parlapjjañäni”, perdón mayisipjjarakiñäni (Is. 1:18). Taqe chuyma arrepentisitas uñjasajja, Diosajj perdonistaniwa. Ukatsti jilïr irpirinakaruw yanaptʼa mayiñasaraki. Jupanakajj pacienciampiw Diosar sum serviskakiñatak yanaptʼapjjestani (Sant. 5:14, 15).

7. Kunatï walïki uk lurañatak chʼamachasiskstan ukhajja, ¿kunatsa llakimp jan aynachtʼañasäki?

7 Francia markankiri Jean-Luc sat mä jilïr irpirejja, nayrajj lurapkäna uka pachpa juchar jan purtʼasiñatak chʼamachasisipki uka jilat kullakanakarojj akham siwa: “Jehová Diosampi cheqap sarnaqer jaqet uñjatäñatakejja, janiw janipun pantjasir jaqëñajj wakiskiti. Jan ukasti pantjasisajj perdón mayisipki, taqe chuyma arrepentisipkaraki ukanakaruw Diosajj cheqap sarnaqer jaqet uñji” sasa (Rom. 7:21-25). Ukhamajja, mayamp pantjasisajj janiw janis kunatak sirvksna ukham amuyasiñasäkiti. Niyakejjay taqenis pantjasirïstanjja, taqeniw Jehová Diosan jiwasat khuyaptʼayasiñap muntanjja. Ukatwa Diosajj juchanakas perdonañatakejj Jesusar khitanïna (Efes. 1:7; 1 Juan 4:10).

8. Llakitäktan ukhajj ¿khitirus yanaptʼa mayiñasa?

8 Jilat kullakanakasaw chʼamañchtʼapjjestaspa. Llakinakasat maynimp parlañ munktan ukhajj jupanakampiw parltʼassna, jupanakaw chuymachtʼapjjarakistaspa (Prov. 12:25; 1 Tes. 5:14). Nigeria markankir Joy sat mä kullakajja, llakimpi jan aynachtʼañatakiw chʼamachasïna, jupajj akham siwa: “Janitï jilat kullakanakajj utjkaspa ukhajja, janiw aguantañ puedkiristti. Jupanakajj chʼamañchtʼapkitu ukanwa kunjamsa Jehová Diosajj oracionanakaj istʼitu uk amuyasta. Jupanakatwa mayninakar chuymachtʼañsa yateqawayta” sasa. Ukampis jilat kullakanakasajj kunapachas chuymachtʼatäñ muntan ukjja janiw amuyapkaspati. Ukhamajj jiwasaw experienciani mä jilatarusa jan ukajj mä kullakarusa kunjamäsktansa uk yatiyañasa, ukhamat yanaptʼayasiñataki.

USUNTATÄSAW LLAKISSNA

9. ¿Kunjamsa Salmo 41:3; 94:19 qellqatanakajj chʼamañchistu?

9 Jehová Diosampi yanaptʼayasipjjañäni. Usutäktan jan ukajj jaya tiempo wali usutäjjtan ukhajja, facilakwa jan walinak pienssna. Diosajj janis milagro toqe jichha tiempon qollkchistojja, chuymachtʼistuwa, jan walinak aguantañatakis chʼamwa churarakistu (Salmo 41:3; 94:19 liytʼañataki). Sañäni, utan kuna lurañanakampisa kun alasir sarañatakisa Diosajj jilat kullakanakampiw yanaptʼayistaspa. Jupanakaruw jiwasamp orasipjjañapatakejj chʼamañchaspa. Jan ukajj Bibliankir suma arunakwa amtayarakistaspa mä arunjja, kunjamsa machaq mundon perfecto cuerponi, jan usuntasa jakasjjañäni ukwa amtayarakistaspa (Rom. 15:4).

10. ¿Kunas Isang jilatarojj accidente qhepat jan llakimp aynachtʼatäskakiñatakejj yanaptʼäna?

10 Nigeria markankir Isang sat jilatajj mä accidentenwa kayut suchu quedasïna. Doctorajj janiw sarnaqañ puedjjätati sasaw jupar säna. Isang jilatajja “llakimpejj qʼalpun aynachtʼayäta” sasaw säna. Ukampis ¿kunas jupar yanaptʼpachäna? Jupajj akham siwa: “Esposajampejj janiw orasiñsa Bibliat yatjjatañsa jaytapkayätti. Kunjamanakatsa Diosajj bendisipjjetäna ukanak amtañatakiw chʼamachasipjjayäta, uka bendicionanakat mayajj machaq mundon jakasiñawa” sasa.

Usutäpki ukanakas kusisitaw predicasipkakispa. (Párrafos 11-13).

11. ¿Kunas Cindy kullakarojj usutäkäna ukhajj kusisitäskakiñatak yanaptʼäna?

11 México markankir Cindy sat mä kullakarojja jiwañar apiri mä usunïtaw sasaw doctoranakajj sapjjäna. ¿Kunjamsa uka llakir saykatäna? Uka usutak tratamiento katoqaskäna ukhajja, sapüru predicañwa amtäna. Jupajj akham siwa: “Ukham lurasajja, janiw operacionajatsa, ni kunja usutäyätsa qhawqsa tʼaqesiyäta ukanakat piensjjayätti, antisas mayninakar yanaptʼañatakiw chʼamachasiyäta. Ukatakejj akanakwa lurayäta: Doctoranakampi enfermeranakampi parlasajj familianakapatwa jisktʼirïta. Ukatjja kunatsa ukham trabajiñ ajllipjjta sasaw jisktʼarakirïta. Ukhamatwa kunas chuymapar purtʼaspa uk amuyirïta. Jupanakat waljanejja, janiw qollayasirinakajj ‘¿kunjamäsktasa?’ sasin jisktʼapjjerïkituti sasaw sapjjetäna, jupanakat llakisitajatsa wal yuspärapjjetäna. Yaqhepajj teléfono numeropsa kawkinsa jakasipjjäna uksa yatiyapjjetänwa. Ukham usuntatäkäyäta ukhajja, Jehová Diosaw aguantañatakisa kusisitäskakiñatakis yanaptʼitu, pienskäyät ukat sipansa jukʼampwa yanaptʼitu” sasa (Prov. 15:15).

12, 13. ¿Kunjamsa yaqhep usutanakajj predicapjje, kunjamsa ukajj jupanakarus yaqhanakarus yanaptʼaraki?

12 Usutanakajja, nayrjam predicañ jan puedjjasajj wal llakisipjjaspa. Ukhamäkchisa, usutanakat waljaniw sum predicasipkaki. Estados Unidos markanjja, Laurel sat kullakajj 37 maranakaw samsuñ yanaptʼir mä maquinan (pulmón de acero) jakäna. Jupajj canceranïnwa, walja kutirakiw operayasïna, jañchipatsa usutarakïnwa. Ukham jan walinakansa uñjaskchïnjja, jupajj predicaskakïnwa. Enfermeranakaru utapan atiendepkäna uka doctoranakaruw predicäna. Ukham chʼamachasitapajj janiw inamayäkänti, 17 jaqenakaruw Bibliat yatjjatapjjañapatak yanaptʼäna. *

13 Franciankir Richard sat mä jilïr irpirejja, khitinakatï usuntatäpjjatap layku utapat jan mistuñ puedipki jan ukajj asilonakan jakapki uka jilat kullakanakarojj suma ewjjtʼanak churäna. Jupajj akham sänwa: “Usutanakajja, Bibliat apstʼat qellqatanakwa mä jiskʼa mostradorar uchasipjjaspa. Uk uñjasajj Bibliat yatjjatañwa jaqenakajj munapjjaspa, ukhamatwa jupanakampejj parltʼasipjjaspa. Ukham lurañajj utat uta predicañ jan puedjjapjje uka jilat kullakanakarojj walpun chʼamañchaspa” sasa. Utapat jan mistuñ puedepki ukanakajj carta qellqasa jan ukajj telefonot jawsasaw predicapjjarakispa.

MUNKTAN UKA ASIGNACIÓN JAN KATOQASAW LLAKISSNA

14. ¿Kunatsa David reyejj wali yateqaskayajja?

14 Congregacionasansa circuitosansa, edadanëjjatasata, usutätas layku jan ukajj yaqha razonatwa munktan uka asignación jan churapkistaspati. Jiwasatï ukhaman uñjasstanjja, David reyitwa yateqassna. Davidajj Diosan templop lurañwa wal munäna, ukampis janiw jumajj lurkätati sapkäna ukhajja, Diosajj khitirutï templo lurañataki ajllkäna ukarojj taqe chuymaw yanaptʼäna. Davidajj templo lurañatakejj walja qollqe, qori churäna. Jupajj jiwasatak wali yateqaskayawa (2 Sam. 7:12, 13; 1 Crón. 29:1, 3-5).

15. ¿Kunas Hugues jilatarojj llakimp jan aynachtʼañatak yanaptʼäna?

15 Franciankir Hugues sat jilatajja, wali usutätap laykuw jan jilïr irpirëjjänti, janirakiw utan kuns lurañ puedjjänti. Jupajj akham siwa: “Qalltan wal llakisiyäta, janis kunatak sirvjjerista ukham amuyasiyäta. Tiempompejja, inamayaw kunanaktï lurañ jan puedjjta ukanakat llakisiskirista sasaw amuyjjayäta, ukatwa Diosar serviñatakejj kunanaktï lurañ puediskayäta ukanak lurañatak chʼamachasiyäta, ukhamatwa kusisitäjjayäta. Nayajj chʼamachasiskakiñwa amtta. Kunjamtï Gedeonampi 300 soldadonakapampejj qaritäkasas guerran nuwasisipkakïnjja, ukhamarakiw nayajj chʼamachasiskakëjja” sasa (Juec. 8:4).

16. ¿Kunsa angelanakat yateqassna?

16 Diosat jan jitheqtiri angelanakajj wali yateqaskayäpjjewa. Acab jan wali reyejj apnaqaskäna ukhajja, Jehová Diosajj angelanakaruw kunjamsa uka reyirojj engañjasispa sasin jisktʼäna. Walja angelanakaw kunsa lurasispa uk sapjjäna. Ukampis Diosajj kuntï mä angelajj siskäna ukarukiw arsutamajj walïniw sasin säna (1 Rey. 22:19-22). ¿Mayni angelanakajj llakisipjjpachänti, “kunatsa inamay parlayitu, tiempsa aptʼasiyitu” sapjjpachänti? Janiw ukham sapkpachänti. Angelanakajj wali humildëpjjewa, Diosar jachʼañchañwa munapjjaraki (Juec. 13:16-18; Apoc. 19:10).

17. Munktan uka asignación jan katoqkañäni ukhajja, ¿kunas llakimp jan aynachtʼañatakejj yanaptʼistani?

17 Diosan sutipa apañasa Reinopat yatiyañasa mä suma privilegiowa uk amtapuniñäni. Asignacionanakajj janiw wiñayatakïkiti, Diosajj janiw ukarjamas valoranit uñjkistuti. Jiwasatï humildeñänejja, Jehová Diosasa jilat kullakanakas wal munasipjjestani. Ukhamasti humildëskakiñataki Diosar mayisipjjañäni. Biblian Diosan humilde servirinakapat qellqatäki ukat lupʼipjjarakiñäni. Jilat kullakanakarus qhawqtï puedktan ukarjam taqe chuyma yanaptʼaskakiñäni (Sal. 138:6; 1 Ped. 5:5).

JAN ISTʼAÑ MUNAPKI UKA CHEQAN PREDICASAW LLAKITÄSNA

18, 19. Territoriosan jaqenakajj jan istʼañ munapkchi ukhasa, ¿kunas kusisit predicaskakiñatak yanaptʼistaspa?

18 ¿Jan istʼañ munapki uka territorion predicasasa jan ukajj jaqenakajj jan utjki uka cheqan predicasasa awisajj llakisirïtati? Ukhaman uñjasisajj ¿kunas kusisitäskakiñataki jan ukajj jukʼamp kusisitäñatak yanaptʼistaspa? “ ¿Kunjamanakatsa jukʼamp prediksna?” sat recuadronwa mä qhawqha yanaptʼanakajj utji. Ukatjja, predicacionarojj kunjam uñjañas wakisi ukhamwa uñjañasaraki. ¿Kunjamsa uk lursna?

19 Diosan sutipata Reinopat yatiyañatakiw chʼamachasiñasa. Jesusajj ‘jukʼanikiw jakañar apiri thak jikjjatapjjani’ sasaw säna (Mat. 7:13, 14). Predicasajja, Jehová Diosampi, Jesusampi, angelanakampiw trabajisktanjja (Mat. 28:19, 20; 1 Cor. 3:9; Apoc. 14:6, 7). Diosajj jupar serviñ munapki ukanakaruw markapar irpani (Juan 6:44). Ukhamajja, inas jichhajj mä jaqejj jan istʼañ munkchistaspati, ukampis qhepatjja istʼjjestaspawa.

20. ¿Kunjamsa Jeremías 20:8, 9 textojj llakimp jan aynachtʼañatak yanaptʼistu?

20 Jiwasajj Jeremiasatwa wal yateqassna. Jaqenakajj jan istʼañ munapki uka lugaranwa jupajj predicäna. Jaqenakajj jurnälaw jan wali arunakampi jiskʼachapjjäna, wal jupat larusipjjarakïna (Jeremías 20:8, 9 liytʼañataki). Jupajj wali llakitänwa, janiw Diosat parlañsa munjjänti, ukampis janiw aynachtʼkänti. ¿Kunas yanaptʼpachäna? Diosan arunakapajj Jeremiasan chuymapan ninjamaw nakhäna, janiw jan yatiyasa aguantañ puedkänti. Ukhamarakiw Diosan arunakap chuymasaru pʼeqesaru phoqantsna ukhajj pasistaspa. Ukatwa Biblia sapüru liyiñasa, kuntï liyktan ukjjatsa lupʼiñasaraki. Ukhamatwa predicacionan jukʼamp kusisitäñäni, jaqenakas jukʼamp istʼapjjarakistani (Jer. 15:16).

21. Kuna jan walin uñjaskasas ¿kunas llakimpi jan aynachtʼañatak yanaptʼistani?

21 Parlaniwayktan uka Débora kullakajj akham siwa: “Supayajj llakimpiw aynachtʼayistaspa, ukajj mä armapawa” sasa. Ukampis Jehová Diosajj Supayat sipansa armanakapat sipansa jukʼamp chʼamaniwa. Ukhamajj jumatï kuna jan walitsa llakisïta ukhajja, Diosaruw yanaptʼa mayisiñama. Pantjasitanakasat jan sint llakisiñatakejj Jupaw yanaptʼistani. Jupaw usutästan ukhasa yanaptʼistani. Juparakiw asignacionanakarojj kunjam uñjañatï wakiski ukham uñjañatakisa kusisit predicaskakiñatakisa yanaptʼistani. Ukhamajj Diosaruw taqe llakinakas katuyañasa, jupan yanaptʼapampejj janiw llakimp aynachtʼkañäniti.

CANCIÓN 41 Oracionajar istʼakitaya

^ Párrafo 5 Awisajj taqeniw wali llakit uñjassna. Aka yatichäwinjja, ukham llakitäsajj kunanaksa lursna ukwa yatjjataskañäni. Ukatjja kunjamsa Jehová Diosan yanaptʼapampejj ukham llakisiñanakar atipjsna ukwa yatjjataskarakiñäni.

^ Párrafo 4 Yaqhep sutinakajj cambiasiwayiwa.

^ Párrafo 12 Laurel Nisbet kullakan sarnaqäwipajj ¡Despertad! 22 de enero, 1993 uka revistankiwa.

^ Párrafo 69 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Mä kullakajj wali llakitäskiwa, ukampis kunanaktï nayrajj Diosar serviñatak lurkäna ukanakwa amtaski, Jehová Diosaruw mayisiskaraki. Kunanaktï nayrajj lurkayäta jichhas luraskarakta ukanak janiw Diosajj armkaniti sasaw confiyi.