1. Hexxo mudha gawajjitankera dandiitannohu hiittoonniiti?

BARRU baala qarru iillannonke daafira iillannonke qarra dandee saˈˈate sharrammeemmo. Ikkollana hexxo mudhineemmoha ikkiro iillannonke qarra cince saˈˈa qarra diˈˈikkitannonke? Hexxo mudha worbuulle ikkineemmokki gede, waajjineemmo gedenna hagiirrinke baˈˈanno gede assitannonke. Lawishsha 24:10 togo yitanno: “Qarru barra wolqiweelittoro, jawaatte diafatto.” Hexxo mudha iillannonke qarra dandiine saˈneemmokki gede wolqa huntannonke.

2. Hexxo mudhineemmo gede assannonkeri maati? Konni birxichira maa ronseemmo?

² Hexxo mudhineemmo gede assankera dandaannohu duuchu coyi no; mitu giddoyidiho mitu kayinni gobbayidiho. Kuri giddo gamu guuntete xeˈne, laanfenkenna dhibbaho. Hattono Yihowa soqqansho giddo afiˈrate halchineemmo qoosso hoongummoro woy soqqammeemmohu mannu halaale macciishsha baxannokki qoqqowira ikkiro hexxo mudhinammora dandiineemmo. Konni birxichira hexxo mudhineemmo gede assannonkere gargadhate assa dandiineemmoha mito coye laˈneemmo.

3. Guuntete xeˈnenkera gara ikkitino lao heedhannonke gede kaaˈlannonkeri maati?

³ Duucha woyite guuntete xeˈnenkeranna laanfenkera gara ikkitinokki lao heedhannonke. Soˈro loonseemmo daafira, Yihowa haaro alamera heeˈnammora dihasiˈranno yine hendammora dandiineemmo. Togoo hedo gawajjitannote. Ikkina guuntete xeˈnenke ma garinni laˈˈa hasiissannonke? Qullaawu Maxaafi Yesuusi Kiristoosa agurranna baalunku manni ‘cubbo loosinota’  kulanno. (Rom. 3:23) Ikkirono Qullaawu Maxaafi Anni soˈronke diˈˈillachishanno woy guuta ikka hasiissannonsa diyaannonke. Hatteentenni isi ninke kaaˈla hasiˈrannoho baxillaancho Annankeeti. Qoleno isi cincaho. Hattono laanfenkenna gara ikkitinokki lao hooˈlate sharrammeemmo gara laˈˈanno; qoleno isi kaaˈlankera qixxaawaho.—Rom. 7:18, 19.

4-5. Umi Yohaannisi 3:19, 20te noo hedo lame rodoo hexxo mudhannokki gede kaaˈlitinonsahu hiittoonniiti?

⁴ Hanni Dibooranna Maariya lawishsha laˈno. * Diboora huta ikkitanno gede assine lossinoonnise. Ise galante diegenninoonnise. Tini iseneetira gara ikkitinokki lao heedhannose gede assitinose. Diboora shiima soˈro loossuro gara ikkinore horo assa didandeemma yite heddanno. Maariyano hakko garinni lossinoonnise. Ise fiixise huta ikkitanno gede assinose. Konnira ise waagu dinooete yite heddanno. Diboora cuuantu gedensaanni nafa Yihowa Farciˈraasincho ikkate diˈˈikkoommate yite heddanno.

⁵ Ikkirono tini lamenti rodoo Yihowara soqqama diagurino. Mayira? Insa huuccattotenni duhansa Yihowa aana tuqqino. (Far. 55:22) Baxillaanchu iimi Anninke alba iillinonkeri gara ikkitinokki lao heedhannonke gede assannota afino; insano tenne huwattino. Qoleno Yihowa ninke noonke yine hende nafa egenninoommokkihu danchu akati noonketa laˈˈanno.—1 Yohaannisi 3:19, 20 nabbawi.

6. Mittu manchi wirro wirro soˈro loosannoha ikkiro ma ikkara dandaanno?

⁶ Mittu busha rosicho agurate sharramanni noo manchi wirro hakkonne coye assaranna hexxo mudhara dandaanno. Cubbo loonsummoro dadilla nooreentilla. (2 Qor. 7:10) Ikkirono loonsoommo soˈrora quwa saˈne yaande, ‘Waagu dinoe. Yihowano horonta gatona diyaannoe’ yine heda dihasiissannonke. Togo yee heda gara diˈˈikkitino; qoleno Yihowara soqqammeemmokki gede assitankera dandiitanno. Lawishsha 24:10 yitannonte gede hexxo mudhineemmoha ikkiro jawaante afiˈneemmokkita qaaga hasiissannonke. Hatteentenni Yihowa huucciˈranna maarosi afiˈrate sharrama hasiissannonke. (Isa. 1:18) Isi loossinoonni soˈrora addinta gaabbitine maaro eˈiniro gatona yaannoˈne. Songote cimeeyyerano hasaapha dandiitinanni. Insa ayyaanaamittetenni wirro jawaattinanni gede shaqqillunni kaaˈlitannoˈne.—Yai. 5:14, 15.

7. Gara ikkinore assa qarra ikkitannonke woyite hexxo mudha hasiissannonkekkihu mayiraati?

⁷ Faransayete gobbara heeˈranohu Zhaani Luuki yinannihu songote cimeessi laanfe qeeˈlate sharrantannorira togo yiino: “Yihowa albaanni keeraanchoho yinanni manchi  horonta soˈro loosannokki mancho diˈˈikkino; hatteentenni loosino soˈrora woˈmanka woyite gaabbe maaro eanno manchooti.” (Rom. 7:21-25) Konnira laanfenke qeeˈlate sharrammanni heeˈnoommoha ikkiro waagu dinonke yine heda dihasiissannonke. Ninke baalunku soˈneemmore ikkinoommo daafira Yihowa wodote kakkalo widoonni aanno elto hasiissannonke.—Efe. 1:7; 1 Yoh. 4:10.

8. Hexxo mudhineemmo woyite kaaˈlitannonke gede ayeoo xaˈmira dandiineemmo?

⁸ Ammanate roduuwinke jawaachishshannonke gede kaaˈlo xaˈmira dandiineemmo. Insa hasaaphineemmo woyite macciishshitankeranna dancha qaale coyidhe jawaachishshankera dandiitanno. (Law. 12:25; 1 Tes. 5:14) Joyi yinanniti Nayijeeriyaho heedhannoti hexxo mudhitannokki gede sharrantanni noo rodoo togo yitino: “Roduuwu maamari hoogoommero maliˈya bae hoogino. Roduuwu jawaachishshinoe gari Yihowa huuccattoˈyara dawaro qolinoeta afeemma gede assinoe. Insawiinni hexxo mudhitinore woloota jawaachisha dandeemma gara nafa rosoomma.” Roduuwinke jawaante hasiissannonketa mito woyite afa hooggara dandiitannota dea dihasiissannonke. Konnira ayyaanaamittetenni gikki yitinore ammanate roduuwanke kaaˈlo xaˈmira hasiissannonkeha ikkara dandaanno.

9. Faarso 41:3 nna 94:19 jawaachishshannonkehu hiittoonniiti?

⁹ Yihowa kaaˈlo afiˈrate huuccidhe. Seya giwannonke woyite woy bayicho assiˈrino dhibbi waadannonke woyite gara ikkinore heda qarra ikkitankera dandiitanno. Xaa yannara Yihowa maalaletenni hursannonkekkiha ikkirono, sheshifachishannonke hattono cincine saˈneemmo gede jawaante aannonke. (Faarso 41:3; 94:19 nabbawi.) Lawishshaho, ammanate roduuwinke mini looso loosse woy dikko hadhe mitore hirte abbite kaaˈlitannonke gede assara dandaanno. Roduuwinke ninke ledo huuccatto assidhanno gede assara dandaanno. Woy Qaalisi giddo noota sheshifachishshanno hedo, lawishshaho, albillitte daggannote haaro alamera dhibbunna qarru nookkiha heeˈnanni heeshsho daafira kultanno hexxo qaangeemmo gede assankera dandaanno.—Rom. 15:4.

10. Iisaani dano iillitusihu gedensaanni jawaante afiˈranno gede kaaˈlinosiri maati?

¹⁰ Iisaani yinannihu Nayijeeriyaho heeˈranno rodiira dano iilliteennasi laanshaawa ikkino. Akimichu isi layinkita lekkate haˈre afannokkita kulinosi. Iisaani, “Hexxo mudhoommo hattono baasa dadilloommo” yiino. Isi hexxo mudhinonte gedeenni heeˈrinoyya? Deeˈni. Iisaani kaaˈlinosiri maati? Isi togo yiino: “Minaamaˈyanna ani Yihowa huucciˈranna Qaalesi nabbawa diagurroommo. Qoleno afiˈnoommo atootenna Maganu abbannote haaro alamera heeˈrate hexxonke hiincate murciˈnoommo.”

11. Sindi dhibbu waadanni noose yannara hagiirraame ikka dandiitinohu hiittoonniiti?

¹¹ Sindi yinannita Meksikote gobbara heedhanno rodoo shaara dandaannohu buutote dhibbi amadinoseta kulloonnise. Ise konne qarra cincite saˈinohu hiittoonniiti? Ise akkaˈmitanno woyite barru baala faaciˈrate mixo fushshidhino. Sindi togo yite borreessitino: “Togo assaˈya darre akkammie woyite xissoˈya agure woloota kaaˈlate illachisheemma gede assitinoe. Hasaawa hanafeemmahu konni garinniiti: Akimootu ledo hasaaweemma woyite, maatensa daafira xaˈmeemma. Hakkiinni insa konne shota ikkinokki looso doodhitinohu mayiraatiro xaˈmeemmansa. Hakkunni gedensaanni mayi daafira hasaawa baxxannoro huwata diqarrissannoe. Akimootu giddo rooru, ‘Akkaˈmitannori keerenke xaˈmite diegentinonke’ yite kultinoe. Insa giddo duuchu tenne assoomma daafira galattinoe. Mitootu isinni  teessonsa woy silkensa kiiro nafa kultinoe. Yihowa tenne qarru yanna giddo hedoommahunni aleenni giddooyidi hagiirre afiˈreemma gede assinoe.”—Law. 15:15.

12-13. Dhibbu waadannonsari woy dhuka ajjinori mitu roduuwi soqqama dandiitinohu hiittoonniiti? Tini mayi guma abbitino?

¹² Dhibbu waadannonsari woy dhuku ajinonsari albi geeshsha soqqama hooggino daafira hexxo mudhitannoha ikkara dandaanno. Ikkirono, batinyu togoo roduuwi danchu garinni farciˈra dandiitino. Lawureli yinanniti Ameerikaho heedhanno rodoo 37 diro maashinetenni fooltanni heedhino. Ise kaansere dhibbannose, duucha hinge darre akkammoonnise hattono gogu dhibbi waadannose. Ise buuto qarrantinoha ikkirono sabbaka diagurtino. Lawureli akimootahonna isewa daannohu wolu mannira farcidhanno. Tini mayi guma abbitino? Ise ajayi ajeenna 17 manni Maganu Qaali giddo noota gara ikkitino egenno afiˈranno gede kaaˈlitino. *

¹³ Richardi yinannihu Faransayete gobbara heeˈrannohu songote cimeessi mininni fulte affannokkirira woy akimete mine goxxe noorira togo yee kaaˈlitanno hedo coyiˈrino: “Boode borro mannu laˈˈannowa wodhituro danchaho yee hedeemmo. Mannu tenne borro laˈˈanno woyite xaˈmo xaˈmara dandaanno. Tini minunni mine hadhe sabbaka dandiitannokkire kuri muxxe roduuwanke jawaachishshansara dandiitanno.” Mininni fulte affannokkiri sokka borreessitenna silke bilbilteno farciˈra dandiitanno.

14. Moote Daawiti dancha lawishsha ikkinonkehu hiittoonniiti?

¹⁴ Dirinkenni, fayyimmate qarrinni woy wolu korkaatinni kainohunni songote woy woradu giddo mito looso woy qoosso afiˈra hoongammora dandiineemmo. Hatto ikkiro Moote Daawiti lawishshi kaaˈlankera dandaanno. Daawitira, Maganu mine minate lowo hasatto noosiha ikkirono, isi hatto assa dandaannokkita kulloonnisi; ikkirono isi Maganu konne looso loosara doorinoha woˈmunni woˈma kaaˈlino. Daawiti shaqqillunni mine minate kaaˈlannoha batinye culkanna camo nafa fushshino. Isi ninkera dancha lawishsha ikkinonke.—2 Sam. 7:12, 13; 1 Dud. 29:1, 3-5.

15. Yuugi jawaatanno gede kaaˈlinosiri maati?

¹⁵ Faransayete gobbara heeˈrannohu Yuugi yinanni rodoo dhibbu waadannosi daafira songote cimeessa ikke soqqama agurino; hattono isi mini giddo loonsanniha shiimmaadda looso loosa nafa didandiino. Isi togo yee borreessino: “Umi qarra hexxo mudhoommo  hattono waagu dinoe yee hedoommo. Yannate gedensaanni kayinni, asse afeemmokkiri noota ammane adha hasiissannoeta huwatoommo; asseemmori shiimare ikkirono Yihowara soqqame hagiirre afiˈroommo. Hexxo mudha hoogate murciˈroommo. Daafurte heedhenni olama agurtinokkiri Gedewooninna sasu xibbi manni gede anino olama diagureemmo.”—Eje. 8:4.

16. Sokkaasinete lawishshinni maa ronseemmo?

¹⁶ Ammanantino sokkaasine dancha lawishsha ikkitannonke. Moote Akiaabi moohe noo yannara Yihowa sokkaasine konne busha moote gowwisa dandiitanno gara xaˈmino. Mite sokkaasine hedonsa coyidhino. Maganu kayinni mitto sokkaasincho doorino hattono hakko sokkaanchi yiinori dancha ikkinota coyiˈrino. (1 Mot. 22:19-22) Ikkina wolootu ammanantino sokkaano hexxo mudhite, ‘Mayi hedonke coyiˈralla hoongo’ yitinoonni? Insa hatto yitinokkiti egennantinote. Sokkaasine umonsa heeshshi assitannore ikkitino daafira ayirrinye baala Yihowa adhara hasidhanno.—Eje. 13:16-18; Aju. 19:10.

17. Yihowa dirijjite giddo mite soqqanshote qoosso hoonge hexxo mudhinummoro maa assa hasiissannonke?

¹⁷ Yihowa Farciˈraasine ikkankenna Mangistesi daafira duduwanke ninkera lowo ayirrinye ikkitinota deˈnoonke. Yihowa dirijjite giddo afiˈneemmo qoosso yannate geeshshita ikkitara dandiitanno; ikkirono Maganu albaanni muxxe ikkineemmo gede assitannonketi qoosso diˈˈikkitino. Quwanke anfoommorenna umonke heeshshi assineemmore ikkinummoro Yihowano ikko roduuwinke baxxannonke. Konnira quwaˈne affinenna umoˈne heeshshi assitine heedhinanni gede kaaˈlaˈnera Yihowa huuccidhe. Qullaawu Maxaafi giddo umonsa heeshshi asse dancha lawishsha ikkinoha batinye manna kulloonni; konnira insa lawishsha hiinca dandiineemmo. Roduuwiˈnera dandiitini doogo baalatenni soqqamate maahoyye yiiyye.—Far. 138:6; 1 Phe. 5:5.

18-19. Soqqamatto qoqqowira mannu halaale hakkeeshshi geeshsha macciishsha giwiro nafa soqqanshokkinni hagiirraamo ikka dandaattohu hiittoonniiti?

¹⁸ Soqqamatto qoqqowira mannu hakkeeshshi geeshsha halaale macciishsha giwinohura woy minensa anfanni manni shiima calla ikkinohura hexxo mudhite egennootto? Hatto ikkiro hagiirrinke baˈˈannokki gede woy lexxanno gede assiˈrate maa assa dandiineemmo? “ Soqqanshokkinni Roore Hagiirre Afiˈra Dandaatto  Gara” yitanno saaxinera mite kaaˈlitanno hedo kulloonni. Qoleno soqqanshote gara ikkitino lao heedhannonke gede assiˈra hasiissannonke. Hatto yaa mayyaate?

¹⁹ Maganu suˈminna Mangistesi daafira duduwa agurtinoonte. Yesuusi heeshshote doogora haˈrannohu shiima manna ikkinota xawise kulino. (Mat. 7:13, 14) Soqqammeemmo woyite Yihowa, Yesuusinna sokkaasinete ledo loonseemmo; tini ninkera lowo ayirrinyeeti. (Mat. 28:19, 20; 1 Qor. 3:9; Aju. 14:6, 7) Yihowa isira soqqama hasidhannore minisira abbanno. (Yoh. 6:44) Konnira umo farciˈnummo woyite macciishsha giwino manchi, wole woyite marre hasaawinseemmo woyite macciishshara dandaanno.

20. Ermiyaasi 20:8, 9 nni hexxo mudhineemmo gede assannore gargadhate daafira maa ronseemmo?

²⁰ Masaalaanchu Ermiyaasi lawishshinni lowore rosa dandiineemmo. Isi lowo geeshsha qarrisanno qooxeessira sabbakino. Mannu iso “woˈmanka woyite” xoninosi hattono diqatinosi. (Ermiyaasi 20:8, 9 nabbawi.) Konnira isi hexxo mudhe sabbaka agurate hedino woyiti no. Ikkirono isi sabbaka diagurino. Mayira? ‘Maganu Qaali’ giddosi giirate gede itinosi daafira sammi yaa didandiino. Ninkeno Maganu Qaali surrenkeranna wodaninkera woˈmiro sammi yine dianfeemmo. Hatto assate Qullaawa Maxaafa barru barra nabbabbe hiinca hasiissannonke.—Erm. 15:16.

21. Hexxo mudhineemmo gede assannonkere qeela dandiineemmohu hiittoonniiti?

²¹ Konni birxichira kulliti Diboora “Hexxo mudha Sheexaanu ninke gawajjate horoonsiˈranno hayyooti” ikkitinota huwattino. Ikkirono Maganu Yihowara Sheexaanunna isi horoonsiˈranno massaari baalunni lowo geeshsha roortino wolqa noosi. Hexxo mudhatto gede assannori iillihero kaaˈlahera Yihowa eegami. Isi guuntete xeˈnenna laanfe waaddannohe woyite cincite saˈˈatto gede kaaˈlannohe. Dhibbu waaddannohe woyiteno irkisannohe. Soqqanshote qoossora gara ikkitino lao heedhannohe gede kaaˈlannohe. Soqqanshoteno gara ikkitino lao heedhannohe gede kaaˈlannohe. Baalunku coyinni roore yaachishinohere baala iimi Annikkira hasaaphi. Yihowa kaaˈlonni hexxo mudhatto gede assannohere qeeˈla dandaatto.