1. ¿Jastal wa xyixtalanotik ja elel ganaʼili?

JPETSANILTIK naka ay jwokoltik sok kada kʼakʼu wani xkʼulantik luchar ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtiki. Ta elel jganatik ja bʼa ekʼeleʼik jaw, mastoni wa x-ipaxi. Ja elel jganatik jach jastal jun elkʼanum bʼa wa xyelkʼankitik ja sjipjel jkʼujoltiki, ja mila xiwtiki sok ja gustoʼil wa xmakunikujtik bʼa skʼulajel luchar sok ja wokoliki. Jastalni wa xyala ja Proverbios 24:10: «Ta ja weʼn wa x-ela gana ja bʼa skʼakʼuʼil ja wokoli, ojni yopijuk jawa wipi».

2. a) ¿Jastik junuk oj bʼobʼ ya el jganatik? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Ay jitsan jastik junuk bʼa wa xbʼobʼ ya el jganatik. Jujuntik tey bʼa kojoltik sok bʼa joyanaltik. Ja bʼa jaw tini chʼikan yuja mulanumotik, ja jas wa xya wokolanukotik, ja maloʼaytik, ja mi x-ajikitik jun cholal wa xkʼanatik bʼa yaʼteltajel ja Jyoba ma xcholjel bʼa jun territorio bʼa tʼusan mi spetsaniluke mi smaklaye. Ja bʼa artikulo it, oj jtatik tiʼal ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa skʼulajel luchar sok ja elel ganaʼili.

3. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi jaxta oj wa jkʼujoltik ja mulanumotik?

³ Ta ja jel wa xwaj jkʼujoltik ja mulanumotiki, ja jastik wa xya wokolanukotiki, jelni yajbʼel oj kabʼ oj ajyukotik bʼa oj ya jpensaraʼuktik ja Jyoba mini oj ya ochkotik ja bʼa yajkʼachil luʼumi. Ja tikʼe pensar jaw jelni oj bʼobʼ sjom-otik. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj jpensaraʼuktik ja jastalni sbʼeji? Meran jpetsaniltik naka mulanumotik kechani miyuk ja Jesukristo (Rom. 3:23). Pe ja Jyoba mini jaxta wa xwaj sat ja yajni wa xkʼojchin koktiki cha mini wa smajlay tojxa oj kʼotkotik. Ja yeʼn juni tatal jel xyajtani sok ay spasensya.  Wani snaʼa ja janekʼ wa xkʼujolantik skʼulajel ja bʼa toji, cha mini skʼanakitik ja jastik mi oj bʼobʼ kujtik sok tixtani ay bʼa oj skoltayotik (Rom. 7:18, 19).

4, 5. Jastalni wa xyala ja 1 Juan 3:19, 20, ¿jasa koltajiye yuj chabʼ hermanaʼik bʼa mi oj kʼulajuke ganar yuja elel ganaʼili?

⁴ La kiltik ja sjejel bʼa Deborah sok ja María. * Yajni ja Deborah chʼinto, mini jel xyajtaji yuja spamilya sok mini jel xtoyji. Ja yuj jelni skoʼelal ay xyabʼi sok kʼot ajyukyuj jun pensar bʼa mi stojoluk bʼa yeʼna. Yajni tʼusanta wa skʼojchin yok, wa xyabʼ mi xmakuni. Ja jas ekʼ sbʼaj ja María wa slajatik sbʼaj. Ja spamilyaʼik jelni menos wa x-ilji, bʼa kʼotni yabʼ mixani jas xmakuni. Sok tsaʼan yajni yiʼaj jaʼ, wani xyabʼ mi sbʼajin ja kʼotel sbʼiʼiluk Taʼumantiʼ bʼa Jyoba.

⁵ Ama spetsanil ja jas ekʼ sbʼajeʼi, ja hermanaʼik it mini yawekan yaʼteltajel ja Jyoba. ¿Jasa koltajiyeʼi? Jun modo, jani yawe ekʼyi ja yijkatse ja Jyoba bʼa yajelyi orasyon xyawalanixta (Sal. 55:22). Yabʼyeni stojol, ja kala Tatik tey bʼa satkʼinal bʼa jel xyajtani, wani snaʼa ja jas ekʼeljan jbʼajtiki ojni ya jpensaraʼuktik jastik bʼa mi stojoluk bʼa keʼntik. Sok cha wani xyila ja lekil jmodotik, ama ay ekʼele ja keʼntiki mi xbʼobʼ kiltik (kʼuman ja 1 Juan 3:19, 20).

6. ¿Jastal oj bʼobʼ yabʼ june ta cha kʼulaji ganar yuja sbisyo?

⁶ Ta june wan skʼujolajel bʼa yajelkan jun bisyo sok cha kʼulaji ganar, ojni yabʼ jel elel sgana. Meran, ta kotik mulal, mini tuk yabʼjeluk ja oj kabʼtik jel mulal aytiki (2 Cor. 7:10). Pe tʼilani mok jelxukotik bʼa jelxa oj kaʼ jmuluk jbʼajtik sok spensarajel: «Mi jas la makuniyon; ja Jyoba mini oj yaʼon perdon». Ja pensar it mini stojoluk sok ojni bʼobʼ yiʼotik bʼa yajelkan ja Jyoba. Cha la juljkʼujoltik ja jas wa xyala ja Proverbios 24:10: ta el jganatik ojni skʼulkitik palta ja kiptiki. Mas lek «la jtojbʼestik ja jastik junuk» soka Jyoba bʼa yajelyi orasyon bʼa skʼanjelyi ayaʼotik perdon (Is. 1:18). Ja yeʼn ojni yil wa xnaʼatik malaya sok spetsanil jkʼujoltik sok oj yaʼotik perdon. Cha la jcholtikyabʼ ja ansyanoʼiki sok ja yeʼnle oj ajyuk spasensyaʼe bʼa oj skoltayotike bʼa jachuk oj tojbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba (Sant. 5:14, 15).

7. Ta wanotik skʼulajel luchar yuj jun jasunuk wa xya wokolanukotik, ¿jas yuj tʼilan mok el jganatik?

⁷ Jun ansyano bʼa Francia bʼa sbʼiʼil Jean-Luc wa xyala yabʼ ja matik wane skʼulajel luchar yuj jun jasunuk wa x-aji wokolanuke: «Bʼa Jyoba, ja kristyano maʼ  toji mini jaʼuk ja maʼ mi tʼun skʼojchin yoki, jani ja maʼ tolabida wa snaʼa malaya sok wa skʼujolan bʼa stukbʼesel sbʼaji» (Rom. 7:21-25). Ja yuj mokni jpensaraʼuktik lomotikxa. La kaʼ juljkʼujoltik jpetsaniltik wani xkʼojchin koktik, pe ja Jyoba lekni wa xyilawotik stsʼakatal yuja syajal skʼujol mi xbʼajintiki bʼa jani ya makunuk ja koltaneli (Efes. 1:7; 1 Juan 4:10).

8. Yajni wa xkʼanatik oj tsatsankʼujolajukotik, ¿maʼ oj bʼobʼ jkʼantikyi oj skoltayotik?

⁸ Yajni wa xkʼanatik oj tsatsankʼujolajukotik, wani xbʼobʼ jleʼ jkoltajeltik soka kermanotik, ja jpamilyatik bʼa lajan wa xkaʼteltaytik ja Dyos. Ja yeʼnle pwestoni aye bʼa oj ya kulan jkʼujoltik sok oj smaklayotike yajni wa xmakunikujtiki (Prov. 12:25; 1 Tes. 5:14). Jun hermana bʼa Nigeria sbʼiʼil Joy, bʼa skʼulan luchar soka elel gana, wa xcholo: «¿Jasa oj ekʼ jbʼaj ta mey kiʼoj ja kermanoʼiki? Jani ja prebaʼik bʼa wa smaklay ja korasyonik ja Jyoba. Cha sjeʼunejeki jastal stsatsankʼujolajel ja matik tristeʼayi». Meran, mi tolabida ja hermanoʼik oj ya sbʼaje kwenta wa xkʼana jtsatsankʼujolajeltik. Ja yuj bʼobʼta tʼilani keʼnto bʼajtan oj jtatike loʼil jun hermano ma jun hermana bʼa takʼanexa bʼa oj kʼantikyi ja skoltaneli.

9. ¿Jastal wa stsatsankʼujolanotik ja Salmo 41:3 sok 94:19?

⁹ La jletik ja skoltanel ja Jyoba. Mini pasiluk ajyel gusto yajni ay kiʼojtik jun chamel, pe mastoni wokol ta jun chamel bʼa jel x-albʼi. Meran, ja Jyoba mi oj ya tojbʼukotik sok jun milagro ja bʼa jtyempotiki, pe ja jas wa skʼulani jani wa xya kulan jkʼujoltik sok wa xyakitik kiptik bʼa oj kuchkujtik (kʼuman ja Salmo 41:3; 94:19). ¿Jastal wa skʼulan? Bʼobʼta oj snik jujuntik hermanoʼik bʼa oj skʼap sbʼaje bʼa oj smankitik jujuntik jasunuk ma oj koltanuke bʼa jujuntik aʼtelik ja bʼa jnajtiki. Wa xbʼobʼ snik ja kermanotiki bʼa lajan oj katikyi orasyon. Cha wa xbʼobʼ ya juljkʼujoltik pensarik ja bʼa Yabʼali bʼa wa xyaʼa kulan jkʼujoltik, jastal ja tsamal smajlajel kiʼojtik bʼa jun sakʼanil bʼa mixa ayiʼoj mulal, syajal sok chamel ja bʼa yajkʼachil luʼumi (Rom. 15:4).

10. ¿Jasa koltaji ja Isang bʼa mixa ojto ajyuk triste tsaʼan yajni ekʼ sbʼaj ja desgrasya?

¹⁰ Ja Isang, bʼa ti sbʼaj bʼa Nigeria, ekʼ sbʼaj jun desgrasya sok mixani lek kani sok jun loktor yala yabʼ mixa ojto bʼejyuk. Ja yeʼn wa xyala: «Jelni tristeʼayon sok jelni elel jgana». ¿Jasa koltaji bʼa mixa ojto ajyuk triste? Wa xcholo: «Ja keʼn soka jcheʼumi mini kaʼatikonkan yajelyi orasyon ja Jyoba sok spaklajel ja Yabʼali. Cha pwestoni ajyitikon bʼa sjejel janekʼto wa xkaʼatikon tsʼakatal yuja jastik kiʼojtikoni, bʼa tini chʼikan ja smajlajel kiʼojtikon bʼa ajyel sakʼan ja bʼa yajkʼachil sluʼum ja Dyosi».

11. ¿Jasa skʼulan ja Cindy bʼa gusto oj ajyuk anima maloʼay?

¹¹ Ja Cindy, bʼa ti sbʼaj bʼa México, aljiyabʼ ayiʼoj jun chamel bʼa wani xbʼobʼ xchʼay ja sakʼanili. ¿Jasa skʼulan anima ayiʼoj ja chamel it? Yajni wan ajelyi aʼan, ajyiyuj ja skʼelsat bʼa oj xchol kada kʼakʼu. Ja yeʼn stsʼijbʼan: «Ja jaw ya jpensaraʼuk mas sbʼaja tuki sok mi jaʼuk ja bʼa operasyoni, ja syajali ma ja jastal jel pyeroʼayon xkabʼi. Ja it ja jas wa xkʼulani: yajni wanon loʼilsok ja loktorik ma ja empermeroʼik, wa xjobʼo yile jasta ay ja spamilyaʼeʼi. Tsaʼan wa xjobʼoyile jas yuj stsaʼawe jun atʼel bʼa jel jas wa xkʼanjiyile. Jachuk mas pasil oj  bʼobʼ jtaʼ temaʼik bʼa jel oj payjuke. Jitsan yalawekabʼ mini jel tikʼanuk jun chamum wa sjobʼoyile jastal aye sok jitsan bʼa yeʼnle jel yaweki tsʼakatal yuja wa xjobʼoʼi. Jitsan yaweki ja sdatoʼeʼi. Chamtoni kila ja Jyoba jel ya gustoʼaxukon ja bʼa tyempoʼik it jel wokol ja bʼa jsakʼanili» (Prov. 15:15).

12, 13. ¿Jastal wa skʼulane jujuntik hermanoʼik bʼa oj xchol-e anima maloʼaye ma jelxa awele sok jas slekilal wa xyilawe?

¹² Ay hermanoʼik, yuja ayiʼoje jun chamel ma jelxa awele, mixa xbʼobʼ skʼuluke mas ja jastalni wa skʼanawe ja bʼa xcholjeli sok ja jaw jelni wa x-aji el sganaʼe. Ama jachuk, jitsan bʼa yeʼnle wa sleʼawe modo bʼa xcholjel. Jun hermana bʼa Estados Unidos sbʼiʼil Laurel ajyi 37 jabʼil sok jun maquina bʼa wa xyiʼaj ikʼ. Cha ekʼ yuj jun cáncer, jitsan operasyonik sok ajyiyuj jitsan chamelik ja bʼa stsʼujmili bʼa jel x-albʼi. Anima jel yiʼaj wokol, mini yaʼakan ja xcholjel. Wa xcholo yabʼ ja empermeroʼik sok ja maʼ wa xwaj koltajuk yuj ja bʼa snaji. Skoltay junuk 17 kristyano bʼa oj kʼotuke taʼumantiʼik bʼa Jyoba. *

¹³ Jun ansyano bʼa Francia sbʼiʼil Richard ayiʼoj jun rason bʼa jel oj makunuk yuj ja matik mi xbʼobʼ eluke ja bʼa snajeʼi: «Oj bʼobʼ awaʼex cholan jujuntik juʼunik. Yajni ja kristyano wa x-ekʼye sok wa xyilawe wa sjobʼowe. Ja it wa x-ikʼ wani och bʼa yajel kʼeʼuk loʼilik bʼa jel oj tsatsankʼujolajuke ja kermanotik bʼa mixa xbʼobʼ xchol-e bʼa naʼits naʼits». Ja matik mi xbʼobʼ eluke ja bʼa snajeʼi cha ojni xbʼobʼ xchol-e jach bʼa karta ma bʼa telepono.

14. ¿Ja slekil sjejel yakankitik ja mandaranum David?

¹⁴ Bʼobʼta wa xkʼanatik oj ajukitik jun cholal ja bʼa kongregasyoni ma ja bʼa circuito. Pe ayni jitsan rasonik yuja mi x-ajikitiki, jun sjejel ja jabʼiltik, jastal ayotik ma tuk jastik junuk. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, ja sjejel bʼa mandaranum David jelni oj skoltayotik. Ja jas mas jel skʼana jani yajel kʼeʼuk ja stemplo ja Dyosi; pe yajni yabʼ mi yeʼn tsaji ja bʼa cholal jaw, skoltay ja maʼ stsaʼa ja Dyosi. Cha yaʼani jitsan oro sok plata. ¡Juni lekil sjejel yakankitik! (2 Sam. 7:12, 13; 1 Crón. 29:1, 3-5).

15. ¿Jas skʼulan jun hermano bʼa oj skʼul ganar ja elel ganaʼil?

¹⁵ Jun hermano bʼa Francia sbʼiʼil Hugues yakan jastal ansyano yuja chamel yiʼoji. Cha mini xbʼobʼ skʼuluk ja aʼtelik mas pasil ja bʼa snaji. Ja yeʼn wa xyala: «Ja bʼajtani, wegoxtani el jgana sok  wa xkabʼ mixa la makuniyon. Pe yajni ekʼ ja tyempo, jnaʼa ja janekʼ ita wa xlajxukuj skʼulajeli sok ajyel gusto ja bʼa janekʼ wa xbʼobʼ lajxukuj bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Mini oj el jgana. Jachukon jastal ja Gedeón soka 300 swinikeʼi: ama yajtikni ayon, mini oj jyopes jbʼaj» (Juec. 8:4).

16. ¿Jas wa xnebʼatik ja bʼa sjejel ja bʼa anjeliki?

¹⁶ Ja anjelik bʼa toj aye wani xyawekitik jun lekil sjejel. Bʼa jun ekʼele, ja Jyoba yala yabʼ ja anjelik bʼa ayal-e ja spensare sbʼaj jastal oj sloʼlaye ja mandaranum jel malo Acab. Jitsan bʼa yeʼnle yala ja jastal wa spensaraneʼi, pe ja Jyoba stsaʼa june ja bʼa yeʼnle sok yala yabʼ ja spensari lekni oj elkʼot (1 Rey. 22:19-22). El maʼ sganaʼe ja tuk sok spensaraʼane: «¿Jas yuj lom ay jas kala?» Mini jas prebaʼik ay bʼa wa xchiktes bʼa jach yalawe. Ja anjeliki chʼini wa xyaʼa sbʼaje sok wani skʼanawe yeʼn oj toyxuk ja Jyoba (Juec. 13:16-18; Apoc. 19:10).

17. ¿Jasa oj jkʼuluktik ta elel jganatik yuj mey kiʼojtik jun cholal?

¹⁷ Aʼa ajyuk tʼabʼan jkʼujoltik ja chaʼan cholal oj bʼobʼ ajyukujtik jani kʼotel taʼumantiʼ bʼa Jyoba sok xcholjel ja lekil rasoni. Ja jas kajanabʼaji sok ja cholaliki ekʼum bʼej ita. Ja it, mini jaʼuk jel chaʼanyabʼal xyila ja Jyoba sok ja hermanoʼiki, jani ja ajyel chʼin sok mi jelxel. Ja yuj la jkʼantikyi ja Jyoba bʼa oj skoltayotik bʼa oj ajyukujtik ja modoʼalik it. La jpensaraʼuktik ja bʼa lekil sjejelik bʼa ajyel chʼin sok bʼa mi jelxel jastalni wa xtaʼatik ja bʼa Biblia sok gustoxta la kaʼteltaytik ja hermanoʼik ja bʼa janekʼ wa xlajxikujtiki (Sal. 138:6; 1 Ped. 5:5).

18, 19. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj jchʼaytik ja gustoʼil bʼa xcholjel bʼa jun territorio mi jel smaklaye lek?

¹⁸ ¿Wan maʼ xcholotik bʼa jun territorio bʼa mi jel pasiluk wa xtaʼatik ja bʼa snaje ja kristyano maʼ mi smaklayotike? Ta ja jaw wa xya el jganatik, ¿jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj ajyukujtik ma oj katik kʼiʼuk ja gustoʼili? Ja bʼa rekwagro « Ja jastal yabʼjel mas stsamalil ja bʼa xcholjeli» ayiʼoj jujuntik modoʼalik bʼa jel xmakuni. Cha jelni tʼilan mi oj jelxukotik sbʼaja jastal wa xkilatik ja aʼtel bʼa xcholjeli. ¿Jas wa stojolan ja it?

¹⁹ Mok chʼay jkʼujoltik ja mas tʼilani jani xcholjel ja sbʼiʼil ja Dyos sok ja sGobyerno. Ja Jesús xchikteskan jaman lek jelni tʼusan  ja kristyano ja maʼ oj staʼ ja bʼej bʼa wa x-ikʼwani och ja bʼa sakʼanili (Mat. 7:13, 14). Yajni wa xcholotik ay kiʼojtik ja chaʼan cholal bʼa aʼtel lajan soka Jyoba ja Jesús soka anjeliki (Mat. 28:19, 20; 1 Cor. 3:9; Apoc. 14:6, 7). Pes, yujni yeʼna ja Jyoba ja maʼ wa xyiʼajan ja bʼa xchonabʼ, ja matik wa skʼana oj yaʼteltayi (Juan 6:44). Bʼobʼta ja wego, jun kristyano mini oj smaklay ja rasonik bʼa Dyosi, pe bʼobʼta ojni ja bʼa pilan ekʼele oj jcholtik yabʼi.

20. Jastalni wa xyala ja Jeremías 20:8, 9, ¿jasa oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja yajni elel jganatiki?

²⁰ Jelni jas oj bʼobʼ jnebʼtik sbʼaja ja aluman Jeremías. Ja yeʼn xcholoni bʼa jun territorio bʼa jel wokol juntiro. Ja kristyano jel wa xyutaje «sok tolabida» wa stseʼlaye (kʼuman ja Jeremías 20:8, 9). Jelni el sgana bʼa tʼusan mi yakan ja xcholi. Pe mini skʼulan. ¿Jas yuj? Yeʼn mismo xcholo ja «yabʼal ja Jyoba» kʼotni man bʼa skʼujol jastal jun kʼakʼ bʼa mi xbʼobʼ stupe. Cha jachni oj ekʼ jbʼajtik ja keʼntiki ta wa xbʼutʼutik ja jpensartik sok ja jkʼujoltik ja bʼa jas wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi. Ja it juni rason bʼa spaklajel sok spensarajel kada kʼakʼu. Anto, ojni bʼobʼ kabʼtik stsamalil mas ja bʼa xcholjeli sok bʼobʼta oj katik el mas slekilalik (Jer. 15:16).

21. ¿Jastal wa xbʼobʼ jkʼultik ganar ja elel ganaʼil?

²¹ Ja Deborah, bʼa taxi tiʼal ja bʼa parrapo 4, wa xyala: «Ja elel jganatik wani xbʼobʼ kʼot jun yamkʼabʼal jel ja yip ja bʼa skʼabʼ ja Satanás». Pe ja Satanás soka syamkʼabʼiki mini tʼun oj skʼuluke ganar ja Jyoba. Ja yuj, spetsanil ja jastik wa xya el jganatik, la kaltikyabʼ ja Jyoba sok la jkʼantikyi jas skoltaneli. Ja Yeʼn oj skoltayotik ja bʼa jas mi xbʼobʼ kujtiki, ja bʼa jmultiki, yajni maloʼayotik, bʼa mi oj jelxukotik ja bʼa jastik kajan jbʼajtik, ja bʼa jcholtiki sok bʼa oj ajyukotik gusto ja bʼa xcholjeli. Stsʼakatal ja yeʼn, ojni bʼobʼ jkʼuluktik ganar ja elel ganaʼil.