¿JASTAL maʼ waxa wabʼ yajni yawi jun karta bʼa juna wamigo bʼa wa sjeʼawi jel wa syajtaya sok wa stsatsankʼujolana? Ja Timoteo ajiyi jun karta jastal jaw yuja jekabʼanum Pablo, jun karta bʼa tini wa xtax bʼa Biblia sok ja wego wa xnaʼatik sbʼaj jastal ja Segunda Carta a Timoteo. Seguro ja Timoteo wani maʼ skʼana oj wajuk bʼa jun lugar laman bʼa oj skʼumuk ja karta sok snajel ja jas wa skʼana oj aljuk yabʼ yuja yamigo. Bʼobʼta ja Timoteo sjobʼoni sbʼaj: «¿Jastal maʼ ay ja Pablo? ¿Oj maʼ yaki jun rason bʼa oj jkʼul lek ja jcholiki? ¿Oj maʼ makunukuj ja karta it bʼa oj jtojbʼes mas ja jastal wa xcholo sok skoltajel ja tuki?». Ja karta it jel chaʼanyabʼalil yaʼa sjakʼjel ja sjobʼjelik jaw sok bʼa tuk mas. Oj jpaklaytik jujuntik rason bʼa jel xmakuni wa xtaʼatik ja tiw.

Yajni ja Timoteo kʼe skʼumuk ja karta, wegoni yaʼa sbʼaj kwenta ja jastal jel tʼilan x-ilji yuja Pablo. Ja jekabʼanum Pablo tsamalxta yala yabʼ, ‹kunin› bʼa jel xyajtay (2 Tim. 1:2). Mojan och ja bʼa jabʼil 65, bʼobʼta ja Timoteo ayxani yiʼoj mas ja 30 jabʼili yajni ajiyi ja karta it sok ayxani yiʼoj jitsan experiencia jastal ansyano. Aʼtijisok lajan ja Pablo mas ja lajune jabʼili sok jelni ja snebʼa bʼa yeʼna.

Seguro ja Timoteo jelni tsatsankʼujolaji ja yajni snaʼa ja Pablo toj lek wan kuchelyuj ja wokoliki. Tey bʼa preso, bʼa Roma sok ojxtani miljuk (2 Tim. 1:15, 16; 4:6-8). Ja Timoteo yilani ja jastal mi xiw ja Pablo, pes tsʼijbʼajiyi: «Pero huax cʼulan ahuantar spetzanil» (2 Tim. 2:8-13). Ja jastal kuchyuj ja Pablo jelni tsatsankʼujolaji ja Timoteo sok cha ojni bʼobʼ stsatsankʼujolanotik ja keʼntiki.

Ja Pablo stsatsankʼujolan ja Timoteo bʼa chaʼanyabʼal oj yil ja yaʼtel bʼa Dyos. Yala yabʼ: «Wa xka juluka kʼujol aʼajluk mas jastal jun kʼakʼ ja don awiʼoj» (2 Tim. 1:6, TNM). Ja Pablo ya makunuk ja bʼa il ja «don» ja bʼa yaljel griego khárisma. Ja yaljel it wa stojolan jun jasunuk bʼa kʼebʼubʼal wa x-ajikitik, mi xbʼajintik sok mi jkʼulunejtik ganar. Ja Timoteo ajiyi ja don it ma majtanal, ja yajni tsaji bʼa oj aʼtijuk bʼa jun modo jel chaʼanyabʼalil ja bʼa kongregasyoni (1 Tim. 4:14).

 ¿Jasa tʼilan oj skʼuluk ja Timoteo soka don it? Yajni skʼuman ja yaljelik «wa xka juluka kʼujol aʼajluk mas jastal jun kʼakʼ», bʼobʼta jani spensaraʼan ja bʼa jas wa x-ekʼ sbʼaj ja bʼa wa stsʼomxi kʼakʼ ja bʼa yoj naʼitsiki, bʼa takal takal wa xtupi sok ayni ekʼele kechanxta wa xkan chakal kʼakʼ. Tʼilani oj chʼikxuk mas skʼajkʼal bʼa oj ajluk sok oj ya mas skʼixnal. Jastalni wa xyala jun diccionario, ja yaljel griego ya makunuk ja Pablo (anazōpyréō) wa stojolan «stsanjel yajkʼachil ekʼele, xchʼikjel skʼajkʼal». Bʼa tuk yaljel, ja Pablo wan yaljel yabʼ ja Timoteo aʼatijuk kongana, sok gustoxta. Bʼa lajansok wan yaljel yabʼ: «Awajuka kʼujol ja bʼa wa choli». Ja bʼa jtyempotik, cha tʼilan jach oj jkʼuluktik: skʼujolajel bʼa yaʼteltajel ja Dyos jach kongana.

Ja Timoteo snochoyi skʼumajel ja karta jekjiyi yuja Pablo sok staʼa jujuntik yaljelik bʼa oj koltajuk lek oj wajyuj ja bʼa xcholi. Ja Pablo stsʼijbʼanyi: «Sok ja skoltanel ja yip ja Dyos bʼa tey jmoktiki, talnay ja jas jel chaʼanyabʼal akʼubʼal bʼa wa kʼabʼi» (2 Tim. 1:14, TNM). ¿Jasunuk ja jas jel chaʼanyabʼalil akʼubʼal bʼa skʼabʼ ja Timoteo? Ja bersikulo ekʼta, ja Pablo staʼa tiʼal ja bʼa yaljelik «jel toj», wa xkʼan alxuk, ja smeranil wa xtax ja bʼa Biblia (2 Tim. 1:13). Yuja ja Timoteo jun yaʼtijum Dyos, tʼilani oj sjeʼ ja smeranil ja bʼa yoj kongregasyon sok ja bʼa jwera (2 Tim. 4:1-5). Cha tʼojini ansyano bʼa oj stalnay ja xchejik ja Dyosi (1 Ped. 5:2). ¿Jastal oj bʼobʼ stalnay ja jas jel chaʼanyabʼal akʼubʼalyi, ja smeranil bʼa tʼilani oj sjeʼi? Jani soka skoltanel ja yip ja Jyoba sok ja Yabʼali (2 Tim. 3:14-17).

Ja keʼntiki cha akʼubʼalkitik jun jasunuk jel chaʼanyabʼalil, jani ja smeranil wa xjeʼatikyi ja tuk kristyanoʼik (Mat. 28:19, 20). Tʼilani mok chʼay jkʼujoltik ja janekʼto chaʼanyabʼalil ja smeranil wa xjeʼatiki. Ja yuj, tʼilani tikʼan oj katikyi ja orasyon sok spaklajel tolabida ja Yabʼal ja Dyosi (Rom. 12:11, 12; 1 Tim. 4:13, 15, 16). Bʼobʼta ja weʼn cha ansyanoʼa bʼa kongregasyon ma wana aʼtel bʼa tyempo tsʼikan. Ajyel kujtik jun jasunuk jel chaʼanyabʼalil jastal jaw tʼilani oj skoltayotik bʼa oj kʼotkotik kristyanoʼik bʼa chʼin wa xkaʼa jbʼajtik sok sjipjel jkʼujoltik bʼa Dyos. Ja yuj, ojni bʼobʼ jtalnaytik ja jas akʼubʼalkitik ta wa xkilatik chaʼanyabʼalil sok wa xleʼatik ja skoltanel ja Jyoba.

Ja bʼa cholalik yiʼoj ja Timoteo, tini ay ja xchapjel ja tuki. Ja yuj, ja Pablo yala yabʼ: «ja jastik junuki kala awabʼi [...] je‘a yi‘ ja tuk jumasa‘. ja ma‘tik toj ajyi. wa sna‘awe‘ oj sje‘e‘ yi‘ ja pilan ixuk winik jumasa‘» (2 Tim. 2:2, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi). Ja Pablo wani yajel julyi skʼujol ja Timoteo bʼa tʼilani oj sjeyi ja tuk spetsanil ja jastik snebʼuneji. Ja bʼa jtyempotiki ja ansyanoʼik jelni tʼilan oj skʼujoluke jastal jaw ja bʼa kongregasyoni. Jun lekil ansyano mini yeʼnukta wa snolokan ja snajel yiʼoj bʼa jastal skʼulajel jun aʼtel. Ja jas wa skʼulani, wani sjeʼayi ja tuk bʼa oj cha bʼobʼ skʼuluke. Mini xiw bʼa mixa oj kisjuk yuj june yuja mas wa snaʼa ja yeʼn ma mas lek wa skʼulan ja aʼteli. Ja yuj mini tʼusanukta wa sjeʼa bʼa snajel jastal skʼulajel jun aʼteli. Wani skʼana ja matik wa xchapa, oj ajyukyuj tsʼikan ja spensari sok biboʼil, bʼa oj kʼotuke yaʼtijumik Dyos bʼa takʼane. Jachuk ja winike bʼa ‹toje› masni oj bʼobʼ makunuke ja bʼa kongregasyoni.

Wani xkʼuʼantik lek ja Timoteo jelni chaʼanyabʼal yila ja karta jekjiyi yuja Pablo. ¿Anke wani xbʼobʼ ekʼ jpensartik bʼa skʼuman jitsan ekʼele ja srasonik jel chaʼanyabʼalil ja yamigo sok spensarajel jastal oj ya makunuk?

Ja keʼntiki cha wani xkʼanatik snochjel ja rasonik it. ¿Jastal? Jani skʼujolajel bʼa xchʼikjel mas skʼajkʼal jastal jun kʼakʼ ja don akubʼalkitiki, bʼa stalnajel jas jel chaʼanyabʼal akʼubʼalkitik sok sjejelyi ja tuk spetsanil ja jas wa xnaʼatiki. Bʼa jachuk, jastalni ja Pablo yala yabʼ ja Timoteo, wani xbʼobʼ jkʼuluktik tsʼikan lek ja cholal kiʼojtiki (2 Tim. 4:5).