Akʼumanta maʼ lek ja tsaʼanikxta número bʼa Ja Juʼun Cholumani? Ila ta oj bʼobʼa jakʼ ja sjobʼjelik it:

¿Jastal oj jetik yile ja jmodotik ja matik tsaʼubʼale?

Jelni chaʼanyabʼalil xkilatik ja skʼuʼajel yiʼojeʼi, pe mini jel xtoyotike. Mini kʼotelotik jastal june maʼ jel «stoyo ja tuki» (Jud. 16, TNM). Mini xjobʼotikyile jastal wa snaʼawe oj wajuke ja bʼa satkʼinal (w20.01, slam 29).

¿Jas yuj wa xkʼuʼantik lek ja Jyoba wani snaʼa jbʼajtik kada jujune?

Ja Biblia wa sjeʼa man mito la pojkitik ja Jyoba yilawotikxa sok wa smaklay ja orasyon wa xkʼulantikyi. Cha wani snaʼa ja jas ay ja bʼa jkʼujoltiki sok ja bʼa jpensartiki. Soka jas wa xkʼulantik oj jbʼobʼ jyajbʼestik ma oj katik gustoʼaxuk (1 Crón. 28:9; Prov. 27:11). Sok cha yiʼunejotikjan (w20.02, slam 12).

¿Jas ora kʼumanel sok jas tyempo oj kankotik chʼabʼan?

Jelni xya gustoʼaxukotik xcholjel sbʼaja Jyoba. Cha tʼilani oj kʼumanukotik ja yajni wa xkilatik ojxta koʼ bʼa jun mulal june. Ja ansyanoʼik wa xyaweyi rason ja hermanoʼik ja yajni xmakuniyujileʼi. Mi xjobʼotik sok mi xkalatik jastal wa xkʼulaxi ja kaʼteltik ja bʼa lugarik timubʼali. Mi xkalatik ja jastik junuk bʼa mi xbʼobʼ abʼxuki (w20.03, slamik 20 sok 21).

¿Jasa stukil ja langostaʼik wa staʼa tiʼal ja Joel kapitulo 2 sok ja bʼa Apocalipsis kapitulo 9?

Ja bʼa Joel 2:20-29 wa xyala ja Jyoba oj yiʼoch najat lek ja langostaʼik sok wa skʼapa oj stojbʼes ja jastik xchʼakuneje ja langostaʼik. Tsaʼan ja bʼa jaw, wa spekʼa ja yipi. Ja it kʼot smeranil yajni ja babilonioʼik xchʼayawe snajel ja Israel sok mas tsaʼan. Ja Apocalipsis 9:1-11 wa xcholo ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal, bʼa wane xcholjel ja kastigo oj yayi ja Dyos ja luʼumkʼinal it jel malo bʼa lajane jastal langostaʼik, bʼa mi lek xyabʼye ja matik teye bʼa sparte ja luʼumkʼinal it (w20.04, slamik 3 man 6).

¿Machʼa kʼotel ja mandaranum bʼa norte ja bʼa jtyempotiki?

Ja Rusia soka matik tey bʼa sparte yeʼn. Xchʼikuneje sbʼaj jaman lek soka xchonabʼ ja Dyos yajni stima ja xcholjeli sok yilkʼujolajunej ja Taʼumantiʼiki. Ja mandaranum bʼa norte tiroʼanel soka mandaranum bʼa sur (w20.05, slam 13).

¿Kechanta maʼ ja bʼalune modoʼik wa staʼa tiʼal ja Gálatas 5:22, 23 ayiʼoj «ja satinel ja yip ja Dyos»?

Miyuk. Ja yip ja Dyos cha wani skoltayotik yajel ajyuk tuk modoʼalik, jastal ja bʼa stojili (Efes. 5:8, 9) (w20.06, slam 17).

Ja lugarik bʼa Internet bʼa loʼilanel, ¿jasa wa xchiktes ja potoʼik, bideoʼik sok ja komentaryoʼik wa xkatik kʼeʼuk bʼa keʼntik?

Ja jas wa xkatik kʼeʼuk ja bʼa lugarik bʼa Internet bʼa loʼilanel ojni bʼobʼ xchiktes wanotik stoyjel jbʼajtik sok mi chʼinuk wa xkaʼa jbʼajtik (w20.07, slam 6 sok 7).

¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja lekil yamachayiki?

Ja lekil yamachayiki wa x-aʼtijiye ja bʼa yoraʼil sok ja bʼa lugarik mas wa xtax chayi, wa snaʼawe yajel makunuk lek ja yamkʼabʼalik bʼa wa xkan sbʼaji sok mini xiwye aʼtel ama chikan jas tyempo. Ja keʼntiki ojni cha bʼobʼ jkʼuluktik junxta ja bʼa xcholjeli (w20.09, slam 5).

¿Jastik modo oj bʼobʼ jkoltaytik ja estudianteʼik bʼa Biblia bʼa oj syajtaye mas ja Jyoba?

Ojni bʼobʼ jniktik skʼujole bʼa oj skʼumuke ja Biblia, skoltajele bʼa oj spensaraʼuke sok sjejelyi jastal oj skʼuluke ja yorasyone (w20.11, slam 4).

¿Matik jun ti xchʼika ja Pablo ja yajni yala «spetzanile‘ oj sakʼwuke‘ yuj ja kristo‘i» (1 Cor. 15:22, YD).

Ja jekabʼanum Pablo mini jaʼuk wan yaljel ta spetsanil ja kristyano oj chʼak sakʼwuke. Ja yajni yala «spetsanil», ti xchʼika ja matik tsaʼubʼal oj wajuke bʼa satkʼinal, bʼa ‹piljiyeta ja yeʼnle bʼa lajan oj ajyuke soka Kristo› (1 Cor. 1:2; 15:18, TNM) (w20.12, slam 5 sok 6).

¿Jasa oj skʼuluke ja matik tsaʼubʼal oj wajuke bʼa satkʼinal tsaʼan yajni xtukbʼiye bʼa kechantani oj ‹smutsʼ sok oj sjam-e ja sate, ja yajni x-okʼ ja tsaʼanxta trompeta›? (1 Cor. 15:51-53, TNM).

Oj skoltaye ja Jesús bʼa oj stoj-e ja chonabʼik sok ‹bara› bʼa takʼin (Apoc. 2:26, 27) (w20.12, slam 12 sok 13).