Nia epayaakai Harvey naʼakajee na nuwalayuukana. Na wayuu kachooinkana nia oʼttüshii sünain anoujaa suluʼu wanee pueulo Midland Junction münapuʼusü chaa Australia, alatüirü suulia maʼaka 80 juya süchiki tia, wanaa maʼin sümaa jouluin maʼin choʼujawaa. Aishia Jeʼwaa nüpüla Harvey, woutiisashi nia soʼu 14 nuuyase. Matüjainsai nia «nnojo» maa saapünüle wanee aʼyatawaa nümüin suluʼu nupueulose Jeʼwaa. Jintüliiwaʼaya nia, achuntunusü nümüin naashajeʼerüinjatüin Aapiria Wayuu, «nnojo» müshi nia süka iseerüin shia nüchiki saaʼin nümüin. Anuu nünüiki chi wawala yootokai nümaa Harvey: «Nüneeküle pia wanee wawala süpüla wanee aʼyatawaa suluʼu nupueulose Jeʼwaa, nütüjaa aaʼu puunteerüin shia» (2 Cor. 3:5).

Oʼttüsü taya sünain anoujaa chaa Inglaterra, anoujasü tü teikat otta müsia wanee tawala miyoʼu. Anoujashi chi tashikai mapa mayaainjeʼe nnojoluin nücheküin paala tü anoujaakat. Woutiisasü taya soʼu 9 touyase mayaainjeʼe nnojoluin nücheküin shia chi tashikai. Pürekutsooleesü jee misioneereesü taya, niyoutapejeʼe chi tashikai tapüleerua pürekutsoolüin taya waneʼereʼeya shikeraajapa 21 touyase. Watta aʼatapajaa tia saaʼin tamüin. Soʼu shikeraajüin 16 touyase, anashiisü nümüin chi tashikai takolojooin chaa Australiamüin  eemüin tü tawala miyoʼusükat, pürekutsootsü taya shikeraajapa 18 touyase.

Teʼraajüin Harvey chaa Australia, misioneereeshii waya piamaleʼeya. Kasaatshii waya soʼu 1951. Kakalia waya pürekutsoolin, süchikijee tia, aneekünüshii waya süpüla walapalaain naaʼu na wawalayuukana chaa wopumüin saaʼu Australia. Miyoʼu maʼin tia mmakat, müshiijeseʼe woʼunajaain waneepia, watta oʼunushi tia mmakat suluʼu kemion jee isashiipaʼasü shia.

Soʼu 1954, ounejaanüshii waya suluʼumüin tü Ekirajaaleekat Galaad sünain tü ekirajawaakat 25. Alüʼütshii waya süpüla misioneeroin. Antüshii waya suluʼu anuwa chaa Nueva York, woʼttaka sünain ekirajawaa maʼin sünain tü Wiwüliakat. Suluʼu tü Ekirajaaleekat Galaad, ekirajaashii waya alijunaiki, kapüleepejeʼe maʼin tia nümüin Harvey, süka jamüin, isain nüchiki nuchuntuin tü eerekat.

Na wawalayuu ekirajakana waya, naküjain wamüin wapüshuaʼa waya ekirajaakana eein süpüla washajirüin wanülia süpüla wekirajaain japonés keeʼireere waaʼin waʼyataain nümüin Jeʼwaa chaa Japón. Nnojoishii waya ashajirüin wanülia, süka jamüin, wooʼulaain shiain tü nupueulosekat Jeʼwaa aneeküin wapüleerua jalainjanain waʼyataain nümüin Jeʼwaa. Chi wawalakai Albert Schroeder chi ekirajakai waya suluʼu Galaad, naapapa süchiki nnojolin washajirüin wanülia, müshi nia wamüin: «Jülüja jaaʼin tia». Süka niʼrüin wainmajüin waaʼin, müshi nia wamüin nüchikuaʼa: «Tayakai otta na wane wawalayuu ekirajakana washajirüitpa jünülia, juuʼulaka jikirajaain tü anüikiikat japonés». Mapüleesat nümüin Harvey nikirajaain tia anüikiikat.

Antüshii waya Japónmüin soʼu 1955, eejana maʼaka 500 aküjalii pütchi suluʼu tia mmakat. 26 nuuyase Harvey otta 24 touyase wanaa sümaa tia. Ajütünüshii waya suluʼumüin tü mmakat Kobe, pienchi juya waya sünain aʼyatawaa chaʼayaa. Süchikijee tia, ajütünüshii waya sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuukana chaa süʼütpaʼa tü mmakat Nagoya. Talatüsü waaʼin sutuma tia, kamalainsü wamüin aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa chaa Japón, anasü waaʼin namaa na wawalayuukana, anasü tü eküütkat otta anachonsü maʼin tü mmapaʼakat chaʼayaa. Mapa süküjünaka wamüin süchiki wanee aʼyatawaa, jülüjasü waaʼin müleka waaʼinreerüle tü nuchuntakat Jeʼwaa wamüin.

Sülatapa apünüin juya sünain walapalaain naaʼu na wawalayuukana, asakinnüshii waya sutuma tü Weteet chakat Japón müleka eere süpüla woʼunuin chaa Taiwán sünain aküjaa pütchi namüin waneinnua wayuu aashajaakana ami. Ekirajalaʼa müshii sünain alawaa waneinnua wawalayuu aashajaakana ami. Choʼujaashi  wanee wawala aashajaakai japonés sümüin tü Weteet chakat Taiwán süpüla nunoutuin sukuwaʼipa tü alatakat. * Kapüleesü tia wamüin süka kamalain wamüin aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa chaa Japón. Matüjainsai «nnojo» maa Harvey sümüin wanee aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, makalaka wacheküin süchiki tia aʼyatawaa aküjünakat achiki wamüin.

Soʼu wantüin chaa Taiwán nowienpüroʼu soʼu 1962, eejana 2.271 aküjalii pütchi, wainma na aashajaakana ami. Ekirajaainjana joo waya sünain tü anüikiikat chino, waneesüpejeʼe neʼe karaloʼuta eejatka wamaʼana otta macheʼesat inglés tü wayuu ekirajüinjanakat waya, atüjashiʼiya waya mapa.

Süchikijee wantüin chaa Taiwánmüin, aneekünüshi Harvey süpüla jülüjain naaʼin tü aʼyatawaakat suluʼu tü Weteet chakat Taiwáin. Süka joʼuuchoin tia Weteetkat, aʼyataʼawaishi Harvey chaʼayaa jee ojuittawaishi nia sünain aküjaa pütchi namaa na wawalayuu aashajaakana ami, naaʼinrüin tia kojuyatua soʼu kashika. Jee müsia nekiipüʼüjanashi nia na wawalayuu alapalaakana naaʼu na wawalayuukana, ekirajawaishi nia sünain tü outkajawaakat miyoʼu. Nikirajüle suluʼu japonés nayaawatüinjee saaʼu tü pütchikat na aashajaakana ami, apülajünapejeʼe tia pütchikat natuma na sülaülakana mma, shia neʼe aashajaanajatka aluʼu chino sünain tü outkajawaakat. Makalaka nikirajawalin suluʼu chino Harvey, mayaainjeʼe nnojolin nütüjain maʼin süpüleerua tia anüikiikat, nüküja nümüsia shia wanee wawala suluʼu tü anüikiikat ami.

Suluʼu tü mmakat Taiwán, naya aluwataaka na pulusiiakana soʼu tia. Achuntawaishii karaloʼuta na wawalayuukana süpüla saainjünajatüin tü outkajawaakat miyoʼu. Kapüleʼewaisü tia otta kamaʼawaishii na pulusiiakana süpüla nashajüinjatüin tia karaloʼutakat. Sülüʼülaale sükalia tü outkajawaakat miyoʼu jee nnojotyürüle naapüin na pulusiiakana tü karaloʼutakat, oʼunawaishi Harvey chaa eemüin na pulusiiakana, naʼatapajüin yala saapünaleepa nümüin. Japüishii na pulusiiakana müleka neʼrüle joyokuʼu nümüin wanee wayuu wattajeʼewai, makalaka naapamaatüin tü karaloʼutakat nümüin.

Wanaa sümaa waküjain pütchi namaa na wawalayuukana, waneepuʼu oora waya wopuluʼu saaʼu uuchi katuʼusü otta eeshii walatüle süchi. Sotoyülia taaʼin tü palajatkat takua saaʼupünaa wanee uuchi, süchikijee weküin wattaʼa maalü, oʼotooshii waya suluʼu wanee wuusü wattachon maalü, aküjainjana waya pütchi suluʼumüin waneirua miichi wattasü. Walatüin tü süchikat, oʼuna müshiijaʼa waya saaʼupünaa wanee uuchi katuʼusü maʼin, shia neʼe teʼraka shiineʼe nuuʼui chi wawala palajanakai tapüleerua süka katuʼuin maʼin tü uuchikat.

Soʼu kaʼikat tia, chajachi aküjain pütchi Harvey namaa waneinnua wawalayuu jee aküjasü taya pütchi suluʼu waneirua miichi namüin waneinnua wayuu aashajaakana japonés. Matchinsat taaʼin sutuma tü jamükat kaleʼu kaʼika. Tantiraaka nümaa Harvey nümüiwaʼa, oʼunatüjüliʼiya na wawalayuukana. Asülajünüsü nümüin apünüinsü kaliinashuku saaʼu waneirua rewiisüta. Nikirajüin taya sünain ekaa kaliinashuku iyesü, nootoluin tü kaliinashukukat jee nüsakaʼa shia. Teküin waneesia mayaainjeʼe sülerajüin taaʼin. Süpütaaka waneesia, tekakaʼa shia, jama toʼuchichajaʼaleere sutuma jamü, nnojotsü süpüla nülüʼüjain taya Harvey süka wünapüshiin maʼin tü wopukot.

Alatüsü tamüin wanee kasa sünain tü outkajawaa miyoʼu piantuakat juyawai. Chajana waya atunküin nipialuʼu wanee wawala kepiakai süʼütpaʼa tü Piichi Outkajaaleekat. Wayuu keisalashii maʼin na aashajaakana ami, jamüsüjaʼa soʼu tia, nuʼwayuuse chi wawala alapalaakai naaʼu na wawalayuukana, shiʼitaain anuuipaʼa tü wüin woʼoojuinjatkat. Süka wainmain aʼyatawaa nüpüleerua Harvey soʼu tia, nüküjain tamüin eein süpüla toʼoojuin palajana. Shiʼitaain tü wawalakat wanee waatte kaluʼusü wüin saamatüsü, wanee waatte kaluʼusü wüin jaʼisü jee wanee pooncheera maluʼusat. Ponusü maʼin taaʼin wanaa sümaa shiʼitaain tia anuuipaʼa. Jaʼyashiisü taya wattajee, jama yalajanain na wawalayuukana aʼyataain suluʼu tü Piichi Outkajaaleekat. Tachuntaka wanee kuluulu sümüin tü wawalakat, saapaka tamüin wanee wotsa arülasü. «Anainjaʼa chale taya peesüʼülü» maa müsü taaʼin, eejatpejeʼe chaa peesüʼülü waneirua paato miyoʼuyuu maʼin jee jashichijaa maʼin, süchotuin wanee wayuu eekai sürütkaain sünainmüin. «Nnojoleerü taya neʼrüin na wawalayuukana, aʼyataashii maʼin naya», maa müsü taaʼin. Tatüjaa aaʼu mojushiijeerüin namüin nnojorüle toʼoojuin. «Anakajaʼa toʼoojule» tamaka, toʼoojoka.

Niyaawata aaʼu Harvey kapüleein namüin na wawalayuu aashajaakana ami kooʼomüin nanoula, süka jamüin, matüjain naya aashajeʼeraa karaloʼuta jee müsia nnojotsü eein wanee karaloʼuta suluʼu nanüiki. Süka sukumajünüin jekenainka sukuwaʼipa süpüla süshajünüin tü anüikiikat ami süka tü leetüra ashajünakalü aka alijunaiki, anasü saaʼin wamüin wekirajüle na wawalayuukana sünain aashajeʼeraa karaloʼuta suluʼu nanüiki, aʼyatawaa maʼin tia. Shiasaʼa joo mapa, ekirajaashii na wawalayuukana süka naaʼin namüiwaʼa. Soʼunnaa tü juyakat 1966, akumajünüsü karaloʼutairua suluʼu ami. Shiasaʼa soʼu 1968, akumajünüsü tü karaloʼutakat Aapiria Wayuu.

Napülajüin na sülaülashiikana mma shiitajünüin karaloʼutairua nnojotka ashajuushin suluʼu chino. Müsüjeseʼe süshajünüin tü karaloʼutakat Aapiria Wayuu suluʼu piamasü anüikii, chino mandarín otta ami. Sünainjee müin sukuwaʼipa, müshii wekirajakai naaʼin na wayuukana suluʼu chino. Soʼujeʼereʼeya tia wainma karaloʼuta sukumajaka nupueulose Jeʼwaa suluʼu tü anüikiikat ami. Tia shia süpüla sükaalinjünüin tü wayuukalüirua süpüla sütüjaain saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat (Aluw. 10:34, 35).

Soʼutpünaa tü juyakat 1960 otta 1979, watta naalii na wawalayuu aashajaakana ami, na nnojoliikana aaʼinrüin tü nümakat Maleiwa. Nnojotsü nayaawatüin saaʼu süpüshuaʼa tü sümakat tü Wiwüliakat, yarüttüsü nakuwaʼipa, epeʼrapuʼushii, akaijapuʼushii yüi otta nuez de Betel. Nülapalaaka Harvey suluʼu watta saalii outkajaalee süpüla niyaawatirüin na wawalayuukana mojuin noʼuluʼu Jeʼwaa tia naaʼinrakat. Soʼu wanee kaʼi wanaa sümaa walapalaain naaʼu naya wawalayuukana, alatüsü wamüin tü taküjakat suʼttianainjee tü pütchikat.

Na wawalayuu nnojoliikana yaletüin aaʼin nanouteʼerüin nakuwaʼipa, wainma na wawalayuu ayoutakana süchiki tia. Sümaiwa paala chaa Taiwán eejana 2.450 aküjalii pütchi, shiasaʼa 20 juya süchikijee tia, apütaʼalaashii 900. Mojusü waaʼin sutuma tia, watüjaapejeʼe saaʼu nnojoleerüin nükaalinjain Jeʼwaa tü nupueulosekat müleka eere na aaʼinrakana kasa yarüttüsü (2 Cor. 7:1). Shiasaʼa joo mapa nnojoliinnapa eein na wawalayuu aaʼinrakana tia kasa mojusükat. Maaʼulu yaa, alatüinnapa suulia 11.000 aküjalii pütchi chaa Taiwán, waapüin analuʼutkat nümüin Jeʼwaa saaʼujee tia.

Süchikijee tü juyakat 1980, anoutaasü nanoula na wawalayuu aashajaakana ami. Nayainnapa nükaalinjaka maʼin Harvey na wayuu aashajaakana chino. Süka eein na wawalayuu jieyuu manoujainkana aʼwayuuse, nikirajüin Harvey naʼwayuuse naya wawalayuukana jee anoujashii naya mapa. Sotoyülia taaʼin wanaa sümaa teʼrüin nia talatüin maʼin süka nuʼuraajüin wanee wayuu nikirajüin. Müsia tayakat, talatüsü maʼin taaʼin süka takaalinjain wainma wayuu sünain arütkawaa nünainmüin Jeʼwaa. Talatüsü maʼin taaʼin süka taʼyataajiraain suluʼu tü Weteet chakat Taiwán namaa süchonnii wanee wayuu tekirajaka sünain tü Wiwüliakat.

Anaajaashi Harvey eneeroʼu 1 soʼu 2010, kansetshi nia. 59 juya tamaajachin nia, aʼyataashi nia waneepia nümüin Jeʼwaa soʼu 60 juya. Tasukajüin maʼin nia, talatapejeʼe taaʼin süka takaalinjain nia sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa suluʼu piamasü mma. Atüjashii waya aashajawaa piamasü anüikii chejeʼewat Asia mayaainjeʼe kapüleein maʼin shia. Jee müshia Harvey atüjashi nia süpüleerua nüshajüin tia anüikiikat.

Maʼaka jeʼra juya süchikijee nünaajaain Harvey, anasü namüin na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjaliikana pütchi taleʼejüin tachikuaʼa Australiamüin. Nnojotsü taya oʼuneein Taiwánjee. Sotopejeʼe taaʼin tü nümapuʼukat tamüin Harvey, nnojoishii waya «nnojo» müinjanain sümüin tü nümakat Jeʼwaa wamüin sükajee nupueulose, taleʼejaka tachikuaʼa. Shiapajaʼa anain tia, jama laülaairüin taya.

Aʼyataasü taya maaʼulu suluʼu tü Weteet chakat Australasia, aküjawaisü taya pütchi namaa na wawalayuukana saawanoʼu jee rimiinkoʼu. Tayasü awaraijiraka na wayuu antakana sünain eʼraajaa Weteet, na aashajaakana chino otta japonés, kamalainsü maʼin tamüin tia. Taʼatapajüin maʼin nikeraajüinjatüin Jeʼwaa süsoʼiraainjatüin naaʼin na outushiikana. Matüjainsai Harvey «nnojo» maa nümüin Jeʼwaa. Tatüjaa aaʼu susoʼiraajeerüin naaʼin nutuma Jeʼwaa, süka jamüin, sotuin nia naaʼin (Juan 5:28, 29).