Harvey lʋlɩyaa kaawɛnɩ piya naanza, nɛ ɛnʋ kɛnɩ kajalaɣ ñɩŋga. Ositralii wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa tɛtʋ ndʋ payaɣaɣ se Midland Junction yɔ, tɩ-taa ɛ-hɔʋ kpɛlɩkɩ toovenim pɩnzɩ 1930 waa taa; kʋñɔndʋtʋ kaawɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa siŋŋ. Harvey paɣzɩ sɔɔlʋʋ Yehowa e-pitu taa nɛ ɛha ɛ-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-ɩ lɩm alɩwaatʋ ndʋ ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 14 yɔ. Ɛɛkpɛlɩkɩ ɖooo e-pitu taa se pɩwɛɛ se etisi nɛ ɛla tʋma wena payɩ paɖʋ-ɩ ɛgbɛyɛ taa yɔ. Ɛɛkɛ abalɩbɩɣa yem nɛ kɩyakʋ nakʋyʋ lɛ, ekizi se ɛɛkalɩɣ Feŋuu Tilimiye kediɣzaɣ taa mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛmaɣzaɣ se ɛtaamʋna se paha-ɩ waɖɛ nɖɩ. Ɛlɛ koobu abalɩñɩnʋ nɔɔyʋ cɔlɩ Harvey lɩmaɣza nɛ eheyi-i se: “Ye Yehowa ɛgbɛyɛ taa tʋ nɔɔyʋ ɛɖʋ-ŋ tʋmɩyɛ naɖɩyɛ yɔ, ɛmaɣzɩɣ se ŋmʋnaa se ŋlabɩ-ɖɩ!”—2 Kɔr. 3:5.

Aŋgletɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa ma nɛ mon-ɖoo nɛ mɔn-kɔɔ sɔsɔ ɖɩkpɛlɩkɩ toovenim. Kajalaɣ taa lɛ, man-caa taasɔɔlɩ Yehowa Aseɣɖe tɩnaa tɔm, ɛlɛ ɛkɔm nɛ etisi nɛ ɛmʋ toovenim pʋwayɩ. Paa ɛtaasɔɔlɩ yɔ, maha man-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-m lɩm alɩwaatʋ ndʋ maawɛnɩ pɩnzɩ nakʋ yɔ. Maawɛnɩ kaɖʋwa se malakɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ nɛ pʋwayɩ lɛ manpɩsɩ Ɛsɔtɔm tiyiyu. Ɛlɛ man-caa taahaɣ-m nʋmɔʋ se mala nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ ye mantɩtalɩ  pɩnzɩ 21 yɔ. Mantaamaɣzɩ se manɖaŋɩɣ nɛ pileɖi mbʋ. Mɔnkɔm nɛ mɛwɛɛnɩ pɩnzɩ 16 lɛ, ɛha-m nʋmɔʋ se mowolo Ositralii ɛjaɖɛ taa nɛ mancaɣ mɔn-kɔɔ cɔlɔ; ɛlɛ kaakʋyɩ ɖɔ-cɔlɔ nɛ ewolo peeɖe. Pʋwayɩ, mɔnkɔm nɛ mɛwɛɛnɩ pɩnzɩ 18 lɛ, manpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ.

Ositralii ɛjaɖɛ taa peeɖe mankatɩ Harvey. Ða-naalɛ ɖɩɩsɔɔlaa se ɖɩkɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa. Ðɩɖɔkɩ nesi pɩnaɣ 1951 taa. Ðɩlabɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ pɩnzɩ naalɛ lɛ, paha-ɖʋ waɖɛ se ɖɩpaɣzɩ egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ. Ositralii wɩsɩ ɖɩlɩyɛ hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩ-taa ɖɩlakaɣ tʋmɩyɛ yɔ, kɩɩwalaa siŋŋ nɛ pɩɩwɛɛ se ɖɩsaa lɔɔɖɩyɛ kañɩmbusuu taa nɛ ɖiwolo poliŋ lona taa.

Paya-ɖʋ pɩnaɣ 1954 taa se ɖiwolo Galaadɩ sukuli ɖaŋ 25 ñɩŋgʋ. Piileɖiɣ lɛ, kaɖʋwa ŋga ɖɩɩwɛna se ɖɩkɛɣ Ɛsɔtɔm tiyiyaa yɔ, ɖɩtalɩɣ-kɛ. Mɛlɛ ɖɩsʋwa nɛ ɖiwolo Niyuu Yɔrɩkɩ, nɛ ɖɩtalɩ peeɖe lɛ, ɖɩpaɣzɩ Bibl kpɛlɩkʋʋ siŋŋ. Galaadɩ sukuli ɖʋtʋ taa lɛ, pɩɩwɛ se ɖɩkpɛlɩkɩ Ɛsɩpaañɩ kʋnʋŋ, nɛ pɩɩwɛ Harvey kaɖɛ kpem mbʋ pʋyɔɔ yɔ, ɛtaapɩzɩɣ yaʋ mayaɣ r.

Ða-wɩlɩyaa kaasusi sukuli alɩwaatʋ taa se mba pɔsɔɔlaa se petiyini-wɛ Japɔŋ ɛjaɖɛ taa yɔ, papɩzɩɣ nɛ pama pa-hɩla nɛ powolo pala sukuli Japɔŋ kʋnʋŋ taa. Ðɩkpaɣ lɩmaɣza se ɖiyeki nɛ Yehowa ɛgbɛyɛ maɣmaɣ ɖʋnɩ-ɖʋ tʋmɩyɛ nɖɩ pɩwɛɛ se ɖɩla yɔ. Pitileɖi lɛ, Albert Schroeder weyi ɛɛkɛ Galaadɩ sukuli wɩlɩyaa taa lɛlʋ yɔ, ɛnɩɩ se ɖɩtɩma ɖa-hɩla se ɖɩlakɩ sukuli Japɔŋ kʋnʋŋ taa. Nɛ eheyi-ɖʋ se: “Ɩɖaɣnɩ tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ maɣzʋʋ.” Alɩwaatʋ wɛɛ tɩɖɛɣ nɛ ɖɩtɩma ɖa-hɩla ɖɔɖɔ lɛ, koobu Schroeder heyi-ɖʋ se: “Ma nɛ wɩlɩyaa lalaa ɖɩma mɩ-hɩla. Ɩñaɣ pana nɛ ɩna se ɩpɩzɩɣ nɛ ɩkpɛlɩkɩ Japɔŋ kʋnʋŋ yaa we.” Pɩtaawɛɛ Harvey kaɖɛ se ɛkpɛlɩkɩ kʋnʋŋ ŋgʋ.

Ðɩtalɩ Japɔŋ ɛjaɖɛ taa pɩnaɣ 1955 taa, nɛ tɔm susuyaa 500 ɖeke kaawɛnɩ peeɖe alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa. Harvey kaawɛnɩ pɩnzɩ 26 nɛ ma mɛwɛɛnɩ pɩnzɩ 24. Kobe tɛtʋ taa paatiyini-ɖʋ se ɖɩla tʋmɩyɛ, nɛ ɖisusi tɔm peeɖe pɩnzɩ naanza. Pʋwayɩ lɛ, ɖa-taa kaalabɩ leleŋ se patasɩ-ɖʋ haʋ waɖɛ se ɖɩla egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ Nagoya tɛtʋ cɔlɔ. Ðɩɩsɔɔlɩ pɩtɩŋa ɖa-tʋmɩyɛ taa, ɖɩɩsɔɔlɩ koobiya, tɔɔnasɩ nɛ ɛjaɖɛ wɛtʋ. Paa mbʋ yɔ, pitileɖi lɛ, ɖihiɣ waɖɛ lɛɛɖɛ se ɖɩla tʋmɩyɛ nɖɩ Yehowa ɖʋʋ-ɖʋ yɔ.

Ðɩlabɩ pɩnzɩ naadozo egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ taa lɛ, Japɔŋ ɛgbɛyɛ piliŋa heyi-ɖʋ se pɩwɛɣ ɖeu se ɖiwolo Tayɩwaanɩ ɛjaɖɛ taa nɛ ɖisusi tɔm peeɖe ñɩma mba pɔyɔɔdʋʋ Amis kʋnʋŋ yɔ. Koobiya mba pɔyɔɔdʋʋ Amis kʋnʋŋ yɔ,  pa-taa nabɛyɛ pɩsɩ tisuu yebiyaa nɛ pɩɩpɔzaa se petiyini koobu weyi ɛyɔɔdʋʋ Japɔŋ kʋnʋŋ camɩyɛ yɔ Tayɩwaanɩ ɛjaɖɛ taa se pɩsa nɛ ɛsɩnzɩ wɛtʋ ndʋ. * Ðɩɩsɔɔlɩ tʋmɩyɛ labʋ Japɔŋ ɛjaɖɛ taa, nɛ lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ ɖɩ-kpaɣʋ kaalabɩ-ɖʋ kaɖɛ. Ɛlɛ ɛzɩma Harvey kaakpɛlɩkaa se pɩtɩpɔzɩ kpa se ekizi Kewiyaɣ tʋmɩyɛ naɖɩyɛ labʋ yɔ pʋyɔɔ lɛ, ɖitisi se ɖiwoki peeɖe.

Ðɩtalɩ Tayɩwaanɩ ɛjaɖɛ taa novembre 1962. Pʋbʋ taa lɛ, tɔm susuyaa 2271 kaawɛnɩ peeɖe, nɛ pa-taa sakɩyɛ yɔɔdaɣ Amis kʋnʋŋ na. Ɛlɛ kajalaɣ lɛ, pɩɩwɛɛ se ɖɩkpɛlɩkɩ Siini kʋnʋŋ. Takayaɣ kʋɖʋmaɣ ɖɩɩwɛnɩ Siini kʋnʋŋ taa se pɩsɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩkpɛlɩkɩ-kʋ, nɛ weyi ɛsɩɣaɣnɩ-ɖʋ ɖɔɖɔ yɔ, ɛtaayɔɔdʋʋ Aŋglɛɛ kʋnʋŋ, ɛlɛ ɖɩpɩzaa nɛ ɖɩkpɛlɩkɩ-kʋ.

Ðɩtalɩ Tayɩwaanɩ nɛ pitileɖi lɛ, paha Harvey waɖɛ se ɛla tʋmɩyɛ ɛgbɛyɛ piliŋa taa. Ɛgbɛyɛ piliŋa ŋga kataapaɣlɩ nɛ pʋyɔɔ lɛ, ɛlakaɣ tʋmɩyɛ nɖɩ paɖʋ-ɩ peeɖe yɔ nɛ ɛkpakɩɣ kpɩtaŋ naadozo paa fenaɣ ŋga nɛ ɛ nɛ koobiya mba pɔyɔɔdʋʋ Amis kʋnʋŋ yɔ palakɩ tʋmɩyɛ ɖɔɖɔ. Ɛyɔɔdaɣ ɖɔɖɔ samaɣ taa tɔm ɖoŋ ɖoŋ kigbeɣliŋ taa. Harvey pɩzaɣ se ɛyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm Japɔŋ kʋnʋŋ taa nɛ Amis koobiya nɩɩ. Ɛlɛ, Siini kʋnʋŋ taa ɖeke komina kaaha nʋmɔʋ se palakɩ Ɛsɔ sɛtʋ kediɣzisi. Pʋyɔɔ lɛ, paa pɩɩwɛ Harvey kaɖɛ se ɛyɔɔdɩ Siini kʋnʋŋ yɔ, ɛyɔɔdaɣ samaɣ taa tɔm kɩ-taa nɛ koobu abalɩñɩnʋ nɔɔyʋ ɖɛzɩɣ-tʋ Amis kʋnʋŋ taa.

Tayɩwaanɩ ɛjaɖɛ ñaŋaɣ sɔɔjanaa paɣtʋ nɛ pʋyɔɔ lɛ, pɩɩpɔzaa se komina ɛha koobiya takayɩsɩ nasɩyɩ nzɩ sɩwɩlɩɣ se pɛwɛnɩ waɖɛ se pala kigbeɣliŋ yɔ. Pɩtaawɛɛ kɛlɛʋ se paha-ɖʋ takayɩsɩ nzɩ, nɛ nabʋyʋ taa pɩkpakaɣ alɩwaatʋ sakɩyɛ. Ye pɩɩpɔzaa se pala kigbeɣluu kpɩtaʋ nakʋyʋ taa nɛ polisinaa tɩha koobiya takayaɣ yɔ, Harvey cakɩ polisinaa tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ pɩkɔɔ pɩsɩɩnɩ alɩwaatʋ ndʋ pɛcɛlɩ-ɩ kɛ yɔ. Ɛzɩma polisinaa taasɔɔlɩ se panaɣ ɛgɔm nɔɔyʋ caɣ pa-tʋmɩyɛ taa nɛ ɛɖaŋ yɔ pʋyɔɔ yɔ lɛ, pɛcɛlaɣ-ɖʋ takayɩsɩ lɛɛ lɛɛ.

Kpɩtaŋ weyi ɩ-taa ɖiwokaɣ ɖo-koobiya cɔlɔ yɔ, ɖoŋ ɖoŋ lɛ, alɩwaatʋ ndʋ ɖɩkpakaɣ nɛ ɖɩɖɔŋ nɛ ɖɩkpaɣ pʋŋ nɛ ɖɩtɛzɩɣ pɔsɩ yɔ, tɩcɛzaɣ ñɩɣyʋʋ kʋɖʋmʋʋ. Mɔntɔzʋʋ kɩyakʋ ŋgʋ mancalɩ pʋʋ kpaʋ yɔ kɩ-yɔɔ. Ðɩlɩzɩ sɔntɔ nɛ pɩtɛ lɛ, ɖɩsʋʋ lɔɔɖɩyɛ tanaŋ tɛɛ ñɩɣtʋ 5 nɛ hɔɔlʋʋ yɔɔ nɛ ɖiwolo poliŋ tɛtʋ natʋyʋ taa. Ðɩtalɩ peeɖe lɛ, ɖɩtɛzɩ pɔɔ sɔsɔɔ nakɛyɛ nɛ ɖɩkpa pʋʋ sɔsɔʋ nakʋyʋ. Pʋʋ ŋgʋ kɩɩkʋyɩ siŋŋ, nɛ ye mɔncɔnɩ mɛ-ɛsɩndaa cuɖuɖu yɔ, manpɩzɩɣ nɛ mana koobu weyi ɛwɛ mɛ-ɛsɩndaa yɔ ɛ-naataŋ tɛɛ.

Tanaŋ ŋgʋ kɩ-tɛɛ, Harvey nɛ egeetiye taa koobiya abalɩñɩma nabɛyɛ paawɛɛ nɛ posusuu tɔm lɛ, men-ɖeke mowolo tɛtʋ cikpetu natʋyʋ taa nɛ malɩzɩ aseɣɖe tɩ-taa ñɩma; Japɔŋ kʋnʋŋ pɔyɔɔdaɣ peeɖe. Pɩmakaɣ wɩsɩ wɛlʋʋ ñɩɣyʋʋ kʋɖʋmʋʋ mbʋ yɔ lɛ, pɩɩnɩ-m siŋŋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, pɩlabɩ ñɩɣtʋ sakɩyɛ yɔ mantɩtɔɔ nabʋyʋ. Mɔnkɔm nɛ mankatɩ Harvey pʋwayɩ lɛ, koobiya tɩŋa ɖɛwa nɛ peyebi-i. Harvey kaaha takayɩsɩ nasɩyɩ nɛ pɛcɛlɩ-ɩ kalimee yala lɛŋ ñɩna naadozo si-lone taa. Pɩsa nɛ ɛwɩlɩ-m ɛzɩma pɔtɔkɩ yɔ lɛ, ɛtʋlɩ kʋɖʋmɖɩyɛ pɔʋ nɛ ɛñɔɔ. Paa pɩtaalabɩ-m liu siŋŋ yɔ, mañaɣ pana nɛ mɔñɔɔ kʋɖʋmɖɩyɛ. Ɛlɛ, akaɣ tɛzʋʋ ñɔʋ naadozo ñɩnɖɛ? Mɛtɛzɩnɩ-ɖɩ ñɔʋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, Harvey maɣzaɣ se ɛɛpɩzɩɣ nɛ ɛkpaɣ-m nɛ ɖitii pʋʋ ye ñɔɔsɩ ɛkɩlɩ-m nɛ mɔntɔlɩ yɔ.

Ðiwobi egeetiye kigbeɣluu nakʋyʋ lɛ, mankatɩ wɛtʋ natʋyʋ nɛ wiɖiyi mantɩkatɩ-tʋ nɛ mana. Koobu nɔɔyʋ ɖɩɣa ɖɩɩcaɣaa, nɛ ɛ-tɛ kaañɔtɩnɩ Kewiyaɣ Kpaaŋ nakʋyʋ. Lɩm sɔʋ tɔm kaacɛyɩ Amis mba ɛsɩndaa siŋŋ nɛ pʋyɔɔ lɛ, egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ halʋ ñɔɔzɩ wondu se pɩsa nɛ ɖɩsɔ lɩm. Pɩɩɖɔkɩnɩ Harvey nɛ pʋyɔɔ lɛ, eheyi-m se mancalɩ sɔʋ. Wondu naadozo pɔsɔwaɣnɩ lɩm: paɖʋʋ tɔka lɛɛka taa lɩm kisoŋim, lɛɛka taa lɩm kiniɣdim nɛ pasɩɩ ñanaɣ ŋga ka-taa nabʋyʋ fɛyɩ yɔ. Pɩɩɖɩɣzɩ-m mbʋ pʋyɔɔ yɔ, egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ halʋ sɩ wondu ndʋ ɖenɖe pɩnaɣ yem yɔ; nɛ ye ɛyʋ ɛwɛ Kewiyaɣ Kpaaŋ taa ɖenɖe pɛwɛɛ nɛ pɔñɔɔzʋʋ Kigbeɣluu ɖɩlaɖɛ yɔ, ɛpɩzɩɣ nɛ ɛna wondu ndʋ. Peeɖe mɔnpɔzɩ-ɩ se ɛha-m nabʋyʋ nɛ menkendi mɔ-yɔɔ. Nɛ ɛkɔnɩ-m wonuu nakʋyʋ nɛ paa ɛyʋ ekendi-kʋ ɛ-yɔɔ yɔ, panaɣ-ɩ. Mamaɣzaɣ se mɛnkɛzɩɣ man-tɩ ɖɩɣa wayɩ, ɛlɛ ɖɩɣa ʋwanaa kaawɛ peeɖe nɛ mamaɣzaɣ se poloŋi-m. Meheyi man-tɩ se: ‘Koobiya ɛsɩyɛ sɛnɩ tʋmɩyɛ labʋ nɛ pʋyɔɔ lɛ, paakaɣ kem se mɛwɛɛ nɛ mɔnsɔʋ lɩm. Nɛ ye mantɩsɔ lɩm yɔ, pɩkaɣ-wɛ cɛyʋʋ. Mañakɩ pana nɛ mɔnsɔ-pʋ.’ Pʋyɔɔ lɛ, mañaɣ pana nɛ mɔnsɔ lɩm.

Harvey ɖiɣzinaa se pɩɩwɛ Amis koobiya kaɖɛ se pɛɖɛɛnɩ ɛsɩndaa fezuu taa mbʋ pʋyɔɔ yɔ, pa-taa sakɩyɛ ɩɩsɩŋ kalʋʋ nɛ pɛfɛyɩnɩ takayɩsɩ ɖɔɖɔ. Papaɣzʋʋ tɩŋnʋʋ Roma masɩ yɔɔ nɛ pamaɣ Amis kʋnʋŋ yɔ pitileɖi nɛ pʋyɔɔ lɛ, pɩwɛ ɛzɩ pɩɩkɛnɩ lɩmaɣzɩyɛ kɩbanɖɛ se ɖɩwɩlɩ koobiya pa-maɣmaɣ pa-kʋnʋŋ kalʋʋ yɔ. Pɩɩkɛ tʋmɩyɛ sɔsɔɖɛ kpem, ɛlɛ koobiya kɔm nɛ pɛkpɛlɩkɩ Yehowa yɔɔ tɔm pa-maɣmaɣ pa-kʋnʋŋ taa. Pɩnzɩ 1960 waa ɖɩdɛnɖɛ papaɣzɩ lɩzʋʋ takayɩsɩ Amis kʋnʋŋ taa, nɛ pɩnaɣ 1968 taa papaɣzɩ lɩzʋʋ Feŋuu Tilimiye kʋnʋŋ ŋgʋ kɩ-taa.

Ɛlɛ, komina taasɔɔlɩ se ɖɩtayɩ takayɩsɩ nzɩ sɩfɛyɩ Siini kʋnʋŋ taa yɔ. Pʋyɔɔ lɛ, pɩsa nɛ ɖɩfɛɛ kala lɛ, ɖɩtɩŋaɣnɩ nʋmɔŋ ndɩ ndɩ yɔɔ nɛ ɖɩtayɩɣ Feŋuu Tilimiye Amis kʋnʋŋ taa. Kɩɖaʋ nakʋyʋ yɔ: Alɩwaatʋ natʋyʋ taa, ɖɩlakaɣnɩ tʋmɩyɛ Feŋuu Tilimiye nɖɩ ɖɩ-taa pama Mandarin kʋnʋŋ nɛ Amis kʋnʋŋ yɔ. Ye nɔɔyʋ ɛpɔzɩ-ɖʋ tɔm yɔ, ɖɩlakaɣnɩ tʋmɩyɛ Feŋuu Tilimiye se ɖɩwɩlɩ peeɖe ñɩma Siini kʋnʋŋ. Kpaɣnɩ alɩwaatʋ ndʋ lɛ, Yehowa ɛgbɛyɛ paɣzɩ lɩzʋʋ takayɩsɩ sakɩyɛ Amis kʋnʋŋ taa se pɩsɩnɩ mba pɔyɔɔdʋʋ-kʋ yɔ nɛ pɛkpɛlɩkɩ Bibl taa toovenim tɔm.—Tʋma 10:34, 35.

Pɩnzɩ 1960 waa nɛ 1970 waa taa lɛ, Amis koobiya sakɩyɛ taaɖɔŋ Ɛsɔ paɣtʋ yɔɔ pe-wezuu caɣʋ taa. Pataanɩɩ Bibl paɣtʋ kila taa camɩyɛ, pʋyɔɔ lɛ pa-taa nabɛyɛ cakaɣ kʋzʋʋ kɩdɛkɛdʋʋ wezuu, pakpaŋɩɣ sʋlʋm yaa pɔñɔʋ tabakʋʋyaɣ nɛ pɔtɔkɩ taba. Harvey kilimi agbaa sakɩyɛ yɔɔ nɛ ɛñaɣ pana nɛ ɛsɩnɩ koobiya nɛ patɩlɩ lɩmaɣza wena Yehowa wɛnɩ lakasɩ nzɩ sɩ-yɔɔ yɔ. Ðikilimaɣ agbaa yɔɔ lɛ, ɖɩkatɩ wɛtʋ ndʋ tɩ-tɔm mɔyɔɔdɩ kiɖe tɛɛ yɔ.

Koobiya mba paawɛnɩ tɩ luzuu yɔ, petisi faaa nɛ pala lɛɣzɩtʋ, ɛlɛ pɩlabɩ pʋtɔdɩyɛ se sakɩyɛ kizaa se paalakɩ lɛɣzɩtʋ. Piyeba nɛ pɩnzɩ 20 taa lɛ, Tayɩwaanɩ tɔm susuyaa mba paacɛzɩ 2450 yɔ, patʋʋ nɛ pɩkazɩ 900 mbʋ yɔ. Piiyeba nɛ pitibi-ɖʋ yɔɔɔ kpem. Ɛlɛ, ɖɩɩnawa se Yehowa ɛɛkaɣ wazʋʋ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa nɛ azuluma lakasɩ yɔ kpa. (2 Kɔr. 7:1) Alɩwaatʋ natʋyʋ wayɩ lɛ, agbaa paɣzɩ sɛʋ Yehowa ɛzɩ pɩpɔzʋʋ yɔ, piyeba nɛ Yehowa wazɩ-yɛ siŋŋ nɛ lɛɛlɛɛyɔ, tɔm susuyaa huwaa nɛ pɛcɛzɩ 11000 Tayɩwaanɩ ɛjaɖɛ taa.

Kpaɣnɩ pɩnaɣ 1980 nɛ pɩɖɛɣ lɛ, ɖɩnawa se koobiya mba paawɛ agbaa wena a-taa pɔyɔɔdʋʋ Amis kʋnʋŋ yɔ, pe-tisuu kpa ɖoŋ nɛ pɩɩha Harvey waɖɛ se ɛkpaɣ alɩwaatʋ sakɩyɛ nɛ ɛsɩna Siini mba. Ɛ-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, ɛpɩzaa nɛ ɛsɩnɩ koobiya halɩñɩma sakɩyɛ walaa nɛ papɩsɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa. Mɔntɔzʋʋ se ɛyɔɔdɩ kɩyakʋ nakʋyʋ se ɛ-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ alɩwaatʋ ndʋ abalaa mba, pa-taa lɛlʋ tɩmnɩ Yehowa kajalaɣ ɖeɖe yɔ. Ma ɖɔɖɔ man-taa labɩ leleŋ siŋŋ se manpɩzaa nɛ mansɩnɩ ɛyaa sakɩyɛ nɛ pɔñɔtɩnɩ Yehowa. Halɩ man-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ se ma nɛ men-Bibl kpɛlɩkɩyʋ kɩbɩnʋ nɔɔyʋ pɩyalʋ nɛ ɛ-pɛlɛ ɖɩlabɩ tʋmɩyɛ Tayɩwaanɩ ɛgbɛyɛ piliŋa taa.

Lɛɛlɛɛyɔ, ma-walʋ sɩba nɛ pɩkazɩ men-ɖeke. Ðɩɖɔkɩ nesi nɛ pɩla pɩnzɩ 59 mbʋ yɔ lɛ, ma-walʋ kʋsɔɔlʋ Harvey sɩ 1^er janvier 2010; kansɛɛrɩ kʋdɔŋ kʋnɩ-ɩ. Pɩnzɩ nzɩ Harvey kpaɣaa nɛ ɛlabɩnɩ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yɔ, sɩñɔtɩnɩ 60. Halɩ nɛ sɔnɔ, ɛtɛɖɩɣ-m kpem. Ɛlɛ, man-taa kaawɛ leleŋ siŋŋ se manɖʋ-ɩ nesi nɛ ɖɩla tʋma ndɩ ndɩ ajɛɛ naalɛ taa, nɛ peeɖe kaakɛdɩnɩ-m kpem. Ðɩkpɛlɩkɩ yɔɔdʋʋ Aazii kʋnʋmɩŋ kaɖɛ ñɩŋ naalɛ; nɛ Harvey ñɛkpɛlɩkɩ ɩ-maʋ ɖɔɖɔ.

Pɩlabɩ pɩnzɩ naanza mbʋ yɔ pʋwayɩ lɛ, Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ kpaɣ lɩmaɣza se ɛzɩma mankpadɩyaa yɔ pɩ-yɔɔ lɛ, pɩwɛɣ ɖeu se manpɩsɩ Ositralii. Tɔm tʋnɛ mancalɩ maɣzʋʋ: ‘Mantɩsɔɔlɩ se mankʋyɩ Tayɩwaanɩ ɛjaɖɛ taa.’ Ɛlɛ, Harvey wɩlɩ-m se ye Yehowa ɛgbɛyɛ ɛpɔzɩ-m se mala nabʋyʋ yɔ, pɩtɩpɔzɩ kpa se menkizi, nɛ pʋyɔɔ lɛ, mentisi nɛ mowolo Ositralii. Pʋwayɩ, mɔnkɔm nɛ mana se pɩɩkɛnɩ lɔŋsɩnɖɛ se mowolo peeɖe.

Sɔnɔ, malakɩ tʋmɩyɛ Ositralazii ɛgbɛyɛ piliŋa taa kpaɣnɩ Hodo nɛ piwolo Kemeɣa, nɛ Mazaɣ nɛ Kujuka lɛ, ma nɛ peeɖe ɛgbɛyɛ naɖɩyɛ taa ñɩma ɖisusuu tɔm. Man-taa wɛ leleŋ se mantɩŋɩɣnɩ Japɔŋ kʋnʋŋ nɛ Siini kʋnʋŋ yɔɔ nɛ mɔncɔʋnɩ ɛyaa se pana Betɛɛlɩ. Manɖaŋ sɩɖaa fezuu lidaʋ ŋgʋ Yehowa ha-ɖʋ yɔ kpam. Manawa se ɛkaɣ tɔzʋʋ Harvey yɔɔ; ɛlɛ kpɛlɩkaa se pɩwɛɛ se ɛla tʋma wena Yehowa ɖʋʋ-ɩ yɔ paa ɛzɩmtaa.—Yoh. 5:28, 29.