Xikita nochi

Tlen kiualika

INEMILIS

Nochipa otikchijkej tlen Jehová okinekiaya

Nochipa otikchijkej tlen Jehová okinekiaya

IJKUAK opanok se chikauak ejekakiauitl, atl sapanoua omotlalojtoka, okiuikaya miak sokitl uan tetl. Omonekiaya tikpanouiskej aueyatl pero atl okixitini puente. Ompa otikatkaj, nonamik, ne uan se tlakatl tlen otechmachtiaya ami. Sapanoua otimomojtijkej. Yotechixtokaj sekimej tokniuan tlen yotikintekipachojtokaj. Otiktlejkoltijkej tocarro ipan se camión tlen okachi ueyi. Amo otikpiayaj tlen ika tikilpiskiaj pero ijkon otikpanouijkej. Otikmachilijkej sapanoua otiuejkajkej pero otiktlatlaujtijkej Jehová uan otiajsitoj. Ijkuakon otikatkaj Taiwán itech xiuitl 1971, toaltepe uejka okatka. Ma namechtlapoui tlen otechpanok.

¿TLEN OTECHPALEUI MA TIKTLASOJTLAKAN JEHOVÁ?

Harvey okinpiaya eyi ikniuan tlen okachi tsikitsitsintin. Kanaj itech 1930 ijkuak amo okatka miak tekitl ifamilia opejki momachtia Biblia itech se altepetl tlen omotokayotiaya Midland Junction, ik oeste ompa Australia Occidental. Harvey opejki kitlasojtla Jehová uan omoapolakti ijkuak okipiaya 14 xiuitl. Nochipa okiseliaya tekitl ijkuak okimakayaj ialtepe Jehová. Ijkuak ok okatka telpochtli okiluijkej ma kitlajtolti revista Akin Tetlapouijtok pero ye okijto amo uelis kuali kitlajtoltiskia. Pero tokni tlen iuan omotlapouijtoka okilui: “Akinmej pouij itech ialtepe Jehová ijkuak mitsiluiaj itlaj xikchiua, ijkon mitsiluiaj porque kimatij kuali tikchiuas” (2 Cor. 3:5).

Ne opejki nimomachtia Biblia ompa Inglaterra, noijki nonantsin uan nokni siuatl tlen okachi ueyi. Achto notajtsin amo okinekiaya ma kitlapouikan iTlaixpantijkauan Jehová pero satepan ye opejki momachtia. Maski notajtsin amo okinekiaya, onimoapolakti ijkuak onikpiaya chiknaui xiuitl. Oniknekiaya niyetos precursora uan satepan misionera. Pero notajtsin onechilui nechkauiliskia ma nimochiua precursora hasta ijkuak nikpiaskia 21 xiuitl. Pero amo oniknekiaya nimochias. Ijkuak onikajxiti 16 xiuitl onichantito iuan nokni tlen okachi ueyi, ye ochantiaya ompa Australia. Uan ijkuak onikajxiti 18 xiuitl onimochi precursora.

Itech 1951 otimonamiktijkej.

Ompa Australia onikixmatki Harvey. Otiknekiayaj timochiuaskej misioneros. Otimonamiktijkej itech 1951. Ome xiuitl otikatkaj precursores uan satepan otechiluijkej ma tikintlajpalotij tlanechikolmej tlen okatkaj ompa Australia Occidental. Kanin otitetlajpalouayaj sapanoua uejka okatka, otiayaj itech carro uan otipanouayaj ik kanin amikaj ochantiaya.

OTIKCHIJKEJ TLEN OTIKNEKIAYAJ

Itech 1955 ompa Estadio de los Yankees otikpixkej tograduación.

Itech 1954 otiajkej tlamachtil 25 tlen kichiuaj ompa Patterson tlen itoka Galaad. ¡Yitiyetoskiaj misioneros, ijkon otiknekiayaj! Ika se barco otiajkej Nueva York. Itech non tlamachtil otimomachtijkej miak tlamantli. Ompa omonekiaya timomachtiskej español pero Harvey okitaya oui momachtis non tlajtoli porque amo ueli okitenkixtiaya erres.

Akinmej otlamachtiayaj okijtojkej akinmej okinekiayaj tlapaleuitiuij ompa Japón uelis momachtiskiaj tlajtoli japonés. Tejuan amo otimomachtitoj porque otiknekiayaj ialtepe Jehová ma techtitlani kanin titetlapouitiuij. Se tokni tlen ompa otlamachtiaya uan omotokayotiaya Albert Schroeder, ijkuak okimatki amo otiknekiayaj timomachtiskej tlajtoli japonés, tokni otechilui: “Ximokuayejyekokan kox namechpaktiskia nanmomachtiskej”. Tokni okitak amo otiknekiayaj timomachtiskej, ik non, tokni Schroeder otechilui: “Oksekimej uan ne yotimechijkuilojkej. Xikitakan kox uelis nanmomachtiskej non tlajtoli”. Nonamik san niman omomachti non tlajtoli.

Ompa Japón otiajsitoj itech 1955. Ijkuakon, itech nochi altepetl san okatka 500 tokniuan. Harvey okipiaya 26 uan ne 24. Otechtitlankej altepetl Kobe tlen okatka itempa ueyi atl. Ompa otimokajkej naui xiuitl. Satepan otechtitlankej ma tikintlajpalotij tlanechikolmej itech circuito ompa itech altepetl Nagoya, sapanoua otiyolpakej. Otechpaktiaya titlapaleuiskej ompa Japón porque otikinmixmatkej tokniuan, okse tlamantli otitlakuayaj uan kualtsin okatka altepetl. Pero satepan motaskia tla tikchiuaskiaj tlen Jehová okinekiaya.

OTIKIXNAMIKEJ OKSEKI TLAMANTLI

Harvey uan oksekimej misioneros ompa Kobe, Japón itech 1957.

Eyi xiuitl otikintlajpalojkej tlanechikolmej pero satepan, tokniuan tlen tlapaleuiaj Betel ompa Japón otechtlajtlanijkej kox otiknekiayaj titlapaleuitiuij ompa Taiwán para ma tikintlapouikan akinmej otlajtouayaj ami, yejuan okatkaj itech se altepetsintli. Sekimej amis okatkaj tokniuan pero satepan okikajkej Jehová uan okixnamikej ialtepe. Tokniuan tlen otlapaleuiayaj Betel ompa Taiwán okitakej omonekiaya ma kinpaleui se tokni tlen otlajtouaya japonés para ayakmo ma kixnamikikan ialtepe Jehová. * Otikitakej oui oksekan tiaskej porque otechpaktiaya titlapaleuiskej ompa Japón. Pero Harvey nochipa oyaya kanin okititlaniayaj, ik non, otiajkej.

Itech noviembre 1962 ijkuak otiajsitoj ompa Taiwán, san okatkaj 2,271 tokniuan. Miakej okatkaj amis. Ik non, omonekiaya timomachtiskej chino pero san se amochtli otikpiayaj uan siuatl tlen otechmachtiaya amo otlajtouaya inglés pero otimomachtijkej.

Ayamo uejkika otikatkaj ompa Taiwán uan okiluijkej Harvey ma kinyekana tokniuan tlen otetlapouiayaj itech non altepetl. Betel amo okatka ueyi, ik non, Harvey uelis ompa tlapaleuiskia uan tetlapouiskia iuan tokniuan amis miak semanas. Ualeua noijki otlapaleuiaya ken tlayekanki itech distrito uan otlamachtiaya itech uejueyij nechikolmej. Uelis tlamachtiskia ika japonés uan akinmej okatkaj amis uelis kajsikamatiskiaj pero tekiuajkej san okitekauiliayaj ma tlamachtikan itech religiones ika tlajtoli chino. Ik non, Harvey otlamachtiaya ika chino maski amo okachi okimatiaya uan okse tokni okitlajtolkopaya ika ami.

Ijkuakon, ompa Taiwán nochtin omonekiaya kichiuaskej san tlen tekiuajkej okijtouayaj. Ik non, tokniuan omonekiaya kintlajtlaniskej tekiuajkej kox kinkauiliskiaj ma kichiuakan uejueyij nechikolmej. Pero okatkaj oui porque policías ouejkauayaj kinmiluiskej tla uelis timonechikoskiaj. Tla oajsiaya semana ijkuak yitimonechikoskiaj, Harvey oyaya kanin okatkaj policías uan ompa omochiaya hasta ijkuak okiluiayaj. Policías opinauayaj ompa ma mochixto ikaj tlen okatka okse ialtepe, ik non, san niman otechkauiliayaj ma timonechikokan.

IJKUAK YIKIN ONITLEJKOK ITECH SE TEPETL

Ompa Taiwán tikpanouijtokej se aueyatl para titetlapouitiuij.

Ijkuak otitetlapouiayaj iuan tokniuan, otinejnemiayaj miak horas itech tepeyo uan otikpanouiayaj aueyatl. Nikilnamiki ijkuak yikin nitlejkoskia se tepetl. Se tonal san kualkan otimejkej, san niman otitlakuajkej uan kanaj las cinco y media otiajkej itech se autobús uan uejka otiajkej itech se altepetsintli. Otikpanouijkej aueyatl uan otitlejkotiajkej itech se tepetl. Okatka sapanoua tlejkotok, ik non, ikxiuan tokni tlen oyaya tlayekapan, sepa noixpan omokauayaj.

Non kualkan Harvey otetlapouijtokaj iuan sekimej tokniuan uan ne onimoka noselti itech se altepetsintli kanin otlajtouayaj japonés. Kanaj tlajko tonal ayakmo onitlaxikouaya porque yokipiaya miak horas amo onitlakuaya. Ijkuak oniknamikito Harvey tokniuan yoyajkej. Harvey okimakakej eyi teksistli noso totoltetl porque okitemakak seki revistas. Ye onechmachti ken nikuaskia maski amo okatka iksik, onikkoyoni se uan onikonik maski amo oniknekiaya. Tlen omoka ne onikonik porque Harvey amo uelis nechmamaskia tla niuetsitoskia porque amitlaj onikuaya.

AMO KEMAN IJKON ONIMALTIAYA

Itech se ueyi nechikol itech circuito onechpanok se tlamantli. Otechkaloti se tokni tlen ochantiaya inakastlan se kali kanin omonechikouayaj. Amis sapanoua kipatioitaj maltiskej. Ik non, isiua tokni tlayekanki itech circuito okitotoni atl para ma timaltikan. Harvey okipiaya miak tekitl, ik non, onechilui achto ne ma nimalti. Tokni okitlali atl sesek, atl totonik uan onechmakak se xikali. Onipinauak porque nochi non okitlali kaltempan uan sekimej tokniuan ompa teixpan omotlapouijtokaj ken kichiuaskiaj ueyi nechikol. Onikilui tokni ma nechmaka itlaj tlen ika nitlatsakuaskia uan maski onechmakak se nailo, uelis nechitaskiaj. Onimokuayejyeko nimaltiskia ikuitlapan kali pero ompa okatkaj gansos tlen okinekiayaj nechtsopitiskej. Onikijto: “Tokniuan kipiaj miak tekitl uan amo nechitaskej, tla amo nimaltis xamo mokuejsoskej, ik non, onimalti”.

Otimotlakentijkej ken amis.

AMATLAJKUILOLMEJ IKA TLAJTOLI AMI

Harvey okitak tokniuan okitayaj oui kitekichiuiliskej Jehová porque amo okimatiayaj itlaj kitlajtoltiskej uan noijki amo okinpiayaj amatlajkuilolmej ika intlajtol. Ijkuakon tlajtoli ami opejki kijkuilouaj ika alfabeto latino, ik non, otikinmachtijkej tokniuan ken kitlajtoltiskiaj amatlajkuilolmej ika intlajtol. Sapanoua otikinpaleuijkej uan satepan tokniuan inselti omomachtijkej. Kanaj itech xiuitl 1966 tokniuan opejki kintlajtolkopaj amatlajkuilolmej ika tlajtoli ami uan itech 1968 opejki kitlajtolkopaj revista Akin Tetlapouijtok.

Tekiuajkej amo okinekiayaj ma kinxexelokan amatlajkuilolmej tlamo okatkaj ika tlajtoli chino. Pero ken tokniuan amo okinekiayaj inmiuan mokualaniskej, revista Akin Tetlapouijtok okichijchijkej ika miak formatos. Kanaj se xiuitl uan tlajko okiski ika tlajtoli chino mandarín uan ami. Ijkon oksekimej mokuayejyekoskiaj san otikinmachtijtokaj tlajtoli chino. Desde ijkuakon ialtepe toTajtsin Dios yokinchijchi miakej amatlajkuilolmej ika tlajtoli ami para ma kimatikan tlen tlamachtia Biblia akinmej tlajtouaj non tlajtoli (Hech. 10:34, 35).

OTIKIXNAMIKEJ SEKI OUIJKAYOTL

Kanaj itech xiuitl 1960 hasta 1970 miakej tokniuan amo okipiayaj innemilis ken kineki toTajtsin Dios. Amo okajsikamatiayaj principios bíblicos, ik non, omotekayaj iuan akin amo innamik, otlauanayaj uan okitekitiltiayaj tabaco noso nuez de betel. Harvey okintlajpaloto miakej tokniuan para ma kajsikamatikan ken okitaya Jehová tlen okichijtokaj. Ijkuakon otechpanok tlen achto yonamechtlapouijka.

Sekimej tokniuan tlen okatkaj yolyamankej otetlakamatkej pero oksekimej amo. Tokniuan ompa Taiwán okatkaj kanaj 2,450 pero ijkuak opanok kanaj 20 xiuitl san okatkaj kanaj 900. Sapanoua otechyolkoko ijkuak ijkon opanok. Pero otikmatiayaj Jehová amo keman kinteochiuaskia tla amo kipiaskiaj chipauak innemilis (2 Cor. 7:1). Satepan miakej okikajkej tlen amo kuali okichiuayaj. Jehová okinteochi uan axkan katej kanaj 11,000 tokniuan ompa Taiwán.

Kanaj itech 1980 tokniuan okachi kuali omouikakej iuan Jehová. Ik non, Harvey okachi okinpaleui tokniuan tlen tlajtouaj chino. Ye okinpaleui innamik sekimej tokniuan ma kitekichiuilikan Jehová. Sapanoua oyolpakik ijkuak okitak se akin okimachtiaya opejki kitlatlaujtia Jehová. Ne noijki niyolpaki porque miakej onikinpaleui ma kitekichiuilikan Jehová. Noijki oniyolpakik porque onitlapaleui itech Betel ompa Taiwan iuan se ichpoch iuan se itelpoch akin onikmachti Biblia.

TEYOLKOKO TLEN ONECHPANOK

Nonamik yoixpoliuik. San sekan otikatkaj 59 xiuitl pero okajsik cáncer uan oixpoliuik 1 de enero 2010, okitekichiuili Jehová kanaj 60 xiuitl, sapanoua nikilnamiki. Pero niyolpaki otikinpaleuijkej miakej ma kimatikan tlen kijtoua Biblia itech ome altepemej. Otimomachtijkej ome tlajtoli maski okatka oui uan nonamik okimatiaya ken kijkuilos.

Ijkuak oixpoliuik Harvey, opanok seki xiuitl uan tokniuan tlen pouij itech Cuerpo Gobernante onechiluijkej ma nitlapaleuiti ompa Australia porque yonikpiaya miak xiuitl. Achto onimokuayejyeko: “Nikneki nimokauas Taiwan”. Pero nonamik onechititi nochipa moneki tiaskej kanin techtitlani ialtepe Jehová, ik non, onia Australia. Satepan onikajsikamatki okachi kuali onitetlakamatki.

Nechpaktia nitlajtos iuan akinmej uitsej Betel uan tlajtouaj japonés uan chino.

Axkan nitlapaleuia Betel ompa Australasia lunes hasta viernes uan itlamian semana nitetlapouia iuan tokniuan. Ijkuak uitsej nikan Betel akinmej tlajtouaj chino uan japonés nechpaktia nikinpaleuis ma kixmatikan Betel. Uan san nimochixtok ijkuak kinyolitiskej akinmej yoixpolikej. Harvey nochipa okikauili Jehová ma kiyekana uan nikmatok ye kilnamiktok (Juan 5:28, 29).

^ párr. 14 Axkan ompa Taiwán tlajtouaj chino pero yiuejkika otlajtouayaj japonés. Ik non, itech miakej altepetsitsintin otlajtouayaj japonés.