1. Mittu manchi umimmate silxaanesi garimale horoonsiˈranno gede assasira dandaannori maati?

UMIMMATE silxaane ma garinni laˈˈatto? Mitu labballi galtensanna oosonsa amaxxitannohu budinsa woy insa lossinoonni garinniiti. Awuroppaho heedhannoti Yaaniita yinanni rodoo togo yitino: “Heeˈreemma qooxeessira seenne labballoho woriidirinna borojju gede assine laˈnanni.” Ameerikaho heeˈrannohu Luki yinanni rodii, “Mitu annuwi labballu oosonsara, meyata macciishsha hasiissannokkitanna insa coyiˈrannori kaaˈlannori nookkita rosiissannonsa” yiino. Ikkollana Yihowa labballu umimmate silxaanensa konni garinni horoonsidhara dihasiˈranno. (Maarqoosi 7:13 ledo heewisiisi.) Ikkina mittu manchi dancha maatete umo ikka dandaannohu hiittoonniiti?

2. Maatete umo ikkino manchi maa afa hasiissannosi? Mayira?

² Mittu manchi dancha maatete umo ikkate Yihowa isi ma assara hasiˈrannoro afa hasiissannosi. Qoleno Yihowa umimmate silxaane qixxeessinohu mayiraatiro, hattono roorenkanni Yihowanna Yesuusi lawishsha harunsa dandaanno gara rosa hasiissannosi. Mittu manchi tenne afa hasiissannosihu mayiraati? Yihowa maatete umo ikkitinorira mito geeshshi silxaane uyinonsa daafiraatinna tenne silxaanensa garunni horoonsidhara hasiˈrannohuraati.—Luq. 12:48b.

3. Umi Qorontoosi 11:3 kultannorinni umimmate silxaane daafira maa ronseemmo?

³ Umi Qorontoosi 11:3 nabbawi. Kuni qummeeshshi Yihowa kalqete alamera noo maatesi ma garinni qineessinoro kulanno. Isi baalunkura umo ikkino daafira taalle nookki silxaane noosi. Isi wolootaho mito geeshshita umimmate silxaane uyino; qoleno insa silxaanensa horoonsidhanno gari isi albaanni xaˈmantanno gede assannonsa. (Rom. 14:10; Efe. 3:14, 15) Yihowa  Yesuusa songote umo asse shoomino; qoleno Yesuusi ninke amadanno gari Yihowa albaanni xaˈmamanno gede assannosi. (1 Qor. 15:27) Yihowa minaanni galtesiranna oososira umo ikkanno gede silxaane uyino; qoleno minaanni galtesinna oososi amaxxanno gari Yihowanna Yesuusi albaanni xaˈmamanno gede assannosi.—1 Phe. 3:7.

4. Yihowaranna Yesuusira ma assate silxaane noonsa?

⁴ Yihowa kalqe alamera noo maatera umo ikkino daafira, oososi ma garinni heeˈra hasiissannonsaro seera fushshatenna konne seera harunsinanni gede assate silxaane noosi. (Isa. 33:22) Yesuusino Kiristaanu songora umo ikkino daafira, seera fushshatenna harunsinanni gede assate silxaane noosi.—Gal. 6:2; Qol. 1:18-20.

5. Kiristaancho ikkinohu maatete umira maa assate silxaane noosi? Isi silxaane bikku noote yineemmohu mayiraati?

⁵ Kiristaancho ikkinohu maatete umi Yihowanna Yesuusinte gede maatesira mitto coye murate silxaane noosi. (Rom. 7:2; Efe. 6:4) Ikkirono, silxaanesi bikku noote. Lawishshaho, fushshanno biddishshi Qullaawu Maxaafihu xintu seeri ledo sumuu yaannoha ikka hasiissannosi. (Law. 3:5, 6) Qoleno maatete umo ikkino manchi maatesi miilla ikkitinokkirira biddishsha fushshate silxaane dinosi. (Rom. 14:4) Oososi umonsa dandiite mininni fultanno woyiteno iso ayirrissannoha ikkirono, xaate isi insara umo diˈˈikkino.—Mat. 19:5.

6. Yihowa umimmate silxaane xintinohu mayiraati?

⁶ Yihowa umimmate silxaane xintinohu maatesi baxanno daafiraati. Tini qixxaawo Yihowa eltooti. Umimmate silxaane Yihowa maate keeru nootanna qinaabbinota ikkitanno gede assitino. (1 Qor. 14:33, 40) Umimmate silxaane noosihu ayetiro bande afa hoongoommero Yihowa maate qinaabbinokkitanna hagiirru nookkita ikkitanno. Lawishshaho, mitto coye murannohunna hakkonne coye assinanni gede massagannohu ayetiro afa qarra ikkitanno.

7. Efesooni Sokka 5:25, 28 kultanno garinni, Yihowa minaanni minaama ma garinni gashshara hasiˈranno?

⁷ Maganu xintinoti umimmate silxaane dancha ikkituna, yannankera batinyu meenti minaanninsa kadinonsahu woy gadachinonsahu gede asse hedannohu mayiraati? Kuni ikkinohu batinyu labballi Yihowa maatete fushshino biddishsha dulli asse qooxeessinsa bude harunsanno daafiraati. Qoleno insa uminsa hasatto wonshiˈrate yite minaamuwansa miiccannoha ikkara dandaanno. Lawishshaho, mittu minaanni mannu ayirrisasira woy “labballimmasi” leellishate yee minaamasi kade gashshannoha ikkara dandaanno. Isi ‘Minaamaˈya baxxannoe gede giddeessa didandeemmo; kayinni waajjitannoe gede assa dandeemmo’ yee hedara dandaanno. Konnira ise waajjishiishe annatara dandaanno. * Togoo laonna assooti meentu hasiisannonsa ayirrinye afiˈrannokki gede assanno; hattono Yihowa hasatto ledo sumuu yaannokkiho.—Efesooni Sokka 5:25, 28 nabbawi.

8. Mittu manchi dancha maatete umo ikka dandaannohu hiittoonniiti?

⁸ Mittu manchi umimmate silxaanesi Yihowanna Yesuusi horoonsidhanno garinni horoonsiˈrannoha ikkiro, dancha maatete umo ikka dandaanno. Hanni Yihowanna Yesuusi leellishshinota lame akattanna minaanni minaamasiranna oososira kuri akatta leellisha dandaannohu hiittoonniitiro laˈno.

9. Yihowa isonooto heeshshi assannota leellishinohu hiittoonniiti?

 ⁹ Meessaneeto heeshshi assa. Yihowa taalle noosikki hayyicha ikkirono, soqqamaanosi yitannore macciishshino. (Kal. 18:23, 24, 32) Isi silxaanesi hunda galtannori hedonsa coyidhanno gede fajjino. (1 Mot. 22:19-22) Yihowa guuta ikkirono, ninke guuntete xeˈne noonkere ikkinoommota dideanno. Konnira isi guuta ikkinokkihu isira soqqamanno mannira qinaannonsa gede kaaˈlannonsa. (Far. 113:6, 7) Isinni Qullaawu Maxaafi Yihowa “kaaˈlaancho” ikkinota kulanno. (Far. 27:9; Ibi. 13:6) Moote Daawiti uyinoonnisiha lowo looso loose guda dandiinohu Yihowa isonooto heeshshi asse kaaˈlinosi daafira calla ikkinota coyiˈrino.—2 Sam. 22:36.

10. Yesuusi isonooto heeshshi assannota leellishinohu hiittoonniiti?

¹⁰ Hanni Yesuusi lawishsha laˈno. Isi rosaanosira Mootichanna Rosiisaancho ikkirono, insa lekka hayishshino. Yihowa tini xagge Qullaawu Maxaafi giddo heedhanno gede assinohu mayiraati? Maatete umo ikkitinorinna wolootu konne kaajja lawishsha harunsitara yee ikkinoti dihuluullissannote. Yesuusi umisi togo yiino: “Ani kiˈnera assoommore kiˈneno assitinanni gede lawishsha ikkaˈnera assoommo.” (Yoh. 13:12-17) Yesuusira lowo silxaane noosiha ikkirono, isi soqqammasira dihasiˈrino. Hatteentenni isi wolootaho soqqamino.—Mat. 20:28.

11. Mittu maatete umo ikkino manchi isonooto heeshshi assate daafira Yihowanna Yesuusi lawishshinni maa rosa dandaanno?

¹¹ Ninke maa ronseemmo? Maatete umo ikkinohu isonooto heeshshi assannota duucha doogonni leellisha dandaanno. Lawishshaho, minaamasinna oososi guuntete xeˈne noonsare ikkitinota dideanno. Maatesi miilla coyidhinori isi yaannori ledo sumuu yaannokkiha ikkiro nafa, yitannore macciishshanno. Ameerikaho heedhannoti Maarileyi yinanni rodoo togo yitino: “Mito woyite minaanniˈyanna anera mitu coyi daafira addi addi lao heedhannonke. Ikkirono isi hedoommare xaˈmannoenna mitto coye assara albaanni coyiˈroommare seekke hedanno daafira naadannoetanna ayirrisannoeta afoomma.” Hattono isonooto heeshshi assanno minaanni, mini giddo loonsanniha mannu meyate loosooti yee hedanno loosono loosanno. Tini shota ikka hooggasira dandiitanno. Mayira? Riicheeli yinanni rodoo togo  yitino: “Ani ilamoomma qooxeessira mannu, mittu minaanni sayinna hayishshe woy mine fee minaamasi kaaˈliro, olliichisinna fiixisi, ‘Isi labbaanko?’ yee hedanno. Kuni manni, ‘Iso minaamasi qeeltino’ yee hedanno.” Kiˈne heedhinanni qooxeessirano mannu hatto yee hedannoha ikkiro, Yesuusi rosaanosi lekka hayishshe, mannu borojjootu loosi gede asse hedanno looso loosinota qaagge. Dancha maatete umo ikkino manchi mannu danchaho woy worbaho yaannosi gede assiˈrate daafira ikkikkinni, minaamasinna oososi hagiirsiisate daafira hedanno. Dancha maatete umo ikkino manchi, isonooto heeshshi assano agurranna wolu hiikku akati hasiisannosi?

12. Baxillu Yihowanna Yesuusi maa assitanno gede kakkayisinonsa?

¹² Baxille. Yihowa baalankare assannohu baxillunni kaeeti. (1 Yoh. 4:7, 8) Yihowa Qaalisinna dirijjitesi widoonni ayyaanaamittete hasattonke wonshe baxillisinni towaatannonketa leellishino. Isi baxannonketa anfeemmo gede ninkera hedannonketa leellishanno. Maalaamittete hasiisannonkerena? Yihowa “ninke hagiirsiisate yee baalanka coye halashshe aannonke.” (1 Xim. 6:17) Soˈro loonseemmo woyite seejjannonke; ikkirono baxa diagurannonke. Yihowa baxillunni kae wodo qixxeessinonke. Yesuusino lowo geeshsha baxannonke daafira heeshshosi sayise uyinonke. (Yoh. 3:16; 15:13) Yihowanna Yesuusi insara ammanantinorira noonsa baxille hunara dandaannori mitturino dino.—Yoh. 13:1; Rom. 8:35, 38, 39.

13. Maatete umo ikkino manchi maatesi baxannota leellisha hasiissannosihu mayiraati? (“ Seenne Mule Adhino Manchi Minaamasi Ayirrissannosi Gede Maa Assa Dandaanno?” yitanno saaxineno lai.)

¹³ Ninke maa ronseemmo? Maatete umo ikkino manchi baalankare baxillunni assa hasiissannosi. Hatto assa lowo geya hasiissannohu mayiraati? Soqqamaasinchu Yohaannisi togo yee borreessino: “Laˈˈanni nooha rodoosi [woy maatesi] baxinokkihu illetenni afinokkiha Magano hiitto asse baxa dandaanno?” (1 Yoh. 4:11, 20) Roorenkanni maatesi baxannohunna Yihowanna Yesuusi lawishsha harunsa hasiˈranno manchi maatesira ayyaanaamittetenna  maalaamittete hasiisannonsare wonshanno; hattono baxannonsata affanno gede assanno. (1 Xim. 5:8) Isi oososi qajeelsanno hattono seejjanno. Yihowa ayirranno gede assannorenna maatesira kaaˈlannore assano diaguranno. Hanni maatete umo ikkino manchi kuri coyibba assa dandaanno garanna Yihowanna Yesuusi lawishsha harunsa dandaannohu hiittoonniitiro laˈno.

14. Maatete umo ikkino manchi maatesita ayyaanaamittete hasatto wonshannohu hiittoonniiti?

¹⁴ Maatesira ayyaanaamittetenni hasiisannore wonshanno. Yesuusi Annisi lawishsha harunse harunsaanosi ayyaanaamittetenni dancha gede sagaˈlitanno gede assino. (Mat. 5:3, 6; Maq. 6:34) Hatteente gede maatete umo ikkino manchi maatesita ayyaanaamittete hasatto balaxisiisanno. (Mar. 6:6-9) Isi tenne assannohu, isino ikko maatesi Maganu Qaale nabbabbannonna xiinxallitanno gede, gambooshshe hadhanno gede, dancha duduwo dudubbanno gede hattono Yihowa ledo danchu jaaloomi heeˈrannonsanna jaaloominsa baikki heedhanno gede kaaˈleeti.

15. Maatete umo ikkino manchi maatesi baxannonsata affanno gede assanno doogga giddo mitte hiittenneeti?

¹⁵ Maatesi baxannonsata affanno gede assanno. Yihowa Yesuusa baxannota faajjetenni coyiˈrino. (Mat. 3:17) Yesuusi assinorinninna coyiˈrinorinni harunsaanosi baxannonsata leellishino. Insano iso baxxannosita leellishshino. (Yoh. 15:9, 12, 13; 21:16) Maatete umo ikkino manchi assannorinni, lawishshaho minaamasinna oososi ledo Qullaawa maxaafa xiinxalle insa baxannonsata leellisha dandaanno. Insa baxannonsatanna naadannonsata kula hasiissannosi; hasiisannoha ikkiro mannu albaanni galata hasiissannosi.—Law. 31:28, 29.

16. Maatete umo ikkino manchi wolere maa assa hasiissannosi? Quwa saˈˈannokki gede qoropha dandaannohu hiittoonniiti?

¹⁶ Maatesira maalaamittete hasiisannonsare wonshanno. Yihowa Israeele hajajama gibbeenna qorichishanni noonsa yannara nafa maalaamittete hasiisannonsare oye towaatinonsa. (Mar. 2:7; 29:5) Xaa yannara ninkerano maalaamittete hasiisannonkere aannonke. (Mat. 6:31-33; 7:11) Yesuusino harunsannosi mannira sagale itisino. (Mat. 14:17-20) Isi dhiwantinoreno hursino. (Mat. 4:24) Maatete umo ikkino manchi Yihowa hagiirsiisate maatesira maalaamittete hasiisannore wonsha hasiissannosi. Ikkirono quwa saˈˈa dihasiissannosi. Maatesira maalaamittete hasiisannonsare wonshate yee loosanno loosi, ayyaanaamittete hasiisannonsare wonshate yaanna hooganno gede assasira wodha dihasiissannosi.

17. Yihowanna Yesuusi qajeelsitannonkehunna seejjitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁷ Qajeelsanno. Yihowa ninke kaaˈla hasiˈranno daafira qajeelsannonke hattono seejjannonke. (Ibi. 12:7-9) Annisi gede Yesuusino harunsaanosi baxillunni qajeelsannonsa. (Yoh. 15: 14, 15) Isi shaqqillunni kayinni kaajjishe amaalanno. (Mat. 20:24-28) Isi guuntete xeˈne noonkere ikkinoommotanna duucha woyite soˈneemmota afino.—Mat. 26:41.

18. Maatete umo ikkino manchi deannokki coyi maati?

¹⁸ Yihowanna Yesuusi lawishsha harunsannohu maatete umo ikkino manchi maatesi guuntete xeˈne noonsare ikkitinota dideanno. Isi minaamasiranna oososira ‘aaraawe dihanqanno.’ (Efe. 4:31; Qol. 3:19) Hatteentenni isino guuta ikkinokkita qaage, Galatiyu Sokka 6:1 yitanno garinni “shaqqillunni” seejjannonsa. Yesuusi gede lawishsha ikke rosiisa baalantenni roortino doogo ikkitinota wodanchanno.—1 Phe. 2:21.

19-20. Maatete umo ikkino manchi mitto coye dooranno woyite Yihowanna Yesuusi lawishsha harunsa dandaannohu hiittoonniiti?

¹⁹ Maatesi kaaˈlannore assanno. Yihowa woloota kaaˈlannore assanno. Lawishshaho isi heeshsho uyinonkehu ninke heeˈne hagiidhinammora yeeti ikkinnina umisi horora yee diˈˈikkino. Hattono cubbonke diwate Beettosi aannonke gede giddeessinosihu dino. Isi Beettosi kakkalo asse uyinonkehu umisi fajjonniiti. Yesuusi assinorino roore anga woloota kaaˈlannoreeti. (Rom. 15:3) Lawishshaho, isi fooliishsho hasiisse noosi yannara nafa fooliishshiˈra agure lowo manna rosiisino.—Maq. 6:31-34.

²⁰ Dancha maatete umo ikkino manchi, assa hasiissannosihu shota ikkinokki coyi giddo mittu maatesira woyyannore doora ikkitinota afino; isi konne qeechasi mulluri gede asse dilaˈˈanno. Konnira mitto coye heeshshi gotti asse hedikkinni woy muddame diassanno. Hatteentenni Yihowa biddishsha harunsanno. * (Law. 2:6, 7) Konni garinni umosi ikkikkinni woloota kaaˈlannore hedanno.—Fil. 2:4.

21. Aananno birxichira mayi daafira xiinxallineemmo?

²¹ Yihowa maatete umo ikkitinorira shota ikkinokki looso uyinonsa; konne looso loossanno gari Yihowa albaanni xaˈmantanno gede assannonsa. Mittu minaanni Yihowanna Yesuusi lawishsha harunsannoha ikkiro kayinni, dancha maatete umo ikka dandaanno. Minaamasino assa hasiissannosere assituro maatensa hagiirru noota ikkitanno. Minaama umimmate silxaane ma garinni laˈˈa hasiissannose? Isera qarra ikkasera dandaannori maati? Aananno birxichira kuri xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo.