Ir al contenido

Ir al índice

TLAMACHTILI 7

Tlanauatili tlen eltok ipan tlanechikoli

Tlanauatili tlen eltok ipan tlanechikoli

“Cristo kipia tlanauatili ika iteopa [o itlanechikol], kineki kiijtos nochi tojuantij tlen tijneltokaj. Uan Cristo motemaktilik para elis totemakixtijka” (EFES. 5:23).

UIKATL 137 Tosiuaikniuaj kuali tlaneltokaj

TLEN MOIXTOMAS *

1. ¿Tlake techpaleuijtok sansejko ma tiitstokaj ipan toTeotsij itlanechikol?

TLAUEL tiyolpakij pampa tiitstokej ipan toTeotsij itlanechikol. Kiampa tijyolmatij pampa nochi toikniuaj kichiuaj kampeka kitlepanitasej nopa tlanauatili tlen Jehová kitlalijtok, yeka sansejko tiitstokej uan ika tlaseuilistli. Uan nojua tlauel techpaleuia tiitstosej sansejko kema tijkuamachiliaj kenke moneki tijkauasej ma techyakanakaj.

2. ¿Tlake tlajtlanili tijnankilisej ipan ni tlamachtili?

2 Ipan ni tlamachtili tikitasej ajkia kipia tlanauatili ipan tlanechikoli. Uan nojkia tijnankilisej ni tlajtlanili: ¿Tlake tekitl kipiaj tosiuaikniuaj ipan tlanechikoli? ¿Kinyakanaj toikniuaj nochi tosiuaikniuaj? ¿Kipiaj sanse tlanauatili se ueuejtlakatl ika toikniuaj uan se katli kinyakana ichampoyouaj? Achtoui ma tikitakaj tlake tekitl kipiaj tosiuaikniuaj ipan tlanechikoli uan kenijkatsa kinamiki tikinitasej.

¿KENIJKATSA KINAMIKI TIKINITASEJ TOSIUAIKNIUAJ?

3. ¿Tlake techpaleuis nojua tlauel tijpatiitasej tlen kichiuaj tosiuaikniuaj?

3 Tlauel tikintlaskamatiliaj tosiuaikniuaj pampa kuali kinmokuitlauiaj ininchampoyouaj, tlajtolmoyauaj uan kinpaleuiaj toikniuaj ipan tlanechikoli. Uan nojua tlauel tikinpatiitaj kema tikitaj kenijkatsa Jehová uan Jesús kinitaj, uan nojkia kenijkatsa kinitak apóstol Pablo.

4. ¿Kenijkatsa Biblia kinextia Jehová kinpatiita tlakamej uan siuamej?

4 Biblia kiijtoua Jehová kinpatiita tlakamej uan siuamej. Se neskayotl, ipan achtoui siglo Jehová kinmakak itonal tlakamej uan siuamej, uan kiampa uelkej kichiuaj uejueyi tlamantli, kej kamanaltisej ipan miak tlajtoli (Hech. 2:1-4, 15-18). ToTeotsij nojkia kintlapejpenijtok tlakamej uan siuamej ma tlanauatikaj iuaya Cristo ipan iluikak (Gál. 3:26-29). Uan kinkauas ma itstokaj nochipa ipan Tlaltipaktli tlakamej uan siuamej (Apoc. 7:9, 10, 13-15). Nojkia, Jesús kinnauatik tlakamej uan siuamej ma kimoyauakaj nopa kuali tlamachtili (Mat. 28:19, 20, TNM). Se neskayotl, ipan amochtli Hechos kamanalti tlen Priscila, se Cristo itokilijkaj. Ya uan iueue Áquila kipaleuijkej Apolos, se katli tlauel momachtijtoya, ma kikuamachili tlen melauak tlamachtia toTeotsij iTlajtol (Hech. 18:24-26).

5. Kej kiijtoua Lucas 10:38, 39, 42, ¿kenijkatsa Jesús kinitayaya siuamej?

5 Jesús kintlepanitayaya siuamej. Ya amo eliyaya kej fariseos pampa inijuantij amo kinpatiitayayaj siuamej, amo kamanaltiyayaj ininuaya kampa miakej itstoyaj yon kinixtomiliyayaj toTeotsij iTlajtol. Jesús amo kiampa kichijki, ya kinixtomiliyaya tlamachtili tlen ouij, tlakamej uan siuamej (xijpoua Lucas 10:38, 39, 42). * Nojkia, miakej siuamej tlajtolmoyajkej iuaya (Luc. 8:1-3). Uan kiniljuik se keskij siuamej ma kiniljuitij iapóstoles ya moyolkuitoya (Juan 20:16-18).

6. ¿Kenijkatsa kinextik Pablo kintlepanitayaya siuamej?

6 Pablo kiiljuik Timoteo ma kintlepanita siuamej. Ya kiiljuik: “Xikinkamaui siuamej tlen tenamej keja eliskiaj monanauaj uan chikajsiuamej keja eliskiaj mosiuaikniuaj”. Kiampa Timoteo kinextiskia kintlepanita (1 Tim. 5:1, 2). Maske Pablo kipaleuik Timoteo kuali ma tlaneltoka, ya kiijtok inana uan iueyinana kipaleuijkej ma kikuamachili “nopa tlajkuiloli tlen tlatsejtseloltik” (2 Tim. 1:5; 3:14, 15). Uan kema kintlajkuiljuilik toikniuaj tlen Roma, nojkia kintokaxtik se keskij tosiuaikniuaj. Ya kiitayaya nochi tlen kichiuayayaj, yeka kiijtok tlauel kipatiitayaya ininteki (Rom. 16:1-4, 6, 12; Filip. 4:3).

7. ¿Tlake tlajtlanili tijnankilisej?

7 Kej tikitstokej, Biblia amo kiijtoua tosiuaikniuaj amo ininpati. Inijuantij tlauel tlapaleuiaj ipan tlanechikoli pampa tlauel teikneliaj uan temakaj tlen kipiaj, uan ueuejtlakamej tlauel kinpatiitaj pampa tlapaleuiaj sansejko ma tiitstokaj uan ika tlaseuilistli. Nama, ma tijnankilikaj se keski tlajtlanili: ¿Kenke kemantika Jehová kiniljuia tosiuaikniuaj moneki motsontsakuasej? ¿Kineki kiijtos ueuejtlakamej uan tlapaleuianij moneki kinyakanasej nochi tosiuaikniuaj?

¿KINYAKANAJ TOIKNIUAJ NOCHI TOSIUAIKNIUAJ?

8. Kej kiijtoua Efesios 5:23, ¿kinyakanaj toikniuaj nochi tosiuaikniuaj?

8 Amo, pampa san Cristo kinyakana nochi tosiuaikniuaj ipan tlanechikoli (xijpoua Efesios 5:23). Maske se tetaj kinamiki kinyakanas ichampoyouaj, itelpoka katli moatsonpoliuiltijtok amo uelis kiyakanas inana (Efes. 6:1, 2). Uan ipan tlanechikoli ueuejtlakamej san kipiaj se kentsi tlanauatili kema kinyakanaj toikniuaj (1 Tes. 5:12; Heb. 13:17). ¿Uan tlake moneki kichiuas se tosiuaikni katli amo monamiktijtok uan ayokmo itstok ininuaya itatauaj? Ya nojua moneki kintlepanitas maske ayokmo kiyakanaj, uan nojkia moneki kintlepanitas ueuejtlakamej. Maske tosiuaikniuaj moneki kiampa kichijtosej, kimatij ipan tlanechikoli san Jesús tlayakana.

Katli amo mosenkajtokej uan ayokmo itstokej ininuaya inintatauaj, kikauaj Jesús ma kinyakana. (Xikita párrafo 8).

9. ¿Kenke kemantika tosiuaikniuaj moneki motsontsakuasej?

9 Jehová kintekimakatok tlakamej ma kiyakanakaj tlanechikoli uan ma tlamachtikaj, uan amo tosiuaikniuaj (1 Tim. 2:12). ¿Kenke? Pampa ya kitlapejpenik Jesús ma kinyakana tlakamej uan kiampa kiyakanasej tlanechikoli kej kinamiki. Jehová kiijtojtok se tosiuaikni moneki motsontsakuas tlaj kichiuas se tekitl katli san kinamiki kichiuas se tlakatl (1 Cor. 11:4-7). * Kema kiampa kichiua amo kiijtosneki Jehová amo kipatiita, kichiua pampa kiampa kinextia kitlepanita katli kiyakana. Nama, ma tijnankilikaj ni tlajtlanili: ¿Keski tlanauatili kipiaj tlakamej katli kinyakanaj ininchampoyouaj uan ueuejtlakamej?

TLANAUATILI TLEN KIPIA SE TLAKATL UAN UEUEJTLAKAMEJ

10. ¿Kenke se ueuejtlakatl ueliskia moiljuis kitlalis se keski tlanauatili ipan tlanechikoli?

10 Ueuejtlakamej kiikneliaj Cristo uan nojkia kinikneliaj toTeotsij itekipanojkauaj, katli Jehová uan iKone kiniljuijtok ma kinmokuitlauikaj (Juan 21:15-17). Se ueuejtlakatl uelis moiljuis eli kejuak inintata toikniuaj, uan kiijtos: “Tlaj se katli kinyakana ichampoyouaj kitlalia tlanauatili uan kiampa kinmokuitlauia ichampoyouaj, se ueuejtlakatl uelis kitlalis se keski tlanauatili uan kiampa kinmokuitlauis toikniuaj”. Uan nojkia uelis kiampa panos tlaj se keskij toikniuaj kiniljuiaj ueuejtlakamej ma kiniljuikaj tlake moneki kichiuasej kema kitlapejpeniaj se tlamantli. Ma timotlatsintokikaj: ¿Kipiaj sanse tlanauatili ueuejtlakamej uan katli kinyakanaj ininchampoyouaj?

Ueuejtlakamej kinpaleuiaj toikniuaj kuali ma tlaneltokakaj uan kuali ma kiyolmatikaj. Jehová kintekimakatok ma kikixtikaj se akajya tlen tlanechikoli katli amo moyolkuepa. (Xikita párrafos 11, 12).

11. ¿Tlake tlamantli tlen kichiua se tlakatl katli kinyakana ichampoyouaj nojkia kichiuaj ueuejtlakamej?

11 Pablo kiijtok nopa tlanauatili tlen kipia se tlakatl katli kinyakana ichampoyouaj uan nopa tlanauatili tlen kipia se ueuejtlakatl eli kejuak sanse (1 Tim. 3:4, 5). Se neskayotl, Jehová kineki nochi ichampoyouaj se tlakatl ma kitlepanitakaj pampa ya kinyakana, uan nojkia kineki nochi toikniuaj ma kintlepanitakaj ueuejtlakamej (Col. 3:20). Jehová nojkia kineki se tlakatl ma kiita tlaj ichampoyouaj kuali tlaneltokaj uan kuali kiyolmatij, uan ueuejtlakamej nojkia moneki kiitasej tlaj toikniuaj kuali tlaneltokaj. Inijuantij nojkia moneki kinpaleuisej toikniuaj kema monekis, kej kichiua se tlakatl katli kuali kinyakana ichampoyouaj (Sant. 2:15-17). Nojkia, Jehová kineki tlakamej uan ueuejtlakamej ma kinpaleuikaj sekinok kineltokasej toTeotsij itlanauatiljuaj uan amo ma kichiuakaj sekinok tlamantli tlen amo “ijkuilijtok ipan iTlajtol toTeko” (1 Cor. 4:6).

Jehová kimakatok se tlakatl tlanauatili, kiampa kinyakanas ichampoyouaj. Katli kitlepanita isiua achtoui kamanalti iuaya kema kitlapejpenia se tlamantli. (Xikita párrafo 13).

12, 13. Kej kiijtoua Romanos 7:2, ¿tlake tlamantli amo sanse kichiuaj ueuejtlakamej uan katli kinyakanaj ininchampoyouaj?

12 Nopa tlanauatili tlen kipia se ueuejtlakatl amo eli sanse ika nopa tlanauatili tlen kipia se tlakatl katli kinyakana ichampoyouaj. Se neskayotl, Jehová kintekimakatok ueuejtlakamej ma tetlajtolsenkauakaj uan ma kikixtikaj tlen tlanechikoli se akajya katli amo moyolkueptok (1 Cor. 5:11-13).

13 Jehová kintekimakatok tlakamej ma kichiuakaj se keski tlamantli tlen ueuejtlakamej amo uelij kichiuaj. Se tlakatl uelis kitlalis se keski tlanauatili ichaj uan kiitas tlaj nelia mochiua (xijpoua Romanos 7:2). Nojkia kipia tlanauatili kiniljuis ikoneuaj tlake hora moneki asisej ininchaj, uan uelis kintlajtolmakas tlaj amo tlaneltokaj (Efes. 6:1). Maske ueliskia kichiuas, achtoui moneki kamanaltis iuaya isiua pampa elij “keja san se inintlakayo” (Mat. 19:6). *

XIJTLEPANITA JESÚS, KATLI KIYAKANA TLANECHIKOLI

Jesús kiyakana tlanechikoli pampa Jehová kitekimakatok. (Xikita párrafo 14).

14. 1) Kej kiijtoua Marcos 10:45, ¿kenke Jehová kitekimakak Jesús ma kiyakana tlanechikoli? 2) ¿Tlake tekitl kipiaj Katli kinyakanaj Jehová itlajtoltemakauaj? (Xikita recuadro “ Tekitl tlen kipiaj Katli kinyakanaj Jehová itlajtoltemakauaj”).

14 Ika nopa tlaxtlauili, Jehová kiixtlajki ininnemilis nochi itekipanojkauaj uan nochi maseualmej katli tlaneltokasej ipan Jesús imikilis (xijpoua Marcos 10:45; Hech. 20:28; 1 Cor. 15:21, 22). Jehová kitekimakak Jesús ma kiyakana tlanechikoli pampa temaktilik inemilis. Yeka, Jesús uelis kiijtos tlake kinamiki kichiuasej maseualmej, tlakamej ininuaya ininchampoyouaj uan nochi toikniuaj, uan nojkia moneki kiitas ma mochiua tlen ya kiijtoua (Gál. 6:2). Maske techmaka se keski tlanauatili, nojkia techmaka tlen techpaleuis kuali ma titlaneltokakaj uan techmokuitlauia (Efes. 5:29).

15, 16. ¿Tlake tijyekoua tlen kiijtouaj toikniuaj Marley uan Benjamín?

15 Kema tosiuaikniuaj kichiuaj tlen kiniljuiaj katli kiyakanaj tlanechikoli, kinextiaj kitlepanitaj nopa tlanauatili tlen Cristo kipia. Se tosiuaikni tlen Estados Unidos katli itoka Marley, kiijtoua: “Tlauel nijpatiita nopa tekitl tlen nijpixtok ika noueue uan nojkia nopa tekitl tlen nijpia ipan tlanechikoli. Nijmati nojua moneki nijchiuas kampeka nikitas kej kinamiki nopa tlanauatili tlen Jehová kitlalijtok. Noueue uan toikniuaj nochipa nechtlepanitaj uan kinextiaj kipatiitaj tlen nijchiua, yeka amo ouij nijmati nitlaneltokas”. Uelis miakej tosiuaikniuaj nojkia kiampa moiljuiaj.

16 Toikniuaj kinextiaj kitlepanitaj nopa tlanauatili tlen kipiaj kema kintlepanitaj uan kinpatiitaj tosiuaikniuaj. Benjamín tlen eua Inglaterra, kiijtoua: “Nijyekojtok miak tlamantli kema tosiuaikniuaj tlanankiliaj ipan tlanechikoli, nojkia kema kiijtouaj kenijkatsa momachtiaj, tlajtolmoyauaj uan tlamachtiaj. Inijuantij kichiuaj se kuali tekitl”.

17. ¿Kenke kinamiki tijtlepanitasej nopa tlanauatili tlen Jehová kitlalijtok?

17 Kema nochi toikniuaj, tosiuaikniuaj, tlakamej katli kinyakanaj ininchampoyouaj uan ueuejtlakamej kikuamachiliaj uan kitlepanitaj nopa tlanauatili tlen Jehová kitlalijtok, kinpaleuia ma itstokaj ika tlaseuilistli ipan tlanechikoli. Nojkia, kiueyichiuaj Jehová katli tlauel teiknelia (Sal. 150:6).

UIKATL 123 Ma tijchiuakaj tlen Jehová kineki

^ párr. 5 ¿Tlake tekitl kipiaj tosiuaikniuaj ipan tlanechikoli? ¿Kinyakanaj toikniuaj nochi tosiuaikniuaj? ¿Kipiaj sanse tlanauatili se ueuejtlakatl uan se katli kinyakana ichampoyouaj? Ipan ni tlamachtili tikitasej kenijkatsa kinankilia Biblia.

^ párr. 5 Xikita nopa tlamachtili “Ma tikinpatiitakaj tosiuaikniuaj” ipan Tlen Tematiltia, septiembre, 2020, párrafo 6.

^ párr. 13 Xikita nopa tlamachtili “Xijtlepanita tlen kichiuaj toikniuaj ipan tlanechikoli” ipan Tlen Tematiltia, agosto, 2020, párrafos 17-19, kampa kiijtoua ajkia kinamiki kiijtos tlake tlanechikoli yasej.

^ párr. 64 Ipan La Atalaya, julio 15, 2013, iamayo 20-25, kiixtoma tlake tekitl kipiaj Katli kinyakanaj Jehová itlajtoltemakauaj.