1. Yihowa maate mittimma noota ikkitanno gede assinohu mittu coyi maati?

YIHOWA maate miilla ikkanke lowo geeshsha hagiirsiissannonke. Maatenke keerunna mittimma noota ikkitinohu mayiraati? Mittu korkaati ninke baalunku Yihowa qixxeessinota umimmate silxaane ayirrinseemmo daafiraati. Umimmate silxaane seekkine wodanchinummo kiiro mittimmanke lexxitanni hadhanno.

2. Konni birxichira hiikkuri xaˈmuwa hasaambeemmo?

² Konni birxichira songote giddo silxaane noonsari ayeootiro ronseemmo. Qoleno aante noo xaˈmuwara dawaro afiˈneemmo: Songote giddo meya roduuwi qeechi maati? Mittu mittunku labbaa rodii mitte mittente meya rodoora umo ikkinoni? Songote cimeeyyera noonsa silxaane mittu minaanni minaamasiranna oososira noosi silxaane ledo mittu gariteni? Hanni balanxe meya roduuwa ma garinni laˈˈa hasiissannonkero hasaambo.

3. Meya roduuwinke loosanno loosira roore insa galatate kaaˈlannonkeri maati?

³ Maatensa towaatate, dancha duduwo duduwatenna songo kaaˈlate jawaate loosanni noore meya roduuwanke galanteemmonsa. Yihowanna Yesuusi meya roduuwanke ma garinni laˈannoro xiinxallanke insa roore galanteemmonsa gede assitannonke. Phaawuloosira meentoho noosi lao xiinxallankeno kaaˈlitannonke.

4. Qullaawu Maxaafi Yihowa meentono labballono taashshe laˈˈannota leellishannohu hiittoonniiti?

 ⁴ Qullaawu Maxaafi Yihowa meentono labballono taashshe laˈˈannota kulanno. Lawishshaho umi xibbi diro Yihowa qullaawa ayyaana labballoho calla ikkikkinni meentohono uyino; kuni ayyaani maalale loossanno gede lawishshaho, addi addi afoo coyidhanno gede assinonsa. (Soq. 2:1-4, 15-18) Meentuno labballuno iima Kiristoosi ledo gashshate qullaawu ayyaaninni buurantino. (Gal. 3:26-29) Qoleno meentuno labballuno uullate aana hegere heeshsho afidhanno. (Aju. 7:9, 10, 13-15) Hattono meentohono labballohono dancha duduwo duduwatenna rosiisate looso uyinoonni. (Mat. 28:19, 20) Isinni Soqqamaasinete Loosi maxaafi, Phirisqilla yinanni rodoo minaannise Aqiila ledo lowo roso rosinohu Aphiloosi yinanni manchi halaale seekke huwatanno gede kaaˈlitinota kulanno.—Soq. 18:24-26.

5. Luqaasi 10:38, 39, 42 Yesuusira meentoho noosi lao leellishshannohu hiittoonniiti?

⁵ Yesuusi meento ayirrisino. Isi Farisootu gede meento woffi asse dilaino; insa meentu ledo Qullaawa Borrore hasaabbannota agurina meentu ledo hasaabbanna mannu laˈˈansara nafa dihasidhanno. Yesuusi kayinni lowo geeshsha hasiisannoha ayyaanaamittete coye rosaanosi ledo hasaawi woyite meentuno no. * (Luqaasi 10:38, 39, 42 nabbawi.) Qoleno isi meentu ledosi haˈre sabbakanno gede assino. (Luq. 8:1-3) Hattono Yesuusi reyotenni kainota soqqamaasinesira kultanno gede meento soyino.—Yoh. 20:16-18.

6. Soqqamaasinchu Phaawuloosi meento ayirrisannota leellishinohu hiittoonniiti?

⁶ Soqqamaasinchu Phaawuloosi Ximootewoosi meento ayirrisanno gede amaalinosi. Phaawuloosi, “Meyaa geerra, amuuwu gede assite hedi, aja meento, roduuwu gede assite . . . hedi” yiinosi. (1 Xim. 5:1, 2) Phaawuloosi Ximootewoosi ayyaanaamittetenni lophanno gede lowore kaaˈlino; kayinni Ximootewoosira umo “Qullaawa Borro” rosiisinosiri amasinna ahaahesi ikkinota kulino. (2 Xim. 1:5; 3:14, 15) Phaawuloosi Roomu Sokka borreessi woyite meya roduuwa suˈmansa gane keere soyinonsa. Isi insa loosanno looso huwatinoha calla ikkikkinni Kiristaana ikke soqqamanno soqqanshora galatinonsa.—Rom. 16:1-4, 6, 12; Fil. 4:3.

7. Konninni aanchine hiittee xaˈmo laˈneemmo?

⁷ Aleenni laˈnummonte gede, meentu labballoho woriidireeti yine hendanni gede assitannoti Qullaawa Borro hedo dino. Baxillenna shaqqille leellishannori meya roduuwinke songote lowo atooteeti; cimeeyye, meya roduuwi songote giddo keerunna mittimma heedhanno gede kaaˈlannota addaxxitanno. Ikkirono dawaro afiˈra hasiissannonke xaˈmuwa no. Lawishshaho, Yihowa mite yannara meya roduuwi umo gugguˈlanno gede kulinohu mayiraati? Songote cimeeyyenna songote soqqamaano ikkite shoomantannori labballo calla ikkansa, songote giddo mittu mittunku labbaa rodii mitte mittente rodoora umo ikkinota leellishshannoni?

8. Efesooni Sokka 5:23 kultanno garinni mittu mittunku rodii mitte mittente rodoora umo ikkinoni? Xawisi.

⁸ Haranchunni, diˈˈikkino! Mittu rodii songote giddo noori meya roduuwira baalaho umo diˈˈikkino; baalunkura umu Kiristoosiiti. (Efesooni Sokka 5:23 nabbawi.) Maatete giddo minaamara umu minaannaseeti. Cuuamino beetti amasira umo diˈˈikkino. (Efe. 6:1, 2) Songote giddono cimeeyye  meentono ikko labballu roduuwira noonsa silxaane bikkunnite. (1 Tes. 5:12; Ibi. 13:17) Mine assiˈrinokkiri meya roduuwi anninsanna amansa ledo heeˈrannokkiha ikkiro nafa, annansanna amansa hattono songote cimeeyye ayirrisanno. Ikkirono songote giddo noohu wolu labballinte gede insa umino Yesuusa callaati.

9. Meya roduuwi mite yannara umo gugguˈla hasiissannonsahu mayiraati?

⁹ Ikkirono, Yihowa songo rosiisatenna massagate labballo shoominoti egennantinote; isi tenne silxaane meentoho diuyino. (1 Xim. 2:12) Mayira? Yihowa songo dancha gede qinaabbinota ikkitanno gede labballohono umo asse Yesuusa shoomino. Mitte rodoo labbaa rodii loosannore loosa hasiissannose woyite, Yihowa ise umo gugguˈlitara hajajino. * (1 Qor. 11:4-7) Yihowa meya roduuwi togo assanno gede hajajinohu insa ajishe laˈˈanno daafira ikkikkinni insa umimmate silxaane ayirrisannota leellishanno gedeeti. Hanni tenne wodanaho wodhine, aante noo xaˈmo laˈno: Maatete umo ikkitinoriranna songote cimeeyyera noonsa silxaane mageeshshite?

10. Mittu songote cimeessi mito woyite songote seera fushshara kaˈˈanno gede assannosiri maa ikkara dandaanno?

¹⁰ Songote cimeeyye Kiristoosa hattono Yihowanna Yesuusi towaattanno gede eeggo uyitinonsa geˈreewo baxxanno. (Yoh. 21:15-17) Mittu songote cimeessi insara hedannonsa daafira songote giddo noorira anna ikkinohu gede asse hedara dandaanno. Isi, maatete umo ikkino manchi maatesi agarate seera fushsha dandaannonte gede, songote cimeessino  Maganu geˈreewo agarate seera fushsha dandaanno yee hedannoha ikkara dandaanno. Mitu roduuwi mito coye songote cimeeyye doortannonsa gede xaˈmidhanno; tini cimeeyye songote giddo ayyaanaamittete umo ikkitinohu gede assite heddanno gede assitansara dandiitanno. Ikkina maatete umo ikkitinoriranna songote cimeeyyera noonsa silxaane mittu gariteni?

11. Maatete umo ikkitinoriranna songote cimeeyyera noonsa silxaane mitto assannori maati?

¹¹ Soqqamaasinchu Phaawuloosi maatete umo ikkino manchiranna songote cimeessira noonsa silxaane mitto assannori noota coyiˈrino. (1 Xim. 3:4, 5) Lawishshaho Yihowa, maatete miilla maatete umo ikkinohura hajajantara hasiˈranno. (Qol. 3:20) Hatteente gede songote giddo noorino cimeeyyete hajajantara hasiˈranno. Yihowa, maatete umo ikkitinorinna songote cimeeyye, insa hunda noore ayyaanaamittetenni towaattansara hasiˈranno. Qoleno maatete umo ikkitinorinna songote cimeeyye insa hunda noorira baxille leellisha hasiissannonsa. Dancha maatete umo ikkino manchi assannonte gede, songote cimeeyyeno qarru iillannonsa woyite songote giddo noore kaaˈla hasiissannonsa. (Yai. 2:15-17) Qoleno Yihowa, maatete umo ikkitinorinna songote cimeeyye insa hunda  noori Yihowa biddishshira hajajantanno gede kaaˈlitansara hasiˈranno; hattono insa Qullaawu Maxaafi giddo “borreessine worroonnihunni” saˈˈa dihasiissannonsa.—1 Qor. 4:6.

12-13. Roomu Sokka 7:2 kultanno garinni maatete umo ikkino manchiranna songote cimeessira noosi silxaane babbaxxitannohu hiittoonniiti?

¹² Ikkirono songote cimeessiranna maatete umo ikkino manchira noonsa silxaane lowo geya babbaxxitanno. Lawishshaho Yihowa cimeeyye daanyoota asse shoomino; isi insara cubbo loose maaro eannokki mancho songote giddonni bohate qeecha uyinonsa.—1 Qor. 5:11-13.

¹³ Yihowa maatete umo ikkitinorira kayinni songote cimeeyyera uyinokki silxaane uyinonsa. Lawishshaho maatete umo ikkino manchi maatesira seera fushshatenna hakkonne seera wonshitanno gede assate silxaane noosi. (Roomu Sokka 7:2 nabbawi.) Lawishshaho maatete umo ikkino manchi oososi hashsha qaera higa hasiissannonsahu hiitte saateraatiro murate qoosso noosi. Qoleno konni seerira hajajama hoogguro seejjate silxaane noosi. (Efe. 6:1) Ikkirono baxillu noosihu maatete umo ikkino manchi minaamasi ledo “mitto biso” ikkino daafira maatesira mitto coye murara albaanni ise ledo amaalamanno. *—Mat. 19:6.

14. (a) Maarqoosi 10:45 kultannori, Yihowa Yesuusa songote umo asse doorasi garankolla yineemmo gede assannonkehu mayiraati? (b) Aliidi bisira noosi qeechi maati? (“ Aliidi Bisira Noosi Qeecha” yitanno saaxine lai.)

¹⁴ Yihowa wodote kakkalonni songote giddo nooha mitto mittonka woxxino. (Maarqoosi 10:45 nabbawi; 1 Qor. 15:21, 22; 1 Phe. 1:19)  Hakko daafira, heeshshosi kakkalo asse uyinoha Yesuusa songote umo asse shoomasi garankolla. Yesuusi ninke baalunkura umo ikkino daafira, mittu mittunku, maatenna songo woˈma harunsitanno seera fushshatenna wonshitanno gede assate silxaane noosi. (Gal. 6:2) Ikkirono Yesuusi seera fushshatenni sainore assanno. Isi ninke mittu mittunku ayyaanaamittete sagale sagaˈlineemmo gede assannonke hattono baxannonke.—Efe. 5:29.

15-16. Maarliyinna Benjaamiini yinanni roduuwi coyiˈrinorinni maa rosootto?

¹⁵ Meya roduuwi Kiristoosi insa towaattanno gede shoominori labballu roduuwi uyitannonsa biddishsha harunse iso ayirrisannota leellishanno. Ameerikaho heedhannoti Maarliyi yinanni rodoo coyidhinori batinyu meya roduuwira noonsa lao leellishanno. Ise togo yitino: “Minaamanna songote miila ikkaˈyanni afiˈroomma qeecha lowo geeshsha naadeemma. Yihowa qixxeessinote umimmate silxaanera gara ikkitino lao heedhannoe gede woˈmanka woyite sharrameemma. Minaanniˈyanna songote giddo noo roduuwi ayirrissannoenna asseemmarira galattannoe daafira umimmate silxaane ayirrisa qarra diˈˈikkitannoe.”

¹⁶ Labballu roduuwino meya roduuwa ayirrisse umimmate silxaane maatiro wodanchitinota leellishshanno. Ingilaandete heeˈrannohu Benjaamiini yinanni rodii togo yiino: “Meya roduuwi gambooshunniwa qolanno dawaronni, hattono seekke xiinxallatenna soqqanshotenni dancha guma afiˈrate daafira coyiˈrannorinni lowore rosoommo. Insa assannori lowore kaaˈlanno yee hedeemmo.”

17. Yihowa qixxeessinota umimmate silxaane ayirrisa hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁷ Songote giddo noori baalu yaano labballuno meentuno, maatete umo ikkitinorino songote cimeeyyeno umimmate silxaane wodanchitannohanna ayirrissannoha ikkiro songo keeru woˈminota ikkitanno. Tini baalunkunni roore baxillaanchu iimi Anninke Yihowa ayirranno gede assitanno.—Far. 150:6.