Yani kulokufunako

Yani kulokucuketfwe

SIHLOKO LESIFUNDVWAKO 7

Ligunya Labadzala Labanalo Ebandleni

Ligunya Labadzala Labanalo Ebandleni

‘Khristu uyinhloko yelibandla, futsi ungumsindzisi walomtimba.’—EF. 5:23.

INGOMA 137 Bodzadze Labetsembekile LabangemaKhristu

LOKUTAWUCOCWA NGAKO KULESIHLOKO *

1. Ngusiphi lesinye sizatfu lesenta umndeni waJehova ube nebunye?

SIYAKUJABULELA kuba yincenye yemndeni waJehova. Kungani sinekuthula futsi sinebunye? Lesinye sizatfu kutsi siyatimisela kuhlonipha lilungiselelo lebunhloko Jehova lasinike lona. Ecinisweni, nasilicondza kahle lilungiselelo lebunhloko siba nebunye.

2. Ngumiphi imibuto lesitawucoca ngayo kulesihloko?

2 Kulesihloko, sitawucoca ngekutsi bobani labaneligunya ebandleni. Sitawuphindze siphendvule lemibuto lelandzelako: Ngumuphi umsebenti bodzadze labanawo? Kuliciniso yini kutsi bonkhe bazalwane batinhloko tabo bonkhe bodzadze? Labadzala belibandla baneligunya lelifanako yini kubazalwane nabodzadze ebandleni nalelo inhloko yemndeni lenalo kumfati wayo nebantfwana? Ase sicale sicoce ngekutsi kufanele sibaphatse njani bodzadze.

KUFANELE SIBAPHATSE NJANI BODZADZE?

3. Yini lengasisita kutsi siwutsatse njengalobalulekile umsebenti lowentiwa bodzadzewetfu?

3 Siwutsatsa njengalobalulekile umsebenti lowentiwa bodzadzewetfu ngekutimisela kuze banakekele imindeni yabo, bashumayele tindzaba letimnandzi futsi basite libandla. Singakhombisa kutsi sibatsatsa njengalababalulekile bodzadzewetfu nasicabanga ngendlela Jehova naJesu lababatsatsa ngayo. Sitawufundza ngekutsi singabaphatsa njani bafati ngekubuka indlela umphostoli Pawula labaphatsa ngayo.

4. LiBhayibheli likhombisa njani kutsi bafati nemadvodza babaluleke ngendlela lefanako kuJehova?

4 LiBhayibheli likhombisa kutsi bafati nemadvodza babaluleke ngendlela lefanako kuJehova. Nasi sibonelo, liBhayibheli likhombisa kutsi ngesikhatsi kusaphila baphostoli, Jehova waniketa emadvodza nebafati umoya longcwele kuze bonkhe bakhone kwenta timangaliso, njengekukhuluma ngetilwimi letehlukahlukene. (Imis. 2:1-4, 15-18) Bafati kanye nemadvodza bagcotjwe ngemoya longcwele futsi batawubusa naKhristu. (Gal. 3:26-29) Bafati nemadvodza batawutfola umvuzo wekuphila phakadze emhlabeni. (Semb. 7:9, 10, 13-15) Emadvodza nebafati banikwe umsebenti wekushumayela nekufundzisa tindzaba letimnandzi. (Mat. 28:19, 20) Nasi sibonelo, incwadzi yeMisebenti ikhuluma ngalomunye dzadze lokutsiwa nguPhrisila. Yena kanye nendvodza yakhe Akhwila bachazela Apholosi liciniso ngendlela lecacile, njengobe bekafundze kakhulu.—Imis. 18:24-26.

5. Umbhalo waLukha 10:38, 39, 42 ukhombisa njani kutsi Jesu bekabahlonipha bafati?

5 Jesu bekabahlonipha bafati. Akazange alingise baFarasi lebebacabanga kutsi bafati abakabaluleki kunemadvodza. BaFarisi bebangakhulumi nebafati embikwebantfu futsi bebangakhulumi nabo ngemiBhalo. Kodvwa Jesu wakhuluma nemadvodza nebafati ngemaciniso laseBhayibhelini. * (Fundza Lukha 10:38, 39, 42.) Waphindze wahamba nebafati nakayoshumayela. (Luk. 8:1-3) Wabaniketa nemsebenti wekutjela baphostoli kutsi sewuvusiwe.—Joh. 20:16-18.

6. Umphostoli Pawula wakhombisa njani kutsi uyabahlonipha bafati?

6 Umphostoli Pawula wakhumbuta Thimothi kutsi ahloniphe bafati. Wamtjela kutsi aphatse ‘bafati lasebakhulile njengabomake wakhe’ futsi aphatse ‘nalabasikati labasebasha njengabodzadzewakhe.’ (1 Thim. 5:1, 2) Pawula wenta konkhe lebekangakwenta kuze asite Thimothi kutsi abe ngumKhristu lovutsiwe, kodvwa wavuma nekutsi ngumake waThimothi nagogo wakhe labacale bafundzisa Thimothi “imibhalo lengcwele.” (2 Thim. 1:5; 3:14, 15) Pawula wabasho ngemagama bodzadze ngesikhatsi abhala incwadzi yakhe lebeyiya kumaKhristu aseRoma. Pawula wawunaka umsebenti lobewentiwa ngulabodzadze futsi wababonga ngawo.—Rom. 16:1-4, 6, 12; Fil. 4:3.

7. Ngumiphi imibuto lesitawucoca ngayo nyalo?

7 Njengobe sibonile etigabeni letendlulile, liBhayibheli alisho kutsi bodzadze abakabaluleki kunebazalwane. Bodzadze balisita kakhulu libandla, nalabadzala betsembele kubo kutsi batawuchubeka benta libandla libe nekuthula nebunye. Kodvwa kunaleminye imibuto ledzinga timphendvulo. Sibonelo nje: Kungani Jehova afuna kutsi dzadze ambonye inhloko yakhe etimeni letitsite? Njengobe kubazalwane kuphela lababekwa kutsi babe ngulabadzala belibandla netinceku letisebentako, loko kusho kutsi bonkhe bazalwane batinhloko tabo bonkhe yini bodzadze ebandleni?

BONKHE BAZALWANE BATINHLOKO TABO BONKHE YINI BODZADZE?

8. Ngekusho kwencwadzi yaKubase-Efesu 5:23, bonkhe bazalwane batinhloko tabo bonkhe yini bodzadze? Chaza.

8 Bonkhe bazalwane batinhloko tabo bonkhe bodzadze yini? Cha! Bazalwane abasito tinhloko tabo bonkhe bodzadze ebandleni, kodvwa nguKhristu loyinhloko. (Fundza Kubase-Efesu 5:23.) Emndenini, indvodza ineligunya kumfati wayo. Indvodzana lebhajatisiwe ayisiyo inhloko yamake wayo. (Ef. 6:1, 2) Nasebandleni, labadzala belibandla baneligunya lelilinganiselwe kubodzadze nakubazalwane. (1 Thes. 5:12; Heb. 13:17) Bodzadze labangakashadi labangasahlali ekhaya bayachubeka bahlonipha batali babo kanye nalabadzala belibandla. Nobe kunjalo, njengebazalwane ebandleni, nabo banenhloko yinye, lokunguJesu.

Labangakashadi labangasahlali ekhaya bangephansi kwebunhloko baJesu (Buka sigaba 8)

9. Kungani bodzadze ngaletinye tikhatsi kudzingeka bambonye enhloko?

9 Kuliciniso kutsi Jehova ubeke emadvodza kutsi ahole ekufundziseni libandla futsi bafati akabaniki ligunya lelifanako. (1 Thim. 2:12) Leni? Jehova ubeke Jesu kutsi abe yinhloko yemadvodza kuze kube nekuhleleka ebandleni. Nangabe kudzingeka kutsi dzadze ente umsebenti lowentiwa bazalwane, Jehova ufuna kutsi ambonye enhloko. * (1 Khor. 11:4-7) Jehova ufuna bodzadze bente kanjalo hhayi ngobe bangakabaluleki kodvwa kuze bakhombise kutsi bayabahlonipha labo Jehova labanike ligunya. Nyalo sitawucoca ngemphendvulo yembuto lotsi: Nguliphi ligunya tinhloko temindeni kanye nalabadzala belibandla labanalo?

LIGUNYA TINHLOKO TEMINDENI KANYE NALABADZALA BELIBANDLA LABANALO

10. Kungani lomdzala welibandla ngaletinye tikhatsi angahle afune kubeka imitsetfo ebandleni?

10 Labadzala belibandla bayamtsandza Khristu futsi bayatitsandza ‘netimvu’ Jehova naJesu lababacele kutsi batinakekele. (Joh. 21:15-17) Ngenca yetisusa letinhle, lomdzala welibandla angase acabange kutsi unjengababe kulabo labasebandleni. Angase acabange kutsi nangabe inhloko yemndeni inelilungelo lekubeka imitsetfo letawuvikela umndeni wayo, kusho kutsi nalomdzala welibandla angayibeka imitsetfo lacabanga kutsi itawuvikela timvu taNkulunkulu. Labanye bazalwane nabodzadze bangase bakhutsate labadzala belibandla kutsi batente tinhloko telibandla ngekubacela kutsi babentele tincumo. Labadzala belibandla netinhloko temindeni baneligunya lelifanako yini?

Labadzala belibandla basita labo labasebandleni kutsi bachubeke banebuhlobo lobuhle naJehova futsi bative batsandvwa. Jehova ubanike umsebenti wekususa toni letingaphendvuki ebandleni (Buka tigaba 11-12)

11. Ligunya tinhloko temindeni letinalo lifana njani neligunya labadzala belibandla labanalo?

11 Umphostoli Pawula watsi ligunya tinhloko temindeni letinalo liyafana ngetindlela letitsite neligunya labadzala belibandla labanalo. (1 Thim. 3:4, 5) Sibonelo saloko kutsi Jehova ufuna emalunga emndeni ayilalele inhloko yemndeni. (Khol. 3:20) Ufuna nekutsi labo labasebandleni babalalele labadzala. Jehova ulindzele kutsi tinhloko temindeni kanye nalabadzala belibandla bafundzise labo lababanakekelako kutsi bamtsandze. Tinhloko temindeni nalabadzala belibandla kufanele baciniseke kutsi labo labangephansi kweligunya labo bativa batsandvwa. Njengobe balingisa tinhloko temindeni letikahle, labadzala belibandla bayaciniseka kutsi labo labangephansi kweligunya labo bayalutfola lusito nabanetinkinga. (Jak. 2:15-17) Ngetulu kwaloko, Jehova ufuna kutsi labadzala belibandla netinhloko temindeni basite labanye kutsi balalele imitsetfo yakhe. Ufuna nekutsi ‘bangeceli ngale kwetintfo letibhalwe’ eBhayibhelini.—1 Khor. 4:6.

Tinhloko temindeni tinikwe nguJehova ligunya lekuhola emindenini yato. Ngaphambi kwekutsi yente tincumo, inhloko yemndeni lenelutsandvo icale ikhulume nemfati wayo (Buka sigaba 13)

12-13. Njengobe kuvetiwe KubaseRoma 7:2, yini leyenta ligunya letinhloko temindeni lehluke kulelo labadzala belibandla labanalo?

12 Ligunya lomdzala welibandla lanalo lehluke kakhulu kulelo inhloko yemndeni lenalo. Nasi sibonelo, Jehova ubeke labadzala kutsi babe njengebahluleli, futsi ubanike nemsebenti wekususa toni letingaphendvuki ebandleni.—1 Khor. 5:11-13.

13 Nobe kunjalo, Jehova unike tinhloko temindeni ligunya langakaliniki labadzala belibandla. Sibonelo saloko kutsi unike inhloko yemndeni ligunya lekubekela umndeni wayo imitsetfo futsi iciniseke kutsi emalunga emndeni wayo ayayilalela. (Fundza KubaseRoma 7:2.) Nasi sibonelo, inhloko yemndeni inelilungelo lekubeka sikhatsi bantfwana bayo lokufanele babuye ngaso ekhaya. Iphindze ibe nelilungelo lekujezisa bantfwana bayo nangabe bangawulaleli lomtsetfo wayo. (Ef. 6:1) Kuliciniso kutsi inhloko yemndeni lekahle itawucale ikhulume nemfati wayo ngaphambi kwekutsi ibeke imitsetfo yasekhaya, ngobe abasesibabili kodvwa “sebanyamanye.” *Mat. 19:6.

HLONIPHA KHRISTU NGOBE UYINHLOKO YELIBANDLA

Asitwa bunhloko baJehova, Jesu ucondzisa libandla lebuKhristu (Buka sigaba 14)

14. (a) Ngekusho kwaMakho 10:45, yini lekhombisa kutsi Jehova wancuma kahle ngekukhetsa Jesu kutsi abe yinhloko yelibandla? (b) Uyini umsebenti weSigungu Lesibusako? (Buka libhokisi lelitsi “ Umsebenti WeSigungu Lesibusako.”)

14 Asebentisa inhlawulo, Jehova watsenga kuphila kwabo bonkhe bantfu ebandleni nekwalabo labanekukholwa kuJesu. (Fundza Makho 10:45; Imis. 20:28; 1 Khor. 15:21, 22) Jehova wancuma kahle ngekukhetsa Jesu lowanikela ngekuphila kwakhe kutsi abe yinhloko yelibandla. Kungako Jesu aneligunya lekubeka imitsetfo mayelana nekutsi bantfu, imindeni nalo lonkhe libandla kufanele benteni, futsi unelilungelo lekuciniseka kutsi siyayilalela lemitsetfo. (Gal. 6:2) Kodvwa Jesu akagcini nje ngekusibekela imitsetfo, uyasinakekela futsi usitsandza kakhulu.—Ef. 5:29.

15-16. Yini loyifundzako kulokwashiwo ngudzadze lokutsiwa nguMarley nemzalwane lokutsiwa nguBenjamin?

15 Bodzadze bakhombisa kutsi bayamhlonipha Khristu ngekulandzela sicondziso labasinikwa ngemadvodza labekwe kutsi abanakekele. Bodzadze labanyenti bayavumelana nalokwashiwo ngudzadze Marley lohlala eMelika. Utsi: “Ngiwutsatsa njengalobalulekile umsebenti wami njengobe ngingumfati futsi ngingudzadze ebandleni. Ngihlale ngenta konkhe lengingakwenta kuze ngihloniphe ligunya Jehova lalinikete indvodza yami nalabadzala belibandla. Kodvwa indvodza yami kanye nebazalwane ebandleni bakwente kwaba melula loko ngobe bayangihlonipha futsi bayabonga ngemsebenti lengiwentako.”

16 Bazalwane bakhombisa kutsi bayalihlonipha ligunya labanalo ngekutsi bahloniphe bodzadze. Benjamin, longumzalwane lohlala eNgilandi, utsi: “Ngifundze lokunyenti etimphendvulweni tabodzadze labatisho emihlanganweni kanye nakuloko lokubasitile kuze baphumelele ekwenteni umsebenti wekushumayela. Ngicabanga kutsi umsebenti labawentako ubaluleke kakhulu.”

17. Kungani kufanele sihloniphe bunhloko?

17 Nangabe bonkhe ebandleni lokufaka ekhatsi emadvodza, bafati, tinhloko temindeni nalabadzala belibandla babuhlonipha bunhloko, libandla liba nekuthula. Lokubaluleke kakhulu kutsi sisuke sidvumisa Babe wetfu lonelutsandvo, Jehova.—Hla. 150:6.

INGOMA 123 Kutitfoba KuJehova

^ sig. 5 Ngumuphi umsebenti Jehova lawunike bodzadze ebandleni? Bonkhe bazalwane ebandleni batinhloko tabo bonkhe bodzadze yini? Ligunya labadzala belibandla labanalo liyafana yini neligunya tinhloko temindeni letinalo? Kulesihloko, sitawubona indlela liBhayibheli leliyiphendvula ngayo lemibuto.

^ sig. 5 Buka sigaba 6 sesihloko lesitsi, “Khutsata Bodzadze Ebandleni Lokulo” lesitfolakala ku-Sicongosekulindza saSeptember 2020.

^ sig. 13 Mayelana nekutsi ngubani lokufanele ancume kutsi umndeni utawuya kuliphi libandla, buka tigaba 17-19 esihlokweni lesitsi, “Hlonipha Bonkhe Bantfu Ebandleni LaJehova” lesitfolakala ku-Sicongosekulindza sa-August 2020.

^ sig. 59 Nawufuna kutfola lokwengetiwe ngalendzaba, buka incwadzi letsi “Tigcineni Elutsandvweni LwaNkulunkulu,” emakh. 209-212.

^ sig. 64 Kuze utfole lokwengetiwe ngemsebenti lowentiwa Sigungu Lesibusako, buka Sicongosekulindza saJuly 15, 2013, emakh. 20-25.