Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 8

¿Tlen techpaleuis ma tiyolpakikan maski titlajyouiaj?

¿Tlen techpaleuis ma tiyolpakikan maski titlajyouiaj?

“Nokniwah tlaneltokakeh, xipakikah ijkuak nomechyejyekoskeh” (SANT. 1:2).

TLAKUIKALI 111 ¿Tlen kichiua ma niyolpaki?

XIKILNAMIKTO *

1, 2. Ijkon ken kijtoua Mateo 5:11, ¿tlen moneki tikchiuaskej ijkuak titlajyouiskej?

JESÚS okinmilui imachtijkauan melauak yolpakiskiaj. Pero noijki okinmilui tlajyouiskiaj akinmej kitlasojtlaskiaj (Mat. 10:22, 23; Luc. 6:20-23). Tiyolpakij tikchiuaskej ken Cristo. Pero xamo timomojtiaj ijkuak timokuayejyekouaj techkokolis tofamilia, techtlajyouiltiskej tekiuajkej, akinmej inmiuan timomachtiaj noso titekipanouaj kinekiskej ma tikchiuakan itlaj tlen amo kipaktia Jehová.

2 Amikaj yolpaki ijkuak kitlajyouiltiaj. Pero iTlajtol toTajtsin Dios techiluia ma tiyolpakikan. Santiago okijkuilo amo ma timotekipachokan ijkuak tikpiaj ouijkayotl, ye okijto ma tiyolpakikan (Sant. 1:2, 12). Uan Jesús okijto ma tiyolpakikan maski titlajyouiskej (xiktlajtolti Mateo 5:11). ¿Tlen techpaleuis ma tiyolpakikan maski titlajyouiskej? Techpaleuis timomachtiskej tlen Santiago okinmijkuilili yiuejkika tokniuan. Achto ma tikitakan tlen ouijkayotl okipiayaj.

¿TLEN OUIJKAYOTL OKIXNAMIKEJ YIUEJKIKA TOKNIUAN?

3. ¿Tlen opanok ijkuak Santiago opejki kineltoka Jesús?

3 Ijkuak Santiago, akin okatka itlakpaikni Jesús, opejki kineltoka, ompa Jerusalén opejki kintlajyouiltiaj tokniuan (Hech. 1:14; 5:17, 18). Ijkuak okimiktijkej Esteban, miakej tokniuan “ochocholojkeh omotlajtlaatitoh itech tlalmeh de Judea iwa de Samaria” uan sekimej oajsitoj Chipre uan Antioquía (Hech. 7:58-8:1; 11:19). Maski okixnamikej miak ouijkayotl, kanin oajsitoj otetlapouijkej ika miak pakilistli kuali tlajtolmej uan omochijkej tlanechikolmej kanin otlanauatiayaj romanos (1 Ped. 1:1). Pero satepan okachi otlajyouijkej.

4. ¿Tlen okseki ouijkayotl okixnamikej tokniuan?

4 Akinmej achto opejki kichiuaj ken Cristo okixnamikej seki tlamantli. Kanaj itech xiuitl 50 tekiua romano tlen omotokayotiaya Claudio, okinnauati judíos tlen okatkaj Roma ma yakan. Ik non, judíos tlen okichiuayaj ken Cristo okikajkej tlen okipiayaj uan oksekan ochantitoj (Hech. 18:1-3). Kanaj itech xiuitl 61, apóstol Pablo okijkuilo tokniuan okinuijuikaltijkej, okintsakej uan okinkixtilijkej tlen okipiayaj (Heb. 10:32-34). Tokniuan noijki omokokouayaj uan sekimej amitlaj okipiayaj (Rom. 15:26; Filip. 2:25-27).

5. ¿Tlen tlajtlanilmej tikinnankiliskej?

5 Ijkuak yiajsiskia xiuitl 62 Santiago okijkuilo icarta uan okimatoka tlen ouijkayotl okipiayaj tokniuan. Jehová okimatilti tlen kinmijkuililiskia uan noijki ma kinmilui tlen kichiuaskiaj para yolpakiskiaj maski otlajyouijtokaj. Timomachtiskej tlen okijkuilo Santiago uan tikinnankiliskej ninmej tlajtlanilmej: ¿Tlen okinekiaya kijtos Santiago ijkuak okijto ma tiyolpakikan? ¿Tlen uelis kichiuas ayakmo ma tiyolpakikan? ¿Ken techpaleuis ma tiyolpakikan maski titlajyouiaj tla tiixtlamatkej, titlaneltokaj uan tla tiyolchikauakej?

¿TLEKA TIYOLPAKIJ AKINMEJ TIKCHIUAJ KEN CRISTO?

Pakilistli tlen tikmachiliaj itech toyolo amo keman seuis ijkon ken se tlauili amitlaj uelis kiseuis. (Xikita párrafo 6).

6. Ijkon ken kijtoua Lucas 6:22 uan 23, ¿tleka uelis tiyolpakiskej maski titlajyouiaj?

6 Miakej mokuayejyekouaj yolpakiskej tla amo mokokouaj, tla kipiaj tomin uan tla kuali katej iuan infamilia. Pero Santiago okijto tiyolpakiskej tla tikpiaj espíritu santo Jehová uan amo porque kuali tikatej (Gál. 5:22). Tejuan tiyolpakij porque tikmatokej Jehová techselia uan noijki tikchiuaj ken Cristo (xiktlajtolti Lucas 6:22, 23; Col. 1:10, 11). Ken se tlauili tlen amo seui porque amo kajsi kiauitl nion ejekatl, ijkon pakilistli tlen tikmachiliaj itech toyolo amo keman seuis. Maski amo tikpiaskej tomin uan timokokoskej uelis tiyolpakiskej. Noijki tiyolpaktoskej maski techpinauis noso techkokolis tofamilia noso oksekimej. Tlen tikmachiliaj amo keman seuis maski sekimej techtlajyouiltiskej. Nochi tlen tikixnamikij kiteititia melauak tikchiuaj ken Cristo. Ik non, Santiago okijto: “Xipakikah ijkuak nomechyejyekoskeh” (Sant. 1:12).

¿Tleka ijkuak titlajyouiaj noijki ijkon ken ijkuak kichijchiuaj se espada uan kipanoltiaj ijtik tlitl? (Xikita párrafo 7). *

7, 8. ¿Ken techpaleuia ijkuak titlajyouiaj?

7 Santiago noijki okijto akinmej kichiuaj ken Cristo uelis tlaxikoskej maski sapanoua tlajyouiskej. Ye okijto: “Porke ya nonkimatih ijkuak kiyejyekoa nomotlaneltokalis, nomechmakah yolsewílistli”. Non kijtosneki techpaleuia ma titlaxikokan (Sant. 1:3). Ijkuak titlajyouiaj yetoskia ken ijkuak kichijchiuaj se espada uan kipanoltiaj ijtik tlitl. Ijkuak totonia uan seseya tepostli okachi mokopa tlakuauak. Noijki ijkon ijkuak titlajyouiaj okachi chikauak tikpiaj totlaneltokilis. Ik non, Santiago okijto: “Pero xiktemolikah kenijki nontlaxikoskeh asta iksemi, iwa ijkó nonyetoskeh okachi non kualteh iwa nonkichiwaskeh nochi tlan nomechnawatiskeh” (Sant. 1:4). Tlen techpanoua techpaleuia ma tikpiakan okachi chikauak totlaneltokilis, ik non, tiyolpakij uan titlaxikouaj.

8 Santiago okijto seki tlamantli tlen uelis kichiuas amo ma tiyolpakikan. ¿Tlen uelis tikixnamikiskej uan ken uelis titlaxikoskej?

¿TLEN UELIS TIKCHIUASKEJ PARA TIYOLPAKISKEJ MASKI TITLAJYOUIAJ?

9. ¿Tleka moneki tiyetoskej tiixtlamatkej?

9 ¿Tlen uelis kichiuas ayakmo ma tiyolpakikan? Tla amo tikmatij tlen tikchiuaskej. Ijkuak tikixnamikij ouijkayotl tiknekij tikpejpenaskej tlen kiyolpaktis Jehová, noijki tlen uelis kinpaleuis tokniuan uan tlen techpaleuis amo ma tikkauakan Jehová (Jer. 10:23). Moneki tiyetoskej tiixtlamatkej para tikmatiskej tlen tikchiuaskej uan tikmatiskej tlen tikinmiluiskej akinmej techtlajyouiltiaj. Ijkuak amo tikmatij tlen tikchiuaskej xamo uelis timokuayejyekoskej titlajyouijtokej maski amo totlajtlakol uan non uelis kichiuas ayakmo ma tiyolpakikan.

10. Ijkon ken kijtoua Santiago 1:5, ¿tlen moneki ma tikchiuakan tla tikitaj moneki tiyetoskej tiixtlamatkej?

10 ¿Tlen tikchiuaskej? Ma tikiluikan Jehová ma techpaleui ma tiyetokan tiixtlamatkej. Para uelis titlaxikoskej uan tiyolpakiskej ijkuak titlajyouiaj moneki ma tiktlatlaujtikan Jehová ma techmaka ixtlamatilistli para uelis tikpejpenaskej tlen okachi kuali (xiktlajtolti Santiago 1:5). Pero ¿tlen uelis tikchiuaskej tla tikitaj Jehová amo san niman technankilia? Santiago okijto nochipa ma tiktlatlaujtikan toTajtsin Dios. Ye amo kualanis tla nochipa tikiluiskej ma techpaleui ma tiyetokan tiixtlamatkej para uelis titlaxikoskej. Ye technankilis uan techpaleuis nochipa ma tiyetokan tiixtlamatkej (Sal. 25:12, 13). Ye kimatok tlen ouijkayotl tikixnamiktokej, techiknomati uan kineki techpaleuis. Ijkuak tikmatij non, ¿amo melauak techpaleuia ma tiyolpakikan? Pero ¿ken kichiua Jehová ma tiyetokan tiixtlamatkej?

11. ¿Tlen okse tlamantli moneki ma tikchiuakan para tiyetoskej tiixtlamatkej?

11 Ika iTlajtol, Jehová techpaleuia ma tiyetokan tiixtlamatkej (Prov. 2:6). Ik non, moneki ma timomachtikan Biblia uan noijki amatlajkuilolmej. Pero amo san moneki ma timomachtikan miak tlamantli, moneki ma tikchiuakan tlen Jehová techiluia. Santiago okijto: “Amo san xikkakikah itlajtol Dios, yej xikchiwakah tlan kijtoa” (Sant. 1:22). Ijkuak tikchiuaj tlen techiluia toTajtsin Dios kuali timouikaj iuan oksekimej, kuali timokuayejyekouaj uan titeiknomatij (Sant. 3:17). Ijkuak tikpiaj ijkon toyelis, tiyolpakij maski titlajyouiaj uan titlaxikouaj.

12. ¿Tleka moneki ma timomachtikan Biblia?

12 ITlajtol toTajtsin Dios yetoskia ken se espejo uan techpaleuia ma tikitakan tlen moneki ma tikpatlakan uan ken tikchiuaskej (Sant. 1:23-25). Ma tikijtokan ijkuak otiktlajtoltijkej Biblia otikitakej moneki timochijchikauaskej para amo san tikualaniskej. Jehová techpaleuia amo san niman ma tikualanikan maski sekimej ualeua techchiuiliaj tlen amo kuali. Ken tiyolyamankej okachi titlaxikouaj ijkuak titlajyouiaj (Sant. 3:13). Ik non, sapanoua techpaleuia ijkuak timomachtiaj Biblia.

13. ¿Tleka moneki ma timomachtikan tlen okichijkej sekimej itekipanojkauan Jehová?

13 Ualeua san ijkuak timotlapololtiaj tikmatij seki tlamantli. Pero amo ma tikchiakan ma techpano tlen amo kuali para tikmatiskej tlen tikchiuaskej. Ma tikitakan tlen kuali okichijkej sekimej uan tlen amo kuali okichijkej oksekimej uan ken otlajyouijkej. Ik non, Santiago techiluia tlen okichijkej Abrahán, Rahab, Job uan Elías (Sant. 2:21-26; 5:10, 11, 17, 18). Tlen okinpanok uelis kichiuaskia ayakmo ma yolpakikan pero yejuan otlaxikojkej uan noijki oyolpakej. Tlen okinpanok techititia tejuan noijki uelis titlaxikoskej porque Jehová techpaleuis.

14, 15. ¿Tleka amo kuali tla amo tikajsikamatij seki tlamantli?

14 ¿Tlen uelis kichiuas ayakmo ma tiyolpakikan? Tla onka seki tlamantli tlen amo tikajsikamatij. Xamo ualeua amo tikajsikamatij tlen tiktlajtoltiaj itech Biblia. Noijki ualeua Jehová amo technankilia ken tiknekiskiaj. Non uelis kichiuas amo ma tikajsikamatikan seki tlamantli. Pero tla san ijkon timokauaj ayakmo tikpiaskej chikauak totlaneltokilis uan ayakmo timouikaskej iuan Jehová (Sant. 1:7, 8). Noijki non kichiuas amo ma tikneltokakan tlen Jehová yokijto kichiuas.

15 Tlatitlanil Pablo okineskayoti totlaneltokilis ken se tepostli tlen kitsoponiaj ijtik atl para amo ma molini barco (Heb. 6:19). Barco motlakitskilijtok itech non tepostli uan ijkuak ejekakiaui amo momaka itech uejueyij temej. Non tepostli tlaxikos tla cadena amo kotonis. Xauali uelis kijtlakos cadena, noijki ijkon tla onka seki tlamantli tlen amo tikajsikamatij uelis techijtlakos uan ayakmo titlaneltokaskej. Tla amo tikajsikamatij se tlamantli uan techtlajyouiltiaj ayakmo tikneltokaskej tlen Jehová kichiuas uan tla ayakmo titlaneltokaskej ayakmo itlaj tikchiaskej, ijkon ken okijto Santiago tiyetoskej “kemi se ameméloli non kajki itech weyi atl, iwa n ejekatl san kiwiwika” (Sant. 1:6). Tla ijkon techpanos, ayakmo tiyolpakiskej.

16. ¿Tlen moneki ma tikchiuakan tla onka seki tlamantli tlen amo tikajsikamatij?

16 ¿Tlen tikchiuaskej? Ma timomachtikan uan okachi ma titlaneltokakan. Kuali ma tikmatokan tlen tiknekij tikchiuaskej. Ijkuak okatka profeta Elías itekipanojkauan Jehová amo okimatiayaj tlen okinekiayaj kichiuaskej. Elías okinmilui: “¿Hasta keman nanmokuayejyekojtoskej ome tlamantli? Tla Jehová ye melauak toTajtsin Dios, xiktokakan, pero tla ye Baal, xiktokakan” (1 Rey. 18:21). Axkan noijki uelis techpanos ken yejuan, ik non, moneki ma timomachtikan para tikmatoskej Jehová ye akin melauak toTajtsin Dios. Noijki ijkon tikneltokaskej itech Biblia ye techtlapouia uan noijki tikneltokaskej iTlaixpantijkauan melauak ialtepe (1 Tes. 5:21). Ijkon tikajsikamatiskej tlen amo otikajsikamatiayaj uan okachi chikauak tikpiaskej totlaneltokilis. Noijki uelis tikinmiluiskej tlayekankej ma techpaleuikan. Tla tiknekij tiyolpakiskej ijkuak tiktekichiuiliaj Jehová, moneki san niman tikchiuaskej tlen moneki.

17. ¿Tlen uelis techpanos tla ayakmo tiyolchikauakej?

17 ¿Tlen uelis kichiuas ayakmo ma tiyolpakikan? Tla timoyolkokouaj. Biblia kijtoua: “Tla timoyolkokoua ijkuak timotekipachoua, amo tiyolchikajtos” (Prov. 24:10). Tlajtoli “timoyolkokoua” ika tlajtoli hebreo noijki kijtosneki ijkuak ikaj “ayakmo yolchikauak”. Tla ayakmo tiyolchikauakej, ayakmo tiyolpakiskej.

18. ¿Tlen kijtosneki titlaxikoskej?

18 ¿Tlen tikchiuaskej? Ma tikneltokakan Jehová techpaleuis ma tiyetokan tiyolchikauakej para ijkon titlaxikoskej. Moneki ma tiyetokan tiyolchikauakej para uelis titlaxikoskej (Sant. 5:11). Tlajtoli tlen Santiago okijkuilo uan motlajtolkopa “titlaxikoskej”, kijtosneki ijkuak ikaj mokaua kanin okitlalijkej. Xamo ika ninmej tlajtolmej tikilnamikij tlen kichiuaj soldados. Soldados yolchikauakej tlaxikouaj ijkuak oksekimej kinteuiaj uan amo kanaj yauij.

19. ¿Tlen techmachtia tlen okichi tlatitlanil Pablo?

19 Apóstol Pablo otlaxiko uan noijki okiteititi okatka yolchikauak. Ualeua omosotla pero otlaxiko porque okineltokaya Jehová kimakaskia chikaualistli para tlaxikoskia (2 Cor. 12:8-10, TNM; Filip. 4:13, TNM). Tejuan noijki uelis titlaxikoskej uan noijki tiyetoskej tiyolchikauakej tla tiyolyamankej uan tikilnamiktokej moneki ma techpaleui Jehová (Sant. 4:10).

MA TIKTLATLAUJTIKAN JEHOVÁ UAN TIYOLPAKISKEJ

20, 21. ¿Tlen moneki tikilnamiktoskej?

20 Ma tikilnamiktokan ijkuak tikixnamikij ouijkayotl amo kijtosneki Jehová techtlajyouiltia. Santiago okijto: “Ijkuak itla nomechyoltilana, amo xikijtokah Dios onomechtokti manomechyoltilana tlan amo kuali. Porke n amokuali amo weletis kitoktis Dios matlajtlakolchiwa, nion Dios weletis amaka kiyoltilanas matlajtlakolchiwa” (Sant. 1:13). Tla tikneltokaj Jehová amo keman techtlajyouiltis, okachi iuan timouikaskej porque ye techtlasojtla (Sant. 4:8).

21 Jehová amo keman kipatla iyelis (Sant. 1:17, TNM). Ijkon ken yiuejkika okinpaleui tokniuan ma tlaxikokan, noijki axkan techpaleuis. Ma tiktlatlaujtikan Jehová ma techpaleui para tiyetoskej tiixtlamatkej. Noijki ma tikiluikan ma techpaleui para okachi titlaneltokaskej, ma tiyetokan tiyolchikauakej uan ye technankilis. Ma tikilnamiktokan Jehová techpaleuis ma tiyolpakikan maski tikpiaskej ouijkayotl.

TLAKUIKALI 128 Momakixtis akin nochi kixikos

^ párr. 5 Tlen okijkuilo Santiago techmatiltia tlen uelis tikchiuaskej ijkuak tikixnamikiskej ouijkayotl. Axkan timomachtiskej seki tlamantli tlen okijto uan techpaleuis ma tiyolpakikan ijkuak tiktekichiuiliaj Jehová maski titlajyouiskej.

^ párr. 59 FOTO: Policías kikitskitiuij se tokni ompa ikalijtik. Isiua uan itakotsin kitaj ken kiuikaj. Ijkuak tokni tsaktok, sekimej tokniuan inmiuan san sekan momachtiaj. Isiua tokni uan itakotsin kitlatlaujtiaj Jehová ma kinpaleui uan ijkon uelis tlaxikoskej. Jehová kinyolseuia uan kinyolchikaua. Ik non, okachi tlaneltokaj, tlaxikouaj uan yolpakij.