Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

TLAMACHTIJLI 11

Tlen techpaleuis más kuajli matomachtikan Biblia

Tlen techpaleuis más kuajli matomachtikan Biblia

“Dios [...] kitemaka ijyouilistli” (ROM. 15:5).

TLAKUIKAJLI 94 Tiktlasojkamatij iTlajtol toTajtsin

TLEN TIKITASKEJ *

1. ¿Tlenon tikixnamikij akin tiktekichiuiliaj Jehová?

¿TIKIXNAMIKTOKEJ itlaj tlen ouijtika? Kanaj yotechyolkoko se tokniuj akin nemi ipan totlanechikol (Sant. 3:2). Noso kanaj akin imiuan tomachtiaj ipan escuela noso akin imiuan titekitij techpijpinaujtiaj pampa tiktekichiuiliaj Jehová (1 Ped. 4:3, 4). Noso kanaj tochanejkauan xkinekij matiakan tlanechikoltin nion matitenojnotsakan (Mat. 10:35, 36). Kanaj melak techyolkokoua tlen tikixnamiktokej, hasta xok tikmatij tlenon tikchiuaskej. San ika, kuajli matikmatstokan ika, maski san tlenon tikixnamikiskej, Jehová nochipa techpaleuis matitlaxikokan.

2. Ijkon ken kijtoua Romanos 15:4, ¿tleka melak kuajli tla tikamapouaj Biblia?

2 Ipan Biblia, Jehová techijlia tlenon okichiujkej sekimej itekipanojkauan niman ijkon otlaxikojkej ijkuak okixnamijkej tlen ouijtika. Apóstol Pablo okijto ika nochi tlen yonoijkuilo ipan iTlajtol toTajtsin melak techpaleuiya (xpoua Romanos 15:4). Tlen yonoijkuilo ipan Biblia techyolchikaua niman techyolseuiya. Ika yejon, noneki kuajli tikamapouaskej niman tokauiliskej matechyekana. Tla tiknekij matechpaleui Biblia ijkuak tikixnamiktoskej tlen ouijtika, matikchiuakan yejuin: 1) matikchiuakan teoyotl, 2) matitlanemilikan itech tlen tikamapouaj, 3) matikitakan kenon techpaleuis niman 4) matikchiuakan tlen ompa tiuelij. Amantsin tikitaskej tlenon kijtosneki yejuin. * Niman sakin tomajmachtiskej tikchiuaskej yejuin ijkuak titlajtoskej itech tekiuaj David niman itech apóstol Pablo.

1. MATIKCHIUAKAN TEOYOTL

Achto tikamapouaskej Biblia, matiktlajtlanilikan Jehová matechpaleui matikasikamatikan tlen tikamapouaskej. (Xkita párrafo 3).

3. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej achto tikamapouaskej Biblia, niman tleka?

3 1) Matikchiuakan teoyotl. Achto tikamapouaskej Biblia, matiktlajtlanilikan Jehová matechpaleui matikasikamatikan tlen tikamapouaskej. Tla tikixnamiktokej tlen ouijtika, matiktlajtlanilikan Jehová matechpaleui matiknextikan ipan Biblia tlen uelis tikchiuaskej (Filip. 4:6, 7; Sant. 1:5).

2. MATITLANEMILIKAN ITECH TLEN TIKAMAPOUAJ

Ijkuak tikamapoujtoskej tlen ipan onochiuj se itekipanojkauj toTajtsin, matikonnemilikan ika iuan tinemij. (Xkita párrafo 4).

4. ¿Tlenon techpaleuis más kuajli matikasikamatikan tlen tikamapouaj ipan Biblia?

4 2) Matitlanemilikan itech tlen tikamapouaj. Jehová melak kuajli ken otexchijchiuj, okichiuj matiuelikan matitlanemilikan. Ijkuak tikamapoujtoskej tlen ipan onochiuj se itekipanojkauj toTajtsin, matikonnemilikan ika iuan tinemij, ika tikitstokej tlen yejua kitstika niman ika tikmachilijtokej tlen yejua kimachilijtika.

3. MATIKITAKAN KENON TECHPALEUIS

Yejuin kijtosneki kuajli titlanemiliskej itech tlen tikamapoujtokej niman tikitaskej tlenon techmachtia. (Xkita párrafo 5).

5. ¿Tlenon más noneki tikchiuaskej niman ijkon tikasikamatiskej tlen kijtoua Biblia?

5 3) Matikitakan kenon techpaleuis. Yejuin kijtosneki kuajli titlanemiliskej itech tlen tikamapoujtokej niman tikitaskej tlenon techmachtia. Tla ijkon tikchiuaj, más kuajli tikasikamatiskej se tlamachtijli. Ijkuak tikamapouaj Biblia, kentla tiktlaliskiaj ipan se mesa nochi tlen ika titlakualchiuaskej. San ika, ijkuak tikitaj kenon techpaleuis tlen tikamapouaj ipan Biblia, yeskia kentla tiktsoyoniskiaj noso tikikxitiskiaj nochi tlen yotiktlalijkej ipan mesa. Uelis tikitaskej kenon techpaleuis tlen tikamapoujtokej tla totlajtoltiaj: “¿Tlenon okichiuj yejuin itekipanojkauj toTajtsin para ijkon kixikos tlen kixnamiktoya? ¿Kenon okipaleui Jehová? ¿Kenon uelis nechpaleuis yejuin niman ijkon noijki manikxiko tlen nikixnamiktika?”.

4. MATIKCHIUAKAN TLEN OMPA TIUELIJ

Tla kuajli tomachtiaj niman tla tikchiuaj tlen tikamapouaj ipan Biblia, tiktlapejpeniskej tlen kuajli, tinemiskej ika toyojlo niman chikauak tikpiyaskej totlaneltokil. (Xkita párrafo 6).

6. ¿Tleka noneki tikchiuaskej tlen tikamapouaj ipan Biblia?

6 4) Matikchiuakan tlen ompa tiuelij. Jesús okijto ika tla xtikchiuaj tlen tikamapouaj ipan Biblia, tikchiujtoskiaj ken se tlakatl akin kichijchiua ikal ipan xajli. Maski melak chikauak tekitis, xitlaj ika kipaleuis. ¿Tleka? Pampa ijkuak chikauak ajakakiyauis niman tlaapachiuis, ikal xoxotonis (Mat. 7:24-27). Noijki ijkon, tla tikchiuaj teoyotl, tla titlanemiliaj itech tlen tikamapouaj niman tla tikitaj kenon techpaleuis, san ika, xtikchiuaj tlen tikamapouaj ipan Biblia, xitlaj ika techpaleuis. Totlaneltokil xueliskia techpaleuis matitlaxikokan ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika noso ijkuak techtlaueltokaskej. San ika, tla kuajli tomachtiaj niman tla tikchiuaj tlen tikamapouaj ipan Biblia, tiktlapejpeniskej tlen kuajli, tinemiskej ika toyojlo niman chikauak tikpiyaskej totlaneltokil (Is. 48:17, 18). Aman matikitakan tlenon ipan onochiuj tekiuaj David, niman matikyejyekokan tomachtiskej ijkon ken yotikteneujkej.

¿TLENON TIUELIJ ITECH TEKIUAJ DAVID?

7. ¿Itech akinon titlajtoskej?

7 ¿Yotexchiuili tlen xkuajli se toamigo noso se tochanejkauj? Tla kema, melak techpaleuis tla tikitaj tlen okichiuj Absalón, se ikoneuj tekiuaj David. Absalón xok okitlakaitak itaj niman hasta okinek kikuilis itekiuajyo (2 Sam. 15:5-14, 31; 18:6-14).

8. ¿Tlenon uelis tikchiuaskej tla tiknekij Jehová matechpaleui?

8 1) Matikchiuakan teoyotl. Matikilnamiktokan tlen ipan onochiuj tekiuaj David niman matikijlikan Jehová kenon tomachiliaj pampa yotexchiuilijkej tlen xkuajli (Sal. 6:6-9). Sakin, matiktlajtlanilikan matechpaleui matiknextikan se tlaxelojli tlen techpaleuis.

9. ¿Tleka tikijtouaj ika David melak otlajyoui?

9 2) Matitlanemilikan itech tlen tikamapouaj. San matikonnemilikan kenon melak otlajyoui tekiuaj David. Absalón okichiuj miyek tlemach niman ijkon israelitas melak makitlakaitakan (2 Sam. 15:7). Ijkuak Absalón okitak ika miyekej yopeuj kitlakaitaj, san ichtaka okintitlan sekimej tlakamej mauiyan Israel niman ijkon makimijlitij akin ompa chanejkej ika yejua nochiuaskia tekiuaj. Hasta Ahitofel, akin melak kuajli nouikaya iuan David, noijki okipaleui Absalón. Sakin, Absalón okijto ika yejua yonochiujka tekiuaj niman okiyejyeko kimiktis itaj, David, akin kanaj melak kualotoya (Sal. 41:1-9). Ijkuak David okimat nochi tlen kichiujtoya itelpoch, Absalón, okis de Jerusalén. Sakin, isoldados Absalón okimixnamijkej isoldados David. Isoldados David okintlankej isoldados Absalón, niman Absalón okimiktijkej.

10. ¿Kanaj tlenon ueliskia kinemilis tekiuaj David?

10 ¿Kanaj kenon onomachili David ijkuak kixnamiktoya nochi yejuin? Yejua melak onoyolkoko. David kitlasojtlaya Absalón niman tlaneltokaya itech Ahitofel, san ika, yejuamej okitlalkauijkej niman hasta okiyejyekojkej kimiktiskej. Ipampa yejuin, David ueliskia kinemilis ika oksekimej iamigos kanaj noijki kipaleuijtoyaj Absalón niman ika xok ueliskia intech tlaneltokas. Ueliskia san itech yejon tlanemilijtoskia niman kinemiliskia san iselti cholojteuas de ipaís. Noso ueliskia kinemilis ika xok itlaj ueliskia kichiuas. San ika, xijkon okichiuj. Yejua okixiko nochi tlen kixnamiktoya. ¿Tlenon okipaleui matlaxiko?

11. ¿Kenon ouel otlaxiko David ijkuak kixnamiktoya tlen ouijtika?

11 3) Matikitakan kenon techpaleuis. ¿Tlenon tiuelij itech David? Matotlajtoltikan: “¿Kenon ouel otlaxiko David ijkuak kixnamiktoya tlen ouijtika?”. Yejua xomojkamik niman kuajli kinemiliaya tlenon ueliskia kichiuas. Yejua kitlajtlaniliaya Jehová makipaleui. Noijki okintlajtlanili iamigos makipaleuikan. Niman, ijkuak kitaya tlenon kinamikiya kichiuas, yejua nimantsin kichiuaya. Maski melak okiyolkokojkej, ok tlaneltokaya intech oksekimej niman xsan kualantinemiya. Nochipa otlaneltokak itech Jehová niman intech iamigos.

12. ¿Kenon Jehová okipaleui David?

12 ¿Kenon Jehová okipaleui David? Tla tikitaj tlenon okijto David ijkuak kixnamiktoya tlen ouijtika, tikitaskej ika Jehová okipaleui matlaxiko (Sal. 3:1-8; tlajtoltin tlen nesij achto ika peuas). Jehová kiteochiuaya nochi tlen David kitlapejpeniaya kichiuas, niman noijki kinpaleuiyaya iamigos David akin kipaleuijtinemiyaj maka makimiktikan.

13. Ijkon ken kijtoua Mateo 18:15-17, ¿tlenon noneki tikchiuaskej tla yakaj techyolkokoua ijkon ken okiyolkokojkej David?

13 4) Matikchiuakan tlen ompa tiuelij. Matotlajtoltikan: “¿Kenon uelis nikchiuas ijkon ken David?”. Uelis tikchiuaskej ijkon ken David tla nimantsin tikitaj kenon tikyektlaliskej se tlauejli. Kanaj uelis tikchiuaskej tlen okijto Jesús ipan Mateo, capítulo 18 (xpoua Mateo 18:15-17). Kuajli matiknemilikan tlenon tikchiuaskej niman maka matimojkamikikan. Matiktlajtlanilikan Jehová matechyolseui niman matechpaleui matikxikokan tlen tikixnamiktokej. Nochipa matitlaneltokakan intech toamigos niman matokauilikan matechpaleuikan (Prov. 17:17). Niman, maka matikilkauakan ika melak noneki matikchiuakan tlen Jehová techijlia ipan iTlajtol (Prov. 3:5, 6).

¿TLENON TIUELIJ ITECH PABLO?

14. ¿Kemanon uelis techyolchikauas tlen kijtoua 2 Timoteo 1:12-16 niman 4:6-11, 17-22?

14 ¿Techtlauelitaj tochanejkauan pampa tiktekichiuiliaj Jehová? Noso ¿tichantij kampa tekiuajkej xtechkauiliaj matikueyichiuakan Jehová? Tla ijkon topan nochiujtok, melak techyolchikauas tla tikamapouaj 2 Timoteo 1:12-16 niman 4:6-11, 17-22. * Pablo okimijkuilo yejuin tlaxeloltin ijkuak tsauktoya.

15. ¿Tlenon uelis tiktlajtlaniliskej Jehová?

15 1) Matikchiuakan teoyotl. Achto tikamapouaskej tlen okijkuilo Pablo, matikijlikan Jehová tlenon tikixnamiktokej niman kenon tomachiliaj. Noijki, matiktlajtlanilikan Jehová matechpaleui matikitakan tlenon okipaleui Pablo ijkuak kixnamiktoya tlen ouijtika.

16. ¿Tlenon kixnamiktoya Pablo?

16 2) Matitlanemilikan itech tlen tikamapouaj. Matikonnemilikan ika tikixnamiktokej tlen Pablo okixnamik. Yejua tsauktoya Roma. Maski miyekpa yokitsaujkaj, aman kimatstoya ika xok keman kisaskia pampa kimiktiskiaj. Yejua melak yosiaujka niman miyekej akin iuan kistinemiyaj yokitlalkauijkaj (2 Tim. 1:15).

17. ¿Kanaj tlenon ueliskia kichiuas Pablo?

17 Pablo ueliskia san tlanemilijtoskia itech tlen yeuejkaui okichiujka. Kanaj ueliskia kinemilis ika yejua xtsauktoskia tla xkichiuaskia tlen okitlapejpenijka kichiuas. Kanaj noijki ueliskia san kualantoskia pampa sekimej tokniuan de Asia yokitlalkauijkaj. Niman, kanaj ueliskia kinemiliskia ika xok ueliskia tlaneltokas intech oksekimej iamigos. San ika, Pablo xyejon tlen okichiuj. ¿Tlenon okipaleui nochipa matlaneltoka itech Jehová niman intech iamigos?

18. ¿Tlenon okipaleui Pablo makixiko tlen kixnamiktoya?

18 3) Matikitakan kenon techpaleuis. Matotlajtoltikan: “¿Tlenon okipaleui Pablo makixiko tlen kixnamiktoya?”. Maski kimatstoya ika ikimiktiskiaj, yejua nochipa okitak kenon kiueyichiuas Jehová. Noijki, nochipa kitaya kenon kinyolchikauas oksekimej niman kinotsaya Jehová ika nochi iyojlo (2 Tim. 1:3). Niman, xsan kinemilijtoya tleka sekimej tokniuan yokitlalkauijkaj, yej kitlasojkamatiya ika iamigos kipaleuiayaj. Noijki, nochipa nomachtiaya iTlajtol toTajtsin (2 Tim. 3:16, 17; 4:13). Yejua kuajli kimatstoya ika Jehová niman Jesús kitlasojtlayaj, ika xkitlalkauiayaj niman ika kiteochiuaskiaj tla melajkanemiya.

19. ¿Kenon Jehová okipaleui Pablo?

19 Jehová yokijlika Pablo ika miyekej kitlaueltokaskiaj pampa yonochiujka inomachtijkauj Cristo (Hech. 21:11-13). San ika, Jehová okipaleui Pablo. ¿Kenon okipaleui? Okinnankili iteoyouan niman nochipa okiyolchikauj (2 Tim. 4:17). ToTajtsin okimelajkaijli Pablo ika kiteochiuaskia pampa kiteititijtoya ika yolmelajkanemiya. Jehová noijki okichiuj ika iamigos Pablo makipaleuikan.

20. Ijkon ken kijtoua Romanos 8:38, 39, ¿tleka Pablo ouel okixiko tlen okixnamik, niman kenon uelis tikchiuaskej ijkon ken yejua?

20 4) Matikchiuakan tlen ompa tiuelij. Matotlajtoltikan: “¿Kenon uelis nikchiuas ijkon ken Pablo?”. Ijkon ken Pablo, tejuamej tikmatstokej ika miyekej techtlaueltokaskej pampa tiktekichiuiliaj toTajtsin (Mar. 10:29, 30). Tla tiknekij titlaxikoskej ijkuak ijkon texchiuiliskej, noneki titlaneltokaskej itech Jehová, tikchiuiliskej teoyotl niman tomachtiskej iTlajtol. Maka matikilkauakan ika melak noneki tikueyichiuaskej Jehová. Uelis kuajli tikmatstoskej ika Jehová nochipa techpaleuis niman nochipa techtlasojtlas maski san tlenon mapano (xpoua Romanos 8:38, 39; Heb. 13:5, 6).

MATOMACHTIKAN INTECH OKSEKIMEJ ITEKIPANOJKAUAN JEHOVÁ AKIN YEUEJKAUI ONENKEJ

21. ¿Tlenon yokinpaleui Aya niman Hector?

21 Maski san tlenon tikixnamiktokej, tla tikamapouaj tlen inpan onochiuj itekipanojkauan toTajtsin akin yeuejkaui onenkej, melak techyolchikauas. Se precursora, akin itoka Aya niman chanti Japón, kijtoua ika tlen ipan onochiuj Jonás yokipaleui maka melak manomojti ijkuak ontenojnotsa kampa tojlan nojuitilo. Niman Hector, se tokniuj akin chanti Indonesia, kijtoua ika tlen ipan onochiuj Rut yokipaleui más makitekichiuili Jehová maski itajuan xnomachtiaj Biblia.

22. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej ijkuak tikimitaskej videos, tikinkakiskej audios niman tikinamapouaskej amatlajkuiloltin?

22 ¿Kanon uelis tikitaskej tlen inpan onochiuj itekipanojkauan Jehová akin yeuejkaui onenkej? Ipan videos, audios niman amatlajkuiloltin tlen yokinchijchiuj ikalpan toTajtsin, ken amoxtli “Tlamachtiltin tlen mitsmachtia Biblia”. * Achto tikimitaskej videos, tikinkakiskej audios niman tikinamapouaskej amatlajkuiloltin, matiktlajtlanilikan Jehová matechpaleui matiknextikan tlen uelis techpaleuis. Ijkuak tomachtijtoskej itech se itekipanojkauj toTajtsin, matitlanemilikan itech tlen kixnamiktoya. Matikitakan tlenon okichiuj niman kenon Jehová okipaleui matlaxiko. Niman, matikchiuakan tlen ompa tiueliskej. Sa ika tlami, matiktlasojkamachilikan Jehová ika yotechpaleui. Noijki, matikinyolchikauakan niman matikinpaleuikan oksekimej.

23. ¿Tlenon techijlia Jehová ipan Isaías 41:10, 13?

23 Ipan yejuin tlaltikpaktli tlayekantika Satanás, ika yejon, tikixnamikij tlen ouijtika niman kemantika xtikmatij tlenon tikchiuaskej (2 Tim. 3:1). San ika, maka matajmanakan niman maka matomojtikan. Jehová kimatstika tlenon tikixnamiktokej. Niman yejua yotechijli ika techpaleuis (xpoua Isaías 41:10, 13). Kuajli matikmatstokan ika Jehová nochipa touan nemis niman ika Biblia techpaleuis matikxikokan maski san tlenon tikixnamikiskej.

TLAKUIKAJLI 96 ITlajtol toTajtsin tlasojti

^ párr. 5 Ipan Biblia, ueli tikitaj ika Jehová kintlasojtla itekipanojkauan niman ika kinpaleuiya matlaxikokan ijkuak kixnamikij tlen ouijtika. Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej tlenon techpaleuis más kuajli matomachtikan Biblia.

^ párr. 2 Tla tikneki tikmatis kenon más uelis timomachtis Biblia, xkimita tlamachtiltin tlen okiskej ipan amatlajkuilojli Tlen tomachtiskej niman tlen notekitiltis: se itoka “Kenon tikiskaltiskej totlasojtlalis itech toTajtsin niman itech oksekimej”, tlen okis ipan marzo de 2018. Okse itoka “Okseki matiuelikan ijkuak san toselti tomachtiskej”, tlen okis ipan junio de 2019. Noijki uelis tikitas tlamachtijli “Kenon uelis timomachtis Biblia niman ijkon mamitspaleui niman mamitsyolpakti”, itech Amatl Tekakistilijketl de julio de 2018.

^ párr. 14 Yejuin tlaxeloltin xnoneki nopouaskej ijkuak tikitstoskej yejuin tlamachtijli ipan tlanechikojli.

^ párr. 22 Ipan jw.org uelis tiknextis amoxtli “Tlamachtiltin tlen mitsmachtia Biblia”. (Xuiya kampa kijtoua AMATLAJKUILOLTIN > AMOXTIN NIMAN AMATLAJKUILOLTIN).