Monet kristityt käyttävät pikaviestisovelluksia pitäessään yhteyttä sukulaisiin ja toisiin todistajiin. Kypsät kristityt muistavat tietysti seuraavan neuvon: ”Kaukokatseinen näkee vaaran ja menee suojaan, mutta kokemattomat vain jatkavat kulkuaan ja kärsivät seuraukset.” (Sananl. 27:12.)

Ymmärrämme, että Jehova haluaa suojella meitä. Siksi emme ole tekemisissä seurakunnasta erotettujen tai niiden kanssa, jotka aiheuttavat erimielisyyksiä tai levittävät vääriä opetuksia (Room. 16:17; 1. Kor. 5:11; 2. Joh. 10, 11). Kaikki seurakunnan yhteydessä olevatkaan eivät välttämättä toimi Raamatun ohjeiden mukaan (2. Tim. 2:20, 21). Otamme tämän huomioon, kun valitsemme ystäviä. Pikaviestisovelluksia käytettäessä voi kuitenkin olla hankalaa valita itselleen hyvää seuraa.

Erityisen tärkeää on olla varovainen silloin, kun on kyse suurista ryhmäkeskusteluista. Jotkut kristityt ovat olleet mukana sellaisissa, ja siitä on voinut olla huonoja seurauksia. Jos ryhmään kuuluu satoja tai tuhansia ihmisiä, on mahdotonta tietää, keitä he todellisuudessa ovat ja millainen on heidän hengellisyytensä. Psalmissa 26:4 sanotaan: ”En vietä aikaa petollisten kanssa ja vältän niitä, jotka salaavat sen, mitä he ovat.” On siis viisasta viestitellä vain niiden kanssa, jotka tuntee henkilökohtaisesti.

Vaikka ryhmäkeskustelussa olisi vähemmän jäseniä, kristityn täytyy miettiä, miten hän käyttää aikansa. Ei ole välttämätöntä osallistua kaikkiin keskusteluihin riippumatta siitä, mitä ne koskevat tai miten paljon aikaa niihin kuluu. Paavali varoitti Timoteusta niistä, jotka ”juoruilevat ja sekaantuvat toisten asioihin” (1. Tim. 5:13). Nykyään näin voidaan tehdä myös viestisovelluksissa.

Kypsä kristitty ei kerro eikä kuuntele kriittisiä huomautuksia tai luottamuksellisia tietoja, jotka koskevat toisia todistajia (Ps. 15:3; Sananl. 20:19). Hän pysyy myös erossa sensaatiohakuisista tai vahvistamattomista kertomuksista (Ef. 4:25). Me saamme runsaasti hengellistä ruokaa ja luotettavia uutispäivityksiä jw.org-sivustolta ja JW Broadcasting^® -kuukausiohjelmista.

Jotkut todistajat käyttävät pikaviestisovelluksia tuotteiden ostamiseen, myymiseen ja mainostamiseen tai töiden tarjoamiseen. Tämä on kaupallista toimintaa, ja se on pidettävä erossa Jehovan palveluksesta. Kristityt varovat ”rakkautta rahaan”, eivätkä he pyri saamaan taloudellista hyötyä veljistä ja sisarista (Hepr. 13:5).

Entä olisiko sopivaa pyytää pikaviestisovelluksissa rahaa katastrofin uhriksi joutuneille tai muuten avun tarpeessa oleville veljille ja sisarille? Olemme kiinnostuneita veljien ja sisarten hyvinvoinnista ja haluamme tukea ja auttaa toisiamme (Jaak. 2:15, 16). Mutta jos yrittäisimme kerätä varoja suurten ryhmäkeskustelujen välityksellä, voisimme todellisuudessa vaikeuttaa niitä parempia järjestelyjä, jotka haaratoimisto tai seurakunta on tehnyt veljien ja sisarten auttamiseksi (1. Tim. 5:3, 4, 9, 10, 16). Emme myöskään haluaisi antaa sellaista vaikutelmaa, että olisimme saaneet erikoistehtävän pitää huolta veljien hyvinvoinnista.

Haluamme ”tehdä kaiken Jumalan kunniaksi” (1. Kor. 10:31). Kun siis mietimme, käytämmekö pikaviestisovelluksia, meidän on hyvä ottaa huomioon mahdolliset vaarat ja olla varovaisia.