Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

15 YATICHÄWI

¿Kunsa Jesusan qhep qhepa arunakapat yateqsna?

¿Kunsa Jesusan qhep qhepa arunakapat yateqsna?

“Jupajj Wawajawa, wali munatawa, nayajj wal jupat kusista. Jupar istʼapjjam” (MAT. 17:5).

CANCIÓN 17 “Nayaw yanaptʼäma”

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1, 2. ¿Kunjamanakan uñjaskasas Jesusajj qhep qhepa arunakap säna?

NISÁN 14 uru 33 marawa. Enemigonakapaw Jesusar kʼarintapjje, mä jan walsa lurkaspa ukham kʼarintasaw jiwayatäñapatak juchañchapjje. Ukatsti jupat larusipjjewa, jan sinttʼasisaw tʼaqesiyapjje, mä lawaruw chʼakkatapjjaraki. Niyakejjay amparanakapas kayunakapas clavompi chʼakkatatächejja, sapa kuti samski, parlki ukhajj walpun ustʼayasi. Ukampis wali wakiskirinak sañapaw wakisi, ukatwa ukhampachas parlaskaki.

2 Jesusajj lawan chʼakkatatäkäna ukhajj kamsänsa, uka arunakapat kunsa yateqsna uk yatjjatañäni. Mä arunjja, jupar istʼañäni (Mat. 17:5).

“ALAJJPACHANKIR AWKI, JUPANAKAR PERDONAM”

3. “Alajjpachankir Awki, jupanakar perdonam” sasajja, ¿khitinakatsa Jesusajj parlaskäna?

3 Jesusajj kamsänsa. Lawan chʼakkatatäjjäna ukhajja, “alajjpachankir Awki, jupanakar perdonam” sasaw Jesusajj Jehová Diosar mayisïna. ¿Ukampejj kamsañsa munäna? Kuntï ukjjar siskäna ukaw amuytʼayistaspa. Akham sänwa: “Kuntï lurapki ukjja janiw yatipkiti” sasa (Luc. 23:33, 34). Inas lawar chʼakkatapkäna uka Romano soldadonakat parlaskchïna. Jesusajj Diosan Yoqapätapjja, janiw jupanakajj yatipkänti. Jesusar jiwayapjjañapatak mayipkäna ukanakat yaqhepajja, qhepat jupar creyjjapjjaspänwa, ukanakat inas parlaskarakchïna (Hech. 2:36-38). Jesusajj ina chʼusat tʼaqesiyatas uñjaskchïnjja, janiw jupanakatak chuyma ustʼatäkänti, ni coleratäkänsa (1 Ped. 2:23). Antisas jiwayapkäna ukanakar perdonañapatakiw Jehová Diosar mayïna.

4. ¿Kunsa Jesusajj enemigonakapar perdonasajj yatichistu?

4 Kunsa yateqsna. Jiwasajj Jesusjamarakiw mayninakar perdonañatakejj jankʼakïñasa (Col. 3:13). Yaqhep jaqenakasa, jan ukajj familiarasasa, janiw kuntï creyktan, kunjamtï jakasktan ukanak amuyapkaspati, ukatwa jiwas contra saytʼapjjaspa. Inas jiwasat kʼarinak parlapjjchispa, mayninak nayraqatan jiskʼachapjjchistaspa, Bibliat apstʼat qellqatanakas chʼiyanoqapjjchispa, jan ukajj nuwjämaw sasin ajjsaraychistaspa. Jupanakatak chuyma ustʼat sarnaqañat sipansa, Jehová Diosaruw jupar uñtʼapjjañapatak maysna (Mat. 5:44, 45). Awisajj jupanakar perdonañajj chʼamakïspawa, yamas jan wal lurchistu ukhajj jukʼamp chʼamäspawa. Ukampis jiwasatï jupanakatak colerasiñäni, chuyma ustʼat sarnaqañäni ukhajja, jiwas pachpakiw jan waltʼayasjjañäni. Mä kullakajj akham siwa: “Mayninakar perdonasajj janiw jan wali luratap walikiw siskiristsa ukham sañ munkti, ni nayar jan wal lurañapatakis lugar churkirista ukhamäkiti; jan ukasti, colerasiñ apanukuñatakiw yanaptʼitu” sasa (Sal. 37:8, TNM). Maynir perdonañ amttan ukhajja, jan wal luratas janiw chuyma ustʼata, colerata sarnaqktanti (Efes. 4:31, 32).

“NAYAMP CHIKAW JUMAJJ PARAISONKÄTA”

5. ¿Jesusajj jupamp chika chʼakkatatäpkäna uka lunthatanakat maynirojj kamsänsa, ukat kunatsa ukham säna?

5 Jesusajj kamsänsa. Jesusamp chikajja, pä lunthatanakaruw chʼakkatapjjäna. Qalltanjja jupanakajj Jesusat burlasipjjänwa (Mat. 27:44). Ukampis qhepatjja, maynejj Jesusan ‘jan kuna jan walsa luratap’ amuyasajj janiw uk lurjjänti (Luc. 23:40, 41). Janiw ukakïkiti, ‘Jesusajj jaktjjaniwa, ukatsti reyëjjaniwa’ sasaw confiyarakïna. Ukatwa Jesusar akham säna: “Jesús, Reinomar mantjjäta ukhajj nayat amttʼasitätawa” sasa (Luc. 23:42). Jesusar wal confiyatapaw qhan amuyasi. Jesusasti jupar akham sänwa: “Cheqpachapuniw nayajj jichhürun sissma, nayamp chikaw jumajj Paraisonkäta” sasa, janiw Reinonkätawa sasajj siskänti (Luc. 23:43). Jesusan uka arunakapajja, jupa pachpa uka lunthatar uka promesa arsutapwa uñachtʼayistu. Jesusajja, Awkipajj wali khuyaptʼayasirïtap yatïnwa, ukatwa niya jiwañampïskäna uka lunthatarojj uka suytʼäwi churäna (Sal. 103:8).

6. ¿Jesusajj kuntï mä lunthatar siskäna ukat kunsa yateqtanjja?

6 Kunsa yateqsna. Jesusajja, kunjamäkitï Awkipajj ukhamarakiwa (Heb. 1:3). Jehová Diosajj jiwasanakar perdonañsa, khuyaptʼayañsa wal munistu. Ukhamajja, jiwasatï nayra jan wali luratanakasat taqe chuyma arrepentisiñäni, Jesusan vidap loqtasitaparus confiyañäni ukhajja, Jupajj perdonistaniwa (1 Juan 1:7). Ukampis ‘Jehová Diosajj janjakiw nayra jan wali luratanakajat perdonkitaspati’ sasin awisajj pächasiñäni ukhajja, ¿kunsa lurañasa? Aka toqetwa amuytʼañasa: Jesusajj janïr jiwkasajja, ukhaki jupar creyiñ qalltaskäna uka lunthatat khuyaptʼayasïnwa. Ukhamajja, Jehová Diosajj jupar jan jitheqtasa servisipki, Jupar istʼañatak wal chʼamachasipki uka servirinakapatjja, jukʼampiw khuyaptʼayasini, janiw ukat pächasiñasäkiti (Sal. 51:1; 1 Juan 2:1, 2).

“¡UÑJAM! ¡UKAJJAY YOQAMAJJA!”, “¡UÑJAM! ¡UKAJJAY MAMAMAJJA!”

7. Juan 19:26, 27 textorjamajja, ¿Jesusajj Mariampir apóstol Juanampirojj kamsänsa, ukat kunatsa ukham säna?

7 Jesusajj kamsänsa (Juan 19:26, 27 liytʼañataki). Jesusajj mamitapatwa llakisïna, amuyatajj viudäjjpachänwa. Jesusajj jiwjjani uka qhepatjja, jilanakapajj kunatï jakañatak munaski ukanak churapjjaspänwa. Ukampis ¿Diosar serviñan khitis mamitapar yanaptʼaspäna? Amuyatajja, ukhakamajj janiw Jesusan mä jilapas discipulopäkänti. Ukampis apóstol Juanajj Jesusan amigopänwa, jan jitheqtasaw jupar arkarakïna. Jesusajja, Jehová Diosan servirinakaparuw familiapäkaspas ukham uñjäna (Mat. 12:46-50). Jesusajj mamitapar wal munasïna, jupar sum cuidapjjañapwa munarakïna. Ukatwa Juanarojj Diosar serviñan mamitapar yanaptʼañapatak mayïna. María mamaparojj akham sänwa: “¡Uñjam! ¡Ukajjay yoqamajja!” sasa, apóstol Juanarusti akham sarakïnwa: “¡Uñjam! ¡Ukajjay mamamajja!” sasa. Ukhat uksarojja, Mariajj yoqaparjamaw Juanarojj uñjäna, Juanasti, mamitaparjamaw cuidarakïna. ¿Amuysnati? Jesusajj wali munasiñampiw mamitapar uñjäna. Kunattejj jupaw naski ukhatpach wali munasiñampi uywäna, jiwjje ukhas Mariaw jupamp chikäskarakïna.

8. Jesusajj kuntï Mariampir apóstol Juanampir siskäna ukat ¿kunsa yateqsna?

8 Kunsa yateqsna. Familianakasat sipansa, congregacionankir jilat kullakanakampiw jukʼamp sum apassna. Yaqhep familiaranakasajj jiwas contraw saytʼapjjaspa, jan ukajj jaytanukupjjestaspawa. Ukampis kunjamtï Jesusajj siskänjja, jiwasatï Jehová Diosaru, markaparu jakʼachasiñäni ukhajja, kuntï aptʼawayktan ukat sipansa, “patak ukhampwa” katoqañäni. Walja jilat kullakanakaw jiwasan yoqasjama, phuchasjamäpjjani, mamitasjama jan ukajj papitusjamäpjjarakini (Mar. 10:29, 30). Congregacionankir jilat kullakanakampejj Jehová Diosar servitasat wali mayachtʼatäpjjtanwa, maynit maynikamas munasipjjaraktanwa, uka familia taypinkasajj ¿kunjamakis jikjjatastanjja? (Col. 3:14; 1 Ped. 2:17).

“DIOSAJAY, ¿KUNATSA APANUKTʼASISTA?”

9. Mateo 27:46 texton kuntï Jesusajj siskäna uka arunakajj ¿kunsa yatichistu?

9 Jesusajj kamsänsa. Jesusajj niya jiwañampëjjäna ukhajja, akham sasaw artʼasïna: “Diosajay, Diosajay, ¿kunatsa apanuktʼasista?” sasa (Mat. 27:46). Kunatsa Jesusajj ukham säna uk Bibliajj janiw qhanañchkiti. Ukampis kunsa uka arunakajj yatichistu ukat amuytʼañäni. Jesusajj uka arunak sasajja, kuntï Salmo 22:1 * qellqatan siski uka profecía arunakwa phoqaskäna. Maysa toqetjja, Jehová Diosajj janiw Yoqaparojj jarkʼaqkänti ukwa amuytʼayarakistu (Job 1:10). Jesusajj jiwañkam Jehová Diosat jan jitheqtatap uñachtʼayañapatakiw Awkipajj enemigonakapat jan jarkʼaqkänti, uk Jesusajj yatïnwa. Jupjamajj janiw khiti jaqes ukham yantʼata uñjaskiti. Maysa toqetsti, jiwayatäñatakejj janiw kuna jan walsa lurkänti ukwa uka arunakampejj uñachtʼayarakïna.

10. ¿Jesusajj kuntï Awkipar siskäna ukat kunsa yateqsna?

10 Kunsa yateqsna. Jehová Diosaw yantʼanakat jarkʼaqaskitani sasajj janiw suyañasäkiti. Jesusjamarakiw Diosar jan jitheqtas serviñasa, jiwañ wakischini ukhasa janiw jitheqtañasäkiti (Mat. 16:24, 25). Ukampis Jehová Diosajj janiw kuntï jan aguantirjamäktan ukat jukʼampi yantʼatäñas munkaniti (1 Cor. 10:13). Inas Jesusjam ina chʼusat tʼaqesiyata uñjasirakchiñäni, ukwa yateqaraksna (1 Ped. 2:19, 20). Jaqenakajj janiw jan wali luratasat jiwas conträpkiti, jan ukasti jan akapachankirïtasata, kunatï cheqäki uk predicatasatwa jiwas conträpjje (Juan 17:14; 1 Ped. 4:15, 16). Kunatsa Jehová Diosajj tʼaqesiñat jupar jan jarkʼaqkäna uk Jesusajj yatïnwa. Ukampis Diosar jan jitheqtas servirinakapat yaqhepajja, jan walin uñjasisajj ¿kunatsa Jehová Diosajj ukhamak uñchʼukitu? sasaw jisktʼasipjje (Hab. 1:3). Jehová Diosajj khuyaptʼayasiri pacienciani Diosawa. Janis Jupar confiyapkaspa ukham janiw jupanakat amuykiti, jan ukasti Jupaki churkaspa uka chuymachtʼäwi munapjjatap yatiwa (2 Cor. 1:3, 4).

“UMAT PHARJITU”

11. ¿Kunatsa Jesusajj Juan 19:28 texton siski uka arunak säna?

11 Jesusajj kamsänsa (Juan 19:28 liytʼañataki). ¿Kunatsa Jesusajj umat pharjitu sasin säna? Salmo 22:15 qellqatan siski uka profecía phoqasiñapatakiw ukham säna, ukan akham siwa: “Mallqʼajjajj tejar uñtat wañkatatawa, lajjrajjas laka manqhan lipʼkatatawa” sasa. Janiw ukakïkiti, lawan chʼakkatatäsajj Jesusajj wal usuyasïna, uka nayras walirak tʼaqesiyapjjäna, ukatwa umat wal pharjayasirakïna. Um churapjjañapwa munäna.

12. ¿Jesusajj umat pharjitu siskäna ukat kunsa yateqsna?

12 Kunsa yateqsna. Jesusajja, kunansa yanaptʼatäñ muntan uk sañajj janis walïkaspa ukham janiw amuykänti, jiwasajj ukhamarakiw yanaptʼa mayiñ jan ajjsarañasäkiti. Kunansa yanaptʼatäñ muntan uk mayninakar sañajja, jilapartejj chʼamakïspawa. Ukampis yanaptʼa munkañäni ukhajja, mayninakar jan ajjsaras mayipjjañäni. Sañäni, edadanëjjstan jan ukajj usutästan ukhajj mä amigoruw alasir sarañatakisa, doctoran ukar sarañatakis yanaptʼap maysna. Llakitästan ukhajja, mä jilïr irpiriru, jan ukajj confiykay jilataru jan ukajj kullakaruw jiwasar istʼañapataki, ‘suma arunakampi’ chʼamañchtʼañapatak maysna (Prov. 12:25). Jilat kullakanakajj wal munasipjjestu, ‘llakisiñ horasans’ wal yanaptʼañ munapjjarakistu, uk amtañasapuniwa (Prov. 17:17). Ukampis kunas llakisiyistu, kunansa yanaptʼatäñ muntan uk janiw yatipkiti, ukatwa yanaptʼa katoqañatakejj jupanakar yatiyañasa.

“PHOQASJJEWA”

13. Jiwañkam Diosat jan jitheqtasajja, ¿kunsa Jesusajj jikjjatawayi?

13 Jesusajj kamsänsa. 14 de nisán urojj niya 3 de la tarde horasäjjäna ukhaw Jesusajj “phoqasjjewa” sasin säna (Juan 19:30). Niya jiwañampëjjäna ukhakamajja, Jesusajj kuntï Awkipajj lurañap munkäna ukwa phoqäna. Jiwañkam Diosat jan jitheqtasajja, waljanakwa Jesusajj jikjjatawayi. Maya, Supayan kʼarïtapwa uñachtʼayawayi, ¿kunjamsa? Supayan jan waltʼayatpachas mä perfecto jaqejj Diosat janipuniw jitheqtkaspati, ukwa uñachtʼayawayi. Paya, jiwasar salvañatakiw vidap churawayi. Ukham luratapatwa jucharar jaqëkasas Jehová Diosamp sum apassna, wiñay jakañsa jikjjataraksna. Kimsa, Jesusajj Jehová Diosaki suma gobernantëtapwa uñachtʼayäna, sutipsa qʼomacharakïnwa.

14. Kunjamsa sapüru jakañasa, uk qhanañchtʼam.

14 Kunsa yateqsna. Diosat janipun jitheqtañwa amtañasa. Maxwell Friend jilatat parltʼañäni, jupajj Escuela Bíblica de Galaad de la Watchtower ukan yatichirïnwa. Walja markanakat mä jachʼa tantachäwejj apaskäna ukanjja, Diosat jan jitheqtañ toqet parlir mä discursopan akham sänwa: “Kuntï jichhürojj lurkasma, siskarakisma uk jan qharürutak jaytamti. Qharürojj kunas pasani uk janiw yatktanti. Ukhamajja, wiñay jakañ katoqañ munatam uñachtʼayañatakejj jichhürukis utjkirïstam ukham jakam” sasa. Kunjamtï jilatajj siskänjja, Diosat jan jitheqtatas uñachtʼayañatakejj jichhürukis utjkistaspa ukhamwa jakañasa. Ukham lurañäni ukhajja, jiwjjchiñänisa Jehová Diosarojj akham sañäniwa: “Jumat jan jitheqtañatakejj wal chʼamachasiwayta, Supayan kʼarïtap uñachtʼayañatakisa, sutim qʼomachañatakisa, Jumaki suma gobernantëtam uñachtʼayañatakis wal chʼamachasiwayta” sasa.

“AMPARAMARUW ESPIRITUJ KATUYASSMA”

15. Lucas 23:46 textorjamajja, ¿kuna toqetsa Jesusajj jan pächaskäna?

15 Jesusajj kamsänsa (Lucas 23:46 liytʼañataki). Jesusajj Diosar taqe chuym confiyasaw akham säna: “Alajjpachankir Awki, amparamaruw espirituj katuyassma” sasa. Jehová Diosakiw juparojj jaktayaspänsa janisa, ukwa Jesusajj yatïna. Awkijajj janiw nayat armaskaniti sasaw taqe chuyma confiyäna.

16. ¿Kunsa Joshua sat jilatat yateqsna?

16 Kunsa yateqsna. Jakäwis aptʼasirjamäkasasa, janiw Jehová Diosat jitheqtañasäkiti. Ukatakejj Juparuw taqe chuyma confiyañasa (Prov. 3:5). Joshua jilatat parltʼañäni. Jupajj 15 maranïkasajj jan qollkay usunïnwa. Diosan leyinakap conträkäna uka tratamientonak janiw katoqañ munkänti. Janïr jiwkasajj mamitapar akham sänwa: “Mamita, Jehová Diosaw cuidaskitani. [...] Jupaw jaktayitani, janiw ukat pächaskti. Diosajj chuymaj uñtʼiwa, taqe chuyma Jupar munasitajsa yatirakiwa” sasa. * Taqeniw akham jisktʼasiñasa: “Jakäwij aptʼasirjama mä yantʼan uñjasirista ukhajja, ¿Diosar jan jitheqtas serviskakïti, Jupaw jaktayitani sasin confiyaskakïti?” sasa.

17, 18. ¿Kunanaksa yateqawaytanjja? (“ ¿Jesusan qhep qhepa arunakapajj kunsa yatichistu?” sat recuadro uñjjattʼäta).

17 Jesusan qhep qhepa arunakapatjja, wali wakiskir yatichäwinakwa apssna. Mayninakar perdonañasawa, Jehová Diosajj perdonitaniwa sasaw confiyañasaraki, ukwa uka arunakajj amtayistu. Congregacionan walja jilat kullakanakaw jiwasar yanaptʼañatakejj utjistu. Ukampis yanaptʼa munstan ukhajja, jupanakaruw mayiñasa. Jan waltʼäwinakan uñjaskañäni ukhajja, Jehová Diosaw aguantañatak yanaptʼistani. Diosat jan jitheqtatas uñachtʼayañatakejj jichhürukis utjkistaspa ukham jakañajj kunja wakiskirisa uk amuytanwa. Ukatjja, jiwjjañäni ukhas Jehová Diosaw jaktayistani sasajj taqe chuymaw confiyaraktanjja.

18 Jesusajj lawar chʼakkatatäkäna ukhajj kuntï siskäna uka arunakapajj waljanakwa yatichistaspa. Jiwasatï yateqawayktan ukarjam lurañäni ukhajja, Jehová Diosajj Yoqajar “istʼapjjam” siskäna ukaruw istʼasktanjja (Mat. 17:5).

CANCIÓN 126 ‘Wali chʼamani saytʼasipjjañäni’

^ Párrafo 5 Kunjamtï Mateo 17:5 texton siskejja, Jehová Diosajj Yoqapar istʼsna ukwa muni. Aka yatichäwinjja, Jesusajj lawar chʼakkatatäkäna ukhajj kuntï siskäna ukat kunanaksa yateqsna ukwa yatjjataskañäni.

^ Párrafo 9 Jesusajj kunatsa amuyatajj Salmo 22:1 qellqatat aytpachäna ukjja, “Aka revista liytʼirinakan jisktʼäwinakapa” siski uka yatichäwinwa, aka revistan qhanañchasiski.

^ Párrafo 16 Jukʼamp yatiñatakejja, “La fe de Joshua: una victoria para los derechos del niño” sat yatichäwi ¡Despertad! 22 de enero, 1995 revistan uñjjattʼäta.