1, 2. ¿Jastal wa x-tax ja Jesús yajni yala ja tsaʼanikxta yaljelik bʼajtanto oj chamuki?

JANI ja 14 bʼa nisán bʼa jabʼil 33. Tsaʼan yajni lom lejitayi smul ja Jesús sok alji oj miljuk yuj jun mulal mi skʼulunejuk, ja skontraʼik wa skʼulane burlar, wa xyixtalane bʼa mini tʼun snaʼawe syajal sok yawe kʼe lokan bʼa jun teʼ. Bʼa tsʼapubʼalyi clavo ja yok sok ja skʼabʼi kada wa xyiʼaj ikʼ sok wa xkʼumani jelni xyiʼaj wokol. Pe mini xbʼobʼ kan chʼabʼan, yujni ay jastik jel tʼilan oj yal.

² La jpaklaytik ja jas yala ja Jesús yajni ti lokan ekʼ ja bʼa teʼi sok ja jas wa xnebʼatik ja bʼa jas yala. Bʼa tuk yaljel: la jmaklaytik (Mat. 17:5).

3. ¿Matik wan stajel tiʼal ja Jesús yajni yala: «Tatey, cʼulan[e] perdonar»?

³ Ja jas yala ja Jesús. Tsaʼan yajni ajita kʼe lokan teʼ, ja Jesús skʼanayi ja Jyoba: «Tatey, cʼulan[e] perdonar». ¿Machtik wan stajel tiʼal? Wa xya jnatik ja jas yala: «Mi snaahue jasuncʼa huane scʼulajeli» (Luc. 23:33, 34). Bʼobʼta ja wan yaljel sbʼaja soldadoʼik romano bʼa stsʼapaweyi clavo ja yok sok ja skʼabʼi. Bʼa mini snaʼawe machun meran kʼotel. Cha bʼobʼta jani wan yaljel ja bʼa jujuntik kristyano skʼanawe amiljuk, pe mas tsaʼan ajyiyujile skʼuʼajel bʼa Jesús (Hech. 2:36-38). Ja Jesús mi yaʼakan ja bʼa jas mi stojoluk kʼulajiyiʼi a-snol skoraja ma chʼinajxta oj ajyuk (1 Ped. 2:23). Jaʼuktoma, skʼanayi ja Jyoba a-skʼul perdonar ja maʼ oj miljuk yuji.

4. ¿Jasa sjeʼakankitik ja Jesús yajni puesto ajyi bʼa yajel perdon ja skontraʼiki?

⁴ Ja jas wa xnebʼatiki. Jastalni ja Jesús, tʼilan puesto oj  ajyukotik bʼa yajel perdon ja tuki (Col. 3:13). Bʼobʼta jujuntik kristyano, bʼa cha tini chʼikan ja jpamilyatiki, wa ochye kontra jmoktik yuja mi xyabʼye stojol ja jas wa xkʼuʼantiki sok ja jastal wa xkiʼajtik ja jsakʼaniltiki. Bʼobʼta oj yale jastik mi meranuk bʼa keʼntik, oj ya kʼixwukotike bʼa stiʼ sat ja tuki, oj xchʼi-e ja juʼuntiki ma oj yal-e kabʼtik oj smakʼ-otike. Jaʼuktoma oj jnoltik yile koraja, ojni bʼobʼ jkʼantikyi ja Jyoba bʼa aya sbʼaje kuenta bʼa jachuk oj yiʼe ja smeranili (Mat. 5:44, 45). Ayni ekʼele bʼobʼta wokolni oj katike perdon, pe mastoni ja yajni skʼulanekitik jastik bʼa mi lekuk. Pe ta kaʼatikan ja snoljel koraja ma ja chʼinajbʼel a-sjom ja jkʼujoltiki, keʼntiktani wa xyajbʼes jbʼajtik. Jun hermana wa xcholo: «Wani xkabʼ stojol ja yajel perdon ja tuki mini wa stojolan bʼa lek wa xkila ja jas wa skʼulaneʼi ma wa xkaʼakan ayawe el slekilal bʼa keʼna; wani stojolan wa xkaʼ eluk ja koraja kiʼoj bʼa yeʼnle» (Sal. 37:8). Yajni wa xkaʼatik perdon, wani stsaʼatik bʼa mini jun jasunuk bʼa mi lekuk aya chʼinajbʼukotik (Efes. 4:31, 32).

5. ¿Jasa skʼapayi ja Jesús june ja bʼa winike staʼuneje smul bʼa tey bʼa stsʼeʼeli sok jas yuj yayi ja kʼapjelal jaw?

⁵ Ja jas yala ja Jesús. Bʼa stsʼeʼel ja Jesús aji kʼeʼuke lokan teʼ chabʼ winike bʼa staʼuneje smul. Xchawanile cha kʼe skʼuluke burlar (Mat. 27:44). Pe tsaʼan june bʼa yeʼnle yaʼakan skʼuljel, yujni kʼot snaʼ «mi ni jas malo» skʼulunej ja Jesús (Luc. 23:40, 41). Sok mini kechanuk; cha sjeʼani bʼa wani skʼuʼan bʼa ojni sakʼwuk sok bʼa ojni kʼot jun rey ja Jesús. Yala yabʼ: «Cuando huala cʼot ja ba oja cʼul mandari, xa naahuon tʼusan ja queni» (Luc. 23:42). Chikani lek bʼa ayni yiʼoj jitsan skʼuʼajel. Ja Jesús sjakʼayi: «Huax cala huabi, pero meran, ja yaan cʼacʼu ti ni oj cʼum jbajtic ja ba lugar jau jel tzamali», mi jaʼuk ja bʼa oj skʼul mandari (Luc. 23:43). Ja yaljel «ti ni oj cʼum jbajtic» wani xchiktes juni kʼapjelal bʼa yeʼnta. Ja Jesús wani snaʼa ja sTati jel ja syajulal skʼujoli; ja yuj bʼajtanto oj chamuk bʼobʼni yayi jun smajlajel ja winik staʼunej smuli (Sal. 103:8).

6. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa jas yala yabʼ ja Jesús ja winik bʼa staʼunej smuli?

⁶ Ja jas wa xnebʼatiki. Ja Jesús yeʼnani ja maʼ wa sjeʼa ja jastal kʼotel ja sTati (Heb. 1:3). Ja Jyoba wa skʼana oj yaʼotik perdon sok oj sjekitik ja syajulal skʼujoli ta wa xnaʼatik meran malaya ja bʼa jastik mi lekuk jkʼulunejtik ja bʼa ekʼtajani sok ta ay kiʼojtik skʼuʼajel ja bʼa sakʼanil yaʼa ja Jesukristo (1 Juan 1:7). Pe ¿jasa oj jkʼuluktik ta ay ekʼele wokol wa xkabʼtik skʼuʼajel ja Jyoba oj ya perdon ja jmultik bʼa ekʼtajani? La jpensaraʼuktik: bʼajtanto oj chamuk, ja Jesús sjeʼayi syajal skʼujol ja winik staʼunej smul bʼa jelto ajkʼach kʼe sjeʼ ayiʼoj skʼuʼajel. Anto, ¿jastal mi oj sjeyi syajal skʼujol ja yaʼtijumik toj ja Jyoba, bʼa jel wa skʼujolane bʼa skʼuʼajelyi? (Sal. 51:1; 1 Juan 2:1, 2).

7. Jastalni wa xyala ja Juan 19:26, 27, ¿jasa aljiyabʼ ja María sok ja Juan yuja Jesús sok jas yuj?

⁷ Ja jas yala ja Jesús (kʼuman ja Juan 19:26, 27 *). Ja Jesús wani skʼana mini jas oj kʼulajukyi palta ja snani, bʼa bʼobʼta  biudaxa. Yajni ja yeʼn xchami yeʼnlexani ja smoj-alijeliki oj bʼobʼ yaweyi ja jas wa xmakuniyuji. Pe lajan sok ja yeʼnleʼi mitoni nebʼumanuke. Anto ¿maxa oj yayi ja jas oj makunuk yuj ja María ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos? Ja Juan juni nebʼuman jel toj sok jani june ja bʼa lekil yamigoʼik ja Jesús. Bʼa Jesús, ja maʼ wa xyayi stoyjel ja Jyoba kʼotelni jastal spamilya ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi (Mat. 12:46-50). Yuja wa syajtay ja snan ja Jesús sok yuja wa xchamskʼujol bʼa lek oj ajyuk, sjipani skʼujol bʼa ojni stalnay ja Juan, yujni wa snaʼa ojni skoltay bʼa mi oj yakan yaʼteltajel ja Jyoba. Yala yabʼ ja María: «¡Tey jawa keremi!», tsaʼan yala yabʼ ja Juan: «¡Tey jawa nani!». Man ja bʼa  jutsʼin jaw, ja María yila ja Juan jastal yunin sok ja yeʼn stalnay jastal snan. Ja Jesús sjeʼa janekʼto wa syajtay ja ixuk ja maʼ tsamalxta talnaji yuji man ja kʼakʼu pojki sok man ja bʼa kʼakʼu chami bʼa tini ajyi soka yeʼn.

8. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa jas alji yabʼ ja María sok ja Juan yuja Jesús?

⁸ Ja jas wa xnebʼatiki. Bʼobʼta ojni ajyukotik mas tsoman soka hermanoʼik bʼa kongregasyon yuja jpamilyatiki. June ja bʼa jpamilyatik bʼobʼta oj yil-otik kontra ma oj sjip-otikan. Pe jastalni skʼapa ja Jesús, ta mojan wala ajyitik sok ja Jyoba sok ja xchonabʼi, ojni ajukitik «cien tanto mas» ja bʼa jas oj chʼaytik. Jitsan oj kʼotuke jastal untik, nanal ma tatal bʼa keʼntik (Mar. 10:29, 30). ¿Jastal wa xkabʼtik ja teyotik ja bʼa yoj pamilya bʼa wa xyaʼteltaye ja Dyos bʼa tsoman ay yuja ay kiʼojtik skʼuʼajel sok yuja wa xyajtaytik ja Jyoba sok ja hermanoʼiki? (Col. 3:14; 1 Ped. 2:17).

9. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja yaljelik bʼa Jesús wa xtax bʼa Mateo 27:46?

⁹ Ja jas yala ja Jesús. Tʼusan bʼajtanto oj chamuk, ja Jesús awani: «Dios mío, Dios mío, ¿jas lom ahuaahuon ta cani?» (Mat. 27:46). Ja Biblia mi xcholo jas yuj yala ja yaljelik jaw. Pe la jpensaraʼuktik ja bʼa jas wa sjeʼakitik. Bʼa pilan modo, ja jas yala ja Jesús jani wan kʼotel smeranil ja jas kanel tsʼijbʼunubʼal ja bʼa Salmo 22:1. * Ja jas yala wa xchiktes jaman lek ja Jyoba mini yaʼa «jun tsʼakabʼ bʼa oj talnajuk» ja Yunini (Job 1:10). Ja Jesús yabʼ stojol bʼa ajitakani yuja sTati bʼa skʼabʼ ja skontraʼiki bʼa oj sjeʼ ayni yiʼoj skʼuʼajel man oj chamuk, bʼa mini ay jun pilan kristyano akʼubʼal och probar. Sok ja yaljelik jaw kʼot yal bʼa mini skʼulunej jun mulal bʼa wa sbʼajin oj chamuk.

10. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa jas yala yabʼ ja sTat ja Jesús?

¹⁰ Ja jas wa xnebʼatiki. Jani tʼilan mi oj majlaytik oj skoltayotik ja Jyoba ja bʼa pruebaʼik. Jastalni ja Jesús, tʼilani chapan oj ajyukotik bʼa ajyel toj man la chamtik (Mat. 16:24, 25). Pe wani xnaʼatik mi oj yakan ja Dyos bʼa oj jkʼulajukotik probar bʼa mixa oj kuchkujtik (1 Cor. 10:13). Pilan jas wa xnebʼatik bʼobʼta oj kitik wokol yuja jastik bʼa mi tojuk, jastalni ja Jesús (1 Ped. 2:19, 20). Ja kristyano mi wa xyilawotik kontra yuj ay jas mi lek wa xkʼulantik, jani yuja mi teytik bʼa sparte ja luʼumkʼinali sok yuja wa xcholotik ja smeranili (Juan 17:14; 1 Ped. 4:15, 16). Ja Jesús yabʼni stojol jas yuj ja Jyoba yaʼakan bʼa ayi wokol. Pe jujuntik ja bʼa yaʼtijumik tojik, yajni wa x-ekʼ sbʼaje prebaʼik wa sjobʼo sbʼaje, jas yuj ja Jyoba wa xyaʼakan oj ekʼ sbʼaje (Hab. 1:3). Yuja jel ja syajulal skʼujol sok spasensya, ja Jyoba wani xyabʼ stojol bʼa mini ayto skʼanayujile skʼuʼajel, jani wa xmakuniyujile ja kʼulan kʼujolal bʼa kechan yeʼn wa xbʼobʼ yayile (2 Cor. 1:3, 4).

11. ¿Jas yuj yala ja Jesús ja yaljelik wa xkʼumantik ja bʼa Juan 19:28?

¹¹ Ja jas yala ja Jesús (kʼuman ja Juan 19:28). ¿Jas yuj yala ja Jesús takin stiʼ? Yujni jachuk oj kʼot smeranil ja jas kanel tsʼijbʼunubʼal ja bʼa Salmo 22:15, bʼa wa xyala: «Takitani ja kipi jastal jun basija bʼa barro; ja kakʼi wa snokʼo sok ja sbʼakel keji».  Cha la ka tʼabʼan jkʼujoltik ja syajal wa xyabʼ ja lokan ekʼ ja bʼa teʼi sok ja jastal jel yiʼajtajan wokoli, ja yuj sbʼejxani ja jel takin stiʼi. Wani skʼana skoltajel bʼa oj lamxuk.

12. ¿Jasa wa xnebʼatik yajni yala ja Jesús takin stiʼ?

¹² Ja jas wa xnebʼatiki. Ja Jesús mini spensaran yaljel ja jastal ay xyabʼi juni senya bʼa mixa ay yip sok cha mini oj jpensaraʼuktik ja keʼntik. Bʼobʼta jpetsaniltik mini lek oj kabʼtik yaljel yabʼ ja tuk ja jas wa xmakunikujtiki. Pe ta aykʼa jun ekʼele wa xkʼanatik jkoltajeltik, mok kʼixwukotik bʼa skʼanjel. Jun sjejel, ta ayxa jkʼujoltik ma maloʼaytik, bʼobʼta oj kʼantikyi jun kamigotik bʼa oj yiʼotik och bʼas ay jas oj wa jmantik ma bʼa jun sita bʼa jun loktor. Ta wa xkabʼtik elel jganatik, bʼobʼta oj kʼantikyi jun ansyano ma pilan hermano bʼa takʼanxa bʼa oj smaklayotik ma oj yalkabʼtik jun «lekil yaljel» bʼa oj stsatsankʼujolukotik (Prov. 12:25). La juljkʼujoltik ja kermanotiki wa syajtayotike sok wa skʼanawe oj skoltayotik «yajni wan ekʼel wokoli» (Prov. 17:17). Pe mini xbʼobʼ snaʼe ja jastal wa x-tax ja jpensartiki, ja yuj mini oj snaʼe ta wa xmakunikujtik koltanel, ta mi xkaltik yabʼye.

13. ¿Jasa lajxiyuj ja Jesús yuja toj ajyi man chami?

¹³ Ja jas yala ja Jesús. Mojan och las 3 bʼa och kʼakʼu bʼa 14 bʼa nisán, ja Jesús yala: «¡Ja yaani, chʼac ta jcʼuluc spetzanil!» (Juan 19:30). Bʼa tʼusanxta skʼana ja oj chamuki, ja Jesús snaʼani bʼa chʼakta skʼul spetsanil ja jas wa skʼana ja Jyoba. ¿Jasa kʼot lajxuk yuja toj ajyi man chami? Bʼajtan, yani chiknajukan lek ja Satanás juni leʼa abʼal, yujni sjeʼa jun kristyano bʼa mey yiʼoj mulal ojni bʼobʼ ajyuk toj ama yuja strampaʼik ja Satanás. Xchabʼil, yaʼa ja sakʼanil jastal koltanel. Stsʼakatal yuja sakʼanil yaʼa, ja kristyanoʼik mulanumi ojni kʼot yil sbʼaje lek soka Dyos sok ajyelyujile ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida. Sok yoxil, ja Jesús skoltayni ja sderecho yiʼoj ja Jyoba bʼa yajel mandar sok ja lekil sbʼiʼil ja sTati.

14. Cholo jastal oj kitik ja jsakʼaniltik kada kʼakʼu.

¹⁴ Ja jas wa xnebʼatiki. Tʼilan oj tsatik ajyel toj spetsanil kʼakʼu. La kiltik ja jas yala ja hermano Maxwell Friend, bʼa waj jeʼuman ja bʼa Eskuela sbʼa Biblia bʼa Galaad bʼa Watchtower. Bʼa jun niwan asamblea bʼa jakye bʼa tuktukil país, yala bʼa jun loʼil sbʼaja ajyel toji: «Moka wakan bʼa jechel ja jas oja kʼuluk ma oja wal ja yani. ¿Seguro maʼ aya bʼa ojto ajyuk pilan kʼakʼu? A el slekilal bʼa kada kʼakʼu bʼa lajansok kechanxta ja kʼakʼu jaw oj bʼobʼa jeʼ wanixa bʼajin ajyel sakʼan bʼa tolabida». Jastalni yala ja hermano, la katik el slekilal bʼa kada kʼakʼu bʼa lajansok kechanxta ja kʼakʼu jaw oj bʼobʼ jetik toj aytik. Yujkʼa chamtik ojni bʼobʼ kaltikyabʼ ja Jyoba: «Jkʼulunej ja janekʼni bʼobʼelkuj bʼa toj ajyel amok, bʼa sjejel ja Satanás juni leʼa abʼal, yajel sakbʼuk ja wa bʼiʼili sok skoltajel ja derecho awiʼoj bʼa yajel mandari».

15. Jastalni wa xyala ja Lucas 23:46, ¿jasa skʼuʼunej lek ja Jesús?

¹⁵ Ja jas yala ja Jesús (kʼuman ja Lucas 23:46 *). Bʼa skʼuʼunejni lek, ja Jesús yala: «¡Tat, ti wa xkaʼa bʼa wa kʼabʼ ja  jsakʼanili!». Wani snaʼa ojto koltajuk yuja Jyoba sok wani skʼuʼan lek ojtoni julskʼujol bʼa yeʼna.

16. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejel bʼa Joshua?

¹⁶ Ja jas wa xnebʼatiki. Puestoni aytik bʼa oj kaʼ ja jsakʼaniltik bʼa skʼabʼ ja Jyoba. Pe bʼa oj jkʼuluktik ja jaw, tʼilani oj jipjkʼujoltik bʼa yeʼna sok spetsanil jkʼujoltik (Prov. 3:5). La jpensaraʼuktik ja bʼa sjejel bʼa Joshua, jun kerem Taʼumantiʼ bʼa ayiʼoj 15 jabʼil, bʼa yiʼaj wokol sok jun chamel bʼa mixa ay yajnal. Mini skʼana oj yiʼ aʼanik bʼa loktor bʼa kontra ay soka sleyik ja Dyos. Ja tʼusanxta skʼana bʼa oj chamuki, yala yabʼ ja snani: «Teyon bʼa skʼabʼ ja Jyoba». Sok cha yala: «Wa xkala wabʼ nan, jkʼuʼunejni lek; ojni ya sakʼwukon ja Jyoba. Ja yeʼn yilunej ja jkʼujoli sok wani snaʼa wani xyajtay meran lek». * Jpetsaniltik tʼilani oj jobʼ jbʼajtik: «Ta jtʼaspun jun prueba bʼa peligro ay ja jsakʼanili, ¿oj maʼ ajyukon toj sok oj jipjkʼujol bʼa Jyoba bʼa ojni julskʼujol bʼa keʼna sok oj ya sakʼwukon?».

17, 18. ¿Jas sjejelik jnebʼunejtik? (Kʼela ja rekwagro « Ja jas wa sjeʼakitik ja tsaʼanxta yaljelik bʼa Jesús»).

¹⁷ Ja tsaʼanikxta yaljelik bʼa Jesús wani sjeʼakitik sjejelik bʼa jel tʼilan. Wa xyaʼ jul jkʼujoltik bʼa tʼilan oj katik perdon ja tuki sok sjipjel jkʼujoltik bʼa ojni cha yaʼotik perdon ja Jyoba. Ayni kiʼojtik ja niwan cholal bʼa ajyel ja bʼa tsamal pamilya bʼa wa xkaʼteltaytik ja Dyos bʼa tini aye bʼa oj skoltayotike. Pe yajni wa xmakunikujtik koltanel, tʼilani oj jkʼantik. Wa xnaʼatik ojni skoltayotik ja Jyoba bʼa oj kuchkujtik chikan jas prueba. Wani xkabʼtik stojol ja stʼilanil bʼa oj katik el slekilal bʼa kada kʼakʼu bʼa lajansok kechanxta ja kʼakʼu jaw oj bʼobʼ jetik toj aytik sok wanix xkʼuʼantik lek bʼa ojni ya sakʼwukotik ja Jyoba yajni la chamtik.

¹⁸ Ta katik makunuk spetsanil ja sjejelik it, ojni jkʼuluktik ja jas yala ja Jyoba sbʼaja Yunin: «maklayik» (Mat. 17:5).