Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

16 YATICHÄWI

Jesusan jiwas layku jiwatapat yuspärapjjapuniñäni

Jesusan jiwas layku jiwatapat yuspärapjjapuniñäni

‘Jaqen Yoqapajj jakañap churañatakiw juti, ukhamat waljanir juchat kutsuyañataki’ (MAR. 10:45).

CANCIÓN 18 Jesusan jakäwip loqtasitapat wal yuspärtanjja

¿KUNANAKATSA YATJJATASKAÑÄNI? *

1, 2. ¿Juchat kutsuyañajj kunasa, ukat kunatsa uk muntanjja?

ADÁN chachajj perfectönwa, ukampis juchachasisajj wiñay jakañwa aptʼasïna, wawanakaparus ukhamarakiw aptʼawayi. Jupajj yatkasinwa juchar puriwayi, ukhamajj janiw perdonatäkaspänti. Jiwañapaw wakisïna. Ukampis wawanakapajj Adanan juchachasitapat janiw juchanïpkänti (Rom. 5:12, 14). ¿Jupanakar jiwañat salvañatakejj mä kunas lurasispänti? Jïsa. Adanajj juchachaskäna uka qhepatjja, Jehová Diosajj kunjamsa juchampit jiwañampit wawanakapar kutsuyañapäna ukwa qhanañchäna (Gén. 3:15). Jehová Diosajj tiempoparuw Yoqaparojj alajjpachat khitaniñapäna, ukhamat ‘jakañap churañapataki, waljanir juchat kutsuyañapataki’ (Mar. 10:45; Juan 6:51).

2 ¿Juchat kutsuyañajj kunasa? Griego Arut Qellqatanakarjamajja, kuntï Adanajj aptʼawaykäna uk kutsuyañatak Jesusajj pagawayki ukawa (1 Cor. 15:22). ¿Kunatsa uk muntanjja? Moisesar churaskäna uka Leyirjamajja, Jehová Diosajj “jakañatjja jakañaraki” churasiñapwa mayïna (Éx. 21:23, 24). Adanajj perfecto jakäwipwa aptʼasiwayi. Ukhamajja, kuntï Jehová Diosajj maykäna uk phoqañatakejj Jesusaw perfecto vidap churañapäna (Rom. 5:17). Ukhamatwa, jupajj khitinakatï jakäwip loqtasitapar confiyapki ukanakatakejj ‘Wiñay Awkipar’ tukuwayi (Is. 9:6; Rom. 3:23, 24).

3. Juan 14:31 ukat 15:13 textonakarjamajja, ¿kunatsa Jesusajj perfecto vidap loqtasïna?

3 Jesusajj Awkipar munasitapata jiwasar munasitapatwa vidap loqtasïna (Juan 14:31; 15:13 liytʼañataki). Uka munasiñaw Awkipat jan jitheqtas jiwañkam aguantañatakisa, voluntädap lurañatakis yanaptʼäna. Ukïpanwa Jehová Diosan amtapajj jaqenakatakisa, aka oraqetakis phoqasini. Aka yatichäwinjja, kunatsa Jehová Diosajj Yoqapar tʼaqesis jiwañat jan jarkʼaqkäna ukwa yatjjataskañäni. Ukatsti, apóstol Juanatwa yatjjatarakiñäni, jupajj Jesusan jaqenak layku jiwatapat wal yuspäräna. Tukuyarusti, Jesusajj juchat kutsuyawaykistu ukat yuspäratas kunjamsa uñachtʼaysna, kunjamsa kuntï Jehová Diosasa Jesusas jiwas layku lurawayapki uk sapürutjam jukʼamp valoranit uñjsna, ukwa yatjjatarakiñäni.

¿KUNATSA JESUSAJJ TʼAQESÏNA?

Jesusajj jiwasar juchat kutsuyañatakejj qhawqsa tʼaqesïna ukat lupʼipjjañäni. (Párrafo 4).

4. Kunjamsa Jesusajj jiwäna uk qhanañchtʼam.

4 Jesusajj jiwayatäkäna uka urojj kunas pasäna uk amuytʼañäni. Jesusajja, jupar jarkʼaqañapatakejj walja angelanakaruw yanaptʼa mayispäna, ukampis janiw uk lurkänti. Romano soldadonakampejj katuntayasikïnwa, jupanakajj jan sinttʼasisaw chicotempi jawqʼjapjjäna (Mat. 26:52-54; Juan 18:3; 19:1). Uka chicotejj jañchipsa chʼiyjänwa. Ukatsti, wilarar jikhaniparuw chʼakkatatäñapäkäna uka jathi lawa qʼepiyapjjäna. Kawkjantï jiwayatäñapäkäna ukaruw qatatiñ qalltäna. Ukampis janiw apañatakejj chʼamanëjjänti, ukatwa romano soldadonakajj uka cheq pasaskir mä chachar qʼepiñapatak obligapjjäna (Mat. 27:32). Jiwayatäñapäkäna uka cheqar Jesusajj purïna ukhajja, soldadonakajj lawaruw amparanakapa, kayunakapa clavompi chʼakkatapjjäna. Lawa saytʼayapjjäna ukhajja, jukʼampiw clavompi uchata amparanakapasa kayunakapas chʼiyjtäna. Jupar uñjasajj amigonakapas mamitapas wal jachapjjäna, ukampis marka apnaqerinakajj jupat larusipjjänwa (Luc. 23:32-38; Juan 19:25). Walja horanakaw tʼaqesïna. Lloqopas pulmonanakapas wali qaritäjjänwa, samsuñas jupatak wali chʼamäjjänwa. Jehová Diosar jan jitheqtas servitapatjja, qhep qhepa kutiw Awkipar orasïna. Ukatsti jakäwip Awkipan amparapar katuyasisaw jiwjjäna (Mar. 15:37; Luc. 23:46; Juan 10:17, 18; 19:30). Jesusajj wali tʼaqesiyata jiskʼachata ukhamaw jiwäna.

5. Jesusatakejj ¿kunjam jiwayatäñas jukʼamp jan walïna?

5 Jesusarojja, Dios contras jan wal parlkaspa, Diosan sutipsa qʼañuchkaspa ukham kʼarintasaw jiwayapjjäna. Ukham jiwayatäñaw jupatakejj tʼaqesiñat sipansa jukʼamp jan walïna (Mat. 26:64-66). Diosar jan respetirit kʼarintatäñaw Jesusar wal llakisiyäna, ukatwa Awkiparojj ukham jiskʼachatäñat qhespiyañapatak mayïna (Mat. 26:38, 39, 42). ¿Kunatsa Jehová Diosajj Yoqapar tʼaqesiñatsa jiwañatsa jan jarkʼaqkäna? Uk kimsa toqet uñjañäni.

6. ¿Kunatsa Jesusajj lawar chʼakkatatäñapäna?

6 Maya, judionakar mä maldicionat salvañatakiw Jesusajj lawar chʼakkatat jiwañapäna (Gál. 3:10, 13). Jupanakajja, Diosan Leyinakap phoqañwa arsupjjäna, ukampis janiw phoqapkänti, ukatwa maldisitäpjjäna. Janiw ukakïkänti, Adanan wawanakapjamajja, jupat jucha katoqasajj jiwapjjañaparakïnwa (Rom. 5:12). Israelitanakar Diosajj Ley churkäna ukarjamajja, mä jaqetï mä jachʼa jucha luraspäna ukhajj jiwayatäñapänwa. Ukatsti, jiwayasajj lawaruw awisajj cuerpop warkkatapjjerïna (Deut. 21:22, 23; 27:26). * Ukhamajja, Jesusajj lawaru chʼakkatata jiwatapatjja, judionakajj Jesusar janis iyawsapkchïnjja, uka maldicionat salvasipjjaspänwa. Jesusan loqtasitapatsa perdón jikjjatapjjarakispänwa.

7. Payïr toqetjja, ¿kunatsa Jehová Diosajj Yoqapar tʼaqesiñat jan jarkʼaqkäna?

7 Paya, Jehová Diosajj Yoqapar tʼaqesiñat jan jarkʼaqasajja, Jachʼa Jilïr Sacerdotëñapatakiw wakichtʼaskäna. Jesusajj jan wali yantʼanakan uñjaskasajj Diosar istʼañajj kunja chʼamasa uk amuyänwa. Ukhaman uñjasisajja, Jehová Diosarojj yanaptʼañapatakiw oracionan ‘walpun jachʼat artʼasisa jachtʼasis ruwtʼasïna’. Jesusajj ukham wali jachʼa llakin uñjasisajja, kunjamas jiwasajj jikjjatastan uk sum amuyistu. ‘Yantʼan uñjasirinakar yanaptʼañatakis’ wakichtʼatarakiwa. Jehová Diosajj “pantjasitanakasat khuyaptʼayasiri” mä Jachʼa Jilïr Sacerdote uttʼayatapat wal yuspärtanjja (Heb. 2:17, 18; 4:14-16; 5:7-10).

8. Kimsïr toqetjja, ¿kunatsa Jehová Diosajj jiwañkam yantʼatäñat Yoqapar jan jarkʼaqkäna?

8 Kimsa, Jehová Diosajj aka wakiskir jisktʼar qhanañchañatakiw Yoqapar tʼaqesiñat jan jarkʼaqkänti: ¿jaqenakajj jan wali yantʼanakan uñjaskasas Jehová Diosar jan jitheqtas serviskakispati? Supayajja, jaqenakajj interés laykukis Diosar sirvksna ukhamwa amuyi. Adanjamarakiw Diosarojj jan munasipkiti sasaw amuyaraki (Job 1:9-11; 2:4, 5). Ukampis Jehová Diosajja, Yoqapan Jupar jan jitheqtas serviñap yatïnwa, ukatwa ukham yantʼatäñat jan jarkʼaqkänti. Jesusasti Awkipat jiwañkam jan jitheqtasajja, Supayan kʼarïtapwa uñachtʼayäna.

JAQENAK LAYKU JESUSAN JIWATAPAT APÓSTOL JUANAJJ WAL YUSPÄRÄNA

9. ¿Kunsa apóstol Juanat yateqassna?

9 Jesusajj juchat kutsuyawaykistu uka yatichäwiw walja cristianonakarojj Diosar jukʼamp confiyañatak chʼamañchtʼawayi. Jupanakajj jarkʼatpachas predicasipkakïnwa, kunayman yantʼanakwa jiwañkam aguantawayapjje. Apóstol Juanat parltʼañäni. Jupajj 60 maranakats jilaw Cristotsa, Criston jaqenak layku jiwatapatsa jan jaytjas predicäna. Niya 100 maranëjjäna ukhajja, markaruw jan waltʼayi sasaw Roma markankir gobiernojj Patmos islar apayäna. ¿Kun luratapatsa apayäna? ‘Diosat parlatapata, Jesusjjat qhanañchatapatwa’ apayäna (Apoc. 1:9). Diosar confiyatapasa aguantatapas wali yateqaskayawa.

10. Qellqkäna uka libronakanjja, ¿kunjamsa apóstol Juanajj Jesusan jiwas layku jiwatapat yuspäratap uñachtʼayäna?

10 Qellqkäna uka libronakanjja, apóstol Juanajj Jesusar wal munasitapa, jaqenak layku vidap loqtasitapat wal yuspäratapwa qellqäna. Uka qellqatanakanjja, 100 jilaw Jesusan vidap jiwas layku loqtasitapatsa, kuna askinakatï uka laykojj utjawayki ukanakats uñsti. Sañäni, jupajj akham sasaw qellqäna: “Maynitejj jumanakat juchar purini ukhajja, jiwasajj mä yanapirinïtanwa, jupajj Awkimp chikäki uka Jesucristowa, cheqapar uñjirirakiwa” sasa (1 Juan 2:1, 2). Janiw ukakïkiti, ‘Jesusjjat yatiyañajj’ kunja wakiskirïnsa ukwa qellqatanakapan qhanstayarakïna (Apoc. 19:10). Juanajj Jesusan jaqenakar juchat kutsuyatapat wal yuspäräna. ¿Kunjamsa jiwasajj yuspäratas uñachtʼayaraksna?

¿KUNJAMSA JESUSAN JIWAS LAYKU JIWATAPAT YUSPÄRATAS UÑACHTʼAYSNA?

Jesusan jiwas layku jiwatap valoranit uñjañäni ukhajja, juchar jan purtʼasiñatakejj chʼamachasiñäniwa. (Párrafo 11). *

11. ¿Kunas mä yantʼar jan puriñatakejj yanaptʼistaspa?

11 Juchar jan purtʼasiñatak chʼamachasiñäni. Jesusan jiwas layku jiwatapat cheqapun yuspärstan ukhajja, janiw akham amuykañäniti: “Juchar jan purtʼasiñatak chʼamachasiñajajj janiw wakiskiti. Juchar purtʼasï ukhajj perdón mayisiskäwa” sasa. Antisas jucha lurañatak yantʼat uñjaskañäni ukhajj akham sañäniwa: “¡Janiwa! Jehová Diosajj nayar munasaw Yoqap loqtasiwayi, Jesusas vidap loqtasiwayi ¿kamisarak jan wal lurästi?” sasa. Ukatjja, Jehová Diosaruw uka yantʼar jan puriñatakejj chʼama mayiñasaraki (Mat. 6:13).

12. ¿Kunjamsa kuntï 1 Juan 3:16-18 texton siski ukarjam lursna?

12 Jilat kullakanakar munasipjjañäni. Jupanakar munasisajja, Jesusajj juchat kutsuyawaykistu ukat yuspärataswa uñachtʼaytanjja. ¿Kunatsa? Jesusajj janiw jiwas laykuki vidap loqtasiwaykiti, jan ukasti jilat kullakanakas laykus loqtasiwayarakiwa. Ukham lurasajj jupanakar wali valoranit uñjatapwa uñachtʼayi (1 Juan 3:16-18 liytʼañataki). Kunjamsa jilat kullakanakar uñjtan ukanwa jupanakar munasitasajj qhanaraki (Efes. 4:29, 31-5:2). Sañäni, usuntapki, jan walinakan uñjasipki, oraqen jan waltʼäwinakajj utjki ukhajja, yanaptʼtanwa. Ukampis mä jilatatï jan ukajj kullakatï chuym ustʼayistani ukhajja, ¿kunsa lurañäni?

13. ¿Kunatsa mayninakar perdonañasa?

13 ¿Chuym ustʼayapkistu ukanakar perdonañajj chʼamakiti? (Lev. 19:18). Ukhamächi ukhajja, “jumanak taypin kuna quejasiñas utjchi ukhasa, maynit maynikam aguantasisipkakim, jumanakkamajj taqe chuyma perdonasipjjarakim. Kunjamtï Jehová Diosajj taqe chuyma perdonapktamjja, ukhamarak jumanakajj perdonasipjjam” siski uka ewjjtʼarjamaw lurañasa (Col. 3:13). Jilat kullakanakasar sapa kuti perdontan ukhajja, juchat kutsuyawaykistu ukat cheqapun Jehová Diosar yuspärataswa uñachtʼaytanjja. ¿Kunjamsa Diosan uka suma regalop sapürutjam jukʼamp valoranit uñjatas uñachtʼaysna?

¿KUNJAMSA JESUSAN JIWAS LAYKU JIWATAPAT SAPÜRUTJAM JUKʼAMP VALORANIT UÑJSNA?

14. ¿Kunas Jesusan jiwas layku jiwatap jukʼamp valoranit uñjañatak yanaptʼistani?

14 Jesusan jiwas layku jiwatapat Jehová Diosar yuspärapjjañäni. India markankiri, Joanna sat kullakajj 83 maraniwa, jupajj akham siwa: “Jesusajj naya layku jiwawayki ukat oracionanakajan sapüru aytañasa Jehová Diosar yuspärañas wali wakiskiriwa, ukwa amuyta” sasa. Oraskasajja, kunanakansa uka urojj pantjastan ukanakatwa lupʼiñasa, ukatsti Jehová Diosaruw perdón mayisiñasa. Mä jachʼa juchar purtʼasstan ukhajja, jilïr irpirinakaruw yanaptʼa mayiñasaraki. Jupanakasti, jiwasar sum istʼasajj munasiñampiw Bibliampi ewjjtʼapjjestani. Jiwasampiw orapjjarakini, Jehová Diosarus Jesusan vidap loqtasitapjjaruw jiwasar perdonañapatak mayipjjarakini, ukhamat Diosamp sum apasiskakiñasataki (Sant. 5:14-16).

15. ¿Kunatsa Jesusan jiwas layku jiwatapat liytʼañatakisa lupʼiñatakis tiempo apstʼasiñasa?

15 Jesusan jiwas layku jiwatapat lupʼipjjañäni. 73 marani, Rajamani sat mä kullakajj akham siwa: “Kunjamsa Jesusajj wal tʼaqesïna ukanakat liytʼasajja, chuym wal chʼalljjtayasta” sasa. Jiwasajj ukhamarakiw kunjamsa Diosan Yoqapajj wal tʼaqesïna ukat lupʼisajj chuym chʼalljjtayassna. Jesusan jiwas layku jiwatapat lupʼiñäni ukhajj jukʼampiw juparusa Jehová Diosarus munasiñäni. Ukatakejja, ¿Bibliat sapaki yatjjatkasajj janit Jesusan jiwas layku jiwatapat yatjjatksna?

Jesusajj kunjamsa discipulonakapajj jiwatap amtapjjañapa ukjja, fácil phaytʼañ manqʼa wakichtʼatampiw yatichäna. (Párrafo 16).

16. ¿Jesusan jiwas layku jiwatapat yaqhanakar yatichañajj kunjamsa yanaptʼistu? (Nayrïr paginankir dibujo uñjjattʼäta).

16 Jesusan jiwas layku jiwatapat yaqhanakar yatichapjjañäni. Jesusan jiwas layku jiwatapat yaqhanakar parltan ukhajja, jukʼamp valoranitwa uk uñjtanjja. Kunatsa Jesusajj jiwas layku jiwäna uk yatichañatakejja, walja herramientanakaw utjistu. Sañäni, Diosan apayanit suma yatiyäwinaka sat folleton 4 yatichäwipan “¿Khitis Jesucristojja?” siski ukampiw yatichsna. Jan ukajj ¿Kunsa Bibliajj yatichistu? sat libron 5 yatichäwipan “Diosajj juchat kutsuyistu” siski ukampiw yaticharaksna. Jesusan jiwatap amtañatak tantachäwir sapa mara sarasa, mayninakar ukar sarapjjañapatak taqe chuyma invittʼasaw Jesusan jiwas layku jiwatapat jukʼamp yuspäratas uñachtʼayaraktanjja. Jehová Diosajj Yoqapat yaqhanakar yatichañasatak jaytkistu ukajj mä suma bendicionawa.

17. ¿Kunatsa Jesusan vidap loqtasitapajj Jehová Diosan mä suma regalopajja?

17 Jesusan jiwas layku jiwatapat yuspärañatakisa, wali valoranit uñjañatakis walja razonanakaw utjistu, janiw ukat pächasktanti. Pantjasir jaqëkstansa, Jesusan jiwatap laykuw Jehová Diosampejj sum apassna. Jesusan jiwatapatwa Diablon luratanakapas qʼala tʼunjatarakïni (1 Juan 3:8). Janiw ukakïkiti, Jesusan jiwatap laykurakiw kuntï Jehová Diosajj qalltatpach amtkäna ukajj phoqasini. Aka oraqejj mä suma Paraisor tukuyatäniwa. Taqenirakiw Jehová Diosar munasipjjani servipjjarakini. Jesusajj vidap loqtasisa juchat kutsuyawaykistu ukajja, Diosan mä suma regalopawa. Ukhamajj ukat yuspärañatak sapüru chʼamachasipjjañäni.

CANCIÓN 20 Jehová Diosaw munat Yoqapar khitanistu

^ Párrafo 5 ¿Kunatsa Jesusar wal tʼaqesiyapjjäna jiwayapjjarakïna? Aka yatichäwinjja, uka jisktʼaruw qhanañchasiskani, ukaw Jesusajj juchat kutsuykistu ukat jukʼamp yuspärañatak yanaptʼarakistani.

^ Párrafo 6 Romanonakajja, jiwayañatak juchañchatäpkäna uka jaqenakarojj jakkirpachwa lawar chʼakkatapjjerïna, jan ukajj warkkatapjjerïna. Jehová Diosajj Yoqapan ukham jiwañapatakiw jaytäna.

^ Párrafo 55 FOTONAKAT JUKʼAMP QHANAÑCHTʼAÑATAKI: Sapa mayni jilatanakaw kunatï pantjasiykaspa ukanakat jarkʼaqasisipki. Maynejj jan walinak uñchʼukiñatwa jarkʼaqasiski, maynisti cigarro pitañatwa jarkʼaqasiski, maynïristi qollqempi chilltayasiñatwa jarkʼaqasiski.