1, 2. ¿Jasunkiluk ja koltaneli sok jas yuj wa xmakunikujtik?

YAJNI mitoni ay smul ja Adán koʼni mulal, ja yuj ja yeʼn chʼayuj ja ajyel sakʼan bʼa tolabida sok ja yuntikil oj ajyuk yuji. Ja jasa skʼulan ja Adán mini ayiʼoj rason, yujni gana skʼulan. Wani sbʼajin oj chamuk. Pe ¿jaxa yuntikili? Ja yeʼnle mini ti chʼikanuke ja bʼa mulal koʼ ja Adán (Rom. 5:12, 14). ¿Ay maʼ jas wa xbʼobʼ kʼulaxuk bʼa skoltajele ja bʼa chamel chʼakeli? Ayniʼa. Tsaʼan yajni koʼ mulal ja Adán, ja Jyoba ya chiknajuk jastal oj skoltay ja miyonik yintil ja Adán ja bʼa mulal sok ja bʼa chamel chʼakeli (Gén. 3:15). Ja bʼa mero styempoʼili, ja Jyoba ojni sjekon ja Yunin man bʼa satkʼinal bʼa «oj ya‘ sbʼaj bʼa oj sta‘ skoltajel jitzan» (Mar. 10:45, YD; Juan 6:51).

² ¿Jasunkiluk ja koltaneli? Ja bʼa juʼunik tsʼijbʼunubʼal bʼa griego, wa xyala jani ja stsʼakol stupu ja Jesús bʼa oj lokʼolaxuk ja jas xchʼayuj ja Adán (1 Cor. 15:22). ¿Jas yuj wa xmakunikujtik? Yujni jastalni wa xyala ja Leyi, ja jastik yaʼunej kujlajuk toj lek ja Jyoba wani skʼana oj axuk «sakʼanil sok sakʼanil» (Éx. 21:23, 24). Ja Adán xchʼaya ja sakʼanil bʼa mini jun mulal yiʼoj. Ja yuj, bʼa oj kʼulaxuk ja jastik toj yaʼunej kujlajuk ja Jyoba, ja Jesús tʼilani oj ya ja sakʼanil bʼa mey yiʼoj mulal (Rom. 5:17). Jach jastal it, wa xkʼot «Tatal bʼa Tolabida» bʼa spetsanil ja matik wa x-ajyiyujile skʼuʼajel ja bʼa koltaneli (Is. 9:6; Rom. 3:23, 24).

3. Jastalni wa xyala ja Juan 14:31 sok 15:13, ¿jas yuj puesto ajyi ja Jesús bʼa oj ya ja sakʼanil bʼa mini jun mulal yiʼoj?

³ Ja Jesús puesto ajyi bʼa yajel ja sakʼanil yuja jel wa syajtay ja sTati sok ja keʼntiki (kʼuman ja Juan 14:31; 15:13). Ja junxta yajtanel jaw nikjiyuj bʼa toj oj ajyuk man chami sok bʼa skʼulajel ja jasa wa skʼana ja sTati. Stsʼakatal  yuja jaw, ojni kʼotuk ja jas wa skʼana ja Jyoba sbʼaja kristyano sok ja bʼa Luʼumi. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik jas yuj ja Dyos yaʼakan bʼa jel ayi wokol ja Jesús bʼajtanto oj chamuk. Cha oj katik juljkʼujoltik tʼusan ja sjejel bʼa jun tsʼijbʼanum bʼa Biblia bʼa jel yaʼa tsʼakatal yuja koltaneli. Sok tsaʼanxta, oj jpaklaytik jastal oj bʼobʼ jetik wa xkaʼatik tsʼakatal sok yiljel chaʼanyabʼalil mas ja majtanal yaʼunejkitik ja Jyoba sok ja Jesús.

4. Cholo jastal cham ja Jesús.

⁴ La jpensaraʼuktik jastal wajyuj ja tsaʼanxta kʼakʼu ja Jesús ja bʼa Luʼumi. Yaʼani sbʼaj ayamjuk sok amakʼjuk bʼa mini tʼun naji syajal yuja soldadoʼik romanoʼik ama ojni bʼobʼ skʼan ajyi jitsan anjelik bʼa akoltajuk (Mat. 26:52-54; Juan 18:3; 19:1). Ajiyi tsʼuʼum sok jun látigo bʼa wa sjotsʼokʼen ja sbʼakʼteli. Tsaʼan, aji skuch jun alal teʼ bʼa wan elel chikʼ ja spatiki. Ja Jesús kʼe skich ja teʼi man ja bʼa lugar oj chamuki. Pe ja soldadoʼik romano skʼulane obligar jun winik bʼa oj skuch yuj yeʼna (Mat. 27:32). Man kʼot ja Jesús ja bʼa lugar oj chamuki, ja skontraʼiki stsʼapaweyi sclavoʼil ja skʼabʼi sok ja yok ja bʼa teʼi. Yuja ja yalal ja skuerpo wa sjama sbʼaj mas ja syajbʼel bʼa tsʼapan ay ja clavo. Yajni ja snan sok ja yamigoʼik wane okʼel sok jel yaj xyabʼye, ja judíoʼik matik ay xcholi wa skʼulane burlar ja Jesús (Luc. 23:32-38; Juan 19:25). Ja it ekʼni bʼa jitsan oraʼik. Ja skʼujoli sok ja spulmoniki wanxani chʼakel ja yipi sok jelxani x-aji wokolanuk bʼa yijel ikʼ. Yuja wa snaʼa toj ajyi, yajni ojxta chamuki yayi jun orasyon ja Jyoba. Anto, koʼ tinan ja s-olomi sok tixa yaʼa ja sakʼanili (Mar. 15:37; Luc. 23:46; Juan 10:17, 18; 19:30). ¡Jelni yiʼaj wokol ja chami!

5. Bʼa Jesús, ¿jasa mas wokol waj yuja bʼa jastal chami?

⁵ Ja mas wokol bʼa Jesús, mi jaʼuk ja jastal chami, jani yuja abʼalik lom leji bʼa oj miljuk. Lejiyi smul bʼa wan tawanel tiʼal bʼa mi lekuk, wa xkʼan alxuk, mi skisa ja Dyos ma ja sbʼiʼili (Mat. 26:64-66). Ja leji smul bʼa tawanel tiʼal bʼa mi lekuk jelni aji yiʼ wokol ja Jesús bʼa wani smajlay oj koltajuk yuja sTat ja bʼa kʼixwelal jaw (Mat. 26:38, 39, 42). ¿Jas yuj ja Jyoba yaʼakan ja Yunin jel skʼana ayi wokol sok achamuk? La kiltik oxe rasonik.

6. ¿Jas yuj tʼilani oj ajuk kʼe lokan bʼa jun teʼ ja Jesús?

⁶ Bʼajtan, ja Jesús ojni ajuk kʼe lokan bʼa jun teʼ bʼa oj ya el libre ja judíoʼik ja bʼa skastigoʼe (Gál. 3:10, 13). Ojni ajukyile ja kastigo jaw yujni skʼapuneje oj skʼuʼuke ja sLey ja Dyos sok mini skʼulunejuke. Ja bʼa it cha tini chʼikan ja kastigo bʼa akʼubʼal ekan yile yuja smul ja Adán (Rom. 5:12). Ja Ley ajiyile ja israʼelenyoʼik yuja Dyos wa xyala ta jun winik wa staʼa smul bʼa wa sbʼajin oj chamuk jachni oj kʼulajukyi. Tsaʼan, bʼa jujuntik ekʼele, ja skuerpo ja chamwiniki wa x-aji kʼe lokan bʼa jun teʼ (Deut. 21:22, 23; 27:26). * Ja yuj, yuja aji kʼe lokan bʼa jun teʼ, ja Jesús yaʼanikan ja chonabʼ bʼa mi kisji yuji aya el slekilal ja bʼa sakʼanil wan yajeli.

7. ¿Jas xchabʼil rason yuja yaʼakan ja Dyos bʼa ayi wokol ja Yunini?

⁷ Xchabʼil, ja Dyos yaʼanikan bʼa ayi wokol ja Yunin bʼa jach oj xchap-e bʼa oj yiʼ ja xchol jastal Olomal Sacerdote. Ja  Jesús yabʼni ja swokolil yiʼoj ja skʼuʼajelyi ja Jyoba ja yajni ekʼ sbʼaj pruebaʼik bʼa jel tsats. Yabʼni jel tʼenan ay man yayi jun orasyon bʼa skʼana skoltajel bʼa «syatzʼa sbaj ja yaltzili» sok jel spekʼa ja yalel sati. Yuja ekʼ sbʼaj jun wokol jel tsats, wani xya jkʼuʼuktik lek ja Jesús wa xyabʼyotik stojol sok chapani ay bʼa «oj skolta ja ixuk winik jumasa‘ ja‘ yajni wa xkʼulaji probar». Jelni xkaʼatik tsʼakatal yuja Jyoba stʼojunej jun Olomal Sacerdote bʼa «jel yaj scʼujolotic. Huan ni snaa que mi ni jun quip ayotic» (Heb. 2:17, 18, YD; 4:14-16; 5:7-10).

8. ¿Jas yoxil rason yuja yaʼakan ja Dyos akʼulajuk probar ja Jesús man ja bʼa tikʼan oj kuchyuji?

⁸ Yoxil, ja Jyoba yaʼakan bʼa jel ayi wokol ja Jesús bʼa oj yayi sjakʼjel ja sjobʼjel it jel tʼilani: ¿wan ma xbʼobʼ ajyuke toj ja kristyanoʼik soka Jyoba man ja bʼa wokolik mas tsatsi? Ja Satanás wa xyala miyuk, yujni wa xyala wa xkaʼteltaytik ja Dyos kechanta yuja jel lek wan wajelkujtiki. Cha wani skʼuʼan, mi xyajtaytik ja Jyoba jastal ja Adán ja maʼ ekʼpaxtakujtiki (Job 1:9-11; 2:4, 5). Yuja wa skʼuʼan ja Jyoba bʼa tojni oj ajyuk ja Yunin, yaʼanikan ja Jesús akʼulajuk probar man ja bʼa tikʼan oj kuchyuji. Ja jastal toj ajyi, ja Jesús sjeʼani ja Satanás juni leʼa abʼal.

9. ¿Jas sjejel yaʼakan kitik ja jekabʼanum Juan?

⁹ Ja sjejel bʼa koltaneli yaʼunej tsatsbʼuk ja skʼuʼajele jitsan nochumanik bʼa Kristo. Mini yaʼunejekan xcholjel ama wa x-iljiye kontra, bʼa snajtil ja sakʼanile kuchelyujile tuktukil pruebaʼik. La kiltik ja sjejel ja bʼa jekabʼanum Juan. Xcholo toj lek ja smeranil sbʼaja Kristo sok ja koltaneli bʼa mas ja 60 jabʼili. Ayni yiʼoj mojan 100 jabʼil yajni ja gobyerno bʼa roma yila jastal jun peligro, ja yuj yiʼaje och man isla bʼa Patmos. ¿Jasa smuli? Jani «yaljel ja yabal ja Diosi» sok xcholjel sbʼaja Jesús (Apoc. 1:9). ¡Juni tsamal sjejel bʼa skʼuʼajel sok kuchelkujtik!

10. ¿Jastal sjeʼa ja Juan yaʼa tsʼakatal yuja koltaneli ja bʼa libroʼik bʼa Biblia stsʼijbʼankani?

¹⁰ Ja libroʼik bʼa Biblia stsʼijbʼan ja Juan, wa xyala ja janekʼto wa syajtay ja Jesús sok ja tsʼakatal wa xyaʼa yuja koltaneli. Ja bʼa tiw, wani staʼa tiʼal mas ja 100 ekʼele ja koltaneli ma ja slekilaliki. Jun sjejel, stsʼijbʼan: «Pero ta ay cʼa maʼ huas slea ja smuli, naahuic que ay jun jlisensiadotic, jaʼ ni ja Cajualtic Jesucristo. Ja yeni huax och ja ba sti sat ja Dios Tatali, y jel toj ja yeni» (1 Juan 2:1, 2). Cha xchiktes ja stʼilanil «yaljel ja yabal ja Jesusi» (Apoc. 19:10). Chikani lek, ja Juan jelni xyaʼa tsʼakatal yuja koltaneli. ¿Jastal oj bʼobʼ jetik junxta wa xkabʼtik?

11. ¿Jas oj skoltayotik bʼa mi oj kokotik ja bʼa kʼankʼunel bʼa mulali?

¹¹ La kuchkujtik ja kʼankʼunel bʼa koʼel mulal. Ta meran wa xkaʼatik tsʼakatal yuja koltaneli, mini oj jpensaraʼuktik: «Mini xmakunikuj oj kuchkuj ja kʼankʼuneli. Ojni bʼobʼ kokon mulal sok tsaʼan oj kʼan perdon». Jaʼuktoma, yajni wa xkʼankʼunikujtik skʼulajel jun jasunuk bʼa malo, ojni kaltik: «¡Miyuk! ¿Jastal oj bʼobʼ jkʼuluk ja it yajni ja Jyoba sok ja Jesús jel jas skʼuluneje bʼa keʼna?». Pilan ja bʼa jaw, ojni bʼobʼ jkʼantikyi ipal ja Jyoba sok spatjelyi skʼujol: «Moc hua cʼulajucoticon ganar soc ja jmulticoni» (Mat. 6:13).

12. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja rason wa xtaʼatik bʼa 1 Juan 3: 16-18?

 ¹² La yajtaytik ja kermanotiki. Yajni wa xkʼulantik, cha wani xjeʼatik wa xkaʼatik tsʼakatal yuja koltaneli, pe ja Jesús mini kechanta yaʼa ja sakʼanil yuj keʼntik, cha jachni sbʼaja kermanotiki. Ta ja yeʼn puesto ajyi bʼa oj cham yuj yeʼnle, yujni jel wa syajtaye (kʼuman ja 1 Juan 3: 16-18). Ja jastal wa xkilatike juni sjejel ja bʼa yajtanel kiʼojtik bʼa yeʼnle (Efes. 4:29, 31–5:2). Wani xkoltaytike yajni maloʼaye ma ja wan ekʼel sbʼaje tsatsal pruebaʼik, jastal jun desgrasya. Pe ¿jastal oj kabʼtik yajni jun hermano ay jas wa skʼulankitik ma ay jas wa xyalkabʼtik bʼa wa syajbʼesotik?

13. ¿Jas yuj tʼilan oj katik perdon?

¹³ ¿Wan maʼ xnolotik koraja sok ja matik wa syajbʼesotiki? (Lev. 19:18). Ta jachuk, la katik makunuk ja rason it: «Sbej oj caa jbajtic pasensia. Ta ay cʼa maʼ ay jas huas scʼulan quitic, sbej oj cʼul perdonar jbajtic. Ja jastal scʼulanotic perdonar ja Diosi, jach sbej oj cʼultic perdonar jbajtic ja quentiqui» (Col. 3:13). Yajni wa xkʼulantik perdonar jun hermano, wani xjeʼatikyi ja kala Tatik tey bʼa satkʼinal meran wa xkatikyi tsʼakatal yuja koltaneli. ¿Jastal oj bʼobʼ kiltik mas chaʼanyabʼalil ja majtanal it bʼa Dyos?

14. ¿Jas oj skoltayotik bʼa oj kiltik mas chaʼanyabʼalil ja koltaneli?

¹⁴ La katikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja koltaneli. Ja Joanna, jun hermana bʼa ayiʼoj 83 jabʼil bʼa ti sbʼaj bʼa India, yala: «Wani xpensaran jelni tʼilan stajel tiʼal ja koltanel ja bʼa korasyonik wa xkʼulan kada kʼakʼu sok yajelyi tsʼakatal ja Jyoba yuja jaw». Ja bʼa korasyontik jach jtuchʼiltik, la jpensaraʼuktik ja bʼa jastik mi lekuk jkʼulunejtik ja bʼa kʼakʼu sok la jkʼantikyi ayaʼotik perdon ja Jyoba. Ama kotikta bʼa jun chaʼan mulal, cha tʼilani ojni jkʼantik yile ja skoltanel ja ansyanoʼiki. Ja yeʼnle ojni smaklayotike sok tsamalxtani oj yakitike rason sok ja Biblia. Ojni yaweyi orasyon bʼa keʼntik sok oj skʼaneyi ja Jyoba bʼa ayaʼotik perdon stsʼakatal yuja sakʼanil yaʼa ja Jesús bʼa cha lekxa oj taxkotik soka Dyosi (Sant. 5:14-16).

15. ¿Jas yuj tʼilani oj jpiltik tyempo skʼumajel sok spensarajel sbʼaja koltaneli?

¹⁵ La jpensaraʼuktik ja bʼa koltaneli. Jun  hermana bʼa ayiʼoj 73 jabʼil bʼa sbʼiʼil Rajamani yala: «Yajni wa xkʼuman ja bʼa yibʼanal ja wokol yiʼaj ja Jesús, jelni la okʼyon». Bʼobʼta ja keʼntiki cha wa snikawotik spensarajel ja bʼa janekʼto yiʼaj wokol ja Yunin ja Dyos. Pe yajni mas wa xpensaraʼantik ja bʼa sakʼanil yaʼa ja Jesús, masni oj yajtaytik ja yeʼn sok ja sTati. Bʼa oj lajxukujtik ja it, ¿jas yuj mi xpaklaytik ja koltaneli ja bʼa kestudiotik wa xkʼulantik jach jtuchʼiltik?

16. ¿Jastal wa xkatik el slekilal sjejelyi ja tuk sbʼaja koltaneli? (Kʼela ja dibujo ja bʼa spatiki).

¹⁶ La jetikyi ja tuk sbʼaja koltaneli. Yajni wa xkalatik yabʼ ja tuk sbʼaja koltaneli, masni chaʼanyabʼalil wa xkilatik. Ayni kiʼojtik lekil yamkʼabʼalik bʼa xcholjel jas yuj tʼilan cham ja Jesús yuj keʼntik. Jun sjejel, ojni bʼobʼ katik makunuk ja xetʼan 4 ja bʼa poyeto Lekil yaljelik jakel bʼa Dyos, bʼa wa xyoloman «¿Machunkiluk ja Jesusi?». Ma oj bʼobʼ katik makunuk ja kapitulo 5 ja bʼa libro ¿Jasa wa sjeʼakitik ja Biblia?, bʼa wa xyoloman «Ja sakʼanil ja Jesús, jun niwan majtanal bʼa Dyos». Sok kada jabʼil mastoni wa xkʼi jawa xkaʼatik tsʼakatal yuja koltaneli, yajni wa xkatik juljkʼujoltik ja xchamelal ja Jesús sok ja yajni gusto lek wa xlokotik ja tuk bʼa junxta oj skʼuluke. ¡Juni chaʼan cholal yaʼunejkitik ja Jyoba bʼa oj jetikyi ja tuk sbʼaja Yunini!

17. ¿Jas yuj ja koltanel jani ja niwan majtanal bʼa Dyos sbʼaja kristyanoʼiki?

¹⁷ Wani xkʼuʼantik lek bʼa ayni kiʼojtik lekil rasonik bʼa yiljel chaʼanyabʼal ja koltaneli sok mini yajelkan bʼa oj katik tsʼakatal yuj yeʼna. Ja koltaneli wani xyaʼakan bʼa oj kʼot kamigoʼuktik ja Jyoba ama mulanumotik. Stsʼakatal yuja koltaneli, ojni chʼayjuk snajel yibʼanal ja yaʼtel ja Dyablo (1 Juan 3:8). Chomajkil, ojni kʼulaxuk ja jas wa skʼana ajyi ja Jyoba bʼa oj pax jun kʼachinubʼ ja Luʼumi sok bʼa spetsanil oj yajtajuk sok oj aʼteltajuk. Ja yuj la jletik modoʼik bʼa kada kʼakʼu bʼa oj jetik wa xkaʼatik tsʼakatal yuja koltaneli, ja niwan majtanal bʼa Dyos sbʼaja kristyanoʼiki.