Ir al contenido

Ir al índice

TLAMACHTILI 20

Nojua ma titlajtolmoyauakaj ika pakilistli

Nojua ma titlajtolmoyauakaj ika pakilistli

“Xijsenuikili xijtoka moxinach ika ijnalok uan nojkia xijtoka ika tiotlak” (ECL. 11:6).

UIKATL 70 Xikintemokaj katli kuali ininyolo

TLEN MOIXTOMAS *

Kema Jesús yajki iluikak, itokilijkauaj pejkej tlajtolmoyauaj ika pakilistli ipan nochi Jerusalén uan ipan sekinok altepemej. (Xikita párrafo 1).

1. ¿Tlake kinmachtik Jesús itokilijkauaj uan tlake kichijkej inijuantij? (Xikita tlaixkopinkayotl ipan ipantsajka).

KEMA Jesús itstoya ipan Tlaltipaktli nochipa tlajtolmoyajki ika pakilistli uan kineki itokilijkauaj nojkia kiampa ma kichiuakaj (Juan 4:35, 36). Kema itstoya ininuaya itokilijkauaj, tlajtolmoyauayayaj ika pakilistli (Luc. 10:1, 5-11, 17). Maske kiampa kichiuayayaj, teipa ayokmo kiampa kichijkej pampa kiitakej kenijkatsa kitlaijiyouiltijkej Jesús uan kimiktijkej (Juan 16:32). Kema moyolkuik kiniljuik itokilijkauaj ma mosentlalikaj tlajtolmoyauasej. Uan kema ya itstoya iluikak itokilijkauaj nojua tlajtolmoyajkej ika pakilistli. Yeka ikualankaitakauaj kiijtojkej: “Inmotlamachtil momajkia ipan nochi ni altepetl Jerusalén” (Hech. 5:28).

2. ¿Kenijkatsa Jehová kiteochijtok tlajtolmoyaualistli?

2 Jesús kiyakanki tlajtolmoyaualistli ipan achtoui siglo uan pampa Jehová kiteochijki nopa tekitl, miakej maseualmej kinejkej momachtisej. Ipan Pentecostés xiuitl 33, moatsonpoliuiltijkej nechka eyi mil maseualmej (Hech. 2:41). Uan teipa nojua momiakilijtiajkej katli tlaneltokatiajkej (Hech. 6:7). Jesús nojkia kiijtok ipan itlamia tonali, miakej maseualmej kinekiskiaj kitlakakilisej nopa kuali tlamachtili (Juan 14:12; Hech. 1:8).

3, 4. 1) ¿Kenke ipan se keskij altepemej toikniuaj kimatij ouij tlajtolmoyauasej? 2) ¿Tlake tikitasej ipan ni tlamachtili?

3 Nochi tijchiuaj kampeka titlajtolmoyauasej ika pakilistli. Ipan se keskij altepemej itstokej miakej katli kinekij momachtisej, yeka toikniuaj nopaya yolpakij tlajtolmoyauasej uan moneki kiitasej kema kinmachtisej. Uan ipan se keskij altepemej amo kiampa pano, pampa toikniuaj amo kinpantiaj maseualmej ipan ininchaj, uan katli kinpantiaj amo kinekij momachtisej.

4 Tlaj tiitstokej kampa maseualmej amo kinekij techtlakakilisej, tlauel techpaleuis tlen tikitasej ipan ni tlamachtili. Tikitasej tlake kichijtokej se keskij toikniuaj uan kiampa ueltokej kamanaltij ininuaya miakej maseualmej. Uan nojkia tikitasej kenke moneki nojua tiyolpakisej kema titlajtolmoyauasej maske maseualmej amo kinekisej techtlakakilisej.

NOJUA MA TITLAJTOLMOYAUAJ IKA PAKILISTLI MASKE AMO TIKINPANTISEJ MASEUALMEJ

5. ¿Tlake kiixnamikij miakej toikniuaj?

5 Ipan ni tonali toikniuaj kimatij ouij tlajtolmoyauasej. ¿Kenke? Pampa kampa itstokej maseualmej, itstokej katli tlamokuitlauiaj uan amo uelij kalakij nopaya tlaj amo kintlanejtokej. Uan ipan sekinok altepemej maske toikniuaj uelij tlajtolmoyauaj kajkalpa, amo kinpantiaj maseualmej. Nojkia sekij toikniuaj tlajtolmoyauaj ipan pilaltepetsitsij o kampa tlauel uejka kampa amo itstokej miakej maseualmej. Uan pampa kinekij kikamauisej se akajya, moneki uejka yasej uan kema asij ipan nopa pilaltepetsi, amo aka kipantiaj. Tlaj techpano kej toikniuaj, ¿tlake uelis tijchiuasej tlaj nojua tijnekij titlajtolmoyauasej uan kiampa tikamanaltisej ininuaya sekinok maseualmej?

6. ¿Kenke kej titlajtolmoyauaj eli sanse kej kichiua se michtlajtlamajketl?

6 Jesús kiijtok kema titlajtolmoyauaj eli kejuak timichtlajtlamaj (Mar. 1:17). Se michtlajtlamajketl uelis itstos miak tonali kiyejyekojtos michtlajtlamas uan amo tleno kiitskis. Maske kiampa kipano nojua kichiua kampeka. Teipa uelis kipatlas tonali, kichiuas ika ijnalok, ika tiotlak o uelis kipatlas kej kichiua. Tojuantij nojkia uelis kiampa tijchiuasej kema titlajtolmoyauaj. Ma tikitakaj se keski tlamantli tlen uelis techpaleuis.

Tlaj titlajtolmoyauaj kampa maseualmej ouij tikinpantiaj ininchaj, uelis tiasej kema kena tikinpantisej, titlajtolmoyauasej sejkanok o tijchiuasej sekinok tlamantli. (Xikita párrafos 7-10). *

7. ¿Kenijkatsa techpaleuis tlaj kuali tikitaj kema titlajtolmoyauasej?

7 Ma tikitakaj kema titlajtolmoyauasej. Uelis tikamanaltisej ininuaya miakej maseualmej tlaj kuali tikitaj kema tikinpaxalosej. Nojkia ma tikilnamikikaj maske inijuantij yauij tekitij, teipa tlakuepiliaj ininchaj. Miakej toikniuaj tlajtolmoyauaj ika tiotlak o kema ya tlayouatij pampa kiampa kinpantijtokej miakej maseualmej. Ika tiotlak maseualmej ya mosiajketstokej uan uelis kena kinekisej kamanaltisej. Uelis tijchiuasej kej kichijki se ueuejtlakatl katli itoka David. Ya kiijtok: “Tlauel nimosentlachilia pampa kema sampa titlakuepiliaj kena tikinpantiaj maseualmej”. *

Tlaj titlajtolmoyauaj kampa maseualmej ouij tikinpantiaj ininchaj, uelis tiasej kema kena tikinpantisej. (Xikita párrafos 7, 8).

8. ¿Kenijkatsa uelis tijchiuasej kej kiijtoua Eclesiastés 11:6, kema titlajtolmoyauaj?

8 Nopa texto kampa mokixtijtok ni tlamachtili techilnamikilia nojua moneki tijchijtosej kampeka titlajtolmoyauasej (xijpoua Eclesiastés 11:6). David, katli tikijtojkej ipan párrafo 7, kichijki kampeka tlajtolmoyauas yeka kipantik se maseuali. Ni tlakatl tlauel kipaktik kamanaltis iuaya toikni tlen Biblia tlamachtia, yeka kiiljuik: “Maske nijpia chikueyi xiuitl niitstok nikaj, amo kema tlanojnotstoya se Jehová itlajtoltemajka”. David kiijtoua: “Nikitstok kema tijchiuaj kampeka tijpantisej se akajya, teipa ya kuali techtlakakilia”.

Tlaj titlajtolmoyauaj kampa maseualmej ouij tikinpantiaj ininchaj, titlajtolmoyauasej sejkanok. (Xikita párrafo 9).

9. ¿Tlake kichiuaj se keskij toikniuaj kema amo kinpantiaj maseualmej ininchaj?

9 Ma tijpatlakaj kampa titlajtolmoyauaj. Se keskij toikniuaj kipatlatokej kampa tlajtolmoyauaj pampa achtouia amo kinpantiyayaj maseualmej ininchaj. Se keskij toikniuaj katli achtouia kinmelauayaya tlajtolmoyauasej kampa eltok uejueyi kali, nama tlajtolmoyajtokej ipan calles uan ipan carritos. Tlen kichijtokej, kinpaleuijtok ma mokamanaljuikaj ininuaya maseualmej katli amo kema kinkamanaljuijtoyaj. Sekij toikniuaj kiitstokej maseualmej kiseliaj amatlajkuiloli kema tlajtolmoyauaj ipan parques, kampa tlanamakaj o ipan tianguis. Floiran, se toikni katli tepaxaloua chijchikuasej metstli ipan Bolivia, kiijtoua: “Tiauij kampa tlanamakaj a la 1 uan las 3 ika tiotlak, pampa katli tlanamakaj ayokmo tlauel motekiuijtokej. Yeka kuali techtlakakiliaj uan kinekij ma tikinmachtikaj”.

Tlaj titlajtolmoyauaj kampa maseualmej ouij tikinpantiaj ininchaj, tijchiuasej sekinok tlamantli. (Xikita párrafo 10).

10. ¿Tlake seyok tlamantli techpaleuis tlaj tijnekij tikamanaltisej ininuaya maseualmej?

10 Ma tijpatlakaj kej titlajtolmoyauaj. Ma timoiljuikaj tijchijtokej kampeka tijkamanaljuisej se akajya. Uelis tijtemolijtokej tlake hora tiasej tijpaxalotij, maske kiampa tijchijtokej amo tijpantijtokej nopa maseuali. ¿Tlake sekinok tlamantli uelis tijchiuasej? Se tosiuaikni katli itoka Katarína kiijtoua: “Nikintlajkuiljuilia katli amo nikinpantia ininchaj, uan nikiniljuia tlen nijnektoskia nikiniljuis tlaj nikinpantijtoskia ininchaj”. ¿Tlake techmachtia? Moneki tijtemolisej kenijkatsa titlajtolmoyauasej tlaj tijnekij tikinkamanaljuisej maseualmej.

NOJUA MA TITLAJTOLMOYAUAKAJ IKA PAKILISTLI MASKE AMO KINEKIJ TECHTLAKAKILISEJ

11. ¿Kenke se keskij maseualmej amo kinekij techtlakakilisej?

11 Kema titlajtolmoyauaj se keskij maseualmej amo kinekij techtlakakilisej. Kiampa kichiuaj pampa moiljuiaj amo moneki kiixmatisej toTeotsij yon tlen eltok ipan Biblia. Uelis amo kinekij kiixmatisej toTeotsij pampa kiitaj onka miak tlaijiyouilistli, uan nojkia pampa katli tlamachtiaj ipan religiones amo kichiuaj tlen tlamachtiaj. Uan sekij pampa tlauel motekiuijtokej ipan ininteki, ika ininchampoyouaj o pampa kipiaj miak kuesoli, kichiua ma moiljuikaj Biblia amo uelis kinpaleuis. ¿Tlake techpaleuis nojua ma tiyolpakikaj kema titlajtolmoyauaj maske maseualmej amo kipatiitaj tlen titlamachtiaj?

12. ¿Kenijkatsa uelis tijchiuasej tlen kiijtoua Filipenses 2:4 kema titlajtolmoyauaj?

12 Ma tijnextikaj nelia techtekipachoua tlen kinpano maseualmej. Maske achtouia miakej amo kinekiyayaj techtlakakilisej, kema kiitakej techtekipachoua tlen kinpano, kena kinejkej techtlakakilisej (xijpoua Filipenses 2:4). David, katli tikijtojkej ipan párrafo 7, kiijtok ni tlamantli: “Tlaj se akajya kiijtoua amo kineki techtlakakilis, tikajokuij Biblia uan pilamochtsitsij uan tijchiuaj kampeka tikitasej kenke kiampa moiljuia”. Maseualmej kiitaj tlaj nelia techtekipachoua tlen kinpano. Maske kiilkauaj tlen tikiniljuijkej amo kema kiilkauaj tlen tijchijkej. Uan maske se akajya amo kineki ma tijkamanaljuiaj, uelis tijnextisej ika tlen tijchiuaj uan kej nesi toixayak nelia techtekipachoua tlen kipano.

13. ¿Kenijkatsa uelis tijchiuasej uan kiampa tikinmachtisej maseualmej tlen kinpaleuis?

13 Tlaj tijnekij maseualmej kuali ma techtlakakilikaj, uelis tikamanaltisej tlen kinpaktis uan tlen kinpaleuis. Se neskayotl, uelis tikitasej tlaj nopa maseuali kinpia konemej. Tetajmej kinpaktia ma kiniljuikaj kenijkatsa kiniskaltisej ininkoneuaj o tlake uelis kichiasej uan kiampa yolpakisej ininuaya ininchampoyouaj. Uan tlaj tikitaj ipan se kali tlauel kuali mokaltsajtokej, uelis tijkamanaljuisej nopa maseuali kenijkatsa tiitstosej kema ayokmo itstosej tlachtekinij uan amo timajmauisej. Maske maseualmej amo sanse kej itstokej, uelis tijchiuasej kampeka tikinmachtisej tlen uala ipan Biblia. Katarína, katli tikijtojkej ipan párrafo 10, kiijtoua: “Nimoiljuia kenijkatsa nechpaleuijtok tlen Biblia tlamachtia”. Nopa kipaleuijtok ma motemachi ipan tlen kiijtoua uan maseualmej kiitaj.

14. Kej kiijtoua Proverbios 27:17, ¿kenijkatsa techpaleuia kema titlajtolmoyauaj iuaya se toikni?

14 Moneki tijkauasej ma techpaleuikaj sekinok. Ipan achtoui siglo Pablo kimachtik Timoteo kenijkatsa tlajtolmoyauas uan tlamachtis, uan ya nojkia kiampa kinmachtik sekinok (1 Cor. 4:17). Tojuantij nojkia uelis tijchiuasej kej Timoteo kema tijyekouaj kenijkatsa tlamachtiaj toikniuaj katli ya uejkajtok tlatekipanojtokej (xijpoua Proverbios 27:17). Ma tikitakaj tlen kichijki se toikni katli itoka Shawn, katli tlatekipanok se keski metstli kej precursor ipan se pilaltepetsi kampa miakej maseualmej amo kinekiyayaj kipatlasej ininreligión. ¿Tlake kipaleuik nochipa ma yolpaki kema tlajtolmoyauayaya? Ya kiijtoua: “Nochipa nijchiuayaya kampeka nitlajtolmoyauas iuaya se akajya. Kema tiauiyayaj ipan seyok kali, toikni katli iuaya niauiyaya tikitayayaj kenijkatsa nojua kuali titlamachtisej. Nojkia, tikijtouayayaj tlake tikijtojkej achtouia kema nopa maseuali kuali techtlakakilik. Teipa, tikitayayaj tlake uelis tikijtosej tlaj nojkia kiampa technankiliskiaj”.

15. ¿Kenke tlauel ipati timomaijtosej kema titlajtolmoyauaj?

15 Ma tikiljuikaj Jehová ma techpaleui. Nochipa kema tiasej titlajtolmoyauatij, ma timomaijtokaj uan ma tikiljuikaj Jehová ma techyakana. Ika toTeotsij itonal uelis tijchiuasej miak tlamantli (Sal. 127:1; Luc. 11:13). Ma tikiljuikaj Jehová tlen nelnelia tijyolmatij uan ma techpaleui. Teipa, ma tijchiuakaj kampeka tikinkamanaljuisej nochi maseualmej.

16. ¿Kenke moneki timomachtisej toselti tlaj tijnekij kuali ma techtlakakilikaj kema titlajtolmoyauasej?

16 Ma tijkixtikaj tonali timomachtisej toselti. Biblia kiijtoua: “Inkimatisej tlake ipakilis toTeko. Uan inkiitasej para inmechpaktis tlen yajaya kineki xijchiuakaj, uan kisas kuali uan yejyektsi uan tlen senkistok kinamiki para inmojuantij” (Rom. 12:2). Kema nelnelia timotemachiaj ipan tlen melauak, techpaleuia amo ma timajmauikaj kema titlajtolmoyauaj. Katarína kiijtoua: “Nikitak nojua monekiyaya nijneltokas se keski tlamachtili tlen uala ipan Biblia. Yeka, pejki nimomachtia amatlajkuiloli kampa kiijtoua kena itstok se akajya katli techchijchijki, Biblia nelia eli toTeotsij iTlajtol, uan nojkia kampa kiijtoua Jehová kipia se itlanechikol tlen techyakana”. Katarína kiijtoua nojua tlauel kipaleuik kema iselti momachtik uan nojkia kipaleuik ma yolpaki kema tlajtolmoyaua.

¿KENKE NOJUA TIYOLPAKIJ KEMA TITLAJTOLMOYAUAJ?

17. ¿Kenke Jesús nochipa yolpajki kema tlajtolmoyauayaya?

17 Jesús nochipa yolpajki kema tlajtolmoyajki maske maseualmej amo kinejkej kitlakakilisej. ¿Kenke kiampa kichijki? Pampa kinekiyaya miakej maseualmej ma kimatikaj tlen melauak uan kinekiyaya kinpaleuis ma kiixmatikaj toTeotsij. Nojkia, Jesús kimatiyaya maske sekij amo kinekiskiaj kitlakakilisej tlen toTeotsij iTlanauatijkayo, teipa kena kichiuaskiaj. Kiampa panok ika ichampoyouaj, maske tlajtolmoyajki eyi xiuitl uan tlajko, yon se iikni amo kineltokak (Juan 7:5). Teipa kema moyolkuik, kena mochijkej itokilijkauaj (Hech. 1:14).

18. ¿Kenke nojua titlajtolmoyauaj?

18 Amo tijmatij ajkia inijuantij nojkia kineltokasej Jehová. Sekij maseualmej amo nima kinekij momachtisej Biblia. Maske sekij amo kinekij techtlakakilisej, tlaj kiitasej kuali timonejnemiltiaj uan tiyolpakij uelis teipa nojkia kiueyichiuasej Jehová (1 Ped. 2:12).

19. Kej kiijtoua 1 Corintios 3:6, 7, ¿tlake moneki tikilnamikisej?

19 Maske tojuantij tikintemouaj maseualmej uan sampa tikinpaxalouaj, san Jehová kichiua “nopa xinachtli ma moskalti” (xijpoua 1 Corintios 3:6, 7). Toikni Getahun katli eua Etiopía kiijtok: “Kipano 20 xiuitl amo aka eliyaya Jehová itlajtoltemajka kampa san kemantika titlajtolmoyauayayaj. Nama, itstokej 14 tlajtolmoyauanij. Uan moatsonpoliuiltijtokej chiknauij, nojkia nosiua uan eyij nokoneuaj. Uan ipan tlanechikoli yauij se 32 maseualmej”. Toikni tlauel yolpaki pampa nochipa tlajtolmoyajtok. Uan nojkia pampa kikajki Jehová ma kinyoltilana maseualmej ipan itlanechikol (Juan 6:44).

20. ¿Kenke tlen tijchiuaj eli kej katli temanauiaj kema nechka atsonpoliuis se barco?

20 Jehová tlauel kipatiita ininnemilis nochi maseualmej. Uan tijpiaj se ueyi tlateochiualistli pampa titekitij iuaya iKone kema tikintemouaj maseualmej ma monechkauikaj ipan itlanechikol, nama kema ayamo kitlamiltia tlen amo kuali (Hageo 2:7). Kema titlajtolmoyauaj kejuak tikinmanauiaj maseualmej katli itstokej ipan se barco tlen nechka atsonpoliuis. Nochi tlapaleuiaj maske amo nochi kinpaleuisej maseualmej. Kiampa pano ipan tlajtolmoyaualistli, maske amo tijmatij keskij maseualmej nojua tikinpaleuisej ipan ni Tlaltipaktli kampa Satanás tlanauatia, Jehová uelis techtekiuis ma tikinpaleuikaj maseualmej. Andreas katli itstok ipan Bolivia, kiijtok: “Kema se akajya asi ipan iyolo tlen melauak uan moatsonpoliuiltia, kiampa kichiua pampa miakej toikniuaj kipaleuijkej”. Yeka, nojua ma tijchiuakaj kampeka titlajtolmoyauasej ika pakilistli. Tlaj kiampa tijchiuaj, Jehová techteochiuas uan techpaleuis kema tijchiuasej nopa tekitl.

UIKATL 66 Ma tijmoyauakaj nopa kuali tlamachtili

^ párr. 5 Ipan ni tlamachtili tikitasej se keski tlamantli tlen techpaleuis nojua ma tiyolpakikaj kema titlajtolmoyauaj maske amo tikinpantisej maseualmej o amo kinekisej techtlakakilisej.

^ párr. 7 Kema titlajtolmoyauaj moneki tijtlepanitasej nopa tlanauatili tlen tekichiuanij kitlalijtokej kampa kiijtoua kenijkatsa tijtekiuisej maseualmej inintoka o kampa itstokej.

^ párr. 60 TLEN NESI IPAN TLAIXKOPINKAYOMEJ. (tlen nestia peua uejkapa): Se toikni iuaya isiua tlajtolmoyauaj kampa ouij kinpantisej maseualmej ininchaj. Katli itstok ipan achtoui kali yajtok tekiti, katli itstok ipan ome kali yajtok kampa tepajtijketl, uan katli itstok ipan eyi kali yajtok tlakouato. Toikni iuaya isiua mokamanaljuia iuaya nopa tlakatl katli itstok ipan achtoui kali kema sampa tlakuepiliaj ika tiotlak. Uan nopa siuatl katli yajtoya mopajtito kamanaltij iuaya ipan carritos tlen kitlalijtokej nechka tlen nopa hospital. Uan katli yajtoya tlakouato toikniuaj kikamanaljuia ika teléfono.