Xikita nochi

Tlen kiualika

TLAMACHTIL 20

Ijkuak titetlapouiaj nochipa ma tiyolpakikan

Ijkuak titetlapouiaj nochipa ma tiyolpakikan

“Kualkan xiktoka xinachtli [...] uan amo ximoseui” (ECL. 11:6).

TLAKUIKALI 70 Ma tikintemokan akinmej yolkualmej

XIKILNAMIKTO *

Ijkuak Jesús oyajki iluikak, imachtijkauan otetlapouijkej ika pakilistli ompa Jerusalén uan itech okseki altepemej. (Xikita párrafo 1).

1. ¿Tlen okichi Jesús uan tlen okichijkej imachtijkauan? (Xikita dibujo itech página 1).

JESÚS nochipa oyolpakik ijkuak otetlapoui uan kineki imachtijkauan noijki ma yolpakikan ijkuak tetlapouiskej (Juan 4:35, 36). Ijkuak Jesús okatka iuan imachtijkauan yejuan oyolpakiayaj ijkuak otetlapouiayaj (Luc. 10:1, 5-11, 17). Pero ayakmo otetlapouijkej ijkuak okikitskijkej uan okimiktijkej Jesús (Juan 16:32). Ijkuak toTajtsin Dios okiyoliti Jesús ye okinyole imachtijkauan ma tetlapouikan. Ijkuak Jesús yokatka iluikak yejuan otetlapouiayaj uan oyolpakiayaj, ik non, akinmej okinkokoliayaj okijtojkej: “Itech nochi nin altepetl de Jerusalén yononkiteixmatiltijkeh itlamachtilis non tlakatl” (Hech. 5:28).

2. ¿Tlen yokichi Jehová?

2 Itech achto siglo Jesús okinyekanki imachtijkauan ma tetlapouikan uan Jehová okichi miakej ma kinkakilikan. Itech Pentecostés xiuitl 33 kanaj 3,000 omoapolaktijkej (Hech. 2:41). Okachi miakej omochijkej imachtijkauan Jesús (Hech. 6:7). Ye okijto itech itlamian tonalmej miakej kitekichiuiliskiaj toTajtsin Dios (Juan 14:12; Hech. 1:8).

3, 4. (1) ¿Tleka oui kitaj tetlapouiskej tokniuan itech seki altepemej? (2) ¿Tlen timomachtiskej?

3 Tinochtin timochijchikauaj tiyolpakiskej ijkuak titetlapouiaj. Itech seki altepemej miakej kinekij kikakiskej iTlajtol toTajtsin Dios uan ¡tokniuan hasta kinmiluiaj keman kinmachtiskej! Itech seki altepemej ijkuak tokniuan tetlapouitiuij, ualeua amo kinmajsij uan tla kinmajsij inkalijtik amo kinekij kikakiskej tlen kijtoua Biblia.

4 Tla tichantij kanin amo kinekij techkakiskej ijkuak titetlapouiaj, nikan tikitaskej tlen techpaleuis. Tikitaskej tlen okichijkej sekimej tokniuan para uelis kintlapouiskej oksekimej uan ken uelis tiyolpakiskej ijkuak titetlapouiskej maski miakej amo kinekiskej techkakiskej.

MA TIYOLPAKIKAN MASKI SEKIMEJ AMO TIKINMAJSIJ

5. ¿Ualeua tlen kinpanoua tokniuan ijkuak tetlapouiaj?

5 Axkan tokniuan kitaj okachi oui ikaj kajsiskej ikalijtik ijkuak tetlapouitiuij. Sekimej chantij kanin amikaj uelis kalakis porque ompa ikaj tlamaluijtok uan ye amikaj kikauilis ma kalaki tla ijkon okiluijkej akinmej ompa chantij. Itech okseki altepemej kinkauiliaj ma yakan tekalijtik pero amo miakej kinmajsij. Sekimej tokniuan noijki tetlapouiaj kanin amo miakej chantij. Ualeua moneki yaskej uejka para tetlapouiskej pero ijkuak ompa ajsitiuij amikaj kajsij. Tla ijkon techpanoua, ¿tlen uelis tikchiuaskej para okachi miakej uelis tikintlapouiskej uan ijkon amo timosotlauaskej?

6. ¿Tleka tikijtouaj ijkuak titetlapouiaj yetoskia ken ijkuak ikaj michkitskia?

6 Jesús okijto ijkuak ikaj tetlapouiti yetoskia ken ijkuak ikaj michkitskiti (Mar. 1:17). Akin michkitskia xamo se tonal amitlaj kajsi pero mochijchikaua tlatemos okse hora, oksekan tlatemoti uan okse tlamantli kitekitiltia para uelis michkitskis. Tejuan noijki uelis ijkon tikchiuaskej para titetlapouiskej. Ma tikitakan ken uelis tikchiuaskej.

Kanin tikitaj oui tikinmajsiskej akinmej tiknekij tikintlapouiskej, ma tikintemotij okse hora, oksekan ma tikintemotij uan ma tiktekitiltikan okse tlamantli para uelis tikinmajsiskej. (Xikinmita párrafos 7 hasta 10). *

7. ¿Tlen panos tla titetlapouiaj tlatlamantli hora?

7 Okse hora ma titetlapouitij. Okachi miakej tikintlapouiskej tla tikintemotiuij ijkuak katej inkalijtik. Porque nochtin moneki ajsitiuij inkalijtik maski yitiotlak noso yotlayouak. Miakej tokniuan tetlapouitiuij ijkuak yitiotlak noso ijkuak yipeua tlayoua uan ijkon kinmajsij akinmej kinekij kintlapouitiuij. Ijkuakon akinmej ompa chantij xamo amo okachi kintekipachoua seki tlamantli uan okachi kinekiskej kikakiskej iTlajtol toTajtsin Dios. Noijki uelis tikchiuaskej ken se tlayekanki tlen itoka David. Ye uan akin tetlapouiti oksepa kintemotiuij akinmej amo okinmajsikej, ye okijto: “Niyolpaki ijkuak tikinmajsij akinmej achto amo otikinmajsikej”. *

Kanin tikitaj oui tikinmajsiskej akinmej tiknekij tikintlapouiskej, ma tikintemotij okse hora. (Xikinmita párrafos 7 uan 8).

8. ¿Ken uelis tikchiuaskej tlen kijtoua Eclesiastés 11:6?

8 Texto tlen kajki itech nin tlamachtil kiteititia amo ma timosotlauakan (xiktlajtolti Eclesiastés 11:6). David tlen itech yotimotlapouijkej amo omosotla, okinmajsik akinmej kintlapouis iTlajtol toTajtsin Dios porque omochijchika. Se tlakatl tlen okinekiaya momachtis Biblia okilui tokni: “Yinikpia chikueyi xiuitl nikan nichanti uan amo onikixmatiaya nion se iTlaixpantijka Jehová”. David okijto: “Miakej kikakij tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin Dios ijkuak tikinmajsij”.

Kanin tikitaj oui tikinmajsiskej akinmej tiknekij tikintlapouiskej, oksekan ma tikintemotij. (Xikita párrafo 9).

9. ¿Tlen kichiuaj sekimej tokniuan ijkuak amo kinmajsij akinmej kinekij kintlapouiskej?

9 Oksekan ma titetlapouitij. Sekimej tokniuan oksekan tetlapouitiuij porque tekalijtik amikaj kajsij. Kanin katej uejueyij kalmej uan amo kinkauiliaj ompa ma kalakikan, tetlapouiaj ika carritos, ijkon yokintlapouijkej akinmej amo keman ueli okintlapouiayaj. Miakej tokniuan kijtouaj okachi kinkakiliaj noso kinseliaj amatlajkuilolmej akinmej katej itech parques, akinmej katej kanin tlanemakaj uan tiankisko. Se tlayekanki itech circuito tlen itoka Floiran uan chanti Bolivia okijto: “Titetlapouitiuij kanaj la una noso a las tres ompa tiankisko ijkuak okachi majxiliaj, akinmej ompa tlanemakaj kuali techkakij uan hasta tipeuaj tikinmachtiaj sekimej”.

Kanin tikitaj oui tikinmajsiskej akinmej tiknekij tikintlapouiskej, ma tiktekitiltikan okse tlamantli para uelis tikinmajsiskej. (Xikita párrafo 10).

10. ¿Tlen okse tlamantli moneki tikchiuaskej para oksekimej kimatiskej tlen kichiuas toTajtsin Dios?

10 Okse tlamantli ma titetlapouikan. Ma tikijtokan nochipa tiktemouaj akin tiknekij iuan timotlapouiskej. Pero amo tikajsij maski tlatlamantli hora tiauij ikalijtik. ¿Tlen uelis tikchiuaskej para uelis iuan timotlapouiskej? Se tokni tlen itoka Katarína okijto: “Nikintlajkuililiaj cartas akinmej amo nikinmajsi inkalijtik uan nikijkuiloua ken yetoskia inmiuan nimotlapouijtok”. Non techititia tlatlamantli moneki titetlapouiskej para oksekimej noijki kimatiskej tlen kichiuas toTajtsin Dios.

MA TIYOLPAKIKAN IJKUAK TITETLAPOUIAJ MASKI OKSEKIMEJ AMO KINEKIJ TECHKAKISKEJ

11. ¿Tleka sekimej amo kinekij techkakiskej?

11 Sekimej amo kinekij techkakiskej, kijtouaj amo moneki kimatiskej tlen kichiuas toTajtsin Dios uan tlen kijtoua Biblia. Xamo amo tlaneltokaj itech toTajtsin Dios porque kitaj onka miak tlajyouilistli. Uan amo kinekij kimatiskej tlen kijtoua Biblia porque akinmej tlayekanaj itech religiones amo kichiuaj tlen ompa kijtoua. Oksekimej sapanoua tekipanouaj, san kintekipachoua ken kajki infamilia noso san kitaj ken tlajyouijtokej pero amo kajsikamatij Biblia uelis kinpaleuis. ¿Tlen techpaleuis ma tiyolpakikan maski miakej amo kinekij techkakiskej?

12. ¿Ken uelis tikchiuaskej tlen kijtoua Filipenses 2:4 ijkuak titetlapouiaj?

12 Ma tikteititikan tiknekij tikinpaleuiskej akinmej tikintlapouiaj. Sekimej tlen amo okinekiayaj kimatiskej tlen kijtoua Biblia axkan yikikakij porque tokniuan akinmej okintlapouijkej okiteititijkej melauak okinekiayaj kinpaleuiskej (xiktlajtolti Filipenses 2:4). David tlen achto itech yotimotlapouijkej okijto: “Tla ikaj amo kineki kimatis tlen kijtoua Biblia ayakmo tikititiaj tlen ompa kijtoua nion tlen kijtouaj amatlajkuilolmej, achto tikitaj tleka ijkon mokuayejyekoua”. Akinmej tikintlapouiaj san niman kitaj kox melauak tiknekij tikinpaleuiskej. Xamo amo kilnamikiskej tlen otikinmiluijkej pero xamo kema kilnamikiskej otikteititijkej tikintlasojtlaj. Maski amo kinekiskej inmiuan ma timotlapouikan, yejuan kitaskej tlen tikchiuaj uan kitaskej toixko kox melauak tiknekij tikinpaleuiskej.

13. ¿Ken uelis tikchiuaskej para akinmej tikintlapouiaj kitaskej Biblia melauak kinpaleuis?

13 Tikteititiskej tiknekij tikinpaleuiskej akinmej tikintlapouiaj tla tikinmiluiaj tlen uelis kinpaleuis uan tla kualtsin tikintlapouiaj. Ma tikitakan tlen uelis tikchiuaskej. ¿Tikitaj itlaj tlen kiteititia akinmej tikintlapouiskej kipiaj konemej? Xamo tetajmej kinekiskej kimatiskej tlen kijtoua Biblia para kinpaleuis kuali ma kinmiskaltikan inkoneuan noso tlen kinpaleuis para ma yolpakikan iuan infamilia. ¿Uan tla itech se kali tikitaj kuali okitsakej para amikaj ma kalaki? Akin ompa chanti uelis tikiluiskej axkan miakej moteuiaj uan miakej kinchiuiliaj tlen amo kuali oksekimej uan ma tikyekiluikan satepan ayakmo yetos ijkon. Ijkuak ikaj tiktlapouiaj ma tikpaleuikan ma kajsikamatij ken uelis kipaleuis tlen kijtoua Biblia. Katarína tlen itech yotimotlapouijkej itech párrafo majtlaktli okijto: “Nimokuayejyekoua ken yonechpaleui tlen kijtoua Biblia”. Ijkon kintlapouia ika yolchikaualistli oksekimej uan yejuan kitaj.

14. Ijkon ken kijtoua Proverbios 27:17, ¿ken techpaleuia tla titetlapouiaj iuan oksekimej tokniuan?

14 Ma tikinkauilikan oksekimej ma techpaleuikan. Itech achto siglo Pablo okititi Timoteo ken tetlapouiskia uan ken tlamachtiskia, okilui noijki ijkon ma kichiua para kinpaleuis oksekimej (1 Cor. 4:17). Ijkon ken Timoteo tejuan noijki uelis titetlapouiskej uan titlamachtiskej ijkon ken tokniuan tlen inmiuan timonechikouaj (xiktlajtolti Proverbios 27:17). Ma tikitakan tlen okipanok se tokni tlen itoka Shawn. Ye okatka precursor uan otetlapouiaya kanin miakej san okinpaktiaya tlen okinmachtiayaj itech inreligión. ¿Tlen okipaleui amo ma mosotlaua? Ye okijto: “Ijkuak onitetlapouiaya nochipa onikuikaya se tokni, ijkuak uejka titetlapouijtoskiaj tokni iuan akin oniaya otimotlapouiayaj ken okachi kuali titlamachtiskiaj. Otikilnamikiayaj tlen otimotlapouijkej iuan ikaj, otimokuayejyekouayaj tla tikajsiskiaj okse akin kinekiskia kimatis non tlamantli, tlen okseki uelis tikmachtiskiaj”.

15. ¿Tleka moneki ma timotlatlaujtikan ijkuak ayamo titetlapouitiuij?

15 Ma tikiluikan Jehová ma techpaleui. Ijkuak ayamo titetlapouitiuij ma tiktlatlaujtikan Jehová ma techpaleui porque amitlaj uelis tikchiuaskej tla amo tikpiaj iespíritu santo (Sal. 127:1; Luc. 11:13). Ijkuak tiktlatlaujtiskej ma tikiluikan ken tiknekij ma techpaleui. Ma tiktlatlaujtikan ma techpaleui ma tikajsikan akin melauak kineki momachtis iTlajtol. Noijki ma timochijchikauakan tikintlapouiskej nochtin akinmej tikinmajsiskej.

16. ¿Tleka moneki okachi timomachtiskej Biblia?

16 Nochipa ma timomachtikan Biblia. ITlajtol toTajtsin Dios kijtoua: ‘Xikmatikan tlen kimonekiltia Dios, xikchiwakah tlan kuali, tlan kipaktia, iwa tlan yekmilajka’ (Rom. 12:2). Ijkuak okachi tikneltokaj ken toTajtsin Dios, okachi amo timomojtiaj ijkuak titetlapouiaj. Katarína okijto: “Seki xiuitl achto onikitak okachi omonekiaya nimomachtis seki tlamantli tlen kijtoua Biblia; tleka moneki nikneltokas toTajtsin Dios nochi okichijchi, Biblia iTlajtol uan ye kipia se ialtepe tlen kitekichiuilia”. Katarína okijto ijkuak okachi opejki momachtia Biblia okachi otlaneltokak itech Jehová uan okachi yolpaki ijkuak tetlapouia.

¿TLEKA TIYOLPAKIJ IJKUAK TITETLAPOUIAJ?

17. ¿Tleka Jesús nochipa oyolpakik ijkuak otetlapouiaya?

17 Jesús nochipa oyolpakiaya ijkuak otetlapouiaya maski miakej amo okikakilijkej. ¿Tleka ijkon okichi? Porque okimatiaya miakej omonekiayaj kixmatiskej toTajtsin Dios uan ye omonekiaya kinpaleuis. Noijki ye okimatiaya sekimej tlen amo okinekiayaj kixmatiskej toTajtsin Dios satepan kema kinekiskiaj. Ijkon okipanok ifamilia, ijkuak otetlapoui eyi xiuitl uan tlajko nion se ikni omochi imachtijka (Juan 7:5). Pero satepan ijkuak toTajtsin Dios okiyoliti Jesús, ikniuan opejkej kichiuaj ken ye (Hech. 1:14).

18. ¿Tleka ok titetlapouiaj?

18 Amo tikmatij satepan akin kinekis momachtis tlen titetlapouiaj. Sekimej amo kinekij san niman techkakiskej pero ijkuak kitaj ken tikpiaj tonemilis uan tiyolpakij ijkuak titetlapouiaj, kiueyichiuaj toTajtsin Dios (1 Ped. 2:12).

19. Ijkon ken kijtoua 1 Corintios 3:6, 7, ¿tlen moneki tikmatoskej?

19 Titetlapouiaj yetoskia ken titlatokaj noso tikatekiaj pero ma tikmatokan ye ‘toTajtsin Dios kiskaltia’ (xiktlajtolti 1 Corintios 3:6, 7). Se tokni tlen chanti Etiopía uan itoka Getahun okijto: “Kanaj 20 xiuitl onitetlapoui kanin san ualeua otitetlapouiayaj. Pero axkan 14 tetlapouiaj uan 13 yomoapolaktijkej uan ompa pouij nosiua uan eyi nokoneuan. Uan timonechikouaj kanaj 32”. Getahun nochipa omochijchika tetlapouis uan okikauili Jehová ma kinyoltilana akinmej okinekiayaj pouiskej itech ialtepe (Juan 6:44).

20. ¿Tleka tikijtouaj ijkuak titetlapouiaj yetoskia ken ijkuak sekimej kitemouaj ikaj tlen opoliuik?

20 Jehová kipatioita nochtin innemilis uan ye techkauilia ma tikpaleuikan iKone para miakej ma pouikan itech ialtepe Jehová porque ayakmo poliui miak uan ye kipojpolos nochi tlen amo kuali (Ageo. 2:7). Ijkuak titetlapouiaj yetoskia ken ijkuak sekimej kitemouaj ikaj tlen opoliuik. Maski san se kajsi akin opoliuik nochtin kintlasojkamatiliaj porque yejuan noijki otlapaleuijkej. Noijki ijkon panoua ijkuak titetlapouiaj, amo tikmatij ok keski uelis tikinpaleuiskej para ayakmo ma kinnauati Satanás. Pero Jehová san akin uelis kitekitiltis para ma kipaleui. Andreas tlen chantij Bolivia okijto: “Nikmatok ijkuak ikaj peua momachtia uan moapolaktia porque miakej otlapaleuijkej”. Ik non, nochipa ma timochijchikauakan ma tiyolpakikan ijkuak titetlapouiaj. Tla ijkon tikchiuaj, Jehová techteochiuas uan nochipa tiktekichiuiliskej ika pakilistli.

TLAKUIKALI 66 Ma tiktematiltikan kuali tlajtolmej

^ párr. 5 Itech nin tlamachtil tikitaskej tlen techpaleuis nochipa ma tiyolpakikan ijkuak titetlapouiaj maski amo tikinmajsij inkalijtik akinmej tiknekij tikintlapouiskej noso amo kinekij techkakiskej.

^ párr. 7 Tinochtin tiiTlaixpantijkauan Jehová itech toaltepe katej tlanauatilmej uan moneki tikintlakamatiskej, ik non, amo san akin tikiluiskej kanin chantij akinmej otikinmajsikej.

^ párr. 60 FOTOS: (nochi fotos): Se tokni uan isiua katej kanin amo okachi kinmajsij akinmej kintlapouiskej. Tlakatl tlen kajki itech achto kali otekipanoto. Akin chanti itech okse kali omopajtito. Uan tlen chanti itech saiktlami kali omotlakouito. Tokni uan isiua okajsikej akin chanti itech achto kali porque okitemotoj ijkuak yiyouak. Kitlapouiaj akin omopajtito porque tetlapouijtokej ika carritos uan akin omotlakouito kitlapouijtokej ika teléfono.